27.12.2017 MUUTOKSIA KELAN ETUUKSIIN VUONNA 2018

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2018

Ensi vuonna suuria muutoksia on tulossa muun muassa työttömyysturvaan ja opintotukeen. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien määriin ei tule ensi vuonna indeksikorotusta, mutta joihinkin etuuksiin on tulossa tasokorotus.

Seuraavassa käydään läpi kaikki Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulevat keskeiset muutokset. Osa muutoksista on hallituksen esityksiä, joita eduskunta ei ole vielä käsitellyt. Kaikkia lakejakaan ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme Kelan verkkosivuille lopulliset tiedot muutoksista.

Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. Kelan maksamien, kansaneläkkeeseen sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin tänä vuonna.

Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.

18–19-vuotiaiden mahdollisuus saada opintorahaa paranee

Vuoden 2018 alusta alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan, 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan (250,28 e/kk). Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä.

Opintotukeen tulee vuoden alusta myös muita muutoksia. Tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan 1 %:lla, ja opintotuen maksupäivä muuttuu. Opintoraha, asumislisä ja koulumatkatuki maksetaan vuoden alusta alkaen kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Korkeakouluopiskelija voi saada enimmäistukiajan pidennyksen aiempaa helpommin, kun suorittamatta olevien opintojen määrä ei enää vaikuta pidennyksen saamiseen.

Korkeakoulujen opintotukilautakuntien toiminta päättyy, ja samalla opintotukihakemusten käsittely lakkaa kaikissa yliopistoissa vuoden 2017 lopussa. Korkeakouluopiskelijoiden kaikki opintotukiasiat ratkaistaan vastaisuudessa Kelassa. Muutos ei edellytä opiskelijalta toimenpiteitä.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaan lapsen huoltajan opintorahaan lisätään huoltajakorotus 75 e/kk. Lasten lukumäärä ja se, kenen luona lapsi asuu, eivät vaikuta huoltajakorotuksen saamiseen. Kela myöntää huoltajakorotuksen automaattisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Työn vastaanottamista ja yrittäjyyttä tuetaan

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 e/pv.

Työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 5 päivään 7 päivästä.

Liikkuvuusavustuksen ehtoja lievennetään. Liikkuvuusavustusta voidaan jatkossa maksaa myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa. Avustuksen saa vain tosiasiallisilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Jos työn vastaanottaminen edellyttää kouluttautumista, liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös koulutuksen ajalta, kunhan tuen muut ehdot täyttyvät. Liikkuvuusavustukseen on lisäksi tulossa 3 kuukauden takautuva hakuaika. Avustuksen voi saada korotettuna, jos tuensaajalla on alaikäisiä lapsia tai työ- tai koulutusmatka on erityisen pitkä (yli 200 km).

Työttömänä aloitettu yritystoiminta ei jatkossa estä työttömyysetuuden saamista neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Toiminnasta mahdollisesta saatavat tulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa.

Jos hallituksen esitys ns. aktiivimallista tulee voimaan, täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai 5 päivää osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuus pienenee 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Käytännössä etuutta leikataan tällöin noin yhden työttömyyspäivän korvauksen verran (32,40 e).

Aktiivimallin ehdot täyttyvät palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Niitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun ehdot täyttyvät 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana.

Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät tai omais- ja perhehoitajat eivät ole mallin piirissä. Myöskään työkyvyttömyyseläkehakemuksen ollessa vireillä tai lyhytkestoisen lomautuksen aikana aktiivisuutta ei edellytetä eikä työttömyysetuutta leikata.

Kaikkia työttömyysturvaan liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty.

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot säilyvät ennallaan

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksin mukaan. Vuonna 2018 enimmäisasumismenot pysyvät kuitenkin ennallaan eli samoina kuin vuonna 2017. Enimmäisasumismenoilla tarkoitetaan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärää.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuonna 2018. Yksin asuvalla henkilöllä perusosan määrä on vuoden 2018 alusta alkaen 491,21 e/kk.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Korotus turvaa toimeentulotuen tason, vaikka suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy samansuuruisina kuin tänä vuonna.

Kalliita lääkkeitä käyttävien lääkeostoihin helpotusta

Yli 1 000 euroa maksavista erityisen kalliista lääkkeistä saa korvauksen vain kuukauden tarvetta vastaavasta määrästä kerrallaan. Vuoden 2018 alusta kallista lääkettä voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto ylittyy.

Lääkekatto säilyy ennallaan (605,13 e/kalenterivuosi). Jos se ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun. Kalliissa lääkkeissä omavastuu on 0,21 euroa jokaiselta alkavalta hoitoviikolta.

Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus

Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 e/arkipäivä.

Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on ensi vuonna 31,02 e/arkipäivältä (30,41 e/pv vuonna 2017).

Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenee yhteen päivään. Nykyään omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa arkipäivää. Jatkossa omavastuuaikaan kuuluu vain sairastumispäivä. Vuonna 2018 alkavissa työkyvyttömyysjaksoissa YEL-vakuutuksen on oltava voimassa sairastumispäivänä, jotta yrittäjä voi saada YEL-päivärahaa sairauspäivärahan omavastuuajalta.

Molemmat vanhemmat voivat saada erityishoitorahaa kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.

Vuoden 2018 alusta erityishoitorahaa voidaan maksaa samalta ajalta molemmille vanhemmille kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu pienenee

Vuonna 2018 työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,86 % työnantajan maksamasta palkasta (1,08 % vuonna 2017).

Vuonna 2018 Suomessa vakuutettujen palkansaajien päivärahamaksu on 1,53 % palkasta (1,58 % vuonna 2017). Myös MYEL-yrittäjillä päivärahamaksu on 1,53 % työtulosta. YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,17 % eli yhteensä 1,70 % (vuonna 2017 yhteensä 1,64 %). Jos palkkatulon ja yrittäjien työtulon yhteismäärä jää alle 14 020 euron, päivärahamaksua ei makseta ollenkaan.

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2018. Tilanne oli sama myös vuonna 2017. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,53 % (vuonna 2017 1,45 %). Se sisältyy ennakonpidätykseen.

Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät suurenevat

Kela korvaa yrittäjälle hänen omia työterveyshuollon kustannuksiaan vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Yrittäjäkohtainen vuodelle 2018 vahvistettu enimmäismäärä suurenee noin 0,3 %. Työnantajalle tilikaudelta 2017 maksettavan työntekijäkohtaisen korvauksen enimmäismäärä suurenee niin ikään noin 0,3 %.

Yrittäjän työterveyshuollon suorakorvauksia entistä useammalle

Vuoden 2018 alusta yrittäjä voi saada omista työterveyshuoltokustannuksistaan suorakorvauksen myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Tähän asti se on ollut mahdollista vain terveyskeskukselta ostetusta työterveyshuollosta. Yksityisen palveluntuottajan täytyy tehdä Kelan kanssa tilityssopimus, jotta se voi hakea korvaukset yrittäjän puolesta.

Kuntoutustuki ei estä yrittäjän työterveyshuollon korvauksia

Yrittäjät, joiden YEL- tai MYEL-vakuutus on lakkautettu työkyvyttömyyden perusteella, voisivat kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ollessaan saada työterveyshuollon korvauksia. Muutos odottaa presidentin vahvistusta.

Maatalousyrittäjän tilakäynnin korvaus muuttuu

Vuoden 2018 alusta Kela maksaa maatalousyrittäjälle työpaikkaselvityksen (tilakäynnin) kustannuksista 50 % tai 60 % sairausvakuutuslain mukaista korvausta ja enintään 40 % valtion muista varoista maksettavaa korvausta.

Maatalousyrittäjä saa siis korvausta

*100 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä on sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä
*90 % tilakäynnin kustannuksista, jos yrittäjä ei ole sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä.
Työterveyshuollon korvausta maksetaan kuitenkin aina enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka.

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee

Eläkettä saavan perushoitotuki suurenee 8,81 eurolla. Korotus ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä, vaan se maksetaan automaattisesti. Hoitotuen muut tukitasot pysyvät ennallaan. Myös muut vammaistuet pysyvät ennallaan.

Eläkettä saavan perushoitotuen uusi määrä on 70,52 e/kk. Korotettu hoitotuki on 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet pysyvät ennallaan. Perusvammaistuki on 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.

Veteraanilisä pysyy ennallaan.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu uudistuu vuoden 2018 alusta

Vuoden 2018 alusta vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun sopimuskausi vaihtuu ja palvelu uudistuu. Asiakas voi halutessaan vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Lisäksi tulkki pyritään löytämään niin läheltä asiakasta kuin mahdollista.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat muuttuvat 1.1.2018 alkaen. Uudet alueelliset yhteystiedot ja keskuksen aukioloajat löytyvät uusituilta verkkosivuilta (www.kela.fi/vatu) 29.12.2017 alkaen.

Perhe-etuuksiin korotuksia

Yksinhuoltajakorotus suurenee. Vuoden 2018 alusta korotus on 53,30 e/kk jokaisesta lapsesta, josta maksetaan lapsilisää (48,55 e/kk vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Täysi elatustuki suurenee ja on 156,39 e/kk (155,50 e/kk vuonna 2017).

Elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee. Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 103,43 e/kk. Tuloraja lasta kohden on 275,86 e/kk. Vuoden 2017 määrät ovat 1 097,14 e/kk ja 274,29 e/kk.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 772,40 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 103,43 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2017 rajat olivat 768,00 e/kk ja 1 097,14 e/kk.

Äitiysavustuksen määrä voi suurentua. Jos asetus annetaan suunnitelman mukaan vielä loppuvuodesta, äitiysavustuksen määrä on keväällä 170 euroa. Nykyään se on 140 euroa. Perhe voi valita avustukseksi joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman.

Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2018. Molempien määrä on 24,64 e/pv (23,73 e/pv vuonna 2017). Laki odottaa vielä presidentin vahvistusta.

Takuueläkkeeseen korotus, muut eläkkeet ennallaan

Takuueläkkeeseen tulee 15,01 euron korotus. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet.

Vuonna 2018 takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä suurenee nykyisestä 760,26 eurosta 775,27 euroon. Kansaneläke on sama kuin tänä vuonna eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk.

Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk.

Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.

Eläketuki suurenee

Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Sen määrä on vuonna 775,27 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on 1. kuntaryhmässä 8 097 e/v, 2. ryhmässä 7 447 e/v ja 3. ryhmässä 6 533 e/v. Korvaus omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista suurenee 42,32 euroon (41,57 e/kk vuonna 2017).

Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.

Töissä eläkkeensaajana

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2018 ansaita enintään 737,45 e/kk. Ansioraja on sama kuin vuonna 2017. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo.

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy.

Muutoksia työntekijöiden sosiaaliturvaan

Vuoden 2018 alusta EU-alueen ulkopuolelta tulevilla kausityöntekijöillä ja yrityksen sisäisen siirron saaneilla työntekijöillä (ns. ICT-työntekijä) on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Kausityöllä tarkoitetaan tiettyinä vuodenaikoina maatalouden ja matkailun alalla tehtävää työtä.

Suomessa sairausvakuutettu tai työeläke- ja tapaturmavakuutettu kausityöntekijä ja sisäisen siirron saanut työntekijä rinnastetaan kunnan asukkaaseen, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Työntekijä maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kunnassa asuvat. Hoito-oikeutta on haettava erikseen Kelasta.






Verkossa

Kelan verkkosivuilla uudet etuusmäärät julkaistaan 1.1.2018,

www.kela.fi/lapsiperhe
www.kela.fi/opiskelijat
www.kela.fi/asumistuki
www.kela.fi/tyottomyys
www.kela.fi/sairastaminen
www.kela.fi/kuntoutus
www.kela.fi/vammaistuet
www.kela.fi/elakkeet
www.kela.fi/tyonantajat
www.kela.fi/tyoterveys
www.kela.fi/toimeentulotuki
www.kela.fi/perustulo

15.12.2017 LYHENNYS

Lyhennys  joulukuulle pankkilainaan .

1 359,12 €  jäljellä.

11.12.2017 NIIN, AATOSTA JALOA

Asenne(vamma), eli kyllä jollakin toisella on vielä vaikeampaa, tulee usein sanottua.
Ja myös jäävään itseni ottamasta vastaan, kun toisella on vieläkin vaikeampaa, ja taloudellisesti vielä köyhempää.
Olen ottanut vastaan lahjoituksia, toisten vanhoja vaatteita itselleni ja sukulaisilleni, vuosien saatossa.
Uusia tavaroita, kuten shampoot ja pesuaineet, olen ottanut vastaan, ei haittaa minkä tuoksuisia ovat olleet. Ainoastaan tarpeeseen.

Aina kuitenkin ajattelen ensin toisia ja sitten vasta itseäni.
Jos minulla on jotakin liikaa, niin vien sen eteenpäin, mielelläni annan.
Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostakaan.

Mutta, nyt olen eri tahojen kautta saanut negatiivistä palautetta siitä, että minun täytyy hyväksyä se, että itsekin olen avun tarpeessa. Kelasta, sosiaalipuolelta ja myös kuntouttavssa työtoiminnassa, sekä
myös ystäväpiirissäni.
Miksi alentaa itsensä vieläkin alemmaksi kuin onkaan, mutta välillä syyllistyn myös siihen itsekkin.
Se, että yrittää päästä jaloilleen on niin paljon palkitsevampaa.
Kuitenkin tunnen itseni onnekkaaksi tässäkin tilanteessa.


Autan mielelläni toisia.
Ajattelin tänään, että ensi vuonna autan myös toisia ihmisiä, ihan konkreettisesti.
Niin paljon tunnen kiitollisuutta siitä, että olen saanut elämäni näinä vaikeina vuosina toisilta apua.
Vielä tämän vuosi ja puolikas seuraavaa vuotta, niin elämä helpottaa.
Eihän kaikki pyöri rahan ympärillä, pitäisi ajatella myös tunteilla, että valoa näkyy tulevaisuudessa.
Ainakin kuuden kuukauden päästä, kun on kesä ja kärpäset.
Aika vaan menee eteenpäin.  Elämän liukuminen eteenpäin, ihan tälleen vaan .


Joulussa myös on se antaminen ja saaminen on tärkeää, mutta se tavarahysterian ei ole mukavaa.

Juurikin kuuntelin radiosta, että lasten kanssa käytävä lävitse lelut ja jos on ylimääräistä ja ns. nuorempien, viedään ne eteenpäin, ja jos jää tilaa lelukoppaan/kaappiin, sen verran voidaan ostaa lahjoja, mutta jos ei, niin lahjoja ei tule yhtään enempää mitä ei kaappiin sovi. Tässäkin järki käteen. Yksikin mieleinen lahja, korvaa monta turhaa lahjaa.

Aikuisten kanssa tietysti sovitaan ettei mitään osteta, suklaata ja kahvia tai teetä , ehkä.


Tuleeko sitten ahneeksi, jos jostain saa, niin yritetään saada vielä enemmän.
Tapahtuu, mutta miksi.
Sitä ei voi varmaan kukaan selittää.
Ehkä, jos on aikaisemmassa elämässä elänyt varakasta elämää, esimerkiksi taloudellinen tilanne nyt heikentynyt ja perheessä vaikeaa, niin aiheuttaako tämä joidenkin ihmisten altistumisen ahneudelle, että kun on aiemmin ollut lahjoja paljon, halutaan nyttenkin antaa vaikka sitten toisten kustannuksella.  Mene ja tiedä.

Vai voisiko  olla kateus, peri suomalainen synti.
Kateus vie kalatkin järvestä.


Joulun ja Uuden Vuoden välipäivät monille vaikeita ja siksi tämä loppu vuosi aiheuttaa niin paljon ahdistusta ja pahaa mieltä.  Lahjojen hankinta stressaa, ja ennen kaikkea niiden hankkiminen.
Mutta lahja voi olla se yhteinen hetki, istua sen toisen kanssa ja katsella vaikka televisiota tai lähteä kävelylle hautuumaalle.

Kyllä jokainen meistä löytää sen oikean keinon viettää Joulua.
Ei stressata ja murehdita, onhan näistä Jouluista aikaisempinakin vuosina selvitty, ihan hyvin.

09.12.2017 TALOUDELLISTA APUA JOULUUN

KELA
Toimeentulotuki



SOSIAALIKESKUKSET  "sossut"
Perusturva
Harkinnanvarainen ja/tai täydentävätoimeentulotuki

Erilaisten kirkkojen tarjoamat ruokaavut.

SEURAKUNNAN DIAKONIATOIMISTO 

Diakoniatoimisto. Diakoniatyö on käytännön toimintaa toisen ihmisen auttamiseksi. Diakoniatyöntekijät auttavat sinua elämäsi käännekohdissa. Diakoniatoimiston kautta on mahdollista saada sielunhoidollista apua, taloudellista tukea sekä ruoka-apua.

PELASTUSARMEIJA

Voit myös antaa tukesi osallistumalla Pelastusarmeijan vapaaehtoistoimintaan tai lahjoittamalla Auta Ihmistä - ja Joulupata-keräyksiimme netissä ympäri vuoden. Fyysiset joulupadat ilmestyvät kaduille vuosittain joulukuun puolessa välissä, ja niistä saadut lahjoitustuotot käytetään aina paikallisesti. Lahjoittamalla fyysiseen joulupataan tuet siis oman paikkakuntasi vähävaraisia.

Sata ihmistä - sata tarinaa

Joka päivä huono onni kohtaa jonkun, jolla vielä eilen oli kaikki hyvin. Syynä voi olla onnettomuus, sairaus, työttömyys, avioero, pahoinpitely, omaisen kuolema - tarinoita on satoja, mutta autettavia on satojatuhansia. Yhden ihmisen epäonni vaikuttaa monesti myös muihin, perheissä erityisesti lapsiin. Näitä kaikkia ihmisiä Auta Ihmistä -keräys tukee. 

HOPE

Hope toimii vapaaehtoisvoimin yhdessä yhteiseksi hyväksi. Teemme avullasi todeksi unelmaa siitä, että lapsilla olisi Suomessa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Jaamme vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia, sekä lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.

HYVÄ JOULUMIELI KERÄYS 

 Hyvä Joulumieli -keräys on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa toteuttama keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Keräyksellä hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla he voivat ostaa ruokaa joulupöytään.

Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään vuonna 2017 jo 21. kerran. Keräys alkaa torstaina 23. marraskuuta 2017 ja jatkuu aina jouluaattoon asti. Tämän vuoden keräystavoite on 2 100 000 euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 30 000 perheelle.

Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen kanssa. Hyvä Joulumieli -lahjakortit jaetaan Suomessa asuville lapsiperheille, joilla on vaikea tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, tai muun kriisitilanteen vuoksi. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu jo lähes 230 500 perhettä. Lisäksi keräyksen myötä lapsiperheköyhyys on nostettu puheenaiheeksi julkiseen 

keskusteluun, ja päättäjien tietoisuuteen.

Jouluapu , koko Suomi 

Jouluapua 

Avustuksia vähävaraisille 

05.12.2017 Positiivisen luottorekisterin tarve selvitetään jälleen

Positiivisen luottorekisterin tarve selvitetään jälleen
 
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) (KUVA: Jussi Nukari)
Julkaistu: 5.12. 12:20
Oikeusministeriö on alkanut selvittää positiivisia luottotietoja koskevan rekisterin perustamista.
Selvityksessä pohditaan muun muassa, millaisia positiivisia luottotietoja luotonantajilla pitäisi olla käytettävissä ja millaisiin tarkoituksiin.

Myös käytännön toteutusvaihtoehdot on määrä arvioida. Selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Edellisen kerran asiaa selviteltiin vuonna 2013.

Positiivinen luottorekisteri sisältää yleensä tiedot kuluttajan kaikista lainoista ja tuloista, ei vain maksuhäiriömerkintöjä.
STT



Positiivisia luottotietoja koskevasta järjestelmästä selvitys
Oikeusministeriö  5.12.2017 9.09


TIEDOTE Positiivisia luottotietoja koskevasta järjestelmästä selvitys
Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on tuottaa tarpeellinen tietopohja mahdollisen positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän perustamista koskevan päätöksenteon perustaksi.

- Kysymys positiivisten luottotietojen keräämisestä ja tallettamisesta on noussut jälleen ajankohtaiseksi. Asiasta on välttämätöntä tehdä selvitys, jossa arvioidaan tällaisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten - niin luotonantajien kuin luotonhakijoiden ja muidenkin tahojen - näkökulmasta, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.

Tavoitteena on selvittää ja arvioida asian nykytila ja sen muutostarpeet. Selvitettäviä kysymyksiä ovat mm. luottotietojärjestelmän keskeinen tietosisältö, kuten se, mitä positiivisia luottotietoja luotonantajilla tulisi olla käytettävissään ja mihin tarkoituksiin niitä voitaisiin käyttää. Lisäksi arvioidaan luottotietojärjestelmän toteutusvaihtoehdot, kuten keskitetty välitysjärjestelmä tai luotonantajien keskinäinen tietojenvaihtojärjestelmä, sekä tietojärjestelmien perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ja niiden jakaminen.

Selvityksen laatii yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen. Tietosuojasta, erityisesti EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvia rekisteröityjen asemaa ja oikeuksia koskevia vaatimuksia ja vaikutuksia selvittää asianajaja Jukka Lång. Selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

- Positiivisen luottotietojärjestelmän selvittäminen on yksi palanen ylivelkaantumisen hallintaan liittyvässä kokonaisuudessa. Siihen kuuluvat myös muut toimet kuten pikaluottojen sääntely sekä yrittäjän vapautumista velkavastuusta, uutta mahdollisuutta, koskeva kansainvälinen vertailu, sanoo ministeri Häkkänen.

Oikeusministeriö on aiemmin arvioinut positiivisen luottotietorekisterin perustamistarvetta vuonna 2013. Tuolloin teetetyssä selvityksessä arvioitiin oikeudellisesta näkökulmasta edellytyksiä säännellä positiivisten luottotietojen kokoamista ja käyttöä. Selvityksen tehnyt professori Ahti Saarenpää ei suositellut tuossa vaiheessa positiivisen luottotietorekisterin perustamista johtuen mm. tulossa olevasta EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta.

Lisätietoja:

erityisavustaja Lauri Koskentausta, puh. 02951 50131

05.12.2017 Kela pilaa joulun, pettyneet asiakkaat parahtavat - näin veronpalautus syö toimeentulotukea

Kela pilaa joulun, pettyneet asiakkaat parahtavat - näin veronpalautus syö toimeentulotukea

Tiistai 5.12.2017 klo 11.40   

Veronpalautus pienentää toimeentulotukea, koska se luetaan toimeentulotukiasiakkaan tuloksi. Ongelmatilanteessa Kelan päätökseen voi hakea muutosta.

Osa perustoimeentulotukea saavaista saa Kelalta joulukuussa aiempia laskemia pienemmän tukisumman, koska veronpalautus lasketaan tuloksi.
Jos asiakkaalle tulee tästä ongelmia, ja hänellä on perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja, hän voi hakea päätöksen tarkistusta esittämällä selvityksen kyseisistä menoista.
 
Osa toimeentulotukiasiakkaista saa joulukuussa pienemmän tukisumman kuin odottivat, koska veronpalautus pienentää tukisummaa. Etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoo, että asiakkaille on kerrottu tästä jo syksyllä verotuksen valmistuttua. (TIMO MARTTILA)

Tiistai on monen verovelvollisen ilon päivä, kun tilille kopsahtaa viime vuodelta maksettu ylimääräinen vero.

Veronpalautuksesta ei kuitenkaan ole aihetta riemuun heillä, jotka saavat toimeentulotukea ja joille Kela on tehnyt tukilaskelman pidemmäksi ajaksi. Koska veronpalautus luetaan toimeentulotukiasiakkaan tuloksi, se pienentää joulukuussa maksettavaa toimeentulotukea..

Iltalehti on saanut useita tuohtuneita yhteydenottoja tähän käytäntöön pettyneiltä lukijoilta, joista osa syyttää Kelaa joulun juhla- ja lahjasuunnitelmien pilaamisesta.

- Nyt joudutaan sitten perumaan jo näitä tehtyjä päätöksiä ja jo myönnettyjä rahoja ei saadakaan. Kannattaa olla huolissaan, jos saa nyt puhelun Kelalta. Kannattaa kysellä Kelalta mikä nyt meni pieleen, kertoo eräs muuttuneeseen päätökseensä pettynyt.

Hän epäilee, että Kela on tehnyt virheen ja kysyy, eikö Kelassa muistettu, että ihmisille tulee veronpalautuksia.

Asiakkaille tieto tarkistuksesta
Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoo, että kyse ei ole virheestä tai unohduksesta. Kela sai verottajalta tiedon veronpalautuksista heti kun verotus valmistui, ja palautuksen vaikutuksesta toimeentulotukeen mainittiin syksyllä asiakkaille annetuissa päätöksissä.

- Tokihan asiakkaita on tiedotettu jo aiemmin, että mahdollinen veronpalautus huomioidaan heille tulona. Asiakkaisiin on nyt uudelleen oltu yhteydessä, ja heille on kerrottu tarkistuksen tarpeesta, Valkonen sanoo.

Kela pyrkii tekemään toimeentuloasiakkaalle päätöksen pidemmälle ajalle, jotta asiakkaan ei tarvitse hakea toimeentulotukea joka kuukaudelle erikseen. Tämän toivotaan vähentävän myös Kelan työtä.

Joulukuussa päätöksen loppusummaan vaikuttaa kuitenkin veronpalautus, joka voi vähentää Kelasta maksettavaa summaa jonkin verran tai jopa merkittävästi. Aina tuki ei kuitenkaan vähene.

- Jos palautus menee kokonaan tai osittain ulosottoon, sitä ei siltä osin oteta huomioon tulona, Valkonen muistuttaa.

Palautus voi olla jopa niin iso, että se vie kokonaan oikeuden toimeentulotukeen joulukuussa. Tähän vaikuttavat mm. perheen koko ja se ja mitä toimeentulohakemuksessa huomioitavia menoja taloudessa on.

- Siitä tehdään laskelma ja sen mukaan lopputulos määräytyy.

Kunnan päätös marraskuulle
Koko maan tasolla sellaisia talouksia, joiden toimeentulotukipäätös on tehty pidemmälle ajalle ja jota veronpalautus voi siksi vähentää, on noin 20 000.

- Etelä-Suomen vakuutuspiirissä luku on 12 000, Valkonen kertoo. Hän kuitenkin painottaa, että läheskään kaikissa tapauksissa veronpalautus ei ole johtanut mihinkään eli "tuen määrä on pysynyt ennallaan tai pienentynyt vain jonkun verran". Kaikkiaan toimeentulotukiasiakkaita oli lokakuussa noin 145 200 kotitaloutta koko valtakunnassa, määrä vaihtelee jonkin verran kuukausittain.


- Ja täytyy muistaa, että toimeentulotuki on viimesijainen etuus, Valkonen painottaa tuen luonnetta.

Jotta maksetun tuen pienentymisestä ei tulisi asiakkaalle yllätyksenä, Kela on ollut yhteydessä asiakkaisiinsa.

- Olemme olleet yhteydessä asiakkaisiin siitä, että meillä on tieto veronpalautuksesta ja toimeentulotukipäätöstä pitää tarkistaa tämän tulon osalta.

Yhtenä syynä siihen, että tukipäätösten tarkistaminen on yllättänyt toimeentulotukiasiakkaat, Valkonen pitää sitä, että aiemmin perustoimeentulotuen maksoi kunta, ja silloin päätökset tehtiin usein vain marraskuulle asti. Mahdollinen veronpalautus otettiin huomioon uutta laskelmaa tehtäessä.

- Me pyrimme tekemään pidempiä päätöksiä aina kun mahdollista, jotta asiakkaan ei tarvitse hakea joka kuukausi uudelleen. Pidemmän päätöksen saanut asiakas vain ilmoittaa Kelalle, kun on olosuhdemuutoksia esimerkiksi tuloissa ja menoissa. Jos asiakkaalla on vaikkapa vaihteleva palkka, silloin ei voida tehdä pidempää päätöstä.

Tarkistus on mahdollinen
Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ainakin osa toimeentuloasiakkaista on sellaisia, jotka eivät osanneet varautua toimeentulotuen pienentymiseen.

- Varmaan voidaan Kelassa parantaa viestintää tulevaisuutta silmällä pitäen, Valkonen arvioi.

Jos pienentynyt tuen määrä aiheuttaa ongelmia, tuen saajalla saattaa olla mahdollisuus hakea muutosta päätökseen.

- Jos on perustoimeentulotukeen kuuluva meno kuten sairaalalasku tai lääkekuluja, silloin voi hakea tukeen tarkistuksen ja kyseinen meno huomioidaan perustoimeentulotukilaskelmassa. Menoista pitää toimittaa vain tosite Kelaan. Ja asiakkaalla on mahdollisuus hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta, Valkonen neuvoo.

Kelalla oli viime viikolla ongelmia lääkemaksusitoumuksien toimittamisessa apteekeille. Sen vuoksi kaikki asiakkaat eivät ole saaneet hankittua lääkkeitään. Valkonen kertoo, että ongelma johtui tietoteknisestä virheestä. Sen vuoksi tietokoneajo ei onnistunut eikä kaikkia maksusitoumustietoja pystytty välittämään apteekkeihin.

- Virhe on paikannettu ja sen ei pitäisi enää toistua. Viime perjantaina kello 17 saatiin siirrettyä loputkin tiedot ja kaikkien maksusitoumustietojen pitäisi olla nyt apteekeissa.

SOILA SARONIEMI
soila.saroniemi@iltalehti.fi

01.12.2017 S-TILI JA ELÄKEIKÄ

Avasin tänään S-Pankkiin tilin.
Ensin piti maksaa 20 € jäsenmaksua, jotta sain pankin palvelut ilmaiseksi.
Tilille laitoin 70 € , kun saan ensi viikolla pankkitunnukset ja availukulistan pystyn maksamaan muutaman laskun, eli vuokran 31,00 €  ja puhelinlasku.
Niin, tietty joudun viemään rahaa pankkiin ensi viikolla lisää.
Lottovoittoa toivoisin.

Toisessa pankissa on sisällä 270 € . Tulevan lainan maksuun.

Nyt joutuu muutaman kuukauden ( tammikuu, helmikuu, maaliskuu) sumplimaan kahden pankin välillä, mutta sitten kun saan lainan maksettu, niin Oma SP loppuu.


5 ERÄÄ !


Sitten helpottaa elämä.
Unelmia, niiden avulla pystyy jaksamaan.
KIITOS !  Teidän tukijoiden ja lukijoiden.

Tässä jo mietinkin eräänä päivänä, kuinka pitkälle pitää jaksaa käydä töissä.
Tietty, jos on ihana työpaikka ja missä viihtyy, myös eläkeikä voi nousta, omasta tahdosta.
Tälläisen Työeläke.fi  tilaston löysin netistä.


Näin eläkeiän alaraja nousee

1954 ja sitä ennen syntyneet                            63 v
1955 syntyneet                                                63 v 3 kk
1956 syntyneet                                                63 v 6 kk
1957 syntyneet                                                63 v 9 kk
1958  syntyneet                                                64 v
1959  syntyneet                                                64 v 3 kk
1960  syntyneet                                                64 v 6 kk
1961 syntyneet                                                64 v 9 kk
1962–1964  syntyneet                                      65 v
1965 jälkeen syntyneet                                   
Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.
Lähde: Työeläke.fi