07.02.2016 SUURI VÄÄRYYS

Tämä tilannehan alkoi jo marraskuussa, kun pääsin kuntouttavaan työtoimintaan, ja siitä sovittiin sitten uusi palaveriaika tammikuun viimeiselle viikolle 26.01.2016.
Mutta tämänhän ei menekään ihan kuin pitäisi. Ensin TE-toimistossa vaihtui työntekijä.
Uudelle jätin heti seuraavana päivänä 27.01.2016 soittopyyntöä, että koska uusi palaveriaika.
Hän soittikin 02.02.2016 , sopimukseni kuntouttavassa 03.02.2016 loppui. Ai, se onkin jo huomenna, tokaisi hän.
No, ei se mitään, tässähän on kaupungin  Perusturvan työntekijä myöskin mukana, hän on tiennyt, ja häneen ollaan oltu yhteydessä. Mutta, ei ole ottanut yhteyttä, ei edes vastannut soittopyyntööni.
On ollut kuulemma kipeänä, mutta ei mitään uutta tietoa.
Muutenhan on ihan hyvin, mutta kun tämä kaikki kumuloituu Kelan sivuilla, sinne on painettu minun työmarkkinaraha hakemukseeni tieto, että kuntouttava työtoiminta loppuu 03.02.2016. hakemukseni on siihen asti voimassa.
Minulle tärkeät 2 päivää jäi maksamatta , se 75 € on suuri raha.

Tein kyllä Kelan sivuilla hakemuksen, "tarveharkinnan tuloista" jos vaikka saisinkin muutaman euron sieltä.
Ja Kelaan oli mennyt minun työnantajan tiedotus 28.01.2016 , ettei ne maksa sairausajanpalkkaa, ei ole sitä maksanutkaan. Mutta, kas kummaa, siinä paperissa olikin sellainen tieto, jota kävin viime viikolla työnantajalta pyytämässä , palkan laskennan yhteyshenkilö. Tieto tuli Kelan sivuilta. Jotakin hyvää kuitenkin .

No, katsotaan mitä mieltä Perusturvan  yhteyshenkilö on , kun huomenna sille soittelen.
Vikahan ei ole minun, vaan näiden kolmen sopassa, ja kyllä siinä ihminen on ihmeissään.
He eivät kärsi, vaan yksinäinen nainen, jolle joka ainut euro on elintärkeä.

Tuolla rahalla olisin maksanut puhelinlaskuni.
Kiitos vaan kovasti .

28.01.2016 KUULEMISTILAISUUS 22.01.2016 -> TYÖTÖN 22.05.2016

Että tälleen sitten alkoi tämä vuosi.
Kuulemistilaisuus työpaikallani 22.01.2016 ja siitä seurasi irtisanominen, irtisanomisaikani 4 kuukautta.
Ja työttömaksi 23.05.2016.
Irtisanomisajapalkka, katsotaan nyt sitten mitä tulee, perittävää oli jo aika lista, maksetut lomakorvaukset ja lomarahat, eli voikohan olla että joudun maksamaan sinne päin. Katsotaan.
Olen roikkunut työpaikan listoilla aina siitä 23.03.2012, kun kaaduin ja ranteeni murtui. Lonkkani leikattu, nilkka murtui, erinäisiä psyykkisiä ongelmia, ja viimeiseksi, nyt tullut lääkkeiden annostuksien kanssa ongelmia, ja unettomuutta.
Kaikkien sattumien kautta, olen edelleen sairaslomalla siihen saakka , kun minut irtisanotaan työpaikastani.
Sen jälkeen siirryn työttömäksi työnhakijaksi.

Toisaalta helpotti, mutta toisaalta harmittaa, tietty se , että joudun yleisen terveydenhuollon piiriin, ja työterveydenhuolto Mehiläisessä loppuu.

Näin positiivisena voin sanoa, että olen selvinnyt aika hyvin seurakunnassa kuntouttavassa työtoiminnassa.
Siellä 2 päivää viikossa 4 tuntia kerrallaan. Sitä pitäisi jatkaa, jos vaan osapuolet saavat sovittua asiasta, minä tietty haluaisin jatkaa.  Olisihan se lisänä tuloissa. Ja tietty ihmisten ilmoilla olemista.


Laina lyhentynyt taas sen 266,00 € eli 7 135,10€ !

28.01.2016 Jopa sadattuhannet jäävät ilman sosiaalietuuksia

Jopa sadattuhannet jäävät ilman sosiaalietuuksia
Ismo Pekkarinen / AOP
Jopa sadattuhannet jäävät ilman sosiaalietuuksia
Tiedätkö, mitä kaikkia sosiaalietuuksia voisit saada? Jos tiedät, haetko kaikkia? Moni ei hae.
28.1.2016 06:01Outi Kokko

 Moni jää ilman sosiaalietuuksia, joita voisi saada. Etenkin lukuisat toimeentulotukeen oikeutetut eivät asiantuntijoiden mukaan hae sitä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tukea maksettiin vuonna 2014 noin 250 000 kotitaloudelle.

Hakematta jättäjien määrästä on vain arvioita.
 – Joidenkin laskelmien mukaan toimeentulotukeen voisi olla oikeutettu jopa tuplasti niin suuri määrä kuin sitä on hakenut, kertoo tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.

Kelan tutkija Elina Ahola on puolestaan laskenut, että 27–45 prosenttia etuuteen oikeutetuista jättää sen käyttämättä. Haarukan yläreuna tarkoittaisi muutaman vuoden takaisten menojen perusteella, että toimeentulotukea jäisi maksamatta noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2014 maksettiin toimentulotukea noin 750 miljoonaa euroa. Menot ovat pari vuotta olleet suurimmillaan vuoden 1997 jälkeen.

Leipää on helpompi hakea kuin etuisuuksia

Toimeentulotuki on äärimmäinen apu ja sillä halutaan varmistaa, että ihmiset pystyisivät täyttämään perustarpeensa taloudellisesta ahdingostaan huolimatta.

Maria Ohisalo on tutkinut Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Saaren kanssa leipäjonossa kävijöitä. Kuka seisoo leipäjonossa -tutkimukseen haastatelluista 3 500 jonottajasta vajaa puolet sai toimeentulotukea, mutta liki 40 prosenttia ei ollut hakenut sitä. 13 prosenttia oli hakenut, mutta ei ollut saanut.

Joka kymmenes ei ollut hakenut toimeentulo- eikä asumistukea, eikä saanut myöskään mitään ensisijaista tukea kuten työttömyyskorvausta, opintotukea tai mitään muutakaan mahdollisesta 13 etuudesta.

– Osa heistä on pienipalkkaisia työssä käyviä köyhiä, Ohisalo arvioi.

Byrokratia karsii hakijoita

Kelan erikoistutkija Markku Laadun mukaan tilanteeseen voi vaikuttaa se, että toimeentulotuessa tarvehankintaisuus on erittäin suurta. Byrokratia on Maria Ohisalosta yksi syy, miksi etuuksia ei haeta. Vaikka se on THL:n tutkijan Jouko Karjalaisen mielestä osin vähentynyt, sitä on edelleen melkoisesti.

Kehnoon tilanteeseen liittyy usein toimintakyvyn heikkeneminen. Moni syrjään ajautunut kärsii työttömyydestä, sairaudesta, päihde- tai mielenterveysongelmista tai sosiaalisten suhteiden rappeutumisesta.

– Järjestelmässä navigoiminen voi olla heille liian haastavaa, Ohisalo sanoo.

Kela on pyrkinyt yksinkertaistamaan ohjeistustaan ja lomakkeitaan, mutta ne ovat yhä melkoinen viidakko. Tuki voi jäädä saamatta, koska hakemus tai vaikkapa siihen liittyvä lääkärintodistus ei ole oikealla lomakkeella. Vaikka Kela pyytää lisäselvityksiä, niiden toimittaminen saattaa jäädä ja hakemus päätyä hylkäämiseen.

– Tällaisen koulutuksen saaneenkin on joskus vaikea täyttää niitä, Karjalainen sanoo.
Monet sosiaalietuudet kuuluvat kaikille kansalaisille. Osa niitä hakematta jättävistä saattaa olla Karjalaisen tyyppisiä.

– Jos Kela-kortti on unohtunut apteekkireissulta, lääkekorvauksia ei juuri ole tullut haetuksi, hän myöntää.

Kela-käsittely voi vähentää häpeää

Tiedon, osaamisen ja jaksamisen puutteen lisäksi moni jättää hakematta toimeentulotukea leimautumisen tai kyykyttämisen pelossa. Kotikunnan sosiaalitoimistossa asiointiin liittyvä häpeä saattaa helpottaa ensi vuoden vaihteessa, sillä perustoimeentulotukien käsittely siirretään Kelaan.

Karjalainen ennakoi, että byrokratia vähenee, kun sosiaaliturvaetuudet hoidetaan samassa organisaatiossa. Poikkeuksena on harkinnanvarainen täydentävä toimeentulotuki: siitä päätetään vastaisuudessakin kunnissa.

Etuusjärjestelmistä toimeentulotuki sitoo Jouko Karjalaisen arvion mukaan eniten viranomaisten työaikaa. Maria Ohisalo toivoo, että käsittelyn siirtyminen Kelaan vapauttaisi kunnissa sosiaalityöntekijöitä ja ihmisten haasteita pystyttäisiin yhä paremmin katsomaan kokonaisuuksina siivujen sijaan.

Diakonia-ammattikoulun tutkijan Anne Määtän muutaman vuoden takaisen Perusturva ja poiskäännyttäminen -väitöksen mukaan tähän on tarvetta, sillä asiakkaiden tilanne voi jäädä epäselväksi, kun päätökset tehdään pelkän kirjallisen hakemuksen perusteella. Hänen tutkimuksessaan monet kaipasivat neuvontaa kasvokkain.

– Riskinä on, että sosiaalityöntekijöitä karsitaan, kun etuusbyrokratiaa siirtyy muualle ja panostus ihmisten kohtaamiseen leikataankin pois, Ohisalo huolehtii.

Kustannukset voivat paisua

Julkisen talouden kannalta ei tunnu huonolta ajatukselta, että etuuksia jätetään hakematta satojen miljoonien eurojen arvosta. Kelan Markku Laatu sanoo, että se voi kuitenkin kasata ja paisuttaa ongelmia.

– Pidemmällä tähtäimellä voi seurata ikäviä tilanteita ja kokonaiskustannukset saattavat nousta huomattaviksi.

19.01.2016 LUOTTOTIEDOTON ...

Luottotiedottoman Sirpan tilanne. Ulkonäkö ei mitenkään kerro, että olisi  jotenkin  erilainen ihminen , kuin me muutkaan. .
Onhan se kurjaa, jos ei ole luottotietoja.
Monet asiat karsiutuvat pois.
Mutta, eikö tästäkin selviä, ainakin omasta mielestäni, kyllä.

Onhan se kurjaa, jos tuntee kuuluvansa B-kansalaisiin.
Ja kurjaa, jos ei liiku missään.
Ylen katsotaan, niin.
Paljon riippuu ihmisestä, ja ihmisarvosta. Olen saman lailla, tuntenut että en ole yhtä hyvä kuin muut, joilla on rahaa tuhlata vaatteisiin, uusiin autoihin, uuteen teknologiaan, luottotiedot pelaa, ja rahaa palaa.

Vakuutukset , jos on joutuu kyllä maksamaan kerralla, jos ei ole vanha asiakas ja saa ns. kanta-asiakas etuja. Puhelinoperaattoreilla kanssa samanlaisia, kanta-asiakas etuja ja vakuusmaksuja.

Tämän kaiken mekin olisimme voineet tehdä, jos asiat olisivat menneet toisin.
1990 -luvun velat ja niiden ottajat, ja kariutuneet yhtiöt yms. Niitä maksetaan, kukin ansioiden mukaan.
Paljon heitä varmaan on, ja kaikki yrittävät selvitä taakoistaan. Kunnialla.

Sirpa tuossa kommentoi, että saa palkkaa ja pystyy maksamaan velkoja pois 500€ kuukaudessa. Ja on tyytyväinen lyhentämäänsä summaan.

Jutussa ei selvitetty meneekö häneltä paljon asumiseen ja muihin menoihin. Hänellä taitaa olla aikaisen pieni vuokra tai yhtiövastike, tai sitten omakotitalo. Perheestä ei ollut tietoja .

Mutta, uskoisin, että elämä hymyilee aina joskus myös hänelle, ja eipä hänen kannattaisi verrata itseään toisiin, koska se syö ihmisen omaa arvoa aika paljon. Uskoa vaan, että hän on juuri sellaisena kuin on hyvin tärkeä ihminen.

Ja varmasti , jos on vaikeaa olisi terapialla varmaan myönteinen vaikutus.

Ja tämä kommentti:
- Osahan ei mene edes työhön velkojen takia, vaan ottaa perustoimeentulon työttömyysrahana. Muuten tehdään sitten pimeitä "työkeikkoja".
Varmaan näinkin on, mutta myös se tosiasia, että työttömyyttä ja sillä suuri merkitys mitä tuloa saa, vai saako ollenkaan, vaan joutuu tyytymään toimeentulotukeen.

Vai onko jo kaikkien järjestelemien poljettuna asunnoton ja syrjääntynyt.
Ja sieltä nouseminen vaatii pitkän taipaleen. Ja onneakin jonkin verran.

Aina itse ajattelen kurjana hetkenä, että varmasti on vielä huonomminkin ihmisillä asiat.
Olen tyytyväinen tähän tilanteeseen.

Se riittää.
Ja että olen hyvä , juuri tälläisenä kuin olen.

19.01.2016 Luottotiedoton Sirpa: "Välillä haluaisin vajota maan alle, jotta kenenkään ei tarvitsisi nähdä minua"

Luottotiedoton Sirpa: "Välillä haluaisin vajota maan alle, jotta kenenkään ei tarvitsisi nähdä minua"
Tiistai 19.1.2016 klo 07.02  
Sirpa Nurmi muistaa hyvin 1990-luvun laman ja pankkikriisin.

56-vuotias Sirpa Nurmi maksaa sitkeästi takaisin verovelkojaan. Sirpa kertoo välttelevänsä liikkumista julkisilla paikoilla.

Hän ei päässyt niistä koskaan yli.

Kauhavalla asuva Nurmi, 56, menetti luottotietonsa 1900-luvun lopulla. Hän oli mukana yritystoiminnassa, joka päättyi lopulta useiden oikeustaisteluiden jälkeen.
- Siitä alkoi alamäki, luottotiedot meni ja velkavankeus tuli. Monenlaista yritystoimintaa on yritetty sen jälkeen, mutta huonolla menestyksellä. Siitä saakka olen ollut epäonnistuja, ja pankin kanssa kokemani elämänkaari on ollut rankka, Sirpa kertoo.

Sirpa kertoo, että luottotietomerkintä estää häntä hoitamasta monia tavallisia raha-asioita.

- Esimerkiksi auton uusi vakuutus pitää maksaa vuosi etukäteen kerralla. Jos taas ostaa kiinteän puhelinliittymän, vuosi kerralla etukäteen on maksettava. Osamaksukauppaa ei voi edes harkita, ja pankista ei saa mitään lainaa, Sirpa luettelee.
- Enää ei voi oikein alemmaksi mennä. Mitään korkeita vaatimuksia minulla ei ole. Elämäni on aivan täynnä esteitä, ja kaikessa on rajoituksia. Kuulumme siihen suureen väliinputoajien ihmisryhmään, joka kärsii hiljaa itsekseen, Sirpa toteaa.

Hän halusi antaa Iltalehdelle haastattelun saadakseen niiden monien satojen tuhansien luottotiedottomien äänet kuuluviin.
- Meitä kaiken menettäneitä yrittäjiä on vaikka kuinka paljon 1990-luvulta. Tuolta ajalta ei selvästikään opittu yhtään mitään. Meitä ei kohdella ihmisarvoisesti. Meidän kaltaisistamme ei kerrota missään, emme kiinnosta ketään, Sirpa kertoo tuntemuksistaan.
- Ylenkatsomista saa ottaa vastaan joka taholta. Voisi jopa sanoa, että tämä on valkoihoisten rasismia toisiaan kohtaan.

"Leimattu"

Sirpa kuvailee yrittävänsä elää tavallista elämää. Hän työskentelee vakituisesti henkilökohtaisena avustajana Seinäjoella. Hän ei käytä päihteitä eikä pelaa. Sirpa toteaa, että ihmiset liittävät kyseiset ominaisuudet usein luottotiedottomiin.
- Emme me kaikki ole niitä luottotietoja menettäneet varta vasten. Väärät valinnat, väärä ajankohta, vahingot ja vastoinkäymiset voivat pahimmillaan johtaa tällaiseen tilanteeseen. Paniikkihäiriöstä olen kärsinyt pitkään, ja minulla on siihen jatkuva lääkitys.

Sirpa kokee olevansa pienellä paikkakunnalla ikään kuin silmätikku.
- Välttelen liikkumista julkisilla paikoilla. Minut on leimattu B-luokan kansalaiseksi. Jopa ruokakaupassa olen saanut osakseni halveksivia katseita. Aina välillä haluaisin vajota maan alle, jotta kenenkään ei tarvitsisi nähdä minua.

"Pankkiko päättää?"

Kun Sirpa meni viimeksi neuvottelemaan lainaa verovelkoihinsa, häntä kehotettiin "ottamaan peili käteen ja katsomaan omaa naamaansa sieltä."

- Olemme yhteiskunnalle hirveän kalliita. Mutta ovatko pankissa työskentelevät yksittäiset ihmiset heitä, jotka saavat päättää ihmisen kohtalosta? Eikö heillä ole mitään moraalista vastuuta siitä, miten he kohtelevat asiakkaitaan? Sirpa kysyy.
- Tunnen, että meitä ei haluta luotottaa, koska naama ei miellytä. 30 000 euron lainaa olen maksanut noin 500 euroa kuukaudessa, mikä on sovittu lyhennys. Lainasta on lähtenyt jo 10 000 euroa pois. Ei se ihan huonosti ole. Minulla on myös se vakituinen työ.

Sirpa haluaisi kiinnittää lainlaatijoiden huomion luottotiedottomien tilanteeseen.
- Osahan ei mene edes työhön velkojen takia, vaan ottaa perustoimeentulon työttömyysrahana. Muuten tehdään sitten pimeitä "työkeikkoja".

- 90-luvun lama sai aikaan paljon murheellisia päätöksiä. Nyt yhteiskuntamme on ikään kuin samassa vaiheessa uudelleen, Sirpa vertaa.

18.01.2018 PIKAVIPIT, KULUTUSLUOTOT, VERTAISLAINAT

Ensin tuli pikavipit.
Pikalainat.
Kulutusluotot..
Vertaislainat.

Katsoin sähköpostini roskapostia, siellä oli 5 firmaa jotka tarjosivat lainaa heti, mutta eivät varmaan tiedä , että minulla ei ole luottotietoja.

Aina, kun ihmiselle annetaan mahdollisuus uuteen lainaan, annetaan mahdollisuus heikolle ihmiselle tippua jäihin.
"Vertaislainassa yksityishenkilö eli sijoittaja lainaa rahaa toiselle yksityishenkilölle." Vertaislainan saa luottotiedoton.
Ja kun tämä mahdollisuus vesittyy velkaa kertyy .

Mitä enemmän ja syvemmälle lainojen ihmeellisen maailmaan mennään, sitä enemmän löytyy mahdollisuuksia uusiin keinoihin hankkia ns. velka rahaa.  Ja kun ei osata lopettaa ajoissa niin , eipä tuo tulevaisuus ainakaan velattomalta näytä.

Ja loppujen lopuksi, kun pitää maksaa lainoja lainoilla, ei juuri jää mitään elämiseen saati vuokraan ja sähkölaskuun, ja jos ei osaa hakeutua velkaneuvojalle ajoissa , siirtyy hyvin moni velkainen ulosottoon , ja loputtomaan suohon.

Minä paraskin kirjoittamaan.
 Niin, minähän kävin saman läpi silloin kun oli pikavippien kultainen aika.
Tuli otettua loppuvaiheessa suuria summia, ja maksettua pienempiä summia pois, ja sittenhän ei ollutkaan rahaa vuokraan ja pankkilainaan ja sähkölaskuun. Loppuun palaminen ja toteminen, että en selviä tästä. Itse en tajunnut ja sitten  sairaanhoitajan suositteli  minulle, että   varaisin  sosiaalityöntekijälle ja velkaneuvojalle ajat ja sieltä sitten tätä soppaa selvittämään. Ensin yritin maksaa itse, mutta meni siihen, että vetäsin vielä viimeisillä keinoilla vuokrarahasta itselleni osan, ja sitten se olikin valmis soppa.

Lopulta kun en jaksanut enää, annoin kunnalle välitystiliin mahdollisuuden ja siitä asti  sieltä hoidettu minun kuukauden maksut.

Ulosotto kulkee  noitten velkojen  takia aina mukanani.

 Toisilla vaan on parempi tuuri raha asioissa. Ja taito .

Rahan kanssa pitää olla aina tarkkana. Oli sitten omaa tai lainattua.

Nyt kun ei ole liiemmin rahaa, pitää niistäkin pienistä rahoista tarkkaan huolen, ettei tule tehtyä turhia ostoksia.

18.01.2016 Uusi ilmiö hämmentää velkaneuvojaa Oulussa: ”Ihmiset ovat joutuneet aivan erityisiin liemiin”

Vertaislainassa yksityishenkilö eli sijoittaja lainaa rahaa toiselle yksityishenkilölle.



Vertaislainassa yksityishenkilö eli sijoittaja lainaa rahaa toiselle yksityishenkilölle. (KUVA: Colourbox)
Julkaistu: 16.1. 15:38


TALOUS Pahimmassa tapauksessa velallisella oli noin 180 000 euroa pelkkiä vertaislainoja.

OULUN seudun talous- ja velkaneuvonnassa yksi ilmiö on noussut ylitse muiden: vertaislainat.

Niitä saa helposti, Oulun kaupungin talous- ja velkaneuvojan Mervi Jokimäen mukaan liiankin helposti.

– Niitä saa nappia painamalla suurin piirtein. Ja niitä tarjotaan koko ajan ihmisille sähköpostiin ja joka paikkaan.

– Nämä ovat nyt nousseet esiin tosi suurena ilmiönä ja ihmiset ovat joutuneet aivan erityisiin liemiin, hän kertoo Oulun seudun tilanteesta.

Hän kertoo, että pahimmassa tapauksessa velallisella oli noin 180 000 euroa pelkkiä vertaislainoja.

Kukaan ei selvitä maksukykyä

Vertaislainassa yksityishenkilö eli sijoittaja lainaa rahaa toiselle yksityishenkilölle. Rahan välittää vertaislainayhtiö, eli käytännössä verkkosivusto, jolla sijoittaja ja lainanottaja kohtaavat.

Kun vertaislainayhtiö ainoastaan välittää rahaa lainaajalta toiselle, se ei lukeudu luottolaitokseksi eivätkä vertaislainat näin kuulu Finanssivalvonnan valvonnan piiriin.

Jokimäki toivoo, että vertaislainoihin puututtaisiin jollakin tavalla lainsäädännöllä.

– Niitä on helposti saatavilla, mutta kukaan ei selvitä velallisen maksukykyä. Niitä saattaa olla ihan mielettömät määrät. Eli ihminen maksaa koko ajan velkaa velalla, jolloin yhteismäärä kertyy suureksi.

Tämän seurauksena velallinen ajautuu aina vain syvemmälle suohon.

– Kun ei ole maksukykyä ja tulee se viimeinen niitti, jättää ihminen sähkölaskunsa maksamatta ja vuokransa maksamatta. Sitten he ovat tosi ongelmissa.

– Ne ovat todella ikäviä tilanteita. Siellä on monenmoista ihmiskohtaloa, Jokimäki sanoo.
Pasi Pieti