14.08.2017 Kaikki aiemmat velat uusien luotonantajien tietoon? Positiivisen luottorekisterin kannatus kasvaa
Kaikki aiemmat velat uusien luotonantajien tietoon? Positiivisen luottorekisterin kannatus kasvaa
FA:n kanta on, että rekisterin on oltava kattava ja kaikkien pitää olla mukana. Kaikki tarkoittaa ennen kaikkea pikavippiyhtiöitä. (KUVA: Roni Rekomaa)
Julkaistu: 14.8. 6:03
Jaa89Twiittaa
Yli 370 000 ihmisellä on Suomessa maksuhäiriöitä. Ylivelkaantumista voisi hillitä, jos luotonantaja näkisi ihmisen muut velat ja pystyisi päättelemään, että henkilö ei selviä uudesta velasta. Asian eteneminen vaatii uutta lakia.
Tuuli on selvästi kesän aikana kääntynyt. Positiivista luottorekisteriä on yritetty saada aikaiseksi ennenkin, mutta silloin vastustus oli liian kovaa. Nyt ovat toisenlaiset merkit ilmassa. Jo keväällä käännöksen teki Finanssiala ry, joka tuli ulos hallituksensa puheenjohtajan Ari Kaperin lausunnolla, että finanssiala suhtautuu myönteisesti Suomeen mahdollisesti perustettavaan positiiviseen luottorekisteriin.
– Muutimme kantamme kevään kuluessa, koska ylivelkaantumisen hillitsemiseksi on löydettävä uusia keinoja, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.
Positiivinen luottorekisteri on rekisteri, johon ilmoitetaan ihmisen kaikki lainat. Luotonantaja näkisi sieltä ihmisen aiemmat velat. Tällä tavalla voitaisiin ehkäistä ylivelkaantumista. Nyt luotonantaja tietää ihmisten muista veloista vain, jos ihminen kertoo ne itse.
FA:n kanta on, että rekisterin on oltava kattava ja kaikkien pitää olla mukana. Kaikki tarkoittaa ennen kaikkea pikavippiyhtiöitä. Suuret pankit tietävät yleensä asiakkaidensa maksukyvyn ja asuntolainoja myöntäessään ne tekevät asiakkailleen niin sanotun stressitestin, jolla varmistetaan, että asiakas selviää myös nykyistä korkotasoa korkeammista lainakoroista.
Yliluotottamiselle tulisi stoppi
Vahvasti positiivisen luottorekisterin puolesta liputtaa myös velkakierteessä olevia ihmisiä auttava Takuusäätiö. Viestintäpäällikkö Minna Mattila sanoo, että heidän kokemuksensa mukaan velkakierteessä oleva ihminen paikkaa talouttaan uudella lainalla, usein pikavipillä tai kulutusluotolla, niin kauan kuin voi.
– Positiivinen luottorekisteri auttaisi ihmisiä, koska se lisäisi myös luotonmyöntäjän vastuuta. Jos luotottaja ei tiedä, mitä muita velkoja ihmisellä on, ne voivat yliluotottaa.
Rekisteristä näkisi ihmisen kaikki velat ja myös sen, onko niitä lyhennetty ajallaan. Jos luotottaja silti myöntäisi luottoa, neuvottelutilanne olisi ihan toinen siinä vaiheessa, kun mahdollisia maksamattomia velkoja yritetään järjestellä.
– Kun ihminen on ylivelkaantunut, hän ei aina enää osaa arvioida tulojaan ja menojaan, ei näe realiteetteja eikä osaa hakea apua tilanteeseen. Velkaa maksetaan uudella velalla niin kauan kuin se on mahdollista, Mattila sanoo.
– Ratkaisut ylivelkaantumisongelmaan eivät ole ihmisille helppoja. Jos yrittääkin parantaa tilannettaan, mutta ei heti onnistu, moni palaa vanhoihin tapoihinsa. Velkojen yhdistäminen uudella lainalla on periaatteessa hyvä ratkaisu, mutta vaatii taitoa ja itsekuria. Velkakierre toistuu helposti, jos uusi laina on korkeakorkoinen ja pitkäaikainen.
Suomen Asiakastiedon mukaan tammi–kesäkuussa merkittiin yli 100 000 maksuhäiriömerkintää enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kaikkiaan maksuhäiriöitä on nyt hieman alle 373 000 henkilöllä.
Asiakastiedolla on käytössä tietojenjakamisjärjestelmä, josta luotonmyöntäjät saavat tiedon luotonhakijan muista luotoista ja niiden hoitamisesta luotonhakutilanteessa. Tietojen saanti edellyttää kuluttajan suostumusta. Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen kertoo, että mukana on noin 30 luotonmyöntäjää. Perinteisistä pankeista mukana on Aktia.
Asiakastiedon järjestelmä ei ole positiivinen luottorekisteri sanan varsinaisessa merkityksessä, koska tietoja ei ole kerätty yhteen rekisteriin, vaan kysymys on tietojen jakamisesta kuluttajan suostumuksella.
Kielteinenkin asia on myönteinen
Olisiko positiivisesta luottorekisteristä yksilölle jotain haittaa? Kysytään Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäiseltä, joka miettii työkseen taloutta yksilön näkökulmasta.
– Ainoa asia, minkä keksin, on se, että yksilön voi olla vaikeampaa saada luottoa, Kärkkäinen vastaa.
– Mutta sekin on yksilölle pidemmän päälle hyvä asia, jos hän on vaarassa ylivelkaantua.
Positiivinen luottorekisteri siis estäisi ylivelkaantumista tilanteessa, jossa ihminen ei pysty itse laittamaan stoppia velkakierteelleen. Jotta rekisteri toimisi, sen pitäisi olla erittäin kattava ja läpinäkyvä, Kärkkäinen sanoo.
Kaikki pitäisi saada mukaan rekisteriin
Koska positiivinen luottorekisteri sisältäisi hyvin tarkkaa tietoa ihmisten taloudesta, yksi suurista kysymyksistä on, kuka tai mikä taho sitä ylläpitäisi. FA:n Lea Mäntyniemen mielestä yksi hyvä paikka voisi olla Suomen Pankki, jonne pankit joutuvat Euroopan keskuspankin luottorekisteriä varten tulevaisuudessa raportoimaan mahdollisesti myös kuluttajien luotot. Yritysluottojen raportointi alkaa 2018.
Myös Olli Kärkkäinen sanoo, että rekisteriä varten pitäisi olla hyvin tarkat säännöt siitä, ketkä kaikki sieltä saavat tietoa ja mihin käyttöön.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on kirjoittanut asiasta blogissaan elokuun alussa. Hän ei lämpene rekisterille, ja perustelee näkemyksensä erittäin kattavasti. Blogiteksti kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.
Rekisterin perustamista selvitettiin viimeksi neljä vuotta sitten. Silloin hanke hylättiin ennen kaikkea tietosuojaan liittyvien huolien vuoksi. Positiivinen luottorekisteri vaatii uutta lainsäädäntöä, joten asia vaatii poliittisen päätöksen. Valmistelu kuuluu oikeusministeriölle. Ministeriöstä kerrotaan, että tällä hetkellä asiaan liittyvää lainvalmistelua ei ole, mutta myös ministeriössä on pantu merkille, että ilmapiirissä on tapahtunut muutos.
Heidi Hagelin
FA:n kanta on, että rekisterin on oltava kattava ja kaikkien pitää olla mukana. Kaikki tarkoittaa ennen kaikkea pikavippiyhtiöitä. (KUVA: Roni Rekomaa)
Julkaistu: 14.8. 6:03
Jaa89Twiittaa
Yli 370 000 ihmisellä on Suomessa maksuhäiriöitä. Ylivelkaantumista voisi hillitä, jos luotonantaja näkisi ihmisen muut velat ja pystyisi päättelemään, että henkilö ei selviä uudesta velasta. Asian eteneminen vaatii uutta lakia.
Tuuli on selvästi kesän aikana kääntynyt. Positiivista luottorekisteriä on yritetty saada aikaiseksi ennenkin, mutta silloin vastustus oli liian kovaa. Nyt ovat toisenlaiset merkit ilmassa. Jo keväällä käännöksen teki Finanssiala ry, joka tuli ulos hallituksensa puheenjohtajan Ari Kaperin lausunnolla, että finanssiala suhtautuu myönteisesti Suomeen mahdollisesti perustettavaan positiiviseen luottorekisteriin.
– Muutimme kantamme kevään kuluessa, koska ylivelkaantumisen hillitsemiseksi on löydettävä uusia keinoja, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.
Positiivinen luottorekisteri on rekisteri, johon ilmoitetaan ihmisen kaikki lainat. Luotonantaja näkisi sieltä ihmisen aiemmat velat. Tällä tavalla voitaisiin ehkäistä ylivelkaantumista. Nyt luotonantaja tietää ihmisten muista veloista vain, jos ihminen kertoo ne itse.
FA:n kanta on, että rekisterin on oltava kattava ja kaikkien pitää olla mukana. Kaikki tarkoittaa ennen kaikkea pikavippiyhtiöitä. Suuret pankit tietävät yleensä asiakkaidensa maksukyvyn ja asuntolainoja myöntäessään ne tekevät asiakkailleen niin sanotun stressitestin, jolla varmistetaan, että asiakas selviää myös nykyistä korkotasoa korkeammista lainakoroista.
Yliluotottamiselle tulisi stoppi
Vahvasti positiivisen luottorekisterin puolesta liputtaa myös velkakierteessä olevia ihmisiä auttava Takuusäätiö. Viestintäpäällikkö Minna Mattila sanoo, että heidän kokemuksensa mukaan velkakierteessä oleva ihminen paikkaa talouttaan uudella lainalla, usein pikavipillä tai kulutusluotolla, niin kauan kuin voi.
– Positiivinen luottorekisteri auttaisi ihmisiä, koska se lisäisi myös luotonmyöntäjän vastuuta. Jos luotottaja ei tiedä, mitä muita velkoja ihmisellä on, ne voivat yliluotottaa.
Rekisteristä näkisi ihmisen kaikki velat ja myös sen, onko niitä lyhennetty ajallaan. Jos luotottaja silti myöntäisi luottoa, neuvottelutilanne olisi ihan toinen siinä vaiheessa, kun mahdollisia maksamattomia velkoja yritetään järjestellä.
– Kun ihminen on ylivelkaantunut, hän ei aina enää osaa arvioida tulojaan ja menojaan, ei näe realiteetteja eikä osaa hakea apua tilanteeseen. Velkaa maksetaan uudella velalla niin kauan kuin se on mahdollista, Mattila sanoo.
– Ratkaisut ylivelkaantumisongelmaan eivät ole ihmisille helppoja. Jos yrittääkin parantaa tilannettaan, mutta ei heti onnistu, moni palaa vanhoihin tapoihinsa. Velkojen yhdistäminen uudella lainalla on periaatteessa hyvä ratkaisu, mutta vaatii taitoa ja itsekuria. Velkakierre toistuu helposti, jos uusi laina on korkeakorkoinen ja pitkäaikainen.
Suomen Asiakastiedon mukaan tammi–kesäkuussa merkittiin yli 100 000 maksuhäiriömerkintää enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kaikkiaan maksuhäiriöitä on nyt hieman alle 373 000 henkilöllä.
Asiakastiedolla on käytössä tietojenjakamisjärjestelmä, josta luotonmyöntäjät saavat tiedon luotonhakijan muista luotoista ja niiden hoitamisesta luotonhakutilanteessa. Tietojen saanti edellyttää kuluttajan suostumusta. Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen kertoo, että mukana on noin 30 luotonmyöntäjää. Perinteisistä pankeista mukana on Aktia.
Asiakastiedon järjestelmä ei ole positiivinen luottorekisteri sanan varsinaisessa merkityksessä, koska tietoja ei ole kerätty yhteen rekisteriin, vaan kysymys on tietojen jakamisesta kuluttajan suostumuksella.
Kielteinenkin asia on myönteinen
Olisiko positiivisesta luottorekisteristä yksilölle jotain haittaa? Kysytään Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäiseltä, joka miettii työkseen taloutta yksilön näkökulmasta.
– Ainoa asia, minkä keksin, on se, että yksilön voi olla vaikeampaa saada luottoa, Kärkkäinen vastaa.
– Mutta sekin on yksilölle pidemmän päälle hyvä asia, jos hän on vaarassa ylivelkaantua.
Positiivinen luottorekisteri siis estäisi ylivelkaantumista tilanteessa, jossa ihminen ei pysty itse laittamaan stoppia velkakierteelleen. Jotta rekisteri toimisi, sen pitäisi olla erittäin kattava ja läpinäkyvä, Kärkkäinen sanoo.
Kaikki pitäisi saada mukaan rekisteriin
Koska positiivinen luottorekisteri sisältäisi hyvin tarkkaa tietoa ihmisten taloudesta, yksi suurista kysymyksistä on, kuka tai mikä taho sitä ylläpitäisi. FA:n Lea Mäntyniemen mielestä yksi hyvä paikka voisi olla Suomen Pankki, jonne pankit joutuvat Euroopan keskuspankin luottorekisteriä varten tulevaisuudessa raportoimaan mahdollisesti myös kuluttajien luotot. Yritysluottojen raportointi alkaa 2018.
Myös Olli Kärkkäinen sanoo, että rekisteriä varten pitäisi olla hyvin tarkat säännöt siitä, ketkä kaikki sieltä saavat tietoa ja mihin käyttöön.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on kirjoittanut asiasta blogissaan elokuun alussa. Hän ei lämpene rekisterille, ja perustelee näkemyksensä erittäin kattavasti. Blogiteksti kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.
Rekisterin perustamista selvitettiin viimeksi neljä vuotta sitten. Silloin hanke hylättiin ennen kaikkea tietosuojaan liittyvien huolien vuoksi. Positiivinen luottorekisteri vaatii uutta lainsäädäntöä, joten asia vaatii poliittisen päätöksen. Valmistelu kuuluu oikeusministeriölle. Ministeriöstä kerrotaan, että tällä hetkellä asiaan liittyvää lainvalmistelua ei ole, mutta myös ministeriössä on pantu merkille, että ilmapiirissä on tapahtunut muutos.
Heidi Hagelin
