04.04.2016 25.3.2016Takuu-Säätiössä on nähty velkakierteen karut kasvot – "Kaatuvaa korttitaloa paikataan vielä viimeisellä lainalla"
UUTISET
TALOUS
Talous 25.3.2016 klo 19:24
Takuu-Säätiössä on nähty velkakierteen karut kasvot – "Kaatuvaa korttitaloa paikataan vielä viimeisellä lainalla"
Säätiö vaatii, että uuden lainan takaisinmaksuun pitää löytyä kuukaudessa vähintään 20 euroa. Monille tämä on liikaa.
Lasku.
Kuva: Anssi Leppänen / Yle
Takuu-Säätiö perustettiin laman alla vuonna 1990 sovittelemaan mielenterveys-, päihde- ja rikostaustaisten ihmisten velkoja.
Syvässä talousalhossa 1990-luvun alkupuolella Suomessa jouduttiin toteamaan, että talous- ja velkaongelmat koskevat koko kansaa, niin köyhiä kuin rikkaitakin, kertaa kehittämispäällikkö Minna Markkanen itsenäisen säätiön historiaa.
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama säätiö yrittää estää ihmisiä joutumasta velkakierteeseen ja koettaa tavoittaa asiakkaan ennen uuden huippukorkoisen lainan ottamista. Vuonna 2013 säätiö aloitti sosiaalisen pienlainaprojektin; sitä kehiteltiin pikavippibuumin ollessa kovimmillaan.
Tammikuusta alkaen 200–2 000 euron lainaa on voinut hakea sähköisesti.
Miten pienillä tuloilla lainaa voi ottaa?
Takuu-Säätiö kysyy lainanhakijalta tuloja, menoja ja velkoja. Myös tiliotteet pitää toimittaa säätiölle rahankäytön selvittämiseksi.
– Kyse on 200–2 000 euron lainasta kohtuukorolla. Takaisinmaksu räätälöidään ihmisen taloudellisen tilanteen mukaan.
Säätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen sanoo, että valtaosan taloudellinen tilanne on niin kehno, ettei uutta lainaa voitu myöntää. Säätiö vaatii, että uuden lainan takaisinmaksuun pitää löytyä kuukaudessa vähintään 20 euroa. Monille tämä on liikaa.
Sähköisiä hakemuksia on tullut toistasataa, ja niistä 70 prosenttia on hylätty.
– Me olemme viimeinen pelastusrengas, kun ensin markkinaehtoiset toimijat on käyty läpi. Siksi pitää parantaa näkyvyyttä ja brändiä, sanoo kehittämispäällikkö ja tuumii, että nyt asiakkaat ovat tavallaan vääränlaisia, koska he ovat jo velkaongelmissa.
Markkasen mukaan konsepti ei ole helppo, koska hyvin pienituloisten ihmisten takaisinmaksukyvyn määrittäminen on vaikeaa. Kysymyksistä tähdellisin on se, miten pienillä tuloilla voi ottaa velkaa, vaikka vähäistäkin.
Tavoittaakseen pienituloisia ja vielä velattomia Takuu-Säätiö tekee yhteistyötä esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön kanssa. Omilleen muuttava nuori ihminen voi saada pienlainan vuokratakuuseen, muuttokustannuksiin tai ensimmäisiin kodinhankintoihin.
Takuu-Säätiön asiakkaita yhdistää työtulojen puute
Takuu-Säätiön lainanhakijat ovat pääosin työelämän ulkopuolella olevia pienituloisia, jopa köyhiä, usein yksin asuvia.
– Ihmiset hakevat uutta lainaa ikään kuin viimeisenä mahdollisuutena. Häätö voi olla jo tulossa, ja epätoivoisesti yritetään paikata kaatuvaa korttitaloa vielä viimeisellä lainalla. Lisäksi on laskurästejä, ja lopulta on jätetty vuokratkin maksamatta, kuvailee Markkanen
– Suuri ongelma Suomessa on asumisen kalleus. Pienituloisilla menee suhteettoman paljon rahaa asumiseen.
– Minna Markkanen
ihmisten ahdinkoa.
– Suuri ongelma Suomessa on asumisen kalleus. Pienituloisilla menee suhteettoman paljon rahaa asumiseen.
Pienlainaprojekti loppuu ensi vuonna, ja kunnianhimoisena haasteena on mallintaa sosiaalinen pienlaina. Suomeen voi myöhemmin syntyä myös pienituloisille ihmisille tarkoitettu sosiaalinen erityisluottolaitos, joka sekin tarjoaisi pienlainoja.
Tätä asiaa säätiössä mietitään ensi vuonna, mutta melko selvää on, että tällaiseen voittoa tavoittelemattomaan laitokseen tarvittaisiin julkista rahoitusta, kertoo Markkanen. Vastaava osin yksityinen ja osin julkinen rahoituslaitos toimii jo esimerkiksi Australiassa.
Velkaköyhällä on palkkatyö ja paljon lainaa
Takuu-Säätiö auttaa myös kohtuupalkkaa nauttivia kansalaisia, joilla on suuret velat. Näitä ns. velkaköyhiä Takuu-Säätiö auttaa järjestelylainoin. Se tarkoittaa takausta pankkilainoille, ja tämä on säätiöltä jo vakiintunutta, ns. korjaavaa toimintaa.
– Meidän asiakkaillamme on keskimäärin toistakymmentä lainaa. Järjestelylainalla pikavipit ja muut luotot yhdistellään yhdeksi kohtuuehtoiseksi lainaksi. Näistäkin lainahakemuksista hylätään noin puolet.
– Kyllä me autamme parempituloisiakin. Samanlainen se hätä heilläkin on. Viime aikoina olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että pelkkä velkojen järjestely tai lainanottaminen ei riitä, vaan jotakin täytyyy tapahtua myös kulutuskäyttäytymisessä, tavassa käyttää rahaa.
Kulujen seurantaan säätiö onkin kehittänyt penno.fi-välineen.
– Suomessa myös luottomarkkinat ovat olleet ylikuumentuneet ja innovatiiviset, eli erilaisia luottotuotteita on tullut paljon markkinoille. Samoin yltyvä verkko-ostaminen on tuonut yhä lisää maksamisen ja velkaantumisen tapoja. Samalla luotolla kuluttaminen on yleistynyt.
TALOUS
Talous 25.3.2016 klo 19:24
Takuu-Säätiössä on nähty velkakierteen karut kasvot – "Kaatuvaa korttitaloa paikataan vielä viimeisellä lainalla"
Säätiö vaatii, että uuden lainan takaisinmaksuun pitää löytyä kuukaudessa vähintään 20 euroa. Monille tämä on liikaa.
Lasku.
Kuva: Anssi Leppänen / Yle
Takuu-Säätiö perustettiin laman alla vuonna 1990 sovittelemaan mielenterveys-, päihde- ja rikostaustaisten ihmisten velkoja.
Syvässä talousalhossa 1990-luvun alkupuolella Suomessa jouduttiin toteamaan, että talous- ja velkaongelmat koskevat koko kansaa, niin köyhiä kuin rikkaitakin, kertaa kehittämispäällikkö Minna Markkanen itsenäisen säätiön historiaa.
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama säätiö yrittää estää ihmisiä joutumasta velkakierteeseen ja koettaa tavoittaa asiakkaan ennen uuden huippukorkoisen lainan ottamista. Vuonna 2013 säätiö aloitti sosiaalisen pienlainaprojektin; sitä kehiteltiin pikavippibuumin ollessa kovimmillaan.
Tammikuusta alkaen 200–2 000 euron lainaa on voinut hakea sähköisesti.
Miten pienillä tuloilla lainaa voi ottaa?
Takuu-Säätiö kysyy lainanhakijalta tuloja, menoja ja velkoja. Myös tiliotteet pitää toimittaa säätiölle rahankäytön selvittämiseksi.
– Kyse on 200–2 000 euron lainasta kohtuukorolla. Takaisinmaksu räätälöidään ihmisen taloudellisen tilanteen mukaan.
Säätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen sanoo, että valtaosan taloudellinen tilanne on niin kehno, ettei uutta lainaa voitu myöntää. Säätiö vaatii, että uuden lainan takaisinmaksuun pitää löytyä kuukaudessa vähintään 20 euroa. Monille tämä on liikaa.
Sähköisiä hakemuksia on tullut toistasataa, ja niistä 70 prosenttia on hylätty.
– Me olemme viimeinen pelastusrengas, kun ensin markkinaehtoiset toimijat on käyty läpi. Siksi pitää parantaa näkyvyyttä ja brändiä, sanoo kehittämispäällikkö ja tuumii, että nyt asiakkaat ovat tavallaan vääränlaisia, koska he ovat jo velkaongelmissa.
Markkasen mukaan konsepti ei ole helppo, koska hyvin pienituloisten ihmisten takaisinmaksukyvyn määrittäminen on vaikeaa. Kysymyksistä tähdellisin on se, miten pienillä tuloilla voi ottaa velkaa, vaikka vähäistäkin.
Tavoittaakseen pienituloisia ja vielä velattomia Takuu-Säätiö tekee yhteistyötä esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton ja Nuorisosäätiön kanssa. Omilleen muuttava nuori ihminen voi saada pienlainan vuokratakuuseen, muuttokustannuksiin tai ensimmäisiin kodinhankintoihin.
Takuu-Säätiön asiakkaita yhdistää työtulojen puute
Takuu-Säätiön lainanhakijat ovat pääosin työelämän ulkopuolella olevia pienituloisia, jopa köyhiä, usein yksin asuvia.
– Ihmiset hakevat uutta lainaa ikään kuin viimeisenä mahdollisuutena. Häätö voi olla jo tulossa, ja epätoivoisesti yritetään paikata kaatuvaa korttitaloa vielä viimeisellä lainalla. Lisäksi on laskurästejä, ja lopulta on jätetty vuokratkin maksamatta, kuvailee Markkanen
– Suuri ongelma Suomessa on asumisen kalleus. Pienituloisilla menee suhteettoman paljon rahaa asumiseen.
– Minna Markkanen
ihmisten ahdinkoa.
– Suuri ongelma Suomessa on asumisen kalleus. Pienituloisilla menee suhteettoman paljon rahaa asumiseen.
Pienlainaprojekti loppuu ensi vuonna, ja kunnianhimoisena haasteena on mallintaa sosiaalinen pienlaina. Suomeen voi myöhemmin syntyä myös pienituloisille ihmisille tarkoitettu sosiaalinen erityisluottolaitos, joka sekin tarjoaisi pienlainoja.
Tätä asiaa säätiössä mietitään ensi vuonna, mutta melko selvää on, että tällaiseen voittoa tavoittelemattomaan laitokseen tarvittaisiin julkista rahoitusta, kertoo Markkanen. Vastaava osin yksityinen ja osin julkinen rahoituslaitos toimii jo esimerkiksi Australiassa.
Velkaköyhällä on palkkatyö ja paljon lainaa
Takuu-Säätiö auttaa myös kohtuupalkkaa nauttivia kansalaisia, joilla on suuret velat. Näitä ns. velkaköyhiä Takuu-Säätiö auttaa järjestelylainoin. Se tarkoittaa takausta pankkilainoille, ja tämä on säätiöltä jo vakiintunutta, ns. korjaavaa toimintaa.
– Meidän asiakkaillamme on keskimäärin toistakymmentä lainaa. Järjestelylainalla pikavipit ja muut luotot yhdistellään yhdeksi kohtuuehtoiseksi lainaksi. Näistäkin lainahakemuksista hylätään noin puolet.
– Kyllä me autamme parempituloisiakin. Samanlainen se hätä heilläkin on. Viime aikoina olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että pelkkä velkojen järjestely tai lainanottaminen ei riitä, vaan jotakin täytyyy tapahtua myös kulutuskäyttäytymisessä, tavassa käyttää rahaa.
Kulujen seurantaan säätiö onkin kehittänyt penno.fi-välineen.
– Suomessa myös luottomarkkinat ovat olleet ylikuumentuneet ja innovatiiviset, eli erilaisia luottotuotteita on tullut paljon markkinoille. Samoin yltyvä verkko-ostaminen on tuonut yhä lisää maksamisen ja velkaantumisen tapoja. Samalla luotolla kuluttaminen on yleistynyt.
