31.12.2014 TERVEYS MENI BLOGIN KIRJOITTAMISEN EDELLE

Terveys meni blogin kirjoittamisen edelle.
Eli terveyttä ja rahaa ei voi laittaa samalle viivalle.
Aina jompi kumpi menee edelle.
Tässä tapauksessa terveys.
Jalastani löydettiin tukos 2 cm .
Sitä nyt tässä parantelen ja lepäilen.
Palataan ensi vuonna asiaan.
Eli 2015 olkoon meille kaikille.
Runsaampi, terveempi ja onnellisempi, kaikkia muita toivotuksia väheksymättä.
Hyvää ja Onnellista Vuotta 2015 !

25.12.2014 Ystävät nuo lapsien – näin yritykset tekivät hyvää

Ystävät nuo lapsien – näin yritykset tekivät hyvää

Joulun lähestyessä yritykset muistavat asiakkaitaan, mutta muistaminen ei rajoitu vain jouluun eikä pelkkiin asiakkaisiin. Osansa yrityksen anteliaisuudesta saa myös moni, joka sitä todella tarvitsee. Taloussanomat selvitti, keitä tai millaisia asioita suomalaiset yritykset tukivat tänä vuonna.

25.12.2014 05:01Heidi HuotilainenKommentteja 20 kpl


inShare
Useat yritykset lahjoittavat rahaa erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta apua tarvitseville. Osa yrityksistä käytti tänä vuonna työntekijöiden tai asiakkaiden joululahjoihin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. Näin tekivät esimerkiksi lihatuote- ja valmisruokayritys Atria ja rahoitusalan yritys Aktia.

– Arvioimme ajankohtaisia kohteita, ja annamme rahat niille, joiden uskomme hyötyvän niistä eniten, sanoo Aktian markkinointijohtaja Marc Hinnenberg.


Palveluyritys Lassila & Tikanoja toteutti joulun alla äänestyksen, jossa henkilöstö ja asiakkaat saivat päättää, kenelle joululahjarahat lahjoitetaan. Eniten ääniä ja täten suurimman lahjoituksen sai lapsia ja lapsiperheitä tukeva Hope-yhdistys, mutta myös Uusi Lastensairaala 2017 -hanke ja Luonto-liitto saivat osansa.

– Haluamme toivottaa asiakkaillemme hyvää joulumieltä. Hyväntekeväisyys ilahduttaa samalla tavalla, ellei jopa enemmänkin kuin tavaralahja, sanoo L&T:n viestintäpäällikkö Hanne Mäkelä.


Joulukeräykset ja lastensairaala suosittuja

Taloussanomien haastattelemasta viidestä yrityksestä suurin osa lahjoitti vuonna 2014 rahaa johonkin joulukeräykseen.

Esille nousivat esimerkiksi vähävaraisia lapsiperheitä auttavat Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräys, Pelastusarmeijan Joulupata-keräys sekä Suomen nuorkauppakamareiden järjestämä Joulupuu-keräys.

Moni on lahjoittanut rahaa myös lastensairaalahankkeeseen, mutta osa lahjoituksista tapahtui oikeastaan jo vuonna 2013. Yrityksistä kerrotaan, että lahjoittaminen lastensairaalahankkeeseen ei ole vaikuttanut negatiivisesti muille kohteille annettaviin lahjoituksiin, vaan hanketta varten on useissa yrityksissä löytynyt ylimääräistä rahaa tavanomaisten lahjoitusrahojen päälle.

Esimerkiksi L&T:llä kerättiin rahaa lastensairaalalle henkilöstön ehdotuksesta. Liikuntakampanjassa yritys maksoi jokaisesta työntekijöiden 30 minuutin liikuntasuorituksesta tietyn rahasumman lastensairaalalle.

– Johto yhdisti kaksi hyvää asiaa, eli liikunnan työkyvyn ylläpitämiseksi ja lahjoituksen sellaiselle kohteelle, jota henkilökunta arvostaa.

Lama ei vie lahjoituksia

Vaikka yleinen taloustilanne ei ole kovin vahva, yritykset käyttävät rahaa hyväntekeväisyyteen ja sponsorointiin.

– Hyväntekeväisyys on maraton, jota lyhytaikaiset suhdanteet eivät voi hirveästi heilutella, sanoo Atrian markkinointijohtaja Pasi Luostarinen.

Rahallisesti lahjoitussummat ovat pysyneet samansuuruisina. Kokonaislahjoitusten määrä on kuitenkin kasvanut, sillä yhtiö on lahjoittanut aiempaa enemmän ruokaa, Luostarinen kertoo.

– Omalla tuotteella tukeminen on meille järkevää. Tiedämme, että se menee aina välittömään käyttöön.

Metsäyhtiö UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela kertoo, että firman lahjoitussummat ovat pysyneet pari viime vuotta samoina, mutta muutama vuosi sitten ne laskivat selvästi. Myös Aktian kokonaislahjoitussumma on hieman pienentynyt viime vuosina, mutta Aktian Marc Hinnenbergin mukaan tuet on pyritty kohdistamaan entistä paremmin.

Lapsissa on tulevaisuus

Monessa yrityksessä lahjoitusten kohteet ovat pysyneet samoina. Haastatellut yritykset tukevat erityisesti lapsia ja nuoria, mutta myös oppilaitoksia, nuorisourheiluseuroja ja luontoa.

Kaupan alan palveluyritys Kesko on jakanut nuorille urheilijoille ja taiteilijoille stipendejä lähes 30 vuoden ajan. Keskon viestintäjohtaja Merja Haverinen kertoo, että myös Hyvä Joulumieli -keräykseen on lahjoitettu jo 18 vuotta.

Atrian Pasi Luostarisen mukaan yhtiö on keskittänyt hyväntekeväisyysrahansa vuosista 2007–2008 asti myös nimenomaan lapsiin ja nuoriin, ja linjaukset tehdään pitkäksi ajaksi kerrallaan. Myös metsäteollisuusyhtiö UPM tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja korkeakouluja.

Arvomaailmalla merkitystä

Arvot vaikuttavat yritysten lahjoituskohteisiin. Esimerkiksi Aktiassa mietitään arvoja lahjoituksista päätettäessä.

– Aktian toimialue on Suomessa, joten teemme hyväntekeväisyyttä, joka liittyy kotimaiseen toimintaan tai Suomen hyvinvointiin, sanoo Hinnenberg.

Sen sijaan L&T on tehnyt muutaman vuoden ajan yhteistyötä Hope-yhdistyksen kanssa. Hanne Mäkelän mukaan yhdistyksen ideologia ja lahjoitusmalli ovat lähellä L&T:n tavoitetta muuttaa kulutusyhteiskuntaa kierrätysyhteiskunnaksi. Samoin lapset ja nuoret ovat tärkeitä sekä L&T:lle että Hopelle.

22.12.2014 Tuliko apua riittämiin, liikaakin.....

*** Yksinhuoltajaperhe koki uskomattoman jouluyllätyksen: ”Ihmisillä on sydän paikallaan”
Joulun alla varsinkin huonompiosaisilla perheillä voi olla hyvinkin raskasta: rahat eivät riitä joululahjoihin ja näyttäviin jouluaterioihin.
Tuomas Selänne

Espoolainen perheenäiti Titta Vaittinen on kiitollinen. Osku, 2, Lassi, 8, ja Miro, 11, saavat elämänsä ikimuistoisimman joulun - avustusryhmien ansiosta.
Edelleen löytyy kuitenkin hyväntekijöitä, jotka auttavat täysin tuntemattomia perheitä rakentamaan iloisen ja ikimuistoisen joulun.

Yksi tällaisista avunsaajista on yksinhuoltaja Titta Vaittisen perhe Espoosta. Kolmen lapsen yksinhuoltaja jäi syksyllä työttömäksi ja rahat ovat tiukassa.
Syksyllä Vaittinen laittoi Facebookin Avustuksia vähävaraisille -ryhmään ilmoituksen avuntarpeestaan. Arjen hyväntekijöiden määrä hämmensi naisen, sillä tuntemattomat ihmiset lahjoittivat heille muun muassa vaatteita, ruokaa ja leluja.
-Ihmisten avokätisyys yllätti minut täysin. Auttaa nyt täysin ventovieraita ihmisiä näin ruhtinaallisesti, Vaittinen hehkuttaa.

”Pomo sanoi, että paistaa kinkun itse”
Tänä vuonna Osku, 2, Lassi, 8, ja Miro, 11, saavat elämänsä ikimuistoisimman joulun - juurikin avustusryhmien ansiosta.
-Viime viikolla laitoin Facebookin Jouluapu, Koko Suomi -ryhmään viestin ja sieltä sain taas todella paljon apua joulua varten. Erään yrityksen työporukka otti yhteyttä. He kertoivat, että olivat keränneet rahaa avustusta varten ja päättivät auttaa juuri meidän perhettä, Vaittinen kertoo.
Avokätiseen lahjoitukseen kuului kaikille pojille uudet talvivaatteet. Lisäksi yrityksen puhemies aikoi toimittaa Vaittisen perheelle kaikki jouluruuat.
-Pomo sanoi vielä, että hän henkilökohtaisesti paistaa kinkun meille itse, koska on siinä kuulemma niin hyvä! äiti-Vaittinen nauraa.
Hyvät teot eivät loppuneet tähänkään, koska Titta Vaittinen oli laittanut ilmoituksen myös paikallisen korttelikirppiksen Facebook-sivulle.
-Kysyin, josko joltakulta olisi löytynyt halvalla vanhoja joulukoristeita, että voisin luoda vähävaraisen perheen pojille vähän joulutunnelmaa. Yhtäkkiä sain kymmeniä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat auttaa meitä ja tarjosivat lahjoja, ruokaa ja koristeita.
Nyt perheen kuusi on koristeltu lahjoitetuilla koristeilla, ikkunoita somistavat lahjoituksena saadut jouluverhot ja kynttilät, ja kaapit notkuvat lahjoista ja jouluherkuista.

-Pojat ihmettelivät, että onko tämä kaikki todella vain ja ainoastaan meille! Tämä on ihan uskomatonta.
-Eniten yllättää se, että lahjoja ei tullut vain pojille, vaan ihmiset halusivat auttaa ja antaa lahjoja myös minulle, Vaittinen sanoo ja kertoo paketeista löytyvän lelujen ja lastenvaatteiden lisäksi myös muun muassa ruokakauppojen lahjakortteja ja hemmottelutuotteita.
-Tämä on niin uskomatonta, että olen monta kertaa nipistänyt itseäni ja miettinen, että onko tämä oikeasti totta, että näitä arjen enkeleitä ja auttavia ihmisiä todella on.
-Näillä ihmisillä on todellakin sydän paikallaan ja olen todella kiitollinen kaikille lahjoittajille! Vaittinen jatkaa liikuttuneena.

***Jouluapu, Koko Suomi
  Hei! Tänään sain todella ikävää palautetta näin joulun alla: "Minä voin sanoa omasta puolestani että maku meni!
Tuo lehtiartikkelissa oleva perhe oli meidän avustuskohteemme. Tekstailin äidin kanssa ja avun tarve oli kova????
Hommasimme pojille satojen eurojen legot, autoparkkitalot, 30 uuden uutta aku ankan taskukirjaa yms. ja ruokaan oli rahaa yli 300e ja allergiat otettu huomioon. Olin helvetin yllättynyt kun luin lehtijutun "kaapit notkuvat ruokaa"...ja lahjoja on niin hienoa availla. Olisiko ollut asiallista ilmoittaa meille esim.ettei ruoka-apua enää tarvita ja olisimme mitä luultavimmin toimittaneet lahjat kuitenkin. Mitä teki äiti? Ei vastaa viesteihin eikä puheluihin kunnes sitten laitan viestin "avuntarpeenne näyttää olevan ohi, me emme toimita mitään". Sitten laittoi jonkun viestin selitellen, selitellen....
Olemme todella pettyneitä äidin toimintaan! Ehkä hän sai yllättävän paljon apua, ok. Mutta meille olisi tullut ilmoittaa muuttuneesta tilanteesta jotta olisimme voineet kohdistaa avun muille.
Nyt ystäväni ovat niin ärsyyntyneitä että vain minä ja eräs toinen lahjoitamme yht.100e erään ystäväni jo auttamalle perheelle, legot annettiin eräälle ryhmämme lapselle, parkkitalo samoin, ja muut ottivat rahansa takaisin.
Eivätkä osallistu enää koskaan."

22.12.2014 KOKONAISUUS

Olen joutunut miettimään minun velkoja ja sen kokonaisuutta.
Ulosotossa sen verran ja pankissa tuon verran ja mitä vielä siellä tai täällä.

Onhan niitä kaiken kaikkiaan suuri summa , mutta kaiken kaikkiaan aikaisen pieni summa, kun vertaa muiden velkoihin.
Ja yleensä ihminen joka velkaantui, toistaa itseään, ja elää ehkä ylivarojensa, ja joutuu jatkuvasti elämänsä aikana aina uudelleen ja uudelleen kierteeseen jossa ylivelkaantuu.
Jollei jostain syystä tule järkiinsä, mutta tämä hektinen elämän asenne ei anna mahdollisuutta pysähtyä ja miettiä asioitaan ja nollata ja aloittaa uudella tavalla talouden hallinnan.

Näin minulle kävi.
Pitkä sairasloma romutti tulevaisuuden ja laittoi talouteni ihan sekaisin.
Yritin elää ja riippua siinä elintasossa missä olin elänyt ennen sairautta.
Mutta, ei onnistunut, vaan ajauduin pohjalle, ja en jaksanut enää.
Velat yksitellen siirtyivät ulosottoon, ja pankkilainaa olen maksanut sitkeästi, ja sitä aioin maksaa, koska en halua menettää välejä takaajiin, jotka ovat sukulaisiani.
Mahdollisuus velkasaneerukseen ei ole, koska olen siinä kerran ollut, ja koska minulla ei ole säännöllistä tuloa, joka kattaisi maksuvarani.
Ja vaikka pääsisin, en voi pankkilainan takia siihen mennä.
Takuusäätiön lainaan minulla tällä hetkellä on liikaa velkaa, mutta kun pankkilaina on maksettu katson tilannetta uudelleen.
Takuusäätiönkään laina ei ole kirkossa kuulutettu, että sitä saisi noin vaan, pankilla on kumminkin se viimeinen sananvalta , saatko sitä vai et. Sitten vaan seuraavaan pankkiin ja kyselemään sieltä.

Tietysti olisi ihanaa jos jostain saisin 10 500 € lahjoituksen, tai jollain muulla tavalla tuo järjestyisi,  lähtisin heti hakemaan jotain järjestelyä, kun pankkilainani olisi maksettu. Voi ajatella, että miksi en vaan ajautuisi, ja antaisi pankkilainan kanssa mennä ulosottoon, ei . Koska sen verran olen vastuuni kantava ja luotettava, että hoidan minkä olen luvannut.

Ulosottovelkani 24 828,54 €  ---> 24 239,35 €

Yksinäiselle naiselle, jolla ei ole perhettä on tosi vaikea saada minkälaisia ylimääräistä lahjoituksia tms.
En sitä odotakaan, mutta lottovoitto olisi kyllä kaiken sen minkä olen kokenut, kantanut, antanut, yrittänyt  ja vielä kerran yrittänyt olla ihminen ja luottamuksen arvoinen .

Ei siinä muu auta kuin, laittaa lottokuponki vetämään ja ajatella vaan hetki kerrallaan ja elää, olla onnellinen , että velkaani on noin vähän, vaikka sitä on kuitenkin minulle ihan riittävästi.

Kokonaisuutta ajatellen, edetään suunnitelmassa, jossa saan 3,5 vuoden kuluttua pankkilainan pois ja asioita saadaan toisella järjestelyllä eteenpäin.
Riippuu tietysti miten Suomessa asiat ovat 3,5 vuoden kuluttua, onko uusia lakeja ja uusia säädöksiä tai muutoksia velkajärjestelyssä tai takuusäätiön lainassa.

22.12.2014. JOULU JA SIITÄ JOHTUVIA ILMIÖITÄ

Jouluun kuuluu herkut, jouluruuat ja lahjat.
Jouluun kuuluu perheen kesken oleilua ja pitkän kaavan mukainen jouluateria.
Jouluun kuuluu hiljentyminen ja joulukirkko.
Jouluun kuuluu sauna, joulupuuro, kinkku ja hedelmäkakku.
Jouluun kuuluu oma koti, oma rauha ja onnellisuus.

Kaikkea tuota on monella meistä, mutta toisilla ei ole, jokainen meistä valitsee itse sen tavan miten joulua viettää ja kenen kanssa. Ja millaista ruokaa syö ja miten joulun ajan viettää. Makaako sohvalla suklaarasian kanssa ja katselee televisiota.

Tavaroita pursuaa pakettien kätköistä, isoja ja pieniä, kalliita ja halpoja, voipi olla jo saatujakin.
Tarvitsemmeko niin paljon kaikkea, voisihan sitä laittaa rahat johonkin tähdellisempään, vaikka pahan päivän varalle.
Tavarahysteria valtaa mielen.

Jos rahaa ei ole, ei sitä voi tuhlata, moniko sitten sortuu niihin lainoihin joita tarjotaan hyvin auliisti, televisossa ja lehdissä.
Kaiken sen joutuu maksamaan, ja korkojen kera.

Myös hyvin paljon lehdissä näkynyt Avunsaajien kirjoituksia, kuinka pystyy järjestämään joulun lapsilleen, ja ehkä matkallekin päästään, kun ollaan saatu lahjoitus. Suuri kiitos varmaan lahjoittajalle. Jos lahjoitus on tullut ilman mitään pyytämistä, täytyy ihmetellä mistä tieto on lahjoittajalle mennyt.
Kanvia on netissä, bogeissa, ystävissä ja myös nämä kanavat sosiaalipuolella ja seurakunnilla.
Täytyy nostaa hattua niille, jotka uskaltavat itse pyytää ja vaatia apua, kun sitä hyvin vähän pyytämättä tarjotaan.

Hyväntekijät harvoin haluavat nimiään esille, paitsi nyt tämä henkilö joka menee Hurstin joulujuhlaan auttajaksi.  Samoin moni on antanut nimensä lahjoituksille, esim Lastensairaalalle.

Jouluhan on antamisen ja saamisen aikaa.
Yllättävien lahjoitusten saaminen, suuressa ahdingossa olevalle on kuin hukkuvalle heittäisi pelastusrenkaan.

Kiitän itsekin apuja, joita olen vuoden aikana saanut.
Apu auttaa toisia.
Apu jonka saa itse.

Rauhallista ja tunnelmallista Joulua.

19.12.2014 Kauniaisissa asuvat rikkaimmat - köyhimmät löytyvät Rautavaaralta

Kauniaisissa asuvat rikkaimmat -  köyhimmät löytyvät Rautavaaralta
Perjantai 19.12.2014 klo 06.53  
Tilastokeskuksen torstaina julkistama Tulonjaon kokonaistilasto paljastaa, että pienituloisimmat asuntokunnat sijaitsevat Itä-Suomessa ja suurituloisimmat Etelä-Suomessa.

Kauniainen on Suomen rikkain kunta.
RIKKAIMMAT KUNNAT
1. Kauniainen
2. Espoo
3. Sipoo
4. Kirkkonummi
5. Lemland
6. Jomala
7. Tuusula
8. Lumparland
9. Nurmijärvi
10. Siuntio

KÖYHIMMÄT KUNNAT
1. Rautavaara
2. Rääkkylä
3. Lieksa
4. Juuka
5. Kaavi
6. Valtimo
7. Vesanto
8. Nurmes
9. Kuhmoinen
10. Ilomantsi

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

LUE MYÖS
Tulokehitys vaatimatonta vuonna 2013

Vuonna 2013 koko maan asuntokuntien bruttotulot olivat keskimäärin 50 770 euroa, mikä oli reaalisesti prosentin kymmenyksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Siihen nähden rautavaaralaisten asuntokuntien keskimääräiset bruttotulot - 36 360 euroa - olivat matalat.

Niin ikään toiseksi pienimmät vastaavat tulot löytyivät Rääkkylästä. Siellä keskimääräiset bruttotulot olivat 36 760 euroa asuntokuntaa kohden ja Lieksassa 37 210 euroa.

Tilastokeskuksen analyysin mukaan pienituloisimpien alueiden asuntokunnille saadut tulonsiirrot ovat merkittävä tulonlähde.

Esimerkiksi Rautavaaralla ja Lieksassa saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2013 keskimäärin peräti 44 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoitti suurelta osin vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä työttömyyteen liittyviä sosiaaliturvaetuuksista.

Tuotannontekijätulojen eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen osuus keskimääräisen asuntokunnan kokonaistuloista on näissä kunnissa Tilastokeskuksen mukaan 56 prosentin luokkaa.

Omaisuustulot rikastuttavat

Hyvin toisenlaisia tilastoja löytyy puolestaan Etelä-Suomesta.

Esimerkiksi Kauniaisissa tuotannontekijätulojen bruttotulo-osuus oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna peräti 82 prosenttia, kun taas saatujen tulonsiirtojen osuudeksi jäi 18 prosenttia.

Kauniaisissa saaduista tulonsiirroista noin 75 prosenttia oli vanhuuseläkkeitä.

Erityispiirteenä Kauniaisissa on myös omaisuustulojen korostunut merkitys. Niiden osuus asuntokuntien kaikista tuloista oli tilaston mukaan keskimäärin 27 prosenttia, kun taas pienituloisimmissa kunnissa omaisuustulojen bruttotulo-osuus jäi alle kolmen prosentin.

- Tulonjakotilastojen näkökulmasta tilastoissa ei ole mitään yllättävä. Heikohkossa taloustilanteessa pörssillä on mennyt hyvin ja se on tuottanut niille, joilla sijoituksia on ollut, Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen kertoo.

Omaisuustulot tarkoittavat osinko- ja vuokratuloja sekä veronalaisia myyntivoittoja.

- Pääomatulot reaalikasvu oli viime vuonna keskimäärin 11,5 prosenttia. Verolliset myyntivoitot kasvoivat puolestaan yli 50 prosenttia. Kauniaisissa on rikasta väkeä, joilla on pääomatuloja ja omaisuuksia, mitä on liikuteltu. Edellisvuotena pääomien myyntivoitot sen sijaan tippuivat 40 prosenttia, Ruotsalainen toteaa.

Verotus tasoittaa

Rautavaara jäi tulovertailun viimeiseksi.

Asuntokuntien välisiä tuloeroja tasoittaa Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin verotus.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Kauniaisissa asuntokunnat maksoivatkin tuloistaan veroja sekä muita veronluonteisia maksuja viime vuonna keskimäärin 42 150 euroa.

Espoossa vastaava tuloverojen määrä oli jo noin puolet pienempi, eli yhteensä 21 310 euroa.

Sen sijaan pienituloisimmassa kunnassa eli Rautavaaralla asuntokunnat maksoivat tuloistaan veroja keskimääräin vain 6 790 euroa.

- Saa nähdä, mihin tämä menee. Kun katsoo, mitä tänä vuonna on tapahtunut, niin eihän siellä paljon positiivista ole. Voisi kuvitella, että ei tämä kovin paljon parempaan suuntaan ole menossa, Ruotsalainen summaa tulevaisuutta.

AINO KANGASPURO
aino.kangaspuro@ilmedia.fi

19.12.2014 Tilastokeskus: Köyhät vaurastuivat viime vuonna

Tilastokeskus: Köyhät vaurastuivat viime vuonna
Perjantai 19.12.2014 klo 09:21  

Suomessa oli 690 000 pienituloista henkilöä vuonna 2013, laskee Tilastokeskus.

Pienituloisten määrä lisääntyi, mutta heidän tulonsa kasvoivat suhteessa enemmän kuin koko väestön tulot viime vuonna, laskee Tilastokeskus.

Pienituloisten suomalaisten määrä kasvoi viime vuonna. Suomessa oli 690 000 pienituloista henkilöä vuonna 2013, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.


Pienituloisten tulot kuitenkin kasvoivat suhteessa enemmän kuin koko väestön tulot. Pienituloisten tulojen mediaani oli 12 250 euroa, kun vuotta aiemmin se oli 12 070 euroa.

Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 12,9 prosenttia. Pienituloisten määrä ja osuus väestöstä kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna, mutta olivat jonkin verran pienempiä kuin vuosina 2008–2011.

Pienituloisten lukumäärä on vuoden 2007 jälkeen ollut koko ajan noin 700 000 ja osuus koko väestöstä keskimäärin 13 prosenttia.

Pienituloisuusrajan Tilastokeskus vetää 14 260 euroon vuodessa eli 1 190 euroon kuukaudessa. Se oli 60 euroa korkeampi vuonna 2013 kuin vuotta aiemmin.

Kotitalouksien mediaanitulo nousi vuonna 2013. Mediaanitulo oli 23 770 euroa, mikä on 100 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pienituloisuusraja lasketaan vuosittain kansallisen kulutusyksikkökohtaisen mediaanitulon perusteella. Pienituloisuusraja on 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta.

Pienituloisten määrä kasvoi erityisesti aivan pienituloisuusrajan tuntumassa eli siinä joukossa, jonka tulot olivat alle 60 prosenttia mutta enemmän kuin puolet mediaanitulosta. Tässä ryhmässä on noin 389 000 henkilöä, mikä on 43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Toisaalta hieman enemmän on myös niitä pienituloisia, joiden tulot olivat alle 40 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

13.12.2014 KELA tiedotti 12.2014

Lapsilisän määrä muuttuu 1.1.2015

Lapsilisän määrä pienenee vuoden 2015 alusta 8,1 % lasta kohden lapsilisälain muutoksen vuoksi. Yksinhuoltajakorotuksen määrä pysyy ennallaan. Kela ei lähetä asiakkaille erikseen päätöstä tai maksuilmoitusta muuttuneista lapsilisän määristä.

Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotusta saa edelleen 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.

Vuonna 2015 lapsilisää saavia perheitä arvioidaan olevan noin 557 900.

Muutokset tulevat voimaan tammikuussa 2015. Lapsilisän vuoden ensimmäinen maksupäivä on 23.1.2015.

Tällä mennään vuosi loppuun:

Lapsilisän määrä
Lapsilisän määrä lapsiluvun mukaan euroa / kuukaudessa
1. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 104,19
2. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 115,13
3. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 146,91
4. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 168,27
Jokaisesta seuraavasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 189,63
Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne lapset, joista on oikeus saada lapsilisää. Korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle

Esimerkki: Perheeseen kuuluu 3-, 4-, ja 15-vuotiaat lapset. Vanhempi saa lapsilisää kahdesta nuorimmaisesta ja 15-vuotiaalle maksetaan lapsilisä hänelle itselleen. Tällöin vanhemmalle maksetaan lapsilisä kahden lapsen mukaan.

Ahvenanmaalla lapsilisää rahoittaa Ahvenanmaan maakuntahallitus. Myös Ahvenanmaalla asuvat hakevat lapsilisän Kelasta.

Korotus lapsilisään
Saat lapsilisään korotusta, jos et ole avoliitossa tai avioliitossa. Saat korotusta 48,55 euroa kuukaudessa jokaisesta luonasi asuvasta, lapsilisään oikeutetusta lapsesta. Korotuksen saa, vaikka lasten vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Lapsilisän korotus myönnetään muutosta seuraavan kuukauden alusta tai enintään 6 kuukautta takautuen.

13.12.2014 Tuntuuko siltä, että rahat ovat aina lopussa?

Näihin kotitalouksien rahat hupenevat
Lauantai 13.12.2014
Asuminen haukkaa entistä enemmän kotitalouksien menoista. Samalla taloudet pienenevät. Jo kolmessa kodissa neljästä on enää yksi tai kaksi asukasta.

Tuntuuko että rahat ovat aina lopussa?

86% kyllä
14% ei


Tuntuuko siltä, että rahat ovat aina lopussa?

Tilastokeskuksen tuore Suomen tilastollinen vuosikirja 2014 kuvaa tarkasti suomalaista yhteiskuntaa ja sen kehitystä viime vuosina ja vuosikymmeninä.

Vuosikirjan mukaan Suomen väkiluku oli vuoden 2013 lopulla 5 451 270.

Asuntokuntia eli samassa asuinhuoneistossa vakituisesti asuvia oli Suomessa yhteensä 2 599 613.

Näistä yhden hengen asuntokuntia oli 42 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia 33 prosenttia. Vuonna 1980 yhden hengen asuntokuntia oli 27 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia 26 prosenttia.

Vertailu osoittaa, että koteja, joissa asuu yksi tai kaksi henkeä, on nyt jo 75 prosenttia kaikista kotitalouksista. Vuonna 1980 yhden tai kahden hengen huusholleja oli noin puolet.

Neljännes menoista kuluu asumiseen
Tuntuuko siltä, etteivät rahat riitä?

Kotitalouksien menoista kului viime vuonna asumiseen ja energiaan 27 prosenttia, elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 13 prosenttia, liikenteeseen 12 prosenttia ja kulttuuriin ja vapaa-aikaan 11 prosenttia.


Vuonna 1980 kotitalouksien menoista kului asumiseen ja energiaan 19 prosenttia, elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 21 prosenttia, liikenteeseen 14 prosenttia ja kulttuuriin ja vapaa-aikaan 10 prosenttia.

Vertailu osoittaa, että asumisen ja energian osuus kotien menoista on nyt huomattavasti suurempi kuin 34 vuotta sitten.

10.12.2014 15 506,32 € ---->>> 24 828,54 €

Päätös elokuulta 2012 on pitänyt.
Mutta, uusi näkökulma tuli muutama päivä sitten, kun kysyttiin paljonko on netto noista sinun veloistasi.
Ei siinä muuta kuin, että laskin käteen ja laskemaan, summaksi muodostui tuo 15 506,32 € , sen raha on ottanut lainaa ja siitä on kertynyt maksua ulosottoon kulujen kanssa  24 828,54 € .
Sanonta, että ulosotossa kasvaa velat puolella  taitaa pitää paikkansa.
Ja ulosotossa maksetaan velkaa, kuin kuollutta lehmää.
Pankkilaina on pienentynyt, onneksi ja pienenee kokoajan nyt saldo on 10 425,95 €.
Koko velkasaldoni on 35 254,49 €.

Joku voi tienata kuukaudessa tuon summan, mikä minulta on tullut 2012- 2014välisenä aikana.
Harmittaa tuo todella , mitä on tullut tehtyä.

En siihen ole käyttänyt kuin muutaman sairaslomapäivän, sohvan nurkassa räknäten. Eipä tässä muuta tekemistä ole, kun koipi kipsissä.  Tuli eteen myös sellainen , että olin laskenut kaksi kertaa saman lainan ja ihmettelin mikä ihmeen velka tämä on, ja selvisihän se. Ja semmoinen kumma juttu kanssa, Lainasto oli vetänyt lainan pois ulosotosta, koska nähneet , saaneet tietää minun veloista , ja ei ole kuulemma järkeä laittaa lainaa jonon jatkoksi, vaan odottaa  kunnes velat lyhentyneet tai poistuneet. Laittavat sitten ilmoituksen ja laskun aina välillä sähköpostiin.

 Raskasta liikkua, kun pitää pitää koipea ilmassa (välillä ollut maassa) vielä muutaman viikon, sitten varaus 20 % ja niin edelleen. On vaan jouto aikaa ja välillä ulkoillen ja oleillen.

Mutta noihin lainasummiin.
Jos saisinkin tuon 10 425,95 € maksettua.
Helopottuisi elämä aika paljon, jäisi 266 € kuukaudessa käteen.
Nyt kun olen sillä ansiosidonnaisella päivärahalla brutto on 1160 € ja netto ulosottovelkojen jälkeen 715 € + asumistuki 136,68 € , siitä pois 481,99 € vuokra ja pankkilaina 266 € ja sähkölasku 30 € ja puhelin 40 €.
Menot 807,99 €
Tulot   851,68 €  alle 43,69 € jää yli eli elämiseen.
Suurin piirtein saman verran lyhenee ulosottovelkani eli 40 € kuukaudessa.

Jos kävisi onnenpotku ja saisin tuon pankkivelan pois, lyhentäisin tuota ulosottovelkaa 100 € ja sen ulosotto kuittauksen tuloistani. Niin kauan, kunnes saisin tiedon saisinko kuitenkin, jollain ihmeellä Takuusäätiön lainan. Velkasaneeraukseen minulla ei ole mahdollisuuksia, kun olen siinä kerran aikaisemmin ollut.

Lottovoitto olisi ihana, vaikka vaan sellainen 100 000 € , arvatkaas mitä sillä lopulla tekisin jonka voittaisin, eli laskuihin menee se 35 500 €. Loput jakaisin sukulaisille ja ystäville, vaikka vain 100 € tai 500 € , pääasia on antaminen ja sen ilo,  ja saa antaa sydämestään .

Olen miettinyt myös, joitakin auttamisjärjestöjä, joilta voisi kysellä neuvoja :mitä tehdä minun tilanteessani.

Haluan tulevaisuudessa tehdä auttamistyötä, ja neuvoa ihmisiä vaikeissa tilanteissa, jotka liittyvät talouden hallintaan ja neuvoa mistä voi hakea apua, ja mitä tehdä jos sairastaa tai lähimmäinen sairastaa. Erilaisten lomakkeiden täyttämis apuja yms.

Työelämään paluuta pitää alkaa miettimään, kun tämä koipi alkaa tervehtymään. Ortoniin sen jälkeen työklinikka- jaksolle. Sieltä viitteitä tuleviin , toivottavasti edellämainittuihin ammatteihin tai niitä vastaaviin. Ja tienaamaan ja maksamaan velkoja pois.

Kolme vuotta, aika vaan menee eteenpäin, ja asiat sen myötä muuttuu, eletään päivä kerrallaan.
Unelmoidaan ja tehdään unelmista totta.

1.12.2014 JOULUN ALUS AIKAA

Joulukuu alkoikin todella ihanasti.
Menin laittamaan kynttilöitä lyhtyihin parvekkeelle sunnuntaina, ja huihai nilkka muljahti ja lämmin tunne nilkkaan.... sinnittelin siinä pari tuntia ja sitten sairaalaan, kuvauksiin ja 5 viikkoa jalka kipsissä. Ulkokehräkseen asti ulottuva pohjeluun murtuma.
No, en minä olisikaan mitään siivouksia ja leipomuksia tehnytkään jouluksi. ##LUPA VÄLITTÄÄ##
Itkuhan siitä tuli tietty, olisi pikkasen saanut särvintä, leivän päälle.

Että voikin aina sattua ja tapahtua. Mutta jokin merkitys tälläkin on, ja ihmettelen, että mikä merkitys tällä on kun kaksi kertaa joudun saman asian eteen. Viime viikolla peruin sen Ortonin  kuntotusjakson, juuri joulu kiireiden takia, ja nyt sitten, ei ole enää joulu kiireitä , eikä muitakaan menoja. Otan rauhallisesti.

Tein tuossa kirjallisia juttuja noista ulosottoveloista, kun vieläkin pari vippifirmaa kerjää saataviaan sähköpostin kautta. Laitoin niille meiliä, että antavat niitten mennä Käräjäoikeuteen ja sieltä ulosottoon.

Sitä kun söyräsee lantakasaa, niin johan alkaa kuhista, no omista lannoista tuossa tietty on kyse, mitä sitä siitä hermostumaan ja mieltään pahoittamaan. Kyllä sitä on niin monta asiaa mistä voisi mielensä pahoittaa jos oikeen rupeaa ajattelemaan.

Mutta kaikella on tarkoituksensa. Olenkin pikkasen liian hanakasti ollut tuon rahan perään, yrittänyt ja yrittänyt, mutta eipäs nyt tarvii. Olla vaan ja ottaa iisisti, olla tyytyväinen siihen mitä on.

On se vaan niin kumma mahti tuolla rahalla, mutta kun sitä ei ole liikaa , sitä ei tarvitse haalia itselleen. Mutta kun sitä on , jotenkin sitä tulee sokeaksi sen arvolle, ja se nousee kuin hyökyaalto ja vie mennessään.
Monilla ihmisillä, kun on tilipäivä rahaa on ja se pannaan haisemaan aikaisen nopeasti, mutta toisilla siitä on sukan varteen ja muuhunkin, koko kuukauden. Mistä ihmeestä tämä johtuu, kotikasvatuksesta vai jostain muusta. Nuorillehan pitäisi näitä asioita opettaa jo koulussa, mutta aiheuttaako se muutosta , jos on jo totuttu tapa takaraivossa.
 Minullahan ei tuota rahaa ole kuin muutamia euroja, mutta niittenkin oikein sijoittaminen tuottaa välillä todella vaikean tilanteen. Kun toisaalta pitäisi maksaa lasku, mutta kumminkin ottaa sen mielummin ruokaan sillä hetkellä, tietäen kumminkin, että se lasku odottelee seuraavaa päivärahamaksua. Tai välitystilin tuloutusta. Eli ei se helppoa ole pienistä rahoista selvitä. Saati , jos niitä olisi tuhansia , niin varmasti ne menotkin olisi tuhansia.
Meille jokaiselle annettu ne omat murheet, toiset vaan selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Mutta me jokainen olemme arvokas, juuri sellaisena kuin olemme.

Mutta, kyllä tämä tästä.
Ihmistä koetellaan, mutta ei hylätä.  
Joulun odottelua  <3