torstai 30. maaliskuuta 2017

30.03.2017 Leipäjonot venyneet Kelan tukiongelmien takia – satojen ihmisten jonossa liikkuvat huhut ja neuvot

Leipäjonot venyneet Kelan tukiongelmien takia – satojen ihmisten jonossa liikkuvat huhut ja neuvot
Ruokapankkien asiakasmäärä kasvoi alkuvuonna. Yhdeksi syyksi epäillään Kansaneläkelaitoksen viivästyneet perustoimeentulotukien päätökset.
Petteri Wessman haki ruokaa Helsingin Myllypurosta torstaina. Andrej Toivokainen lastasi Wessmanin rinkkaan salaattia.

Petteri Wessman haki ruokaa Helsingin Myllypurosta torstaina. Andrej Toivokainen lastasi Wessmanin rinkkaan salaattia. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Päivi Repo HS, Ossi Mansikka HS
Julkaistu: 23.3. 20:58
KELAN vaikeudet toimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa näkyvät jo ruokapankeissa.

”Kävijämäärä nousi helmikuun alussa yhtäkkiä”, kertoo Helsingin Myllypuron ruokapankkia vetävä Sinikka Backman.

”Ruokaa hakee muutama sata ihmistä enemmän aiempaan verrattuna. Kelan ruuhkat ovat todennäköinen syy.”

Aamukymmeneltä torstaina Myllypuron pisteestä oli hakenut ruokaa jo 460 ihmistä. Jonottajia oli kuitenkin vielä kolmesataa, ja ruoanjakelu jatkui puolenpäivän tienoilla.

Joukossa on työttömiä, eläkeläisiä ja muuten pienituloisia helsinkiläisiä. Useimmat HS:n jututtamista jonottajista olivat hakeneet myös toimeentulotukea.

”Toimeentulotuen saaminen onnistui paremmin sossussa kuin Kelassa. Nyt kaksi kuukautta tuki on tullut myöhässä – viime kuussa kesti 10 päivää”, sanoo siniseen Ikea-kassiinsa banaaneja nostava Abdallah.

Useimmat HS:n ruokajonossa haastattelemista ihmisistä halusivat esiintyä vain etunimellään.

”Sanoin sossussa jo viime vuonna, ettei tuo tule toimimaan – Kela ei pysty tekemään päätöksiä ajoissa, elleivät he palkkaa lisää väkeä. Myös Kelan toimipisteitä pitäisi olla enemmän. Itiksessä niitä pitäisi olla kaksi, ei yksi, siellä on pitkät jonot. Mutta voi olla, että myöhemmin tämä alkaa Kelaltakin onnistua paremmin.”

USEIMPIEN jonottajien päätökset ovat tulleet ajallaan, mutta harmia aiheuttaa esimerkiksi korvaamatta jätetty sähkölasku, pitkät jonot palvelupisteissä ja byrokratia, jonka moni kokee lisääntyneen. Useimmat kertovat tuntevansa jonkun, joka on kärsinyt tukipäätösten viivästyksistä.

”Naapurini joutui odottamaan päätöstään pitkään, ja tästä kuulee jatkuvasti kavereilta. Heitä käy myös täällä”, kertoo muiden muassa myllypurolainen Jouni.

JONOSSA jaetaan myös neuvoja ja levitetään huhuja.

”Tuttuni kertoi Kelan virkailijan sanoneen, että tukea kannattaa hakea kaksi viikkoa ennen kuunvaihdetta. Mulle tuli helmikuussa tukipäätös kuudessa päivässä, kun kunnan antama tuki päättyi. Mutta olen kuullut, että joillakin menee päätöksen saamisessa useampi viikko”, sanoo viime syksystä asti työttömänä ollut vuosaarelainen Petteri Wessman.

SAMAA KERROTAAN myös Jyväskylän ja Tampereen ruokapankeista.

”Tämä on meille arkea”, sanoo vastaava työntekijä Juha Kautto Jyväskylän ruokapankista, jonka nimi on Jokapäiväinen leipä.

”Asiakkaat puhuvat Kelan päätöksistä.”

Jokapäiväinen leipä antaa ruoka-apua ihmisille, joilla on päätös toimeentulotuesta. Kun päätökset viipyvät, ruokaa on annettu löysemmin perustein eli ilman toimeentulotukipäätöstä.

TAMPEREELLA ruokaa jakaa seurakuntien Ruokanysse, joka on kuin myymäläauto.

”Yhteistyötahot kertovat, että asiakkaita on lirissä, kun ruoka loppuu ja rahat viipyvät”, kertoo elintarvikeavun koordinaattori Salme Asunen.

”He ovat pyytäneet meiltä enemmän ruokaa asiakkailleen.”

Ruokanyssellä on yli 20 yhteistyökumppania kuten yksinhuoltajaäitejä, A-kiltoja ja nuorten työpajoja. Niiden asiakkaat ovat pienituloisia. Jaettavana on EU-ruokakassien lisäksi elintarvikelahjoituksia ja Tampereen kotipalvelulta yli jääneitä aterioita.

ASUNEN pohtii, että siirto Kelaan saattoi lisätä ruuhkia myös siksi, että hakemusten pitää olla täydellisiä:

”Kela on tarkka siitä, että jokainen paperi on mukana. Jos jokin puuttuu, hylkäävä päätös tulee helposti.”

Tällainen tarkkuus sujuu huonommin kaikkein heikoimmilta, joita aiemmin auttoi sosiaalityöntekijä, Asunen pohtii.

HAKEMUS toimeentulotuesta pitäisi ratkaista seitsemässä päivässä. Käsittelyajat ylittyivät viime viikolla jokaisessa viidessä vakuutuspiirissä, Kela kertoo.

Andrei Peus oli yksi sadoista Myllypurossa torstaina ruokaa jonottaneista.


Pohjoinen vakuutuspiiri tekee päätöksen 7,1 päivässä, mutta itäisellä vakuutuspiirillä menee 11 päivää. Keskisessä ja läntisessä vakuutuspiirissä kuluu 9,7 päivää ja eteläisessä 10,2 päivää.

Ruuhkien odotetaan jatkuvan maaliskuun ajan. Kelan tavoite oli saada käsittelyajat lain edellyttämälle tasolle huhtikuun kuluessa.

RUOKA-AVUN tarve näyttää kasvavan myös ilman Kelan ruuhkia.

”Ruuanjakelu kasvaa koko ajan”, sanoo Hyvä arki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Hytönen.

”Kasvua on yli 10 prosenttia vuodessa, eikä loppua näy.”

Hyvä arki jakaa Espoossa ruokaa viitenä päivänä viikossa. ”Tänään oli yli 200 asiakasta”, Hytönen kertoo. Vuodessa ruokaa hakee 35  000 tarvitsijaa.

”Tilanne on huono koko Suomessa.”

Myös ruokajonossa aprikoidaan, etteivät Kelan ruuhkat yksin selitä jonojen pitenemistä. Lämpimämmät säät ja kevätaurinko houkuttelevat paikalle myös vanhoja ja sairaita ihmisiä, jotka eivät talvipakkasilla voi jonottaa ulkona jopa kahta tuntia, eräs jonottaja arvioi.

RUOKA-APU saa jonottajiltaan kiitosta. Appelsiineja, spagetti bolognesea, makkaraa ja jukurttia säkkiinsä ahtaava Andrei Peus arvioi, että torstaisen ruoka-avun arvo on hänelle parinkymmenen euron luokkaa.

”Ruoka-apu tulee tarpeeseen. Toimeentulotuki on pieni, mutta periaatteessa se riittää, jos ei polta tupakkaa”, Peus pohtii.

Peus on asunut Suomessa 23 vuotta. Viime vuosiin asti hän kertoo työskennelleensä muun muassa rakennusmiehenä ja rekkakuskina. Työhaluja olisi vieläkin, mutta: ”Tämä on hankalaa, kun on jo 54-vuotias.”

30.03.2017 Leipäjonoihin on ilmestynyt työssä käyviä – EU:n ruokalähetystä odotetaan kuin kuuta nousevaa

Leipäjonoihin on ilmestynyt työssä käyviä – EU:n ruokalähetystä odotetaan kuin kuuta nousevaa
Leipäjonojen pituus on kasvanut Suomessa selvästi.

Ruoka-apu30.3.2017 klo 11:08päivitetty 30.3.2017 klo 15:59
 Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa.
Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa 2. maaliskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Mistä on kyse?

Ruoka-apua tarvitaan yhä enemmän
Ruokajonoissa on nyt paljon myös nuoria
Uusi kävijäryhmä on työssä käyvät ihmiset, joiden rahat eivät riitä ruokaan
Kelan toimeentulotukipäätösten viivästyminen lisää ruoka-avun tarvetta
Leipäjonot eivät ole enää vain yksinäisten toimeentulotuen varassa elävien oljenkorsi.

Yle kysyi ruokajakeluiden järjestäjiltä ympäri maata leipäjonojen tämän hetken tilanteesta. Viesti oli selvä: asiakasmäärät ovat kasvaneet ja käyttäjiksi on tullut kokonaan uusia ihmisryhmiä.

Helsingin Sanomat on kirjoittanut siitä (siirryt toiseen palveluun), miten Kelan vaikeudet perustoimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa olisivat näkyneet ruokapankeissa. Samaa kerrotaan muun muassa Tampereelta ja Kuopiosta, missä leipäjonojen asiakasmäärän sanotaan jopa lähes kaksinkertaistuneen.

Jyväskylässä paikallisesta ruokapankista on tavallisesti saanut ruokakassin vain toimeentulotukipäätöstä vastaan. Nyt kun päätökset ovat viivästyneet, ehdosta on alettu joustaa. Hakijalle voidaan antaa ruokakassi harkinnanvaraisesti, vaikkei hän olisi saanutkaan tukipäätöstä.

– Ruokaa on vielä riittänyt kaikille, mutta aika jämptille menee, kertoo puolestaan Anne Hiltunen porilaisesta Elämän leipä ry:stä.

Moni ruokapalvelun järjestäjä kertoo kävijämäärän kasvaneen ilman Kela-sotkuakin. Toimeentulotukien viipyminen on silti tuskastuttanut entisiäkin asiakkaita.

– Jopa meidän vapaaehtoisten kohdalla, jotka elävät toimeentulorahan varassa, maksatukset ovat olleet kaksi–kolmekin viikkoa myöhässä. Joillekin jouduin sitten lainaamaan tai antamaan vähän apua, että pärjäävät, Laupeudentyö ry:tä Helsingissä johtava Heikki Hursti sanoo.

Jonossa näkyy nyt myös nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä

Kuopion Ruoka-apu jakaa kaupungin keskustassa ruokaa kolme kertaa viikossa. Maanantain ja torstain jakeluun jonottaa nykyisin jopa pari sataa ihmistä, lauantaina maitotuotteita hakee noin sata asiakasta.

Järjestäjät kertovat, että leipäjonossa käyntiä ei enää pidetä niin häpeällisenä kuin aikaisemmin. Mukaan on tullut yhä enemmän nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Samaa sanotaan muidenkin alueiden ruokajakeluista.

– Jonossa on nyt aivan outoja naamoja. En tiedä, ovatko he jääneet Kela-loukkuun vai mistä mahtaa johtua, porilaisen Elämän Eliksiiri -yhdistyksen Riitta Ahonen miettii.

Kouvolan kortteliyhdistyksessä on puolestaan huomattu leipäjonossa silmiinpistävän paljon äitejä pienten lasten kanssa viimeisen kuukauden aikana.

– Kokonaan uusi kävijäryhmä ovat työssä käyvät ihmiset, joiden rahat eivät riitä ruokaan, kuvaa Kuopion Petosella Tukikohta-seurakunnan ruokajonosta vastaava Ilkka Blomerus.

Tavallisin asiakasryhmä ovat kuitenkin edelleen yksinäiset miehet, kerrotaan Jyväskylän Ruokapankki Jokapäiväisestä Leivästä.

Kuntavaaliehdokkaita ei tunnu kiinnostavan

Monella alueella odotetaan nyt huhtikuun alussa saapuvaa EU:n ruoka-apulähetystä. 1 500 kilon erässä on jauhoja, ryynejä, makaroneja, säilykkeitä, hernekeittoa, pastaa ja muita pitkään säilyviä elintarvikkeita.

Kymijoen Tukipuu ry:stä kerrotaan, että asiakkaat kyselevät pian saapuvan ruokalähetyksen perään päivittäin.

Kaikkialla maassa leipäjonot ovat juuri nyt pitkiä. Helsingissä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n jonossa oli viime perjantaina 3 128 ihmistä.

Varkaudessa vapaaseurakunnan organisoimassa ruokajonossa on laskettu kolmen vuoden aikana käyneen yli 52 000 asiakasta.

– Kolmen vuoden aikana olemme jakaneet ruokaa miljoonan euron edestä, laskee ruokajakelun pääjärjestäjä Veikko Tarvonen.

Helsingin Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo, että avain leipäjonojen lyhentämiseen olisi oikeiden työpaikkojen löytäminen pitkäaikaistyöttömille. Nyt moni siirtyy hänen mukaansa tuetusta työstä toiseen, mutta suurin osa ei koskaan työllisty oikeasti.

– Siihen olen kiinnittänyt huomiota, että kun näitä kuntavaaliehdokkaita liikkuu, ei niistä kukaan ota asiakseen, että leipäjonot saataisiin poistettua.

30.03.2017 Kelan pääjohtaja: "Pyydän anteeksi kaikilta teiltä, jotka ette saaneet tukeanne ajoissa"

Kelan pääjohtaja: "Pyydän anteeksi kaikilta teiltä, jotka ette saaneet tukeanne ajoissa"
Kelan pääjohtaja lupaa, että toimeentulotukien tukko purkautuu ensi kuussa. Aaltonen myös pyytää tukeaan odotelleilta ihmisiltä anteeksi.

Politiikka28.3.2017 klo 15:47päivitetty 28.3.2017 klo 19:35

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen pyytää anteeksi ihmisiltä, jotka kärsivät tukien maksun takkuilusta ja kohtuuttomista viivästyksistä.

Kelan pääjohtaja sanoo Ylen haastattelussa ja Kelan nettisivuilla, että ymmärtää perustoimeentulotuen olevan ihmisten viimesijainen turva.

Aaltonen vastaa kysymykseen siitä, onko tilanne äitynyt jo vaaralliseksi, kun ihmiset eivät ole saaneet esimerkiksi välttämättömiä lääkkeitään.

– Asiakas pääsee asiointipisteessään nopeutettuun käsittelyyn, jos kyse on ollut joko lääkkeistä tai ruuasta. Ei tässä ihmisiä ole nälkään haluttu jättää.

Aaltonen myöntää, että perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelaan tämän vuoden alussa ei ole sujunut suunnitelmien mukaan.

– Toimeentulotukea hakevalla on tosi kyseessä. Ja henkilökuntaa on ollut liian vähän.

Anteeksi

– Pyydän Kelan puolesta anteeksi kaikilta teiltä, jotka ette ole saaneet tukeanne ajoissa tai joiden asiointi ei muuten ole sujunut odotetusti. Tilanne on ollut asiakkaille kohtuuton. Kela korvaa tai hyvittää määräajan ylityksistä asiakkaille aiheutuneet kustannukset eduskunnan oikeusasiamiehen tekemän linjauksen mukaisesti.

Elli Aaltonen kertoo tapaavansa huomenna eduskunnan oikeusasiamiehen, jonka jälkeen korvauksista tiedotetaan lisää. Kela on aloittanut tapahtuneen analysoinnin.

– Jo ennen analyysin valmistumista voin sanoa, että muutosvaiheeseen olisi tarvittu enemmän työntekijöitä. Toimeentulotukiasiakkaan palvelemiseen tarvittava aika sekä henkilökohtaisen palvelun tarve oli etukäteen arvioitu alakanttiin. Toimeentulotuki on monisyinen etuus, jota on myönnetty ja maksettu yli 300 kunnassa eri tavoin. Yhdenmukaistaminen ei onnistu kerralla.

Päätökset jo pääjohtaja Hyssälän ajoilta

Ennakoinnin puute ei kuitenkaan ole Aaltosen mukaan syy toimeentulotuen ongelmiin. Päätös perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan tehtiin vuonna 2014.

– Tietojärjestelmää rakennettiin kaksi ja puoli vuotta. Yhteistyötä ja työnjakoa kuntien kanssa harjoiteltiin yli vuosi. Toimeenpanoa harjoiteltiin myös yhdessä asiakkaiden kanssa Vantaan kaupungin pilotissa. Asiakasraadit testasivat toimeentulotuen hakulomaketta ja Kela.fi-sivuja. Viime syksynä 750 työntekijän joukko koulutettiin toimeentulotukeen ja perehdytettiin Kelan järjestelmiin.

Pääjohtaja Aaltonen lupaa että tilanne Kelan toimeentulotuissa normalisoituu.

– Lupaan, että asiat ovat kunnossa huhtikuussa. Alkuvuoden aikana on palkattu 300 uutta työntekijää toimeentulotukeen. Myös kunnat ovat auttaneet yhteisten asiakkaiden asioiden ratkaisemisessa. Yhteistyö Kelan hallituksen ja valtuutettujen kanssa on ollut tiivistä. Myös kelalaiset ovat työskennelleet kuormittavassa tilanteessa joustavasti ja sitkeästi.

Juttua päivitetty klo 16:28 pääjohtaja Elli Aaltosen haastattelun perusteella.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

27.03.2017 TAAS

Taas sain suoritettua  pankkilainan, 266,00 €.
Saldo on 3 417,57 €.
Onhan tuo aika vähän , kun ajattelee sitä mikä se oli vuosia sitten eli 25 000,00 € .
Mihin nuokin rahat on kulutettu ? Huonekaluihin, elämiseen, laskuihin ja edellisen velan kuittaukseen.
Mutta, mitä voisi saada tuolla rahalla, minkä laitan aina lyhennykseen,  266 €.

Kiusaan vähän itseäni.
- ulkohousut (vanhat kohta puhki)
- hajuvesi (vaihtelua huuhteluaineen tuoksuun)
- naamarasva (vaikka ei enää auta)
- ulkomaan matka (Viroon)
- kurahousut (110 cm)
- kampaamokäynti ( pikkasen yli kasvanut)
- kulma ja ripset (väriä, ettei harmaat näy)(kulmissa, ei ripsissä, vielä)
- kävely kengät (sinne Viroon)
- pyörään kumi, taas kerran ( laitan laskun noiden kivien aiheuttamista rengasvahingoista kaupungille)
- jalka (polkupyörään)

No, näiden aika on sitten ensi vuonna, nyt kärvistellään, sillä mitä on.
Kuntouttavassa ollut pikkasen kiirettä, niin en ole kerennyt/jaksanut päivittämään blogia.
Mutta, nyt pikkasen kuulumisa tuli .

torstai 16. maaliskuuta 2017

16.03.2017 Tämä kuvio sen todistaa - kotitalouksien velkaantuneisuus on ennätystasolla, Suomea varoitettu jo

Tämä kuvio sen todistaa - kotitalouksien velkaantuneisuus on ennätystasolla, Suomea varoitettu jo
Torstai 16.3.2017 klo 20.00  
- Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri pitää keskeisenä sitä, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut jo pitkän aikaa.


Kotitalouksien velkaantuneisuus oli viime vuonna korkeimmillaan tarkastelujaksolla 1975-2016.
Kotitalouksien velkaantuneisuus oli viime vuonna korkeimmillaan tarkastelujaksolla 1975-2016.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemista tiedoista ilmenee, että velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 126,5 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
- Keskeistä on, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut pitkäaikaisesti ja on ennätyksellisellä tasolla, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo.

EU:n rahoitusvakauden valvonnasta vastaava Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea jo marraskuussa kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntoluotonantoon liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista.
- Tilanne ei ole hälyttävä, mutta jos kehitys jatkuu, voi tulla ylivelkaantumista, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman varoittaa.
- Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa, että ei elä liikaa hetkessä, Schauman jatkaa.

Pankeilla iso vastuu

Schauman pitää perusohjenuorana sitä, että huonoina aikoina kannattaa säästää, kun taas hyvinä aikoina liikkumavaraa on enemmän.
Suomalaiset eivät ole toimineet Schaumanin mukaan tämän logiikan mukaan.
- Vuonna 2015, kun synkistely oli pahimmillaan ja harva kuvitteli, että tulevaisuus näyttää valoisalta, otettiin velkaa.

Pankeilla on Schaumanin mukaan iso vastuu sen suhteen, että lainoja myönnetään sellaisille henkilöille ja yrityksille, jotka selviävät velvoitteistaan.

Pankit ovat kuitenkin myöntäneet lainoja herkästi, minkä taustalla on Schaumanin mukaan "äärimmäisen elvyttävä rahapolitiikka".
- Lainojen myöntäminen ei ole nollakorkoympäristössä pankeille hirveän loistavaa bisnestä. Enemmän otetaan maksuja eri palveluista.

Kulutus kasvun moottori

Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa, että Suomen talouden orastava elpyminen on perustunut kotimaiseen kysyntään.

Myös Schauman sanoo, että kotitalouksien kulutus oli viime vuonna kasvun moottori.
- Kotitalouksien velkaantuminen on todella kaksipiippuinen juttu. Kulutus on tärkein erä, kun katsotaan, mistä BKT:n kasvu tulee yhdessä investointien kanssa.

Suomen Pankin Euro & talous -julkaisussa 5/2016 todettiin, että Suomen talouden kestävä elpyminen ei voi pysyvästi perustua kotitalouksien velkaantumisen kasvulle.

Artikkelissa mainittiin, että "esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen tai asuntojen hintojen laskun seurauksena varsinkin runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien kulutus voi äkillisesti supistua, mikä olisi vaarallista rahoitusjärjestelmän ja talouden vakaudelle".

- Pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että velkaantuneisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti kotitalouksien kesken, Putkuri huomauttaa.

OLLI WARIS

tiistai 14. maaliskuuta 2017

14.03.2017 MIETTEITÄ MAALISKUULTA

Vaan joutuu sitä vahvakin välillä  nöyrtymään.
Anomaan apua.
Tämä Kelan juttu harmittaa ihan vietävästi, enkä varmaankaan ole ainut.
Samalla harmittaa Perusturvan toiminta, ei kuulu vastausta hakemuksiini, joita olen laittanut jo kaksi kappaletta.
Pari laskuakin laittanut mukaan, mutta ei minkäänlaista vastausta.
Ei tule soittoja ei kirjeitä.
Onkohan heillä kiire, johtuen Kelasta.
Oravanpyörässä pyörivät kumpainenkin.


Kait  Perusturvasta joku laittaa kirjeen tai soittaa minulle tämän vuoden aikana, tai jopa tässä kuussa.
Edes sen tiedon, että ovatko maksaneet maksun.



14.03.2017 Kelan kutsuun tyly vastaanotto: "Kesällä olisi ollut tarjolla osaavaa työvoimaa. Enää ei ole"

Kotimaa 09.03.2017 09:30
Kelan kutsuun tyly vastaanotto: "Kesällä olisi ollut tarjolla osaavaa työvoimaa. Enää ei ole"
Kelalle ei ole luvassa apua kunnilta toimeentulotukihakemusten ruuhkan takia.
 Kelalle ei ole luvassa apua kunnilta toimeentulotukihakemusten ruuhkan takia.
Kelalle ei ole luvassa apua kunnilta toimeentulotukihakemusten ruuhkan takia. Kuva: Heikki Saukkomaa
Kela on jäämässä vaille kuntien apua toimeentulotukihakemusruuhkan purkamisessa. Apua on tällä haavaa liikenemässä vain Laukaasta.

Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen avunpyyntökirjettä on luettu kunnissa hämmentyneenä, sillä suuri osa etuuskäsittelijöistä siirtyi jo loppuvuodesta muualle töihin. Lisäksi Kelan sotku on jo aiheuttanut ruuhkia myös omissa sosiaalitoimistoissa.

Kunnissa perustoimeentulon siirtymiseen Kelalle alettiin valmistautua hyvissä ajoin ja määräaikaisia sopimuksia irtisanottiin.
– Vielä viime kesänä ja syksynä meillä olisi ollut antaa osaavaa henkilökuntaa, enää sellaista ei ole, sanoo perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Leila Kanteinen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Päijät-Hämeessä piti ennen vuoden vaihdetta etsiä uusia töitä 27 etuuskäsittelijälle. Samantyyppinen tilanne oli Kuopiossa, jossa Kela-siirron vuoksi kaupungilta väheni 34 henkilötyövuotta. Jäljelle jäi seitsemän etuuskäsittelijää.

Kela lähetti viime viikolla kuntiin kirjeen, jossa pyydettiin apua hakemusruuhkan purkamiseen. Kelalle kelpaisivat apukädet, mutta apua tarvitaan myös neuvontaan ja opastukseen.

Palvelujohtaja Ulla Kuittu Jyväskylästä puistelee päätään.
– Apua ei heru. Etuuskäsittelijöiden lähtö näkyi omassa toiminnassa jo loppuvuodesta.
Palvelujohtaja Mervi Paddar Siun sotesta Pohjois-Karjalasta pitää tilannetta ikävänä, mutta ei lupaa apua.
– Meilläkin on pula etuuskäsittelijöistä näiden ruuhkien vuoksi.

Sysmän apu kaatui työmatkaan

Hätäkirjeeseen ovat vastanneet Kerava, Laukaa, Sysmä, Puolanka, Kauhajoki, Kauniainen, Oulu sekä kuntayhtymä Saarikka. Apukäsiä lupasivat vain Laukaa ja Sysmä.

Sysmä joutui vetämään lupauksensa takaisin, sillä avunanto kaatui Kelan toimintatapaan.

– Työntekijän olisi pitänyt siirtyä Kelan Lahden-toimistoon, sillä hakemukset voi käsitellä vain Kelan ohjelmilla. Siirtyminen Lahteen ei ollut mahdollista, sanoo sosiaalijohtaja Minna Veistilä.
Laukaassa asia on vielä kesken, sillä työntekijä ei ole saanut Kelalta vastausta työhakemukseensa. Kunta on kuitenkin valmis myöntämään vuodeksi virkavapaata Kelaan siirtymistä varten.
Laukaassa on Kelan paikallistoimisto, joten ainakaan välimatka ei tule esteeksi.
– Joudumme palkkaamaan hänelle sijaisen, mutta nyt halutaan näin auttaa asiassa, sanoo perusturvajohtaja Vuokko Hiljanen Laukaasta.

Kunnat haluavat korvauksen

Perustoimeentulohakemuksen jäätyä Kelan järjestelmiin asiakkaat hakeutuvat kuntien sosiaalitoimistoihin. Kela on toivonut, että kunnat myöntäisivät ehkäisevää toimeentulotukea, vaikka päätöstä perustoimeentulotuesta ei olisi tehty.

– Tähän tarvittaisiin valtakunnallista linjausta sosiaali- ja terveysministeriöstä, eikä pelkästään Kelan ohjeita, Leila Kanteinen toivoo.
Kuntien budjeteissa ei ole varauduttu siihen, että ne joutuvat paikkaamaan Kelan kustannuksia ehkäisevällä toimeentulotuella. Kuntaliiton mukaan Kelan toimeentulotukikriisin aiheuttamat kulut tulee korvata kunnille täysimääräisesti.

Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että lainsäädäntö mahdollistaa Kelan esittämän toimintamallin. Varsinaista ohjeistusta ei ole, vaan kunnat voivat toimia harkintansa mukaan.
Toimeentulotukilaki mahdollistaa sen, että kunta kiireellisessä tilanteessa voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea asiakkaan välttämättömiin tarpeisiin. Pekkarisen mukaan säännöstä voidaan soveltaa, jos Kela ei tosiasiallisesti pysty käsittelemään hakemuksia ja tekemään päätöksiä laissa säädetyssä ehdottomassa määräajassa.

Ruuhkat poikivat kanteluita

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty yli 200 kantelua Kelan toiminnasta toimeentulotukihakemusten käsittelyssä. Saapuneet kantelut ovat koskeneet laissa säädettyjen määräaikojen noudattamista, sähköisen asioinnin ongelmia ja asiakaspalvelun ruuhkautumista.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tekee ratkaisut maalis–huhtikuun aikana.

Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa. Kunnat myöntävät edelleen täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Kelan toimistot ja puhelinpalvelut ruuhkautuivat heti vuodenvaihteen jälkeen.
Kela on rekrytoinut lisää henkilöstöä. Lisärekrytointien ansiosta etuuskäsittelijöiden määrä nousee tänä keväänä 750 henkilöstä 1050 työntekijään. Asiakaspalvelun ja käsittelyn ruuhkia on purettu myös tekemällä ylitöitä iltaisin ja viikonloppuisin.


Tarja Koljonen / Uutissuomalainen

ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA ALKAEN

 ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA  ALKAEN  Kyllä on vielä opettelua, mielen puolella. Että, ei tarvitse olla yhteydessä Työvoimaviranomaisiin.    Olen...