Minna Rautiolla on koira, auto ja Marimekon verhot – vuonna 2019 tavara ei kuitenkaan tarkoita, että olisi rahaa ruokaan
Suomalaiset ajattelevat herkästi köyhyyden olevan ihmisen omaa syytä, mutta sairastuminen voi heikentää rahatilanteen nopeastikin.
Köyhyys19.9.2019 klo 08.01päivitetty 19.9.2019 klo 17.18
Minna Rautio haluaa kotinsa näyttävän kauniilta, vaikka rahaa ei ole käytettävissä paljoa.Paulus Markkula / Yle
Ostoskorissa on tuttuun tapaan makkaraa ja makaronia, sillä ne eivät maksa paljoa. Minna Rautio on laskenut ostostensa hinnat tarkasti. Tilillä on rahaa kolme euroa ja 14 senttiä, ja sillä pitäisi saada ruoat itselle ja lapselle melkein viikoksi. Kassa näyttää loppusummaksi 3,16 euroa, eikä tilin kate riitä. Jokin tuotteista pitää jättää pois. Nolottaa.
Oululaisen Minna Raution, 42, tie keskiluokasta köyhyyteen oli lyhyt. Muutaman vuoden sisällä tuli avioero ja sairaus vei työkyvyn. Rautio joutui jäämään pois töistä kolme vuotta sitten selkärankareuman vuoksi, oltuaan työelämässä 17 vuotta.
Lisäksi hän oli yksinhuoltaja, jolla oli velkaa. Sitä Rautio ei pystynyt maksamaan takaisin tulojensa pudotessa.
Rautio on ammatiltaan diakoni ja on nähnyt työssään paljon köyhyyttä. Silti hän ei osannut ajatella itse joutuvansa samaan tilanteeseen.
– Pudotus voi olla yllättävä, ja se voi olla edessä kenellä vain, ehkä silloin kun sitä vähiten odottaa.
Rautio sanoo suoraan olevansa köyhä. Hän tekee sen omilla kasvoillaan ja nimellään, sillä ei jaksa enää piilotella.
Saako köyhällä olla tavaroita ilon vuoksi?
Rautio asuu vuokralla pienessä rivitalokaksiossa yhdessä kouluikäisen lapsensa kanssa. Asunnon ainoa makuuhuone on lapsen käytössä, äidin sänky vie ison osan olohuoneesta. Asunnossa on viihtyisää, kaikki sopii yhteen.
Rahapulan vuoksi Rautio viettää paljon aikaa kotonaan, ja sen vuoksi viihtyisä ympäristö on tärkeä.
Rautio kertoo, että lähes kaikki on kierrätettyä, vain televisio on hankittu uutena.
– Kaikilla tavaroilla on jokin tarina. Kaikki on saatu jostain: ystäviltä, roskalavalta, Hope-yhdistykseltä, Rautio luettelee.
Marimekon verhot ovat lahja äidiltä, ja Iittalan tuikkukipot hän osti ollessaan vielä töissä. Niistä hän potee välillä syyllisyyttä ja pohtii, mitä köyhä saa omistaa.
Minna Raution keittiötä koristaa kokoelma tuikkukippoja. Ne muistuttavat työelämästä ja ajasta, jolloin rahaa oli käytettävissä enemmän.Paulus Markkula / Yle
Hän kertoo jopa miettineensä, ottaisiko verhot pois ikkunasta ennen sosiaalityöntekijän vierailua. Jos hänen käsketäänkin myydä ne.
Rautio laskee, että verhojen ja kynttilälyhtyjen myymisestä voisi ehkä saada sata euroa. Raha toisi hetken helpotuksen, mutta ei muuttaisi kokonaistilannetta.
– Ne tuovat minulle valtavasti iloa, mutta saako köyhä omistaa mitään iloa tuovaa?
Kelan vastaus on, että saa. Kodin irtaimistoa, kuten astioita ja tekstiilejä ei tarvitse myydä. Sen sijaan esimerkiksi säästöt, pelitilit, rahastot ja säästövakuutukset täytyy muuttaa rahaksi ja käyttää ennen toimeentulotuen saamista.
Pitäisikö koirasta ja autosta luopua?
Minna Rautio kertoo, että heidän luonaan on käynyt useita eri sosiaalityöntekijöitä katsomassa, miten perheellä menee. Sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen perheen tilanteeseen on ollut vaihteleva, ja heidän näkemyksistään myös riippuu, mihin perheelle myönnetään harkinnanvaraista toimeentulotukea ja mihin ei.
– Yksi sosiaalityöntekijä sanoi, että eihän teillä niin huonosti mene, sillä teillähän on sohva. Jossain toisessa perheessä hän oli joutunut istumaan lattialla.
Rautiolla on koira, jonka hän osti ollessaan töissä. Hän on joutunut pohtimaan myös siitä luopumista, sillä koirakin tarvitsee ruokaa.
Kelan toimeentulotuen saaminen ei edellytä koirasta luopumista, mutta siitä ei myöskään makseta lisätukea. Eläinlääkärikuluihinkaan rahaa ei saa.
Rautiolle ja hänen lapselleen koira on kuitenkin tärkeä perheenjäsen. Sillä on myös iso mielenterveyttä parantava vaikutus. Koiran mahdollinen sairastuminen kuitenkin huolettaa.
– Kuinka moni työssä käyvä joutuu miettimään, pystyykö pitämään oman perheenjäsenensä, Rautio sanoo.
Koira toimii lenkkikaverina ja sille voi myös purkaa huoliaan. Paulus Markkula / Yle
Rautiolla on myös auto. Se on vanha ja hävettää lasta, mutta sillä pääsee kauppaan ja saa vietyä lapsen harrastukseen.
Raution mukaan elämä ilman autoa elämä olisi vaikeaa etenkin silloin, kun sairaus nostaa päätään, eikä raskaiden tavaroiden kantaminen onnistu.
Vanha auto voi kuitenkin aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka voivat hetkessä romuttaa perheen talouden. Silloin rahaa täytyy yrittää lainata kavereilta ja sukulaisilta.
Toimeentulotuessa auton menoja ei huomioida. Sellaisen saa kuitenkin omistaa, mikäli se on alle 5 000 euron arvoinen.
Toistaiseksi Rautio on pystynyt pitämään autonsa. Bensaan rahaa kuluu vain vähän.
Mistä köyhyys johtuu?
Suomalaisten köyhyyteen on yleensä kaksi syytä, ylivelkaantuminen tai asumiskustannukset, kertoo Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta.
Sosiaalituilla, kuten toimeentulotuella velkoja on vaikea maksaa pois. Henkilökohtaisen konkurssin teko ei ole Suomessa mahdollista, vaan yleinen ajatus on, että jokainen maksaa ottamansa velan takaisin.
Saaren mukaan alati kohoavat vuokrat pitävät ihmisiä köyhyydessä. Etenkin pääkaupunkiseudulla ihmisten niukkuus lisääntyy asumiskulujen nousun vuoksi.
Minna Raution rahapula ei johdu liian kalliista asunnosta, sillä vuokra on 570 euroa kuukaudessa. Siihen hän saa asumistukea. Rahaa vain on käytettävissä vähän.
Rautio saa kuntoutustukea, joka on alle tuhat euroa kuukaudessa, ja toisinaan harkinnanvaraista toimeentulotukea Oulun kaupungilta.
Kuntien myöntämää täydentävää tai ehkäisevää tukea voi saada esimerkiksi asumisesta aiheutuviin kustannuksiin tai syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Raution perheen tulot jäävät selvästi pienituloisuusrajasta, joka oli vuonna 2017 yhden aikuisen ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen perheeltä 1 598 euroa.
Rautio laskee, että heille jää lapsen kanssa kuukaudessa käytettäväksi noin 150–300 euroa laskujen maksun jälkeen. Sillä summalla hankitaan välttämättömyystarvikkeet, kuten ruoka ja vaatteet.
Rautio sanoo, että vaikka rahaa on vähän, nyt sitä sentään tulee säännöllisesti. Pahin tilanne oli puolitoista vuotta sitten, kun hän joutui odottamaan päätöstä sairauseläkkeestään.
– Olin kuukauden vailla minkäänlaisia tuloja, ja minulla oli lapsi elätettävänä sekä laskut maksettavana. Silloin mietin jopa itsemurhaa.
Katkos tuissa sekoitti taloustilanteen pitkäksi aikaa, ja Rautio sai huomata, ettei yhteiskunnan turvaverkko olekaan pitävä.
Voiko varattomuuden päätellä ulkomuodosta?
Kun Rautiota katsoo, köyhyys ei näy hänestä ulospäin. Naisella on huoliteltu meikki ja tummat pitkät hiukset. Niitä hän kertoo värjäävänsä itse, sillä rahaa ei ole kampaajalla käyntiin. Meikit hän kertoo saavansa tädiltään käytettynä.
Kampaamokäynnin lisäksi Rautio haaveilee uusista rintaliiveistä. Myös lenkkikengät alkavat olla jo vanhat. Lähes kaikki perheen vaatteista on ostettu joko kirpputorilta tai saatu lahjoituksena. Kasvavan lapsen vaatettaminen aiheuttaa välillä ahdistusta.
– Olisi mukavaa ostaa lapselle joskus jotakin uutta.
Rautio iloitsee vieraan ihmisen lähettämästä vaatepaketista, joka sisälsi hyväkuntoisia merkkivaatteita lapselle.Paulus Markkula / Yle
Köyhyystutkija Eeva-Maria Grekula sanoo, että ihminen voi päätyä köyhyyteen monenlaisessa elämäntilanteessa. Köyhyys ei välttämättä näy ulospäin, jos on esimerkiksi hankkinut omaisuutta ollessaan työelämässä. Liki uudenveroista tavaraa ja vaatteita on myös saatavilla jopa ilmaiseksi esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.
Kauniisti sisustettu koti ja huoliteltu ulkonäkö ovat olleet kulissi, jonka takana olevaa köyhyyttä Rautio ei ole halunnut näyttää, ennen kuin vasta nyt. Sen takia harva on myöskään tietänyt Raution tilanteesta.
Nyt hän sanoo yrittäneensä pärjätä liian pitkään itse. Häpeän vuoksi apua oli vaikea pyytää. Hän ei ole kuitenkaan koskaan kokenut syyllisyyttä köyhyydestään.
– Usein köyhiä syyllistetään, että elämä ei ole hallinnassa, mutta se että sairastuu pitkäaikaissairauteen, ei ole kenenkään oma valinta.
Miksi köyhän kenkiin on vaikea asettautua?
Minna Rautio on huomannut sekä työnsä kautta että omien kokemustensa perustella, että asenteet köyhiä kohtaan ovat kovat. Se näkyy myös Lastensuojelun Keskusliiton keväällä julkaistusta selvityksestä(siirryt toiseen palveluun).
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaiset ajattelevat herkästi köyhyyden olevan ihmisten omaa syytä. Köyhyyden voidaan ajatella johtuvan esimerkiksi yli varojen elämisestä, liian suurista elinkustannuksista ja puutteista elämänhallinnassa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että oma toimeentulo vaikuttaa vastakkainasetteluun. Hyvätuloisten on vaikea asettua heikommassa asemassa olevan tilanteeseen, Ville Lavikainen Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo.
– Kyse ei ole niinkään tietämättömyydestä, vaan toisen todellisuutta on vaikea nähdä, jos siinä ei elä itse.
Lavikaisen mukaan esimerkiksi sairastumisesta johtuvaa köyhyyttä ei osata ajatella omalle kohdalle.
– Monen asian pitäisi mennä pieleen, että keskituloinen pariskunta joutuisi vaikeuksiin, mutta kyse on monesti tuurista.
Voiko köyhä säästää tekemällä edullisempia ruokia?
Raution mukaan rahattomuus tuntuu pahalta etenkin kaupassa käydessä.
On tavallista, että perheellä on käytettävissä viikossa ruokaan 20 euroa. Toisinaan he saavat ruoka-apua, ja silloin rahaa voi käyttää vähän enemmän toisaalle.
Minna Rautiolla on "köyhyysvihko", johon hän kirjaa ajatuksiaan. Kannessa on kuvia hedelmistä, joihin hänellä ei ole varaa.Paulus Markkula / Yle
Minna Rautio kertoo, että he syövät ihan tavallista kotiruokaa. Valmisruokia ei osteta, mutta ruokien raaka-aineet voisivat olla terveellisempiä, jos rahaa olisi käytettävissä enemmän. Makkara ja jauheliha ovat halpoja, samoin makaroni ja juurekset.
Rautio on ensimmäiseltä koulutukseltaan kotitalousteknikko ja taitaa pennin venytyksen. Ruokaa ei mene hukkaan, vaan perunamuusista leivotaan rieskoja ja marjoista keitetään mehuja ja hilloja. Silti kaupassa olisi joskus kiva käydä kuten tavalliset ihmiset.
– Ostaisin lohta ja hedelmiä ja useammin kanaa.
Toisinaan Rautio saa ulkopuolisilta ihmisiltä säästövinkkejä, mitä ruokaa tulisi ostaa, että rahaa jäisi myös säästöön.
– Se on turhauttavaa ja kertoo lähinnä siitä, että ihmiset eivät oikeasti tiedä, millaista on olla köyhä.
Lue myös: ”Syö juureksia, ne ovat halpoja” – 10 neuvoa, joita köyhä ei halua kuulla
Pelastaako töihin paluu?
Rautio kirjoitti perheensä tilanteesta omalla nimellään Oulun seudulla ilmestyvään seurakuntalehti Rauhan Tervehdykseen. Sen jälkeen on tapahtunut paljon hyvää. Hän kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja ihmisiltä eri puolilta Suomea.
Hän on saanut lapselleen vaatteita, ja heille on ostettu ja lahjoitettu ruokaa sekä pesuaineita. Eteisessä ovat lapsen saamat uudet kumpparit.
– Olen saanut kokea kaiken tämän ikävän jälkeen sen, miltä tuntuu ottaa vastaan hyvää. Se on ollut tosi hämmentävää.
Vieraiden ihmisten auttamishalu on tullut iloisena yllätyksenäPaulus Markkula / Yle
Raution reumaan on löytynyt lääkitys, ja hän on pystynyt opiskelemaan. Selkä ei kestä pitkään istumista, joten hänen on löydettävä uusi työ.
Rautio odottaa taloustilanteensa helpottavan ensi keväällä. Silloin hän valmistuu kriisityön opinnoistaan ja toivoo pääsevänsä takaisin työelämään.
Rautio on kouluttautunut myös kokemustoimijaksi. Opintojensa ansiosta hän on huomannut, ettei ole tilanteessaan yksin. Köyhyys koskettaa monia.
Lisäksi hän sanoo antaneensa diakonialupauksen, jossa on luvannut olla köyhien puolella. Ehkä oman tarinan kertominen auttaa jotakin toista samassa tilanteessa olevaa, Rautio pohtii.
– Jos kuolisin huomenna, haluaisin, että minulla on hyvä omatunto siitä, että olen yrittänyt tehdä maailmasta vähän paremman.
Juttua varten on haastateltu myös THL:n tutkija Elina Turusta ja saatu tietoa Kelan toimeentulotukikäytännöistä etuuspäällikkö Marja-Leena Valkoselta.
Juttua on korjattu 19.9. kello 17.18. Juttuun on korjattu pienituloisuusraja vastaamaan vuoden 2017 lukuja. Alun perin jutussa oli vuoden 2015 pienituloisuusraja.
