Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa
Tapio Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.
04.10.2023 13:00 Paula Huhtala Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio
Hallitusohjelman linjaukset ja niiden vaikutukset yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua. Arkkipiispa Tapio Luoma osallistuu keskusteluun nostamalla arkkipiispan verkkosivuilla 4. lokakuuta julkaistussa puheenvuorossaan esiin ihmisarvon, jonka mittarina ei ole ihmisen taloudellinen asema.
– Kirkon näkökulmasta ihmistä ei voi tarkastella ainoastaan tai edes ensisijaisesti työmarkkinakelpoisuuden näkökulmasta. Ihmisen oikeus osallistua yhteiskuntaan ja elää hyvää elämää eivät ole riippuvaisia työn tekemisestä, taloudellisesta asemasta tai kulutusvalinnoista, arkkipiispa sanoo.
Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä.
– Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu työn arvoa. Ihmisen arvo on kuitenkin aina työn arvoa suurempi. Sitä ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa. Ihmisarvon korostaminen ja kunnioittaminen on kirkon ihmiskuvalle keskeistä. Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä.
Arkkipiispa Tapio Luoma näkee myös huolestuttavana piirteenä hallitusohjelmassa sen, että työn ja osallisuuden suhde on erityisen keskeinen hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevissä tavoitteissa. Hänen mukaansa hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvät tavoitteet rajaavat merkittävästi maahan muuttavan oikeutta työntekoon ja siksi myös yhteiskunnallista osallisuutta.
– Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnan tukijärjestelmät pyritään rajoittamaan perusoikeuksien edellyttämään minimiin. Yhteiskunnan tukiverkostojen nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän nojaavan perheen, vapaaehtoisten toimijoiden ja esimerkiksi kirkon palveluiden varaan. Ihmisoikeuksien edistäminen on kuitenkin ensisijaisesti valtion tehtävä. Hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta on monille äärimmäisen hauras, Luoma sanoo.
Arkkipiispan mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.
– Demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole kysymys samanmielisyydestä. Demokratian edellytyksenä on vahva sitoutuminen yhtäläisestä ihmisarvosta nousevaan yhtäläiseen osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Haagan seurakunnan postaus käynnisti keskustelun
Keskustelu hallitusohjelman linjausten vaikutuksista heikoimpien asemaan alkoi helsinkiläisen Haagan seurakunnan viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) torstaina 28. syyskuuta julkaistusta postauksesta.
Postauksessa luki: ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Mt. 25:29. Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto”.
Osa postauksen kommentoijista moitti seurakuntaa politiikkaan sekaantumisesta tai vasemmistolaisuudesta, osa kiitti kannanotosta ja heikompien puolustamisesta.
Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson sanoi Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että kirkko tai yksittäinen seurakunta ottaa kantaa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin teemoihin. Haagan seurakunta on ottanut kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin koko ajan kun se on Twitterissä, nykyisessä X:ssä, ollut. Kannanotot nousevat usein siitä, mitä seurakunnan työntekijät näkevät ja kuulevat työssään.
Kirkko puhuu ja toimii heikoimpien puolesta
Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että seurakunta tuo yhteen hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yhteistyöverkostojensa kautta luterilainen kirkko on ollut kehittämässä toimintamalleja, joilla pyritään turvaamaan ihmisarvoinen elämä esimerkiksi asunnottomuuden, ylivelkaantumisen, päihdeongelmien tai muiden ihmisen perusturvallisuutta haastavien tilanteiden äärellä.
Muun muassa Haagan seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta ovat nostaneet esiin huolen pienituloisten asemasta. Lisäksi kirkon työntekijät ja asiantuntijat ovat myös pitäneet esillä sitä, että maahanmuuttajien oikeusturva ja perusoikeudet ovat uhattuna, mikäli lakeihin suunnitellut kiristykset toteutuvat.
Arkkipiispa pitää seurakuntien ja asiantuntijoiden ulostuloja arvokkaana osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen mukaansa kirkko ei saa vaieta köyhyydestä yhteiskunnassa.
