19.10.2018 Erityisesti nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät yleistyvät – näin se voi vaikuttaa arkeen
Erityisesti nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät yleistyvät – näin se voi vaikuttaa arkeen
Luottotiedot voidaan tarkistaa esimerkiksi työpaikkaa tai kotivakuutusta hankkiessa.
17.10.2018 10:30 HANNA ANTILA MAIJA SAARI
Se voi olla onnettomien sattumien summa, tietämättömyyttä tai seurausta siitä, että tulot ovat yksinkertaisesti pienemmät kuin menot. Noin 379 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Maksuhäiriömerkintää ei saa heti maksamatta jääneistä maksuista, vaan yleensä vasta silloin, kun maksu on edennyt ulosottoon asti.
Maksuhäiriömerkintöjen yleistyminen näkyy myös Takuusäätiön velkaneuvonnassa. Talouselämä-lehti uutisoi, että pelkästään elo-syyskuussa Takuusäätiön velkaneuvontaan tuli 10 000 yhteydenottoa. Takuusäätiö on sosiaalialan toimija, joka myöntää takauksia järjestelylainoihin ja tarjoaa maksutonta neuvontaa raha- ja velkavaikeuksissa oleville ja heidän läheisilleen.
Maksuhäiriömerkinnällä saattaa olla vaikutusta moneen arkiseen asiaan, kuten asunnon, työpaikan tai opintolainan saantiin, kotivakuutuksen tai puhelinliittymän hankintaan tai siihen, jos ostaa jotakin laskulla.
Velkaa paikataan uusilla veloilla
Maksuhäiriömerkinnän saaneissa on erityisen paljon nuoria aikuisia ja miehiä. 20–24-vuotiaista miehistä yli kymmenellä prosentilla on maksuhäiriömerkintä, 25–39-vuotiaista 15 prosentilla. Naisista 25–29-vuotiailla on eniten maksuhäiriömerkintöjä. Takuusäätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan nuorten aikuisten talousongelmien taustalla on monenlaisia syitä.– Heillä on usein pienet ja epävarmat tulot. Joskus käy niin, että menoja on yksinkertaisesti liikaa, eikä sitten osata tai viitsitä hakea apua ajoissa. Niinkin voi käydä, että menee työelämään,saa säännölliset tulot ja silloin voi iskeä vauhtisokeus, Mattila kertoo.
Ongelmiin voi johtaa myös se, että luottoa saa helposti, eivätkä kaikki välttämättä hahmota, mistä kaikesta velkaa on syntynyt ja kuinka paljon. Luottoa ei synny vain pikavipeistä, vaan myös silloin, kun käyttää luottokorttia tai tekee nettiostoksia. Monet yrittävät paikata velkaa uusilla luotoilla.
Jos talousongelmat ovat johtaneet maksuhäiriömerkintään, ei kannata panikoida, vaan pyytää apua ja olla yhteydessä velkojiin maksuaikataulusta. Apua talousasioihin saa esimerkiksi Takuusäätiöstä ja kuntien velkaneuvonnasta. Nuoret voivat pyytää apua myös nuorisopalveluista tai oppilaitosten kuraattoreilta.
JOS MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ TULEE, SIINÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ KÄY KUINKAAN, JOS ON KATTO PÄÄN PÄÄLLÄ.
Mistä saada koti kun luottotiedot ovat menneet?
Asuminen on yleensä suurin menoerä. Koti on oltava, mutta moni vuokranantaja haluaa tarkistaa vuokralaisen luottotiedot.
– Jos maksuhäiriömerkinnän saa, siinä ei välttämättä käy kuinkaan, jos on katto pään päällä. Erityisesti vuokravelasta voi kuitenkin olla haittaa asuntoa etsiessä, Minna Mattila sanoo.
Mattila neuvoo talousongelmiin joutuneita olemaan avoimia kotia etsiessään. Jos talousasiat ovat menossa parempaan suuntaan, tilanteesta kannattaa kertoa avoimesti ja vuokra-asunto voi löytyä vaikka tuttavien tai tutuntuttujen kautta. Myös kunnilta ja suurilta vuokrataloyhtiöiltä voi hakea asuntoa, mikäli luottotiedoissa on merkintä.
Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myös vakuutuksen saamista. Näistä olennaisin on kotivakuutus, jonka hankkiminen on usein vuokrasopimuksen ehtona.
– Kotivakuutukset eivät onneksi ole kalliita ja sellaista voi kysyä useammasta paikasta. Kotivakuutuksen voi saada myös niin, että tarjoutuu maksamaan vakuutuksen koko vuodeksi kerralla.
Puhelinliittymän hankinnassa voi toimia samalla tavalla kuin kotivakuutuksen: kysyä useammalta operaattorilta tai hankkia prepaid-liittymän.
Työnantaja saa tarkistaa luottotiedot
Seura-lehti uutisoi syyskuussa, että luottotietoja tarkistetaan yhä useammin myös työtä hakiessa. Luottotietoja on tarkistettu esimerkiksi kaupan alan tehtävissä, joissa käsitellään rahaa sekä teleoperaattoreiden kuten DNA:n ja Elisan myymälöiden työntekijöiltä. Myös ihmisten kodeissa käyvien työntekijöiden, kuten kotisairaanhoidon työntekijöiden, luottotietoja on tarkistettu työhön ottaessa. Jutun mukaan näin on toimittu ainakin Vantaan kaupungilla.
Työnantaja saa tarkistaa työnhakijan luottotiedot, mutta Minna Mattila ei usko, että sitä tehdään vielä säännönmukaisesti tai että työnhaku välttämättä tyssää siihen. Mattilan mukaan esimerkiksi kaupan alalla työskentelee ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä.
– Laki kyllä sallii luottotietojen tarkistamisen, mutta ei niin, että ne tarkistettaisiin kesken työsuhteen, vaan silloin, kun henkilöä ollaan palkkaamassa tehtävään. Asiasta pitää mainita työnhakijalle.
Mattila toivoo, että työnantajat eivät ajattelisi, että maksuhäiriömerkinnän saanut on huono työntekijä.
– Se voi olla jopa päinvastoin. Vaikka ihmisellä on maksuhäiriömerkintä, hän voi olla työssään huolellinen rahojen kanssa.
LAKI KYLLÄ SALLII LUOTTOTIETOJEN TARKISTAMISEN, MUTTA EI NIIN, ETTÄ NE TARKISTETTAISIIN KESKEN TYÖSUHTEEN, VAAN SILLOIN, KUN HENKILÖÄ OLLAAN PALKKAAMASSA TEHTÄVÄÄN.
Maksuhäiriömerkintä voi vanhentua parissa vuodessa
Käräjäoikeudessa tehdyt ulosottopäätökset ovat julkisia, mutta luottotiedot eivät. Toisen luottotietoja ei saa tutkia pelkkää uteliaisuuttaan, vaan siihen pitää olla perusteltu syy kuten asunnon vuokraaminen tai työhönotto.
– On lailla säädelty, kuka tiedot saa katsoa luottotietoja. Luottorekisteriotteella näkyy kuuden kuukauden ajan se, kuka tietoja on katsonut. Jokaisella on oikeus kerran vuodessa pyytää omat tietonsa nähtäväksi ilmaiseksi Suomen Asiakastiedolta tai Bisnode Oy:ltä, Minna Mattila kertoo.
Maksuhäiriömerkintä ei ole lopun elämän riesa. Velkomustuomioiden ja ulosoton merkintöjen kestoksi merkitään ensin kolme vuotta. Tuo aika kuitenkin lyhenee kahteen vuoteen, jos kahden vuoden aikana ei tule uutta merkintää. Velkakierteessä ei yleensä kyetä välttämään uusia merkintöjä. Silloin jokainen uusi merkintä pidentää edellisen merkinnän voimassaoloaikaa neljään vuoteen. Tällaisessa tilanteessa on haettava apua veloista selviytymiseen.
Maksumuistutuksesta velkajärjestelyyn – kuinka velat etenevät
Maksumuistutus
Jos laskua ei ole maksettu 14 päivän kuluessa eräpäivästä, voidaan lähettää maksumuistutus. Muistutuksesta peritään yleensä erillinen maksu, ja viivästyskorkoa voi alkaa kertyä heti laskun eräpäivän jälkeen. Muistutuksia tulee yleensä kaksi, minkä jälkeen velka siirtyy perintätoimistolle.
Maksuvaatimus ja perintä
Perintäyritys lähettää perintäkirjeen eli maksuvaatimuksen, kun maksumuistutuksesta tai -vaatimuksesta on kulunut 14 päivää. Myös perintäyritys laskuttaa maksuvaatimuksen kuluista.
Ulosotto ja maksuhäiriömerkintä
Seuraavaksi perintäyritys voi hakea käräjäoikeuden päätöksellä velan ulosottoon. Käräjäoikeus lähettää tiedoksiannon velalliselle. Jos haasteeseen ei vastaa, käräjäoikeus antaa tuomion, josta seuraa velan ulosotto ja maksuhäiriömerkintä. Velallisen ei tarvitse osallistua oikeudenkäyntiin. Oikeuskäsittelystä peritään oikeudenkäyntikulut ja ulosotosta peritään korkoa, joka on seitsemän prosenttia velan määrästä. Ilman käräjäoikeuden päätöstä ulosottoon menee myös sellaisia maksuja, joita ei tarvitse oikeudenkäynnissä vahvistaa kuten sakkoja ja sairaalamaksuja. Ulosmittausta voidaan suorittaa palkasta, eläkkeestä, veronpalautuksista, elinkeinotulosta tai myymällä velallisen omaisutta.
Jälkiperintä
Jos velallinen on todettu ulosotossa varattomaksi eikä häneltä voi ulosmitata velkoja, velka siirtyy yleensä ulosotosta jälkiperintään, jota tekevät useat yksityiset yritykset. Jälkiperinnässä käytetään menetelminä vapaaehtoista perintää (kirjeperintä, puhelinperintä) ja oikeudellista perintää (haastehakemukset, täytäntöönpanopyynnöt). Lisäksi jälkiperintään kuuluuvat velkajärjestelypalvelu sekä yrityssaneerauksien ja konkurssien valvonta. Jälkiperintä seuraa asiakkaan taloudellisessa tilanteessa tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on aina sopimus asiakkaan kaikkien velkojen maksusta vapaaehtoisella maksusuunnitelmalla.
Velkajärjestely
Velkoja järjestetään kahdella tavalla: lakisääteisesti ja vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisiin velkajärjestelyihin kuuluvat esimerkiksi maksusopimus velkojan tai perintätoimiston kanssa sekä velkojen yhdistäminen uudella lainalla tai sosiaalisella luotolla. Lakisääteiseen velkajärjestelyyn voi päästä vain, jos velkaongelmaa ei voi muuten ratkaista. Silloin tuomioistuin vahvistaa velallisen maksukyvyn mukaisen ohjelman.
Lähteet: Julia Thurén: Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa (Gummerus), Suomen Perintätoimisto Oy, www.maksumyohassa.fi, Intrum Oy
Lähteet: Julia Thurén: Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa (Gummerus), Suomen Perintätoimisto Oy, www.maksumyohassa.fi, Intrum Oy
Apua talousongelmiin
Takuusäätiön velkalinja palvelee arkisin klo 10–14, p. 0800 98009.
Takuusäätiön Kysy rahasta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 12.30–15.
Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa ei ole enää jäljellä aikoja vuodelle 2018. Vuoden 2019 alussa talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistojen järjestettäväksi. Asiakasneuvonnan numerosta saa tietoa alustavan tapaamisajan varaamisesta oikeusaputoimistoon ja neuvontaa ma–to klo 9–12, p. 09 3103 3887.
Espoon talous- ja velkaneuvonta, ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–12, p. 0800 934 88.
Vantaan talous- ja velkaneuvonnan puhelinneuvonta palvelee ma, ti ja to klo 9–11, p. 09 8392 2120.
Apua voi pyytää myös seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä. Heiltä saa keskusteluapua ja he voivat auttaa esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen.
Helsingissä toimii myös Rari, joka on Helsingin seurakuntien yhteinen palvelu osana kirkon diakoniatyötä. Neuvontaan pääsee oman asuinalueen seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta. Neuvojat ovat vapaaehtoisia.
