15.0.2018 Suomessa ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallista: ”Velkaantuneisuusaste on ollut koko ajan kasvamaan päin”

Suomessa ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallista: ”Velkaantuneisuusaste on ollut koko ajan kasvamaan päin”

Eilen klo 22:27

Suomessa yli 570 000 velallista on ulosotossa. Ulosottoon joutuvien määrä on kasvussa. Mitä ulosotosta kuvitellaan ja miten se todellisuudessa toimii?

 
Osa ulosottoon joutuneista velallisista suhtautuu ulosottomiehen mukaan perintätoimiin erittäin aggressiivisesti. UNSPLASH
Oven taakse ilmestyvä korsto, joka tarraa televisioon ja kävelee ulosottoviraston kuorma-autoon alkaa olla mielikuva menneestä maailmasta. Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Visa Kallio kertoo, että ulosottomies selvittää puolessa vuodessa velallisen tilanteen pääasiassa sähköisesti eri rekisterien avulla. Niistä selviää, käykö velallinen töissä tai onko hänellä omaisuutta kuten asuntoa tai autoa.

– Käytetyn koti-irtaimiston realisointiarvo on hyvin vähäinen. Tavanomaista koti-irtainta ei enää ulosmitata. Ei ulosottoa tehdä ihmisten kiusaamiseksi, vaan että velkoja saataisi maksettua. Silloin ulosmitattavalla omaisuudella on oltava myös arvoa, Kallio sanoo.

Kallion mukaan vanhat autotkin voivat olla arvoltaan niin pieniä, että niitä ei välttämättä lähdetä ulosmittaamaan. Lisäksi velallinen saattaa tarvita autoa ansaitakseen tuloja. Sen sijaan ulosottomies kelpuuttaa arvoesineitä kuten tauluja. Se, mikä lasketaan arvoesineeksi, on ulosottomiehen harkinnasta kiinni.

– Tyypillisesti ne ovat taide-esineitä kuten tauluja. Niissä vain on monta kertaa arvioimisen ongelma. Ulosottomiehet käyttävät joko omaa asiantuntemustaan tai kysyvät arvosta asiantuntijalausunnon.

Asuntoja jää tyhjilleen

Ulosottoon ajautunut velallinen voi menettää asuntonsa. Helsingin Sanomat on uutisoinut, että myytävien asuntojen määrä on moninkertaistunut vuoden 2007 jälkeen. Kallion mukaan tilanne selittyy osin sillä, että Suomessa on syrjäisiä muuttotappioalueita, jossa asunnot jäävät muutenkin tyhjilleen ja kysyntää ei ole.

– Esimerkiksi Helsingissä asuntomarkkinat pyörivät. Kauempana asunnoille ei ole ottajia. Jos on vielä asuntolainaa, ei siitä kovin helposti irti pääse, Kallio sanoo.

Kallio huomauttaa, että ulosottoviranomaiset eivät myöskään saa lähteä liikaa polkemaan hinnoilla. Mitä ikinä velalliselta ulosmitataankin, siitä on saatava järkevä summa.

– Pilkkahintainen myynti on kielletty. Ulosottomiehen pitää pyrkiä ulosmittaamaan sellaista omaisuutta, jolla on arvoa, ja myydä se markkinahinnalla. On helppo ajatella, että ulosottomyynnissä ei ole ihan markkinahinta. Kertymiä on kuitenkin tullut realisointihuutokaupoissa kohtuullisen hyvin.

Huutokaupat eivät Kallion mukaan ole enää perinteisiä huutokauppoja, vaan yleensä nettihuutokauppoja. Lisäksi erityisesti asuntoja ja kiinteistöjä myydään myös muilla myyntitavoilla, esimerkiksi välittäjän kautta tai antamalla velalliselle itselleen lupa myydä omaisuus.

Velat voivat vanhentua

Velalliset yrittävät Visa Kallion mukaan aika ajoin kepulikonsteja. Hän sanoo, että asiakkaat saattavat yrittää esimerkiksi siirtää omaisuuttaan lapselleen tai puolisolleen.

– Se saadaan usein selvitettyä, mutta se on työlästä ja hidasta. Tällaisia tapauksia esiintyy tasaiseen tahtiin.

Velat voivat vanhentua. Perussäännös on kolme vuotta. Jos asiasta on annettu tuomio, se on viisi vuotta. Kallion mukaan asialla on merkitystä ulosotossa.

– Tarvitsemme täytäntöönpanoperusteen ja se on usein tuomio. Jos täytäntöönpanoperustetta ei toimiteta ulosottoon, velka vanhenee, eikä asialle pysty tekemään enää mitään. Jos se toimitetaan, sitä voidaan periä vaikka useampaan kertaan, kunhan perintäyritysten välinen aika on alle viisi vuotta.

Täytäntöönpanoperustekin voi kuitenkin vanhentua. Aika on 15 vuotta tai kun velkojana on yksityishenkilö niin 20 vuotta. Jos velka perustuu rikokseen, josta on tuomittu vankeutta, aika on myös 20 vuotta. Tässäkin tapauksessa velkojan on oltava aktiivinen. Velka vanhenee viidessä vuodessa, ellei sitä yritetä periä.

– Täytäntöönpanoperusteen vanhentuminen ei tarkoita, että velka itsessään vanhenisi. Tuomiota ei vain voi panna täytäntöön. Velka voidaan kuitenkin ottaa esimerkiksi perinnönjaossa huomioon. Absoluuttisen vanhenemisen aika on 25 vuotta, kun velkojana on yksityishenkilö. Eli aika pitkään se voi se velka olla siellä kiusaamassa.

 .
Ulosotto on prosessi, joka käynnistyy aina velkojan hakemuksesta. TOMI OLLI

Velkaantumisaste kasvanut

Visa Kallio sanoo, että ulosottomiehet eivät myöskään omasta aloitteestaan tee yhtään mitään. Ulosotto on prosessi, joka käynnistyy aina velkojan hakemuksesta. Yksityisoikeudellisissa asioissa se on yleensä oikeuden päätös.

– Kun sellainen tulee, kirjaamme sen järjestelmään, joka lähettää velalliselle automaattisesti maksukehotuksen. Se sisältää samalla ilmoituksen, että asia on tullut vireille. Oikea tapa on ottaa yhteyttä ulosottomieheen, jos ei pysty maksamaan. Jos taas pystyy, aina parempi. Silloin se on sillä hoidettu.

Jos maksu ei onnistu, Kallion mukaan velallinen voi neuvotella maksuajasta ulosottomiehen kanssa. Kallion mukaan noin puolet velallisista selviää ulosotosta maksamalla.

– Lopuilta saadaan se mitä saadaan. Yleensä velalliselta saadaan ensin rahaa, mutta kun maksukyvyttömyys jatkuu, kertymät saattava loppua. Sellaiset tapaukset, joilta ei ulosotossa saada koskaan perityksi mitään, ovat harvinaisia.

Suomessa valtakunnallisesti on noin 570 000 velallista ulosotossa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta hieman. Määrässä on mukana ihmisten lisäksi esimerkiksi yrityksiä. Niiden joukossa on Kallion mukaan myös toimimattomia yrityksiä.

– Kotitalouksien velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 128,9 prosenttia. Se on paljon enemmän kuin vuoden nettotulot. Velkaantuneisuusaste on ollut koko ajan kasvamaan päin.

Kaksi tyypillistä esimerkkiä

Ulosottoon ajautuu Visa Kallion mukaan tyypillisesti kahdenlaisia tapauksia. Ensimmäinen voi olla kuka tahansa, jonka talous on järkkynyt vastoinkäymisten vuoksi.

– Esimerkiksi ihan normaali perheellinen ihminen, jolta on mennyt alta työpaikka tai oma yritys. Sen myötä tulot ovat katkenneet ja puskurirahastoja harvemmin on kovin paljon. Se on pikkuhiljaa johtanut siihen, että asuntolainat alkavat jäädä rästiin. Jos samaan syssyyn tulee vaikka avioero, ollaan jo vaikeassa tilanteessa.

Toinen kategoria on Kallion mukaan ihminen, jonka taloudenpito on ollut alun alkaen kevytmielistä. He saattavat esimerkiksi ottaa pikavippejä ja maksaa niitä pois uusilla pikavipeillä.

– Ehkä voi nostaa myös maahanmuuttajat. He tulevat usein maahan aika lailla tyhjin käsin. Sen takia heitä on ulosoton asiakkaina jonkun verran. Meillä ei rekisteröidä ihmisiä kansalaisuuden tai muuten alkuperän mukaan, joten määriä en pysty sanomaan.

Ulosottoon joutuneiden velallisten elämäntilanteessa voi olla myös päihteitä. Kallion mukaan se ei kuitenkaan ole yksinomainen tekijä tai alkusyy. Alkoholi saattaa tulla kuvioihin mukaan myöhemmin.

Kallio sanoo, että ulosotoissa korostuvat verot ja muut julkistaloudelliset asiat kuten sakot. Yksityisoikeudellisista asioista hän mainitsee laskut, pankkilainat ja elatusmaksut. Hän sanoo, että monista tuntuu, että velat voivat moninkertaistua tai niitä ei saa koskaan maksettua yrityksestä ja halusta huolimatta.

– Veloista maksetaan ensin korot. On kritisoitu, pitäisikö kertymillä vähentää ensin pääomaa ja sitten korkoja. Se ei vain ole ulosottomiehen vaan lainsäätäjän päätettävissä. Ymmärrän molempia osapuolia, mutta laki sitoo meitä. Joudumme kohtelemaan velallisia tasapuolisesti ja lain mukaan. Se johtaa aika kaavamaiseen menettelyyn.

Ulosottoviraston yhteydenottoon liittyy paljon vanhentuneita käsityksiä. Ulosotossa ihmisen kotia ei tyhjennetä irtaimistosta. Yleensä vain arvokkain omaisuus kuten autot tai kiinteistöt otetaan ulosmitattaviksi. Kuvituskuva.

Ulosottovirasto ei peri mitään velkaa ikuisesti, vaan kaikki velat vanhenevat aikanaan. Yksityishenkilöiden rahavelkojen vanhenemisaika on 15 vuotta tuomion eli ulosottoperusteen antamisesta tai 20 vuotta siitä silloin kun velkoja on yksityishenkilö.

ANTTI HALONEN
antti.halonen@iltalehti.fi