23.11.2017 Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?
 Perusturvalla on vaikea pärjätä.
Perusturvalla on vaikea pärjätä. (KUVA: Sami Kero)
Julkaistu: 23.11. 17:39
Jaa10Twiittaa
THL:n mukaan yksin vuokralla asuva alle 45-vuotias tarvitsee vähintään 669 euroa kuukaudessa elämiseen ilman asumiskuluja. Perusturva on kuitenkin tätä summaa selvästi pienempi.
Perusturva ei Suomessa riitä elämiseen. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviosta, jossa tarkastellaan perusturvan riittävyyttä. Suomalainen perusturva ei sen mukaan riitä kohtuullisen minimin mukaiseen kulutukseen.

Perusturvaa verrattiin Kuluttajatutkimuskeskuksen arvioimiin kohtuullisen kulutuksen viitebudjetteihin. Niihin on kuluttajia haastattelemalla ja hintoja tutkimalla arvioitu niin sanottu kohtuullinen vähimmäiskulutus eli hieman yleistäen sanottuna minimi siihen, mitä ihminen tarvitsee elääkseen.

Perusturva laahaa perässä

Tänä vuonna työttömän vuokralla asuvan perusturva kattaa vain 73 prosenttia minimibudjetista.

Kuluttajatutkimuskeskuksen arvioimien kohtuullisen kulutuksen viitebudjettien mukaan alle 45-vuotias yksinasuva, perusturvalla eläjä jää kaikkein kauimmas minimibudjetista. Hänen toimeentulotukensa perusosa on 487,89 euroa kuussa, mutta viitebudjetin mukaan hän tarvitsi kohtuulliseen elämiseen 669 euroa kuukaudessa. Näihin summiin ei ole laskettu mukaan asumiskustannuksia. Tämä 180 euron vaje kertoo karua tarinaa: yksinelävien perusturva ei riitä elämiseen. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi eikä tutkijoille yllätys.

– Tilanteesta on informoitu poliitikkoja. Lain mukaan perusturvan riittävyys tulee arvioida joka neljäs vuosi, mutta lain mukaan perustelu on kuitenkin sellainen, että perusturvan riittävää tasoa ei määritellä tutkimuksella, vaan tutkimusten tarkoitus on tuottaa tietoa poliittisten päätösten tueksi, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio toteaa.

Yksinasuvat ja eläkeläiset köyhtyvät

Minimibudjettiköyhyysrajan alle jää Suomessa 8,7, prosenttia väestöstä eli noin 490 000 suomalaista. Luku ei ole mairitteleva. Vielä suurempi on köyhien määrä, jos tarkastellaan suhteellista köyhyyttä. Vuonna 2015 vajaat 12 prosenttia eli noin 660 000 suomalaista jäi suhteellisen köyhyysrajan alle. Tämän vuoden loppuun mennessä köyhyyden ennustetaan nousevan jo 12,5 prosenttiin.

Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan, että kotitalouden tulot jäävät alle 60 prosentin väestön keskimääräisestä tulotasosta.

Suhteellisen köyhyyden kasvun ennakoidaan kasvavan eniten yksinasuvien, yli 65-vuotiaiden, eläkeläisten ja työttömien keskuudessa.

– Yksinasuvien muita korkeampi suhteellinen köyhyys selittyy ainakin osin sillä, että heidän parissaan on paljon opiskelijoita ja nuoria, jotka ovat työelämän ulkopuolella, Moisio toteaa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

08.04.2019 Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelkaa

08.09.2023 SOITTO KELASTA

14.11.2023 PETTYMYS JA SIITÄ YLI, PÄÄSTÄ IRTI