12.11.2019 Mahdollinen postilakko voi viivästyttää Kelan etuuksia

Mahdollinen postilakko voi viivästyttää Kelan etuuksia

Lakko voi viivästyttää asiakkaiden Kelaan lähettämiä hakemuksia, liitteitä ja lisäselvityksiä. Hakemusten viivästymisen vuoksi on mahdollista, että erityisesti työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen maksaminen myöhästyy. Hakemukset kannattaa täyttää ja liitteet lähettää Kelan verkkopalvelussa.

Lakon on suunniteltu alkavan maanantaina 11.11. Lakko voi viivästyttää myös Kelan postittamien etuuspäätösten saapumista. Päätökset näkyvät kuitenkin Kelan verkkoasiointipalvelussa, eikä viive postinkulussa vaikuta asiakkaalle myönnetyn etuuden maksupäivään.

Hakemukset ja liitteet kannattaa lähettää verkkoasiointipalvelun kautta. Asiointipalvelussa voi tarkistaa myös oman hakemuksen käsittelytilanteen. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kelan palvelupisteissä annetaan ohjausta verkkoasiointiin.

Jos asiakas ei voi asioida verkossa,
Kelan palvelunumeroihin voi tehdä suullisen hakemuksen tai työttömyysajan ilmoituksen. Hakemukset voi myös toimittaa Kelan palvelupisteisiin.

12.11.2019 HUOM ! Työttömyysturvamaksuja aikaistetaan loppuvuoden arkipyhien aikaan

Työttömyysturvamaksuja aikaistetaan loppuvuoden arkipyhien aikaan

Työttömyysajan ilmoitus- ja maksupäivät poikkeavat tavanomaisista itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuoden ja loppiaisen takia. Nopeimmin asioit verkossa.

Poikkeukset työttömyysajan ilmoituksen palautus- ja maksupäivissä kerrotaan myös asiointipalvelussa ja ilmoituslomakkeessa.
Ilmoitus kannattaa toimittaa Kelaan jo palautuspäivän aamuna, jotta rahat ovat tilillä aikataulun mukaisesti.

Itsenäisyyspäivä
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy
*3.12., ilmoituksen voi palauttaa 3.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 5.12.
*4.12., ilmoituksen voi palauttaa 4.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 9.12.
*5.12., ilmoituksen voi palauttaa 5.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 10.12.

Joulu
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy
*19. –23.12., ilmoituksen voi palauttaa 19.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 23.12.
*24.12., ilmoituksen voi palauttaa 20.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 27.12.
*25.12., ilmoituksen voi palauttaa 23.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 30.12.

Uusivuosi
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy
*27.–29.12., ilmoituksen voi palauttaa 27.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 31.12.
*30.12., ilmoituksen voi palauttaa 30.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 2.1.2020.
*31.12., ilmoituksen voi palauttaa 31.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2020.

Loppiainen
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy:
 *1.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 31.12.2019. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2020.
 *2.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 2.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 7.1.2020.
 *3. –5.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 3.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 8.1.2020.


Työttömyysajan tukien palvelunumero 020 692 210 arkisin klo 9–16






1.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 31.12.2019. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2020.
2.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 2.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 7.1.2020.
3. –5.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 3.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 8.1.2020.

11.11.2019 Minna Rautiolla on koira, auto ja Marimekon verhot – vuonna 2019 tavara ei kuitenkaan tarkoita, että olisi rahaa ruokaan

Minna Rautiolla on koira, auto ja Marimekon verhot – vuonna 2019 tavara ei kuitenkaan tarkoita, että olisi rahaa ruokaan

Suomalaiset ajattelevat herkästi köyhyyden olevan ihmisen omaa syytä, mutta sairastuminen voi heikentää rahatilanteen nopeastikin.

Köyhyys19.9.2019 klo 08.01päivitetty 19.9.2019 klo 17.18
 
Minna Rautio haluaa kotinsa näyttävän kauniilta, vaikka rahaa ei ole käytettävissä paljoa.Paulus Markkula / Yle

Ostoskorissa on tuttuun tapaan makkaraa ja makaronia, sillä ne eivät maksa paljoa. Minna Rautio on laskenut ostostensa hinnat tarkasti. Tilillä on rahaa kolme euroa ja 14 senttiä, ja sillä pitäisi saada ruoat itselle ja lapselle melkein viikoksi. Kassa näyttää loppusummaksi 3,16 euroa, eikä tilin kate riitä. Jokin tuotteista pitää jättää pois. Nolottaa.

Oululaisen Minna Raution, 42, tie keskiluokasta köyhyyteen oli lyhyt. Muutaman vuoden sisällä tuli avioero ja sairaus vei työkyvyn. Rautio joutui jäämään pois töistä kolme vuotta sitten selkärankareuman vuoksi, oltuaan työelämässä 17 vuotta.

Lisäksi hän oli yksinhuoltaja, jolla oli velkaa. Sitä Rautio ei pystynyt maksamaan takaisin tulojensa pudotessa.

Rautio on ammatiltaan diakoni ja on nähnyt työssään paljon köyhyyttä. Silti hän ei osannut ajatella itse joutuvansa samaan tilanteeseen.

– Pudotus voi olla yllättävä, ja se voi olla edessä kenellä vain, ehkä silloin kun sitä vähiten odottaa.

Rautio sanoo suoraan olevansa köyhä. Hän tekee sen omilla kasvoillaan ja nimellään, sillä ei jaksa enää piilotella.

Saako köyhällä olla tavaroita ilon vuoksi?

Rautio asuu vuokralla pienessä rivitalokaksiossa yhdessä kouluikäisen lapsensa kanssa. Asunnon ainoa makuuhuone on lapsen käytössä, äidin sänky vie ison osan olohuoneesta. Asunnossa on viihtyisää, kaikki sopii yhteen.

Rahapulan vuoksi Rautio viettää paljon aikaa kotonaan, ja sen vuoksi viihtyisä ympäristö on tärkeä.

Rautio kertoo, että lähes kaikki on kierrätettyä, vain televisio on hankittu uutena.

– Kaikilla tavaroilla on jokin tarina. Kaikki on saatu jostain: ystäviltä, roskalavalta, Hope-yhdistykseltä, Rautio luettelee.

Marimekon verhot ovat lahja äidiltä, ja Iittalan tuikkukipot hän osti ollessaan vielä töissä. Niistä hän potee välillä syyllisyyttä ja pohtii, mitä köyhä saa omistaa.

 
Minna Raution keittiötä koristaa kokoelma tuikkukippoja. Ne muistuttavat työelämästä ja ajasta, jolloin rahaa oli käytettävissä enemmän.Paulus Markkula / Yle

Hän kertoo jopa miettineensä, ottaisiko verhot pois ikkunasta ennen sosiaalityöntekijän vierailua. Jos hänen käsketäänkin myydä ne.

Rautio laskee, että verhojen ja kynttilälyhtyjen myymisestä voisi ehkä saada sata euroa. Raha toisi hetken helpotuksen, mutta ei muuttaisi kokonaistilannetta.

– Ne tuovat minulle valtavasti iloa, mutta saako köyhä omistaa mitään iloa tuovaa?

Kelan vastaus on, että saa. Kodin irtaimistoa, kuten astioita ja tekstiilejä ei tarvitse myydä. Sen sijaan esimerkiksi säästöt, pelitilit, rahastot ja säästövakuutukset täytyy muuttaa rahaksi ja käyttää ennen toimeentulotuen saamista.

Pitäisikö koirasta ja autosta luopua?

Minna Rautio kertoo, että heidän luonaan on käynyt useita eri sosiaalityöntekijöitä katsomassa, miten perheellä menee. Sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen perheen tilanteeseen on ollut vaihteleva, ja heidän näkemyksistään myös riippuu, mihin perheelle myönnetään harkinnanvaraista toimeentulotukea ja mihin ei.

– Yksi sosiaalityöntekijä sanoi, että eihän teillä niin huonosti mene, sillä teillähän on sohva. Jossain toisessa perheessä hän oli joutunut istumaan lattialla.

Rautiolla on koira, jonka hän osti ollessaan töissä. Hän on joutunut pohtimaan myös siitä luopumista, sillä koirakin tarvitsee ruokaa.

Kelan toimeentulotuen saaminen ei edellytä koirasta luopumista, mutta siitä ei myöskään makseta lisätukea. Eläinlääkärikuluihinkaan rahaa ei saa.

Rautiolle ja hänen lapselleen koira on kuitenkin tärkeä perheenjäsen. Sillä on myös iso mielenterveyttä parantava vaikutus. Koiran mahdollinen sairastuminen kuitenkin huolettaa.

– Kuinka moni työssä käyvä joutuu miettimään, pystyykö pitämään oman perheenjäsenensä, Rautio sanoo.

 
Koira toimii lenkkikaverina ja sille voi myös purkaa huoliaan. Paulus Markkula / Yle

Rautiolla on myös auto. Se on vanha ja hävettää lasta, mutta sillä pääsee kauppaan ja saa vietyä lapsen harrastukseen.

Raution mukaan elämä ilman autoa elämä olisi vaikeaa etenkin silloin, kun sairaus nostaa päätään, eikä raskaiden tavaroiden kantaminen onnistu.

Vanha auto voi kuitenkin aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka voivat hetkessä romuttaa perheen talouden. Silloin rahaa täytyy yrittää lainata kavereilta ja sukulaisilta.

Toimeentulotuessa auton menoja ei huomioida. Sellaisen saa kuitenkin omistaa, mikäli se on alle 5 000 euron arvoinen.

Toistaiseksi Rautio on pystynyt pitämään autonsa. Bensaan rahaa kuluu vain vähän.

Mistä köyhyys johtuu?

Suomalaisten köyhyyteen on yleensä kaksi syytä, ylivelkaantuminen tai asumiskustannukset, kertoo Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta.

Sosiaalituilla, kuten toimeentulotuella velkoja on vaikea maksaa pois. Henkilökohtaisen konkurssin teko ei ole Suomessa mahdollista, vaan yleinen ajatus on, että jokainen maksaa ottamansa velan takaisin.

Saaren mukaan alati kohoavat vuokrat pitävät ihmisiä köyhyydessä. Etenkin pääkaupunkiseudulla ihmisten niukkuus lisääntyy asumiskulujen nousun vuoksi.

Minna Raution rahapula ei johdu liian kalliista asunnosta, sillä vuokra on 570 euroa kuukaudessa. Siihen hän saa asumistukea. Rahaa vain on käytettävissä vähän.

Rautio saa kuntoutustukea, joka on alle tuhat euroa kuukaudessa, ja toisinaan harkinnanvaraista toimeentulotukea Oulun kaupungilta.

Kuntien myöntämää täydentävää tai ehkäisevää tukea voi saada esimerkiksi asumisesta aiheutuviin kustannuksiin tai syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Raution perheen tulot jäävät selvästi pienituloisuusrajasta, joka oli vuonna 2017 yhden aikuisen ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen perheeltä 1 598 euroa.

Rautio laskee, että heille jää lapsen kanssa kuukaudessa käytettäväksi noin 150–300 euroa laskujen maksun jälkeen. Sillä summalla hankitaan välttämättömyystarvikkeet, kuten ruoka ja vaatteet.

Rautio sanoo, että vaikka rahaa on vähän, nyt sitä sentään tulee säännöllisesti. Pahin tilanne oli puolitoista vuotta sitten, kun hän joutui odottamaan päätöstä sairauseläkkeestään.

– Olin kuukauden vailla minkäänlaisia tuloja, ja minulla oli lapsi elätettävänä sekä laskut maksettavana. Silloin mietin jopa itsemurhaa.

Katkos tuissa sekoitti taloustilanteen pitkäksi aikaa, ja Rautio sai huomata, ettei yhteiskunnan turvaverkko olekaan pitävä.

Voiko varattomuuden päätellä ulkomuodosta?

Kun Rautiota katsoo, köyhyys ei näy hänestä ulospäin. Naisella on huoliteltu meikki ja tummat pitkät hiukset. Niitä hän kertoo värjäävänsä itse, sillä rahaa ei ole kampaajalla käyntiin. Meikit hän kertoo saavansa tädiltään käytettynä.

Kampaamokäynnin lisäksi Rautio haaveilee uusista rintaliiveistä. Myös lenkkikengät alkavat olla jo vanhat. Lähes kaikki perheen vaatteista on ostettu joko kirpputorilta tai saatu lahjoituksena. Kasvavan lapsen vaatettaminen aiheuttaa välillä ahdistusta.

– Olisi mukavaa ostaa lapselle joskus jotakin uutta.

 
Rautio iloitsee vieraan ihmisen lähettämästä vaatepaketista, joka sisälsi hyväkuntoisia merkkivaatteita lapselle.Paulus Markkula / Yle

Köyhyystutkija Eeva-Maria Grekula sanoo, että ihminen voi päätyä köyhyyteen monenlaisessa elämäntilanteessa. Köyhyys ei välttämättä näy ulospäin, jos on esimerkiksi hankkinut omaisuutta ollessaan työelämässä. Liki uudenveroista tavaraa ja vaatteita on myös saatavilla jopa ilmaiseksi esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Kauniisti sisustettu koti ja huoliteltu ulkonäkö ovat olleet kulissi, jonka takana olevaa köyhyyttä Rautio ei ole halunnut näyttää, ennen kuin vasta nyt. Sen takia harva on myöskään tietänyt Raution tilanteesta.

Nyt hän sanoo yrittäneensä pärjätä liian pitkään itse. Häpeän vuoksi apua oli vaikea pyytää. Hän ei ole kuitenkaan koskaan kokenut syyllisyyttä köyhyydestään.

– Usein köyhiä syyllistetään, että elämä ei ole hallinnassa, mutta se että sairastuu pitkäaikaissairauteen, ei ole kenenkään oma valinta.

Miksi köyhän kenkiin on vaikea asettautua?

Minna Rautio on huomannut sekä työnsä kautta että omien kokemustensa perustella, että asenteet köyhiä kohtaan ovat kovat. Se näkyy myös Lastensuojelun Keskusliiton keväällä julkaistusta selvityksestä(siirryt toiseen palveluun).

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaiset ajattelevat herkästi köyhyyden olevan ihmisten omaa syytä. Köyhyyden voidaan ajatella johtuvan esimerkiksi yli varojen elämisestä, liian suurista elinkustannuksista ja puutteista elämänhallinnassa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että oma toimeentulo vaikuttaa vastakkainasetteluun. Hyvätuloisten on vaikea asettua heikommassa asemassa olevan tilanteeseen, Ville Lavikainen Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo.

– Kyse ei ole niinkään tietämättömyydestä, vaan toisen todellisuutta on vaikea nähdä, jos siinä ei elä itse.

Lavikaisen mukaan esimerkiksi sairastumisesta johtuvaa köyhyyttä ei osata ajatella omalle kohdalle.

– Monen asian pitäisi mennä pieleen, että keskituloinen pariskunta joutuisi vaikeuksiin, mutta kyse on monesti tuurista.

Voiko köyhä säästää tekemällä edullisempia ruokia?

Raution mukaan rahattomuus tuntuu pahalta etenkin kaupassa käydessä.

On tavallista, että perheellä on käytettävissä viikossa ruokaan 20 euroa. Toisinaan he saavat ruoka-apua, ja silloin rahaa voi käyttää vähän enemmän toisaalle.

 
Minna Rautiolla on "köyhyysvihko", johon hän kirjaa ajatuksiaan. Kannessa on kuvia hedelmistä, joihin hänellä ei ole varaa.Paulus Markkula / Yle

Minna Rautio kertoo, että he syövät ihan tavallista kotiruokaa. Valmisruokia ei osteta, mutta ruokien raaka-aineet voisivat olla terveellisempiä, jos rahaa olisi käytettävissä enemmän. Makkara ja jauheliha ovat halpoja, samoin makaroni ja juurekset.

Rautio on ensimmäiseltä koulutukseltaan kotitalousteknikko ja taitaa pennin venytyksen. Ruokaa ei mene hukkaan, vaan perunamuusista leivotaan rieskoja ja marjoista keitetään mehuja ja hilloja. Silti kaupassa olisi joskus kiva käydä kuten tavalliset ihmiset.

– Ostaisin lohta ja hedelmiä ja useammin kanaa.

Toisinaan Rautio saa ulkopuolisilta ihmisiltä säästövinkkejä, mitä ruokaa tulisi ostaa, että rahaa jäisi myös säästöön.

– Se on turhauttavaa ja kertoo lähinnä siitä, että ihmiset eivät oikeasti tiedä, millaista on olla köyhä.

Lue myös: ”Syö juureksia, ne ovat halpoja” – 10 neuvoa, joita köyhä ei halua kuulla

Pelastaako töihin paluu?

Rautio kirjoitti perheensä tilanteesta omalla nimellään Oulun seudulla ilmestyvään seurakuntalehti Rauhan Tervehdykseen. Sen jälkeen on tapahtunut paljon hyvää. Hän kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja ihmisiltä eri puolilta Suomea.

Hän on saanut lapselleen vaatteita, ja heille on ostettu ja lahjoitettu ruokaa sekä pesuaineita. Eteisessä ovat lapsen saamat uudet kumpparit.

– Olen saanut kokea kaiken tämän ikävän jälkeen sen, miltä tuntuu ottaa vastaan hyvää. Se on ollut tosi hämmentävää.

 
Vieraiden ihmisten auttamishalu on tullut iloisena yllätyksenäPaulus Markkula / Yle

Raution reumaan on löytynyt lääkitys, ja hän on pystynyt opiskelemaan. Selkä ei kestä pitkään istumista, joten hänen on löydettävä uusi työ.

Rautio odottaa taloustilanteensa helpottavan ensi keväällä. Silloin hän valmistuu kriisityön opinnoistaan ja toivoo pääsevänsä takaisin työelämään.

Rautio on kouluttautunut myös kokemustoimijaksi. Opintojensa ansiosta hän on huomannut, ettei ole tilanteessaan yksin. Köyhyys koskettaa monia.

Lisäksi hän sanoo antaneensa diakonialupauksen, jossa on luvannut olla köyhien puolella. Ehkä oman tarinan kertominen auttaa jotakin toista samassa tilanteessa olevaa, Rautio pohtii.

– Jos kuolisin huomenna, haluaisin, että minulla on hyvä omatunto siitä, että olen yrittänyt tehdä maailmasta vähän paremman.

Juttua varten on haastateltu myös THL:n tutkija Elina Turusta ja saatu tietoa Kelan toimeentulotukikäytännöistä etuuspäällikkö Marja-Leena Valkoselta.

Juttua on korjattu 19.9. kello 17.18. Juttuun on korjattu pienituloisuusraja vastaamaan vuoden 2017 lukuja. Alun perin jutussa oli vuoden 2015 pienituloisuusraja.

21.10.2019 PÄIVITYS OMAAN ELÄMÄÄN

Pitkästä aikaa tuli tunne, että kirjoitan muutaman sanan omasta tilanteesta.
Eipä se paljon ole muuttunut, sitten viime kerran.

Kelan kanssa mennyt ihan kivasti, yöllä kun teen kuntouttavan työtoiminnan hakemuksen, saan melkein heti, kun lähetän hakemuksen, saan päätöksen maksupäivästä ja summasta. 
Ehkä syynä on , että tietojärjestelmään laitettu minun tiedot, ja ne kun ovat vakiot, järjestelmä osaa hommansa.

Pitkästä aikaa olen laittanut täydentävän toimeentulotukihakemuksen kaupungin perusturvaan.
Tuli taas ongelmia, ja yllätys pyörän rikki, joutui ilkivallan kohteeksi, pikkasen kalliimpi remontti.

Syksyn kurssit yms. mitkä ovat toimintakykyni ylläpitävä  niin henkisesti kuin psyykkisesti. 
Harrastuksia on sitten joka päivälle kuntotanssia, kehonhuoltoa ja kuntosalia, nämä kolme ilmaisia kaupungin liikuntapalvelun kautta. 

Maksava harrastus on myös lavis, miksi en ole aiemmin sitä harrastanut, aivan ihanaa.  Rakastan tanssimista.
Posliinimaalaus ja uinti ovat kukkaroa veroittavia.
Saisin kyllä vuoden uinnit kausilippuna 50 € , mutta nyt ei rahaa siihen ylimääräisenä.

Nämä kaikki asiat kyllä järjestyvät tavalla tai toisella.
Jos saan osiin apua toimeentulotuesta niin osat hoidan sitten itse.

Mutta jos apua en saa, niin pyörä voi odotella maksua, ja olla talvisäilössä korjaajalla.
Harrastuksiin anon maksuaikaa. Asiat järjestyy.

Muuten elämä sujuu ihan kivasti, urheilukärpänen on purrut ja hoidan kuntoa tavalla jos toisella.
Uintia harrastan myös mummin rakkaan kanssa, joka tykkää lillua vedessä ja sukellella.

Rahan kanssa joudun vielä käymään aikamoista koulua. Yritän säästää, mutta kaikki menee mitä tuleekin.

681,84   €     tulot
-137,65 € puhelin
-30,00 €  laina
-90,00 €  vuokra
-100,00 € laina

324,19 €  saldo ja tämä  4 on  81 € viikko. Eipä paljon naurata.
Helpottaa heti, kun saan lainat maksettua pois.

Puhelinlaskusta pitäisi saada sukulaiselta takaisin 50 € , mutta eipä ole näkynyt suorituksia.
Mutta edestään löytää sen, minkä taakseen jättää.

Onneksi, ei ole mitään suurempia hankintoja.
Joululahjat, niin no pienellä budjetilla mennään.

En koe itseäni köyhäksi, vaikka tilastot niin kertovat.
Rikas olen , ei ole puutetta ruuasta , asunnosta ja terveys on ihan ok.

Laskutkin saan itse maksettua, kunhan menee tämä vaikea vaihe vaan ohi.

Ulosotto lähettelee kirjeitään netpostiin, mutta siellä ne säilyvät.

Mukavaa syksyä, kohta jo joulu ja  talvikin !




Muutamia sanontoja :

Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan.

Ei raha puussa kasva.

Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

Vähän päivässä, paljon viikossa.

Yksi ei kilise ja kahta ei viihti puistaa.

"Jotkut asiat ovat niin kalliita että minulla ei ole niihin varaa paitsi silloin kun olen veloissa."
 - Oscar Wilde

"Ei niin köyhää, ettei auttaa voi, eikä niin rikasta, ettei apua tarvitse."
- Suomalainen sananlasku

"Köyhä antaa saaliistansa ennen kuin rikas antaa laaristansa."
 - Sananlasku, Askola

"Köyhältä puuttuu paljon, ahneelta kaikki."
- Syrus

"Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on."
- Demokritos

21.10.2019 Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa

Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa

 
Kuva: Mikko Lehtola / Yle, Pixabay

Seppo HeikkinenSEPPO HEIKKINENHELSINKI
 JULKAISTU 19 PÄIVÄÄ SITTEN.

On maamme köyhä, siksi jää, lauletaan jo Maamme-laulussa. Mutta pitävätkö laulun sanat enää 2010-luvun Suomessa paikkaansa, kun useimmilla suomalaisilla on entistä korkeampi elintaso?

Asumme aiempaa väljemmin, käytössämme on entistä suuremmat tulot ja ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Menestymme hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Totuus ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen, mistä kertovat esimerkiksi pitenevät leipäjonot. Millaista siis on suomalainen köyhyys 2010-luvun loppupuolella?

Mitä on köyhyys ja miten se näkyy tilastoissa? Vastausta ei ole helppo antaa, koska tilastoluvut ovat kylmiä ja abstrakteja, kun taas köyhyys ihmisen elämässä on mitä suurimmassa määrin konkreettinen ja monenlaisia tunteita – kuten häpeää, voimattomuutta ja osattomuutta – herättävä asia. Tunteet taas eivät tilastoja tutkimalla selviä.

Tilastot ovat kuitenkin tarpeellisia, kun tehdään päätöksiä tai halutaan saada käsitys siitä, miten köyhyys on muuttunut tai miten köyhyys Suomessa vertautuu kansainvälisesti. Tällaiset asiat eivät yksittäisten ihmisten kertomuksista hahmotu.

Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa 1990-luvulta lähtien

Vaikka suomalaisilla menee siis keskimäärin hyvin, on Suomi kuitenkin eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen. Hyvin pitkään Suomessa eriarvoisuus väheni, mutta 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin suhteellinen köyhyys ja tuloerot Suomessa kasvoivat OECD-maista nopeimmin. Viime vuosina tuloerot ovat pysyneet suhteellisen tasaisina, mutta varallisuuserot ovat olleet kasvussa.

Tampereen yliopiston professori Juho Saari jakaa eriarvoistumiskehityksen viimeisten 50 vuoden aikana neljään jaksoon:
**1960-luvun loppu – 1970-luvun puoliväli Hyvinvointivaltion ja tulopolitiikan aikakausi - erot pienenivät voimakkaasti.
**1976 – 1990 Hitaampi erojen pienenemisen kausi.
**1991 – 2000 Lama ja laman jälkeinen aika. Tätä jaksoa luonnehtivat suunnanmuutos kohti kilpailullisempaa yhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen hyvän ja toisaalta ongelmien kasautuminen.
**2000-luvun alusta alkanut kausi Kasvaneet erot vakiintuivat ja syntyi selkeä yläluokka.

Onko köyhyys ihmisen omaan kokemukseen perustuva subjektiivinen tunne, numeroilla mitattava suure vai viime kädessä filosofinen kysymys?

Mitä köyhyys sitten on?

Köyhyys on konkreettista, mutta yhteiskunnallisena ilmiönä sitä ei ole kovin helppoa hahmottaa. Vaikeudesta kertoo sekin, että köyhyyteen liittyy paljon erilaisia termejä ja määritelmiä, kuten suhteellinen köyhyys, absoluuttinen köyhyys, pienituloinen, huono-osainen jne. Mistä siis puhutaan, kun puhutaan köyhyydestä? Onko se ihmisen omaan kokemukseen perustuva tunne, jotain mitä pystytään numeroilla mittaamaan vai pohjimmiltaan peräti filosofinen kysymys?

Köyhyyden hahmottamisen problematiikka on tuttua myös kotitalouksien toimeentuloa tilastoivalle Tilastokeskuksen yliaktuaarille Kaisa-Mari Okkoselle:

– Köyhyydelle ei ole selkeätä määritelmää, jonka avulla voisi julistaa köyhien virallisen lukumäärän. Ihmisillä on eri käsityksiä siitä, kuka on oikeasti köyhä, eikä köyhyys välttämättä liity vain kotitalouden tuloihin tai materiaan. Voidaan yrittää määritellä, mitä köyhyys on, kehittää määritelmän pohjalta tilastointiin sopivia indikaattoreita ja kuvailla niiden avulla ilmiötä eri puolilta. Yksikään mittari ei kuitenkaan yksin toimi köyhyyden kuvaajana, sillä kaikissa niissä on omat rajoituksensa.

Onko köyhyys subjektiivinen tunne?

Kun sanotaan, että köyhyys on subjektiivinen tunne, niin tarkoitetaan että köyhyys on viime kädessä ihmisen pään sisäinen olotila, eikä sille ole mahdollista löytää täysin aukotonta määritelmää. Joku voi tyytyväisenä tulla toimeen 1000 euron kuukausituloilla tai vähemmälläkin. Joku toinen – esimerkiksi raskaasti asuntovelkainen – puolestaan kokee olevansa köyhä 5000 euron kuukausituloilla.

Tätä tunnetta on tietenkin mahdollista mitata vain tiedustelemalla sitä ihmisiltä itseltään. Toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä on usein parempi tarkastella kokonaisia kotitalouksia kuin yksilöitä, koska toimeentulovaikeudet koskevat yleensä koko taloutta. Tilastokeskus mittaakin tätä kysymällä kotitalouksilta, miten hyvin ne tulevat toimeen nykyisillä tuloillaan:

”Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, saatteko tavanomaiset menonne niillä katetuksi suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti vai hyvin helposti?”

TilastokuvioA vaikeuksia toimeentulossa kokeneista

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja niiden jäsenten osuus kaikista kotitalouksista ja henkilöistä vuosina 2003–2017

Kyselyn mukaan n. 6 prosenttia ihmisistä ja n. 7 prosenttia kotitalouksista kokee, että heillä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan. Tätä on mitattu vuodesta 2003 lähtien ja sen aikana subjektiivinen tunne toimeentulon vaikeudesta on jonkin verran laskenut. Laskuun voi olla monia syitä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

– Voi olla, että osa pienituloisista on sopeutunut pienituloisuuteensa ja saanut sopeutettua menonsa tuloihin. Ainahan tällainen kehitys ei ole myönteistä yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta Suomessa ovat vahvistuneet virallisten instituutioiden rinnalla toimivat epäviralliset hyväntekeväisyystahot, esimerkiksi ruoka-apu ja lapsiperheille annetut lahjoitukset.

Kun pienituloisuuden kokemusta tarkastellaan elinvaiheen mukaan, huomataan että etenkin yksinhuoltajataloudet kokevat toimeentulovaikeuksia, kun taas lapsettomat parit kokevat niitä vähiten.

Vai onko köyhyys objektiivinen mitattava suure?

Subjektiivisia kokemuksia on kuitenkin vaikea verrata vaikkapa Suomessa ja Romaniassa, joissa köyhyys on hyvin erilaista. Jotta köyhyyttä pystyttäisiin paremmin hahmottamaan, tarvitaan objektiivisia ja standardoituja köyhyyden määreitä.

EU-maissa käytettävän määritelmän mukaan suhteellisesti köyhäksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosenttiin samankokoisten kotitalouksien mediaanitulosta. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, ja otetaan näistä keskimmäisen tulo. Mediaanitulon kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa (eli 50 prosenttia).

Jotta köyhyystilastsot olisivat vertailukelpoisia, Tilastokeskus käyttää samaa määritelmää. Se käyttää kuitenkin vaikean suhteellisesti köyhä -termin sijaan yksinkertaisempaa käsitettä pienituloinen.

Mikä on 60 prosentin suhteellinen köyhyysraja (eli pienituloisuusraja) nykyään Suomessa? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kotitaloudet ovat erikokoisia ja raja riippuu perheen koosta. Yksin elävälle aikuiselle köyhyysraja Suomessa v. 2017 oli 14750 euroa vuodessa.

Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2017
 

Vuonna 2017 Suomessa näiden rajojen alle jäi 654 000 ihmistä eli 12,1 prosenttia väestöstä. Aikasarja kertoo, että pienituloisuus laski 1960-luvulta lähtien aina 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen se on noussut ja viime vuosina taas laskenut.

Pienituloisuusaste 1966-2017

Tässä suhteellisessa mittarissa on omat puutteensa, joka voi johtaa virheellisiin tulkintoihin, koska se ei kuvaa absoluuttista toimeentulon tasoa, vaan pieni- ja keskituloisten välistä tuloeroa. Jos parempituloinen väestönosa köyhtyy, niin myös köyhyysraja (60 prosenttia mediaanitulosta) laskee ja samalla laskee sen alle jäävien määrä. Näin tapahtui esimerkiksi Suomessa 90-luvun alun laman aikana kuten ylläolevasta kaaviostakin näkee. Nurinkurisesti pienituloisia oli tuolloin vähiten koko mittaushistorian aikana. Sama mekanismi pätee myös toisinpäin: keskitulon noustessa voi suhteellisesti köyhien määrä nousta, selvittää Kaisa-Mari Okkonen Tilastokeskuksesta.

– Pienituloisten määrän kasvu vuoteen 2009 asti oli seurausta kotitalouksien keskitulon kasvusta. Koska pienituloisten tulot eivät kasvaneet samaa tahtia keskitulon kanssa, jäi rajan alle isompi osa väestöä. Sitten vuoden 2008 taantuman myötä keskitulon kasvu taas hidastui, joten pienituloistenkin määrän kasvu pysähtyi.

Käsitteen pienituloinen ongelma on myös, ettei se ota varallisuutta huomioon. Ihminen ei ole välttämättä köyhä, vaikka hänellä on pienet rahatulot, koska hänellä voi olla varallisuutta, jonka turvin elellä. Tilastojen mukaan suurituloiset ovat kuitenkin vain harvoin vähävaraisia tai pienituloiset varakkaita (molempien osuudet ovat alle prosentin).

Köyhyydestä puhuttaessa käytetään usein myös käsitettä absoluuttinen köyhyys. Maailmanpankin määritelmän mukaan absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,90 dollarilla päivässä. On selvää, ettei Suomessa kukaan pysty elämään tuollaisilla tuloilla.

Onko köyhyys sittenkin filosofinen kysymys?

Molemmissa edellisissä määritelmissä on omat ongelmansa. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo kirjassaan Uusi hyvinvointivaltio, että häneltä kysytään usein, ketkä oikeastaan ovat köyhiä. Koska kysymykseen ei ole helppo vastata, hän yleensä tyytyy vastamaan, että köyhiä ovat ne, jotka saavat toimeentulotukea.

 

Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä 1990-2018

Kaaviosta selviää, että 90-luvun laman jälkeen toimeentulotuen saajien osuus väestöstä on ensin laskenut ja sitten taas noussut. Anna-Mari Isola listaa mahdollisia syitä toimeentulotuen tarpeen viime aikaiseen kasvuun.

– Vuosien 2015–19 lakimuutokset ovat heikentäneet erityisesti työttömän perusturvan tasoa ja toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Myös aktiivimalli on lisännyt toimeentulotuen tarvetta. Taustalla voi olla myös toimeentulotuen siirtäminen kunnista Kelaan, jolloin sitä on haettu enemmän – se on ollut ikään kuin helpommin saatavilla. Toisaalta siirto Kelalle on tehnyt hakemisen työläämmäksi niille, joilla on vaikeuksia hakemuksen täyttämisessä.

Ihminen on köyhä, jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva.

Ajatus siitä, että toimeentulotuen saajat ovat köyhiä, on näppärä ja käytännöllinen määritelmä, mutta ei toki kaiken kattava. On esimerkiksi ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat hyvinkin pienituloisia, mutta eivät saa toimeentulotukea. Joku saattaa esimerkiksi omistaa hometalon, josta ei pääse eroon. Omaisuus kuitenkin estää häntä saamasta toimeentulotukea.
Hiilamokin toki tietää määritelmän puutteellisuuden ja hänellä onkin filosofisempi köyhyyden määritelmä: ihminen on köyhä (tai huono-osainen), jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva.

Tämän määritelmän mukaisesti siis pienikin ylimääräinen meno, kuten rikkoontunut kodinkone tai silmälasit, aiheuttaa kaaoksen köyhän ihmisen elämässä. Samoin vaikuttaa myös etuisuuksien viivästyminen, kuten vaikkapa satunnaisen työkeikan vuoksi viivästynyt työmarkkinatuki. Toisaalta taas pienikin ylimääräinen tulo saattaa nostaa elämänlaatua huomattavasti.

Tilastokeskuskin kysyy, selviytyisikö kotitalous yllättävästä 1200 euron (pienituloisuusraja kuukaudessa) suuruisesta menosta ilman lainanottoa. Kaikista kotitalouksista 29 prosenttia kertoo, ettei selviäisi tällaisesta yllättävästä menosta, kun taas pienituloisista kotitalouksista peräti 52 prosenttia ei selviäisi siitä.

Tällaista köyhyyden kokemusta on tilastoilla kuitenkin hankala mitata ja siitä kertovatkin parhaiten ihmisten omat tarinat. Tarinoita köyhyyteen liittyvästä jatkuvasta veitsenterällä elämisestä löytyy Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun (v. 2006) osanottajien kertomuksista.

Yhteenvetona, jos halutaan hahmottaa köyhien määrää Suomessa, niin määritelmästä riippuen köyhiä on 6–12 prosenttia suomalaisista. Yllättävästä 1200 euron menosta ei selviäisi 29 prosenttia suomalaisista.

Tilastokeskus mittaa myös kokonaan perusturvan varassa elävien määrä. Vuonna 2017 perusturvan varassa eli noin 250 000 ihmistä.

Köyhiä tai pienituloisia Suomessa erilaisten määritelmien mukaan

Pienituloisissa yliedustettuina ovat nuoret, yli 75-vuotiaat, työttömät ja opiskelijat. Toimeentulotuensaajissa yksinhuoltajanaiset.

Mitä tilastot kertovat pienituloisista?

Tilastot antavat jonkin verran osviittaa siitä, ketkä Suomessa ovat pienituloisia. Edellä jo kerrottiin, että vuonna 2017 pienituloisia oli 654 000 henkeä eli 12,1 prosenttia suomalaisista. Miten he jakaantuvat – eli mitkä ryhmät ovat pienituloisissa yliedustettuina? Näissä luvuissa ei siis ole varallisuus mukana.

Miten ikä selittää pienituloisuutta?
Jos tutkitaan pienituloisuusastetta ikäryhmittäin, niin huomataan, että 18–24-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat ovat selkeästi pienituloisissa yliedustettuina, kun taas keski-ikäiset ovat aliedustettuina. Eroa selittää luonnollisesti elämänvaihe: nuorena opiskellaan ja vasta aloitellaan työuraa, kun taas keski-iässä ansaitaan paremmin. Eläkkeellä ollessa tulot ovat taas yleensä työelämää pienemmät.

– Vanhimmassa ikäryhmässä on vielä niitä, jotka eivät saa työeläkettä. Noin yhdeksän kymmenestä pienituloisesta eläkeläisestä saa osan eläketulostaan kansaneläkkeestä ja mahdollisesta takuueläkkeestä. Se selittää ikääntyvien pienituloisuutta tällä hetkellä, mutta kun eläkeläisetkin ovat työeläkkeiden yleistymisen myötä aiempaa parempituloisia, heidän pienituloisuusasteensa pienenee. Eläkeläisten pienituloisuusaste onkin laskenut viime vuosina kaikkein eniten, selvittää Kaisa-Mari Okkonen Tilastokeskuksesta.

 

Pienituloisuusaste iän mukaan 2017

Miten sukupuoli selittää pienituloisuutta?

Miesten ja naisten pienituloisuusasteessa ei ole kovin suurta eroa.

– Sukupuoli ei oikeastaan ole kovinkaan kiinnostava tieto sellaisenaan, sillä koko väestön tasolla ero on hyvin pieni. Jos nainen ja mies asuvat yhdessä, he ovat pienituloisia myös yhdessä, koska pienituloisuus lasketaan kotitalouden yhteenlasketuista tuloista. Naisten ja miesten pieni ero johtuu erityisesti yksinasuvien ja yhden huoltajan kotitalouksien tuloeroista. Yhden huoltajan taloudet ovat pääasiassa naisten talouksia, ja yksinasuvissa pienituloisia ovat erityisesti iäkkäät naiset ja työikäiset miehet. Sukupuolesta tulee kiinnostava tieto sitten, kun mukaan otetaan muita selittäviä taustatietoja.

 

Pienituloisuusaste sukupuolen mukaan 2017

Miten sosiaalinen asema selittää pienituloisuutta?

Sosiaalinen asemaa selittää köyhyyttä sukupuolta paremmin. Pienituloisissa ovat selvästi yliedustettuina työttömät ja opiskelijat. Myös eläkeläiset ovat hieman yliedustettuina.
 

Pienituloisuusaste sosiaalisen aseman mukaan 2017

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan varallisuus kompensoi erityisesti eläkeläisten ja yrittäjien pienituloisuutta: heidän joukossaan vain alle puolet pienituloisista on myös vähävaraisia.

Miten perhetyyppi selittää toimeentulotuen saajia?

Toimeentulotuen saajien taustoja eritellään myös perhetyypin mukaan. Tällöin huomataan, että toimeentulotuen saajissa yliedustettuina ovat etenkin yksinhuoltajanaiset.

Toimeentulotuen saajat perhetyypin mukaan 2017

Kerran köyhä jää todennäköisemmin köyhäksi ja myös hänen lapsensa ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä.

Mikä ennakoi köyhyyttä?

Edelliset tilastot pienituloisista ovat aika ennalta arvattavia: ei ole yllättävää esimerkiksi, että opiskelijat tai työttömät ovat pienituloisten joukossa yliedustettuina. Köyhyyden taustalla olevia mekanismeja ne eivät kuitenkaan selitä.

Parempi selitys löytyykin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isolan kirjasta Suomalainen köyhyys. Sen mukaan köyhyyttä ennakoivat seuraavat tekijät:

Vanhempien tulotaso. Köyhyys periytyy. Sosiaalinen kierto on Suomessa aikaisempaa hankalampaa. Kerran köyhä jää todennäköisemmin köyhäksi ja myös hänen lapsensa ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä.

Matala koulutustaso. Putoaminen toisen asteen koulutuksesta, perusasteen varaan jääminen tai muuten matala osaamistaso ennustavat vaikeutta löytää ensimmäistä työpaikkaa, mikä puolestaan ennakoi pätkittäistä tai kokonaan vajaaksi jäävää työuraa.

Työmarkkinoilta putoaminen. Työmarkkinoilta putoaminen rapauttaa työkykyä, kun työelämä vaatii yhä enemmän. Jos osaaminen ja taidot vanhenevat ja verkostot heikkenevät, työllistyminen vaikeutuu.

Terveydelliset ongelmat. Pitkittyvään työttömyyteen ja köyhyyteen liittyy usein terveydellisiä ongelmia.

Yksinhuoltajuus. Pienituloiset yksinhuoltajat ja heidän perheensä ovat toimeentulotuen saajissa yliedustettuina.
– Sosiaalisen kierron jähmettymiselle on ominaista, että vaikeassa tilanteessa elävien perheiden lapset eivät ole yhtä toiveikkaita eivätkä suunnittele tulevaisuuttaan samalla tavalla kuin vertaisensa. Siksi koulutukseenkin haetaan vähemmän, sanoo Anna-Maria Isola.

Pahimmillaan köyhyyden kierre jatkuu aina eläkkeelle asti. Pienet tulot tarkoittavat pieniä eläkkeitä. Terveys, elinikä ja kuolleisuus ovat riippuvaisia tulotasosta. Vaikka Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin niin sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovatkin Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria. Köyhän elämä on rikkaan elämää lyhyempi .

Suomi kansainvälisessä vertailussa

Kansainvälisessä vertailussa Suomi siis erottuu edelleen matalan köyhyyden maana. EU-maiden tilastokeskus Eurostat kerää tietoja myös köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvistä muuttujista.

Pienituloisuusmittari
Jos tarkastellaan pienituloisten osuutta eri maissa niin huomataan, että vuonna 2017 Suomi sijoittuu selkeästi EU:n keskiarvon alapuolelle (16,9 prosenttia). Suomessa on itse asiassa prosentuaalisesti toiseksi vähiten pienituloisia. Eniten heitä on Romaniassa ja Bulgariassa.

Pienituloisuuden kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska pienituloisuusraja määrittyy joka maassa erikseen eli hyvinkin erilaisen elintason maissa voi olla sama pienituloisuusaste. Tämä näkyy seuraavassa taulukossa; esimerkiksi Ranskass ja Unkarissa on saman verran pienituloisia.
 

Pienituloisuusaste eri EU-maissa

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneet

Aiemmin esitelty subjektiivinen mittari toimeentulon vaikeudesta on vertailukelpoinen myös EU-tasolla. Pienituloisuusmittariin verrattuna se on paljon helpompi tulkita, koska se kuvaa ihmisen kokemusta tulojen riittävyydestä siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Suomi (6,7 prosenttia) pärjää subjektiivisellakin mittarilla mitattuna hyvin. Huomattavaa on, että tällä tavalla mitattuna EU-maiden väliset erot ovat suuria.

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneet eri EU-maissa 2017

Aineellisen puutteen mittari

Suhteelliset pienituloisuusmittarit eivät siis kuvaa absoluuttista toimeentulon tasoa, vaan pieni- ja keskituloisten välistä tuloeroa. Euroopan Unionissa maiden väliset elintasoerot ovat kuitenkin niin suuret, että Euroopan unioni mittaa myös ns. aineellista puutetta antaakseen konkreettisemman kuvan köyhyydestä. Sillä tarkoitetaan puutetta peruselintasoon kuuluvaksi katsotulla yhdeksällä ulottuvuudella. Nämä ovat:

-Ei pysty suoriutumaan yllättävistä menoista
-Vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja
-Ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka -  toinen päivä
-Ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä
-Ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella
-Ei ole varaa autoon
-Ei ole varaa televisioon
-Ei ole varaa pesukoneeseen
-Ei ole varaa puhelimeen
Henkilö määritellään aineellisesta puutteesta kärsiväksi, jos kolme näistä yhdeksästä puutteesta toteutuu. Jos puutteita on neljällä ulottuvuudella, luokitellaan hänet vakavasta aineellisesta puutteesta kärsiväksi.
 

Vakavaa aineellista puutetta kärsivät 2017

Kun vakavaa aineellista puutetta vertaillaan EU:n tasolla, niin huomataan, että EU-maiden välillä on suuria eroja. Suomi sijoittuu tässäkin erittäin hyvin – alempana ovat vain Luxemburg ja Ruotsi. (Suomi 2,1 prosenttia eli 113 000 henkeä – EU:n keskiarvo 6,6 prosenttia) Kärjessä ovat jälleen Bulgaria ja Romania sekä Kreikka.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Suomessakin tämä vakava aineellinen puute koskee yli 100 000 ihmistä.

Tuloerot (Gini-kerroin)

Jutun alussa mainittiin, että ns. Gini-kertoimella mitatut tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. Kun niitä tarkastellaan EU:n tasolla niin huomataan, että tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan unionin pienimmästä päästä (Suomi 25,3 – EU:n keskiarvo 30,7).

 

Tuloerot eiri EU-maissa Gini-kertoimen mukaan 2017

Kun katsoo EU-tilastoja, köyhyys Suomessa ei ehkä näytä kovinkaan suurelta yhteiskunnalliselta ongelmalta. THL:n tutkimuspäällikön Anna-Maria Isolan mukaan onkin totta, että suomalainen köyhyys on erilaista kuin köyhemmissä Euroopan maissa.

– Köyhyys on meillä suhteellista eli ihminen on köyhä suhteessa koulukavereihinsa, naapureihinsa tai työkavereihinsa. Vaikka Suomessa ei tarvitsisikaan nähdä nälkää, aiheuttaa suhteellinen köyhyys silti ongelmia, joilla on vakavia seurauksia eritoten pitkään köyhänä olleiden elämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi toivottomuus, osattomuus ja pitkittyneen stressitilan aiheuttamat terveys- ja hyvinvointiongelmat.



Artikkelin lähteinä on käytetty mm. seuraavia kirjoja:
Anna-Maria isola & Esa Suominen: Suomalainen köyhyys, Into 2016
Heikki Hiilamo: Uusi hyvinvointivaltio, Into 2011
Juho Saari: Huono-osaiset, Gaudeamus 2015
Kirjaudu Yle Tunnukseen tallentaaksesi vastaukset ja nähdäksesi vastausten jakauman.
Testaa, kärsitkö vakavasta aineellisesta puutteesta
Eurostat on kehittämässä kansainvälistä vertailua varten uutta monipuolisempaa aineellisen puutteen indikaattoria, jossa entisen yhdeksän sijaan on 13 ulottuvuutta.


Voit testata mittarin tämänhetkisellä versiolla, miten sijoitut aineellisen puutteen asteikolla.
Pitävätkö seuraavat väitteet paikkansa kohdallasi?

1 -Et pysty suoriutumaan yllättävästä 1200 euron menosta ottamatta lainaa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

2-Sinulla on vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

3-Sinulla ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka toinen päivä.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

4-Sinulla ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

5-Sinulla ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

6-Sinulla ei ole varaa autoon.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

7-Sinulla ei ole varaa ostaa uusia huonekaluja kuluneiden tai rikki menneiden tilalle.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

8-Sinulla ei ole varaa ostaa joitakin uusia vaatteita kuluneiden tilalle.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

9-Sinulla ei ole varaa kaksiin sopiviin kenkiin.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

10-Sinulla ei ole varaa tavata ystäviä tai sukulaisia vähintään kerran kuukaudessa syömisen, kahvittelun tai vastaavan merkeissä.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

11-Sinulla ei ole varaa säännölliseen vapaa-ajan toimintaan kodin ulkopuolella, esimerkiksi kuntosalilla tai vastaavissa liikunta- ja urheilupaikoissa, elokuvissa, konserteissa, urheilukilpailuissa tai vastaavissa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

12-Sinulla ei ole varaa käyttää viikoittain jonkin verran rahaa omiin menoihin niin, ettei rahan käytöstä tarvitse sopia kenenkään kanssa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

13-Sinulla ei ole internetin käyttömahdollisuutta kotona henkilökohtaisiin tarkoituksiin, koska ei ole varaa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

Minun vastaus tulos :
Vastauksiesi perusteella kärsit aineellista puutetta yhdeksällä mittarin ulottuvuudella kolmestatoista.
Kokonaispisteet 9 / 13

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/02/koyhyyden-anatomia-talta-nayttaa-suomalainen-koyhyys-tilastoissa    , linkki josta  pääset tekemään testin ja saamaan tuloksen .



Millaista on köyhän elämä Suomessa?
Palkalla ei pärjää
Viitasaarelainen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Sari painii köyhyyden tuomia haasteita vastaan. Työstä saadulla palkalla ei pärjää ja tulot jäävät reilusti alle pienituloisuusrajan.

Palkalla ei pärjää
Sinnittelyä nollatuloilla
Nollatuloilla sinnittelevän Sylvi-Helenan alamäki alkoi, kun hän tippui työelämästä sairauksien vuoksi. Rikkoutuneen parisuhteen jälkeen käteen jäi hometalo ja ongelmat alkoivat kasautua.

Sinnittelyä nollatuloilla
Nälkä ajaa leipäjonoon
Suomen tunnetuin vähävaraisten auttaja Heikki Hursti jatkaa vapaaehtoistyöntekijöidensä kanssa sinnikästä työtä vähäosaisten puolesta. Ruokajonon asiakasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta henkilöstä muutamaan tuhanteen.

21.10.2019 VELOISTA SELVIYTYMINEN

VELOISTA SELVIYTYMINEN

Jos raha-asiasi menevät pahasti solmuun ja sinusta tuntuu, että et selviä yksin, voit pyytää apua oman kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Usein tilanne korjautuu nopeilla ja yksinkertaisilla keinoilla, mutta joskus ongelmien ratkaisu vaatii paljon aikaa, työtä, sitkeyttä sekä omien kulutustottumusten muuttamista. Mitä nopeammin puutut asiaan, sitä helpompaa sen ratkaiseminen on.

RATKAISU MONELLA TAPAA

Maksuvaikeuksia ja velkaongelmia voidaan ratkaista monilla eri tavoilla. Parasta olisi, jos ongelmat saataisiin ratkaistua vapaaehtoisilla järjestelyillä.

APUA ERI TAHOILTA

Jos maksukykysi on heikentynyt pysyvästi ja velkasi ovat tuloihin nähden kohtuuttoman suuret eikä velkamäärän alentamiseen päästä vapaaehtoisneuvotteluilla, kannattaa selvittää mahdollisuus päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn tuomioistuimen kautta. Tällöin velat tulevat yleensä viidessä vuodessa maksetuiksi. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käytät kaiken maksuvarasi, jonka tänä aikana voit hankkia, velkojen maksuun. Oman kuntasi talous- ja velkaneuvoja avustaa hakemuksen tekemisessä. Kunnallinen neuvonta on maksutonta.

Joissakin tapauksissa maksuvaikeudet eivät ratkea velkajärjestelyillä. Tällöin velkaongelman kanssa on tultava toimeen mahdollisimman hyvin, vaikka velat ovat perinnässä ja ulosotossa. Apua velkojen hoitamiseen saa oman kuntasi talous- ja velkaneuvojilta. Lisäksi Takuusäätiön Velkalinja tarjoaa puhelinneuvontaa.

Maksuvaikeuksissa olevan kannattaa ottaa yhteyttä myös velkojiin tai velkoja perivään perintätoimistoon. Jos velka on jo ulosotossa, ota yhteys asiaa hoitavaan ulosottomieheen.

SELVITÄ SOSIAALIEDUT JA TARKISTA VEROTUS

Sosiaaliedut ovat monesti tärkeitä taloudellisen selviytymisen kannalta. Tästä syystä sinun kannattaakin selvittää mahdollisuutesi saada sosiaalietuuksia kunnalta tai Kelalta. Varaudu kuitenkin siihen, että tukien maksu saattaa kestää jonkin aikaa.

Myös verotus kannattaa tarkistaa, sillä monet julkiset palvelut ja maksut, määräytyvät tulojen mukaan. Jos tulosi pienenevät, veroprosentti kannattaa muuttaa tuloja vastaavaksi verottajan sivuilla.

Lisätietoja oman kuntasi talous- ja velkaneuvonnasta saat esimerkiksi Valtionkonttori kansalaisneuvonnasta.

21.10.2019 VELKAJÄRJESTELY

VELKAJÄRJESTELY

Jos velkatilanteesi ei ratkea vapaaehtoisin keinoin, sinun kannattaa selvittää mahdollisuus päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn tuomioistuimen kautta. Saat apua oman kuntasi talous- ja velkaneuvojilta. Palvelu on maksuton.

Velkajärjestelyä haetaan jättämällä velkajärjestelyhakemus tarvittavine liitteineen velallisen kotipaikan käräjäoikeuteen. Ennen hakemuksen jättämistä sinun on selvitettävä onko velkojien kanssa mahdollista päästä sovintoratkaisuun. Kunnalliset talous- ja velkaneuvojat auttavat tarvittaessa sovintoneuvotteluissa sekä velkojalle tehtävän sovintoehdotuksen miettimisessä.

VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET

Ennen velkajärjestelyn aloittamista käräjäoikeus tutkii, täyttääkö velallinen velkajärjestelyn saamisen edellytykset. Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että

1. velallinen on maksukyvytön eli velallinen ei kykene maksamaan velkojaan eikä tilanteeseen ole odotettavissa korjausta
2. maksukyvyn heikentymisen taustalla on seikka, jota velallinen ei ole itse aiheuttanut (esim. sairaus tai työttömyys) tai
3. velkojen määrä on maksukykyyn nähden kohtuuttoman suuri sekä
4. velallinen on ensin pyrkinyt sovintoon velkojien kanssa

VELKAJÄRJESTELYN ESTEET

Velkajärjestelylle voi olla esteitä. Velkajärjestelyä ei voida myöntää esimerkiksi, jos

1. veloista on mahdollista selvitä kohtuullisessa ajassa myymällä muuta kuin perusturvaan kuuluvaa omaisuutta, vähentämällä menoja tai lisäämällä tuloja
2. palkan ulosmittauksella kertyy veloille kohtuullisessa ajassa riittävä suoritus
3. maksukyvyttömyys on tilapäistä (esim. opiskelun, äitiysloman tai väliaikaiseksi arvioidun työttömyyden vuoksi)
Jos velkajärjestelylle on este, velkajärjestelyä ei voida myöntää ilman painavia syitä. Esimerkiksi jos hakijan työttömyys on kestänyt niin pitkään, että tilannetta ei voida pitää enää tilapäisenä, velkajärjestely voidaan myöntää.

Velkajärjestelylle voi myös olla muita esteitä. Suuri osa velkajärjestelyn esteistä liittyy velallisen epärehelliseen toimintaan joko velkaantumisen aikana tai velkoja hoidettaessa. Samoin aikaisempi velkajärjestely on este uudelle velkajärjestelylle.

MAKSUOHJELMA

Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan uusi maksuohjelma kaikkien velkojen hoitamiseksi. Maksuohjelmassa velalliselle määritellään hänen maksukykyään vastaavan maksuerä ja maksuaika. Velallisen on käytettävä velan maksuun kaikki maksuvaransa eli kohtuullisten menojen ylittävä osa tuloista. Kohtuullisiksi menoiksi lasketaan

1. asumiskustannukset
2. velkajärjestelynormien mukaiset elinkustannukset
3. mahdolliset elatusapumaksut
4. muut erikseen huomioitavat menot, kuten tavanomaista suuremmat terveydenhoitomenot ja paikallisliikenteen maksun ylittävät työmatkakulut ja päivähoitomaksut
Veloissa olevat takaajat eivät vapaudu vastuustaan. Mikäli he ovat maksukyvyttömiä ja oikeutettuja yksityishenkilön velkajärjestelyyn, heidän on haettava sitä erikseen.

Kaikissa käsittelyn vaiheissa ja maksuohjelman aikana velallinen voi saada apua kunnallisilta talous- ja velkaneuvojilta. Lisätietoja oman kuntasi talous- ja velkaneuvonnasta saat esimerkiksi Valtionkonttorin kansalaisneuvonnasta.