06.04.2018 Maksuhäiriöisten henkilöiden ennätysmäärä kohosi uudelle tuhatluvulle - Kuluttajat velkaantuvat nyt huolestuttavaa vauhtia

Maksuhäiriöisten henkilöiden ennätysmäärä kohosi uudelle tuhatluvulle - Kuluttajat velkaantuvat nyt huolestuttavaa vauhtia
 
6.4.2018 8:48
KansantalousFinanssi

Maksuhäiriöisten henkilöiden ennätysmäärä kohosi uudelle tuhatluvulle - Kuluttajat velkaantuvat nyt huolestuttavaa vauhtia

Maksuhäiriöisiä henkilöitä on taas enemmän kuin koskaan ennen, 376 300. Suomen Asiakastiedon rekisterissä on nyt lähes kolme tuhatta henkilöä enemmän kuin vuosi sitten.

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 155 000 henkilölle yhteensä 606 000 kappaletta.

Kuluttajat velkaantuvat kasvavassa määrin. Suomen Pankin tilastojen mukaan Suomessa toimivien luottolaitoksien myöntämät kulutusluotot kasvoivat vuodessa 5,7 prosenttia. Suomalaisten luottolaitosten kulutusluotot kattavat noin 80 prosenttia kaikista luotoista, joten suomalaiset velkaantuvat kulutusluotoilla.

Tämän lisäksi tulevat vielä muiden kuin suomalaisten pankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntävät luotot.

”Kulutusluottojen ottamisessa ei ole mitään pahaa. Sen sijaan huonoa on, jos kulutusluottoja on liikaa suhteessa omaan kykyyn maksaa luottoja takaisin. Kasvavan velkaantumisen vuoksi kaikkeen luototukseen pitäisi nyt alkaa käyttää parhaita tarjolla olevia käytäntöjä asiakkaan maksukyvyn määrittämiseksi”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta.

Oikeusministeriö selvittää parhaillaan positiivisen luottotiedon tarvetta ja mahdollisia toteutustapoja. Muhosen mielestä kansalaisten velkaantuminen, erityisesti ylivelkaantumis- ja maksuhäiriöongelma on nyt niin akuutti, että kansallisen edunkin nimissä yrityksiä tulisi kannustaa käyttämään olemassa olevia keinoja ja yhdessä tehdä esimerkiksi positiivisen tiedon jakamisjärjestelmästä kattava.

”Nykyisessä positiivisen luottotietojen jakamisjärjestelmässä on mukana yli 30 kuluttajaluottoja myöntävää yhtiötä. Pankeista on jo mukana Aktia Pankki. Myös moni muu pankki on tulossa mukaan jakamaan positiivista tietoa. Vaikka osallistujien määrä kasvaa tasaisesti, edelleen paljon luottoja myönnetään ilman tästä järjestelmästä saatua tietopohjaa. Liittyminen tähän valmiiseen rinkiin on kuitenkin selvästi nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kuin uuden kansallisen rekisterin rakentaminen.”

Kattavat velka- ja tulotiedot tarvitaan digitaalisina

”Tarvitsemme kattavan tavan selvittää luotonhakijan kaikki velat mahdollisimman pian ennen kuin kuluttajien velkaantuminen kasvaa liikaa. Mikäli odotamme vielä uuden rekisterin perustamista, olemme auttamattomasti myöhässä. Asialle pitää tehdä välittömästi jotain”, Muhonen jatkaa.

Vaikka positiivinen luottotieto auttaa ylivelkaantumisen ehkäisyssä erittäin monen kuluttajan osalla, se ei ratkaise kaikkia ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia. Osa maksuhäiriöistä tulee esimerkiksi julkisia palveluita koskevista saatavista, joita varten ei ole tehty luottopäätöksiä, koska palvelut on pakko tarjota. Näihin kuluttajiin ei juuri voida prosessia muuttamalla vaikuttaa. Lisäksi kasvava ryhmä ovat peliongelmaiset ihmiset, jotka velkaantuvat pelaamisen takia.

Toinen keskeinen edistysaskel vastuullisen luotonannon tavoitteiden toteutumiseen olisi digitaalisen tulotiedon hyödyntäminen myös automaattisessa päätöksenteossa.

04.04.2018 ULOSOTTO

Hain tänään ulosotosta velallisen ulosottohistorian.
Ei tietenkään ollut minulle  mieleistä lukemista.
Velkojen laskeminen ja ynnääminen yllätti mieluisasti.
Kun olen oppinut lukemaan tuota velkahistoriaa näiden töiden takia, summahan olikin luultua pienempi, vaikka olikin ihan liian suuri.

Olen silloin aikoinani elellyt kovin leväperäisesti.
Ihan kamalaa miten olen ottanut noita pikavippejä, kulutusluottoja, vippilainoja ja lainaa lainan päälle, niin paljon , että sitten menikin elämä ihan uusiksi.
Ja ihan hyvä niin.

No, ei auta miettiä menneitä, elellään tulevaa, ja mennään kuukausi kerrallaan eteenpäin.
Suunnitelmissa olisi joskus ehdottaa eri perintäfirmoille lyhennyksiä, ettei tarvitsisi vanhana mummin maksella eläkkeestä  noita velkoja enää vuoteen 2029.

Summahan on    25 990,56 €. 


Pankkilainaan 492,66 €,  verrattuna 52,75  kertainen.

Toivottavasti terveyttä riittää. Ja tulotasokin voisi nousta pikkasen, niin summa lyhentyisi nopeammin.

26.03.2018 LAINAN SALDO , JOS NYT MAKSAISIN POIS -> 492,66 EUR

LYHENSIN PIKKASEN ENEMMÄN,
NYT VAAN KUKKARON NYÖRIT TIUKALLA,
NIIN PÄRJÄÄN .


Lainan nimi

MUU FI81 4262 1182 0223 20

Laskelmassa on käytetty tulostushetken lainan saldoa, korkoprosenttia, sovittuja maksuohjelmia sekä sovittuja lainanhoitokuluja.
Varsinaiset lainan veloitukset voivat poiketa tässä laskelmassa arvioiduista esim. maksujen viivästymisen, koron muutoksen tai maksuohjelman muutoksen vuoksi.
Pankkiajan ulkopuolella (klo 19:15-6:15 ja lauantai sekä su
Tulevat maksuerät, EURnnuntai)
tehdyt ylimääräiset lyhennykset näkyvät lyhennyssuunnitelmassa viiveellä.

Eräpäivä Lyhennys     Korko Kulut Yhteensä Saldo
2018 492,66 2,65         2,00        497,31

26.04.2018 213,27 1,73  1,00       216,00        279,39

28.05.2018 279,39          0,92        1,00       281,31        0,00

Yhteensä: 492,66 2,65         2,00       497,31

24.03.2018 PERINTÄKULUT , VIREILLETULOILMOITUS

15.03.2018 Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa"

Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa"

Leipäjonoista väitellyt Tuomo Laihiala pitää Tampereen Ruokanysseä asiakkaan kannalta paljon miellyttävämpänä tapana saada ruoka-apua kuin pitkässä leipäjonossa jonottaminen.

MORO08.03.  19.30 Päivitetty12.03.  11.38

Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa"


Tällä hetkellä hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala on Norjassa. Hän teki alkuvuonna väitöskirjan leipäjonoista. Hänen mielestään ruuan jonottaminen pakkasessa ja sateessa ei ole inhimillistä.

Päivi Vasara
Moro
Ennen 1990-luvun lamaa ruoka-avun tarvetta ei juurikaan ollut. Suomen ensimmäinen ruokapankki perustettiin Tampereelle vuonna 1995. Muut suomalaiset seurakunnat ja järjestöt ottivat tästä mallia. Ruoka-aputoiminnan ajateltiin jäävän tilapäiseksi. Toisin kävi.

–Pitkät leipäjonot ovat koko Suomen häpeäpilkku. Hyvinvointivaltiossa kenelläkään ei tulisi olla tarvetta ruoka-apuun, sanoo hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala, joka väitteli alkuvuodesta leipäjonoista.

Jo muutaman vuoden vanhan arvion mukaan ainakin 20 000 suomalaista joutuu viikoittain turvautumaan erilaisten vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystoimijoiden järjestämään ruoka-apuun.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ruoka-apua jakavien seurakuntien määrä on kaksinkertaistunut. Pelkästään Kirkkopalvelut jakaa vuosittain yli 100 000 yksittäiselle asiakkaalle Euroopan unionin ruoka-apua. Pisimmät leipäjonot ovat Helsingissä.

"Jonottaminen pakkasessa ja sateessa on epäinhimillistä"
–Ruoka-apu mielletään usein köyhäinavuksi. Ihmiset eivät halua, että ystävät, naapurit ja sukulaiset näkevät heidät leipäjonossa. Hyväntekeväisyysavun vastaanottaminen voi myös tuntua nöyryyttävältä. Varsinkin iäkkäät, naiset, lapsiperheelliset ja korkeasti koulutetut kokevat tilanteesta häpeää, Tuomo Laihiala sanoo.

Hänen väitöstutkimuksessaan ilmeni, ettei ruoka-apu ratkaise avuntarpeen taustalla olevia ongelmia, vaan saattaa johtaa huono-osaisen identiteettiin ja siten ongelmien syvenemiseen.

–Ruoan jonottaminen pakkasessa ja sateessa ei ole inhimillistä, toteaa Tuomo Laihiala.

"Tampereen tapa on asiakkaalle miellyttävämpi"
Tampereen yliopistossa työskentelevä Tuomo Laihiala on kuullut Tampereen Ruokanyssestä.

–Toimintamalli on asiakkaan kannalta paljon miellyttävämpi tapa saada apua kuin pitkässä jonossa jonottaminen. Tampereen malli onkin sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa, Tuomo Laihiala sanoo.

Tuomo Laihialan mukaan ruoka-aputoiminnan kehittämisen ei kuitenkaan tule tapahtua ilman, että samalla pohditaan sitä, kuinka avuntarve saataisiin vähenemään ja parhaassa tapauksessa kokonaan lakkaamaan.

Tutkimus osoittaa, että leipäjonoissa käyvien tarve täydentää heikkoa taloudellista tilannettaan johtuu erityisesti heikosta perusturvan tasosta ja korkeista asumiskustannuksista.

–Erityisen vaikeaa on yksin vuokralla asuvilla, yksinhuoltajilla, työttömillä ja pienituloisimmilla eläkeläisillä. Näiden ryhmien köyhyyttä olisi mahdollista torjua yhteiskuntapoliittisin keinoin, Tuomo Laihiala sanoo.

15.03.2018 Entinen myymäläauto jakaa ruoka-apua Tampereella, siksi Tampereella ei ole tuntikausien jonoja – "Aikanaan tuli tehtyä paljon pahaa, haluan nyt hyvittää nuo teot"

Entinen myymäläauto jakaa ruoka-apua Tampereella, siksi Tampereella ei ole tuntikausien jonoja – "Aikanaan tuli tehtyä paljon pahaa, haluan nyt hyvittää nuo teot"
Ruokanyssestä asiakas saa ottaa hyllystä yhden kutakin elintarviketta. Seurakuntien diakoni tutkii hakijan ruoka-avun tarpeen etukäteen.

MORO08.03.  19.30 Päivitetty12.03.  11.37




TOMI VUOKOLA
Entinen myymäläauto jakaa ruoka-apua Tampereella, siksi Tampereella ei ole tuntikausien jonoja – "Aikanaan tuli tehtyä paljon pahaa, haluan nyt hyvittää nuo teot"
Nysseauto säästää Tampereella pitkiltä ruokajonoilta. Täälläkin joutuu hiukan jonottamaan, mutta se ei ole verrattavissa pääkaupunkiseudun tuntikausien leipäjonoihin. Pispalan pysäkillä Reino on menossa hakemaan omaa kassillistaan.

Päivi Vasara
Moro
Televisiouutisissa olemme saaneet tottua kuviin Helsingin kamalan pitkistä leipäjonoista. Tänä talvena on kohuttu myös auttaja Heikki Hurstin talousahdingosta.

Ruokanysse, eli ruoka-apua vähävaraisille tamperelaisille jakava entinen myymäläauto, on mainio idea. Sen ansiosta Tampereella ei köyhien tarvitse jonottaa leipää ja muuta ruokaa tuntikausia pakkasessa. Odottelussa syntyy pientä jonoa, mutta se on hyvin maltillinen.

Kävimme kuvaajan kanssa viime viikon torstaina kirpeänä pakkaspäivänä Pispalan pysäkillä. Ruokanysse kaartoi paikalle aikataulun mukaisesti. Asiakkaat saivat kantarellikeittoa, lasagnea, makaronia, leipää ja muuta hyllyistä.

Jokainen avuntarvitsija saa ottaa Ruokanyssestä yhden kutakin tarjolla olevista tavaroista. Jos seurakuntien diakoni on antanut lupalapun kahteen ruokakassiin, voi ottaa tuplat.

TOMI VUOKOLA
Ruokapankilla on hyvä ja moderni terminaali Nekalassa. Ruokanyssen mahtuu ajamaan sisälle. Valmisteluissa on päällä hienoinen tohina.


Valokuvauslupaa ei saatu
Odotukseni mukaisesti kukaan ei suostunut nimellään ja naamallaan esiintymään tässä jutussa. En sitä ihmettele. En olisi itsekään heidän asemassaan valokuvauslupaa antanut.

Edellä kerrotusta huolimatta meillä oli hyvät keskustelut Pispalan parkkipaikalla. Keski-ikäinen nainen tuumaili minulle, että ei valokuvan ottamisessa ja haastattelussa pitäisi olla mitään hävettävää. Olin hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että ei ruoka-avun hakijan pitäisi hyvinvointivaltiossa syyllistäytyä.


Ari Ojala on tällä kertaa Ruokanyssen kyydissä vapaaehtoisena auttajana. Ruokanyssen toiminnan tekevät mahdolliseksi vapaaehtoiset jotka noutavat lahjoituksia, pakkaavat Ruokanysseä ja ovat matkalla mukana auttamassa Ruokanyssen asiakkaita.


Odottelijat lähettivät kiitoksia ruuanlahjoittajille. Viime torstain kantarellikeitot oli antanut Saarioinen, joka on ahkera antaja.

–Onneksi lahjoittavat ruuan, eivätkä heitä sitä pois, sanoo Reino, joka on noin 65-vuotias.

–Hyvältä tämä avun saaminen tuntuu, hän toteaa.

Juttu luistaa samassa tilanteessa olevien kesken, joten tunnelma on mukava. Kukaan ei etuile.

Nuoremmanpuoleinen mies totesi, että perheelliselle ihmiselle ruoka-apu kerran kahdessa viikossa ei oikein riitä. Hänen perheeseensä kuului vaimo.

Ihmisten suojelemiseksi tiedot Ruokanyssen pysähdyspaikoista ja ajoista eivät ole julkisia.


Valikoimassa on sekä valmisruokia että EU-ruoka-apua, kuten tämä makaronipussi.

Nälkä on valitettavasti pysyvä ilmiö
Seurakuntien Ruokanysse aloitti toimintansa vuonna 2008. Keksintö valjastaa vanha myymäläauto ruuan jakeluun on saanut kiitosta innovatiivisuudesta.

Ennen kuin menimme Pispalaan, teimme pysähdyksen Ruokapankkiin Nekalassa. Siellä kävi kuhina, kun entistä myymäläautoa lastattiin.

–Tänään teki tiukkaa leivästä, mutta muuten tavaraa on kivasti, kertoo Salme Asunen, joka on seurakuntien elintarvike­avun koordinaattori.

Mukaan autoon lähti EU-ruokaa, lahjoituksia ja seurakuntien ostamia elintarvikkeita. Seurakunnat hankkivat kananmunat, maidon, perunat, sipulit ja porkkanat. Tarkoitus on, että valikoimassa on peruselintarvikkeita, joista voi valmistaa ruokaa. Lisäksi on tilanteen mukaan valmisruokia.

–Täällä Nekalassa pakataan suurkeittiölaatikot 7,5 desin pakkauksiin, koska ei yksi perhe tarvitse tuollaista jättipakkausta. Jos elintarviketeollisuudessa on mennyt päiväys väärin, teemme uudet tarrat. Muuten ei sitä voi jakaa. Evira on tästä tarkka, selostaa Salme Asunen.


 
Salme Asusella on vuosien kokemus Ruokanyssen asioista. Kari Kolehmainen on apuna siirtämässä Saarioisten lahjoittamia kantarellikeittoja auton kyytiin. Kohta lähdetään päivän kierrokselle. TOMI VUOKOLA

"Kuluttelen eläkepäiviä vapaaehtoisena"
Nekalan Ruokapankilla on paljon vapaaehtoisia töissä. On työkokeilijoita, opiskelijoita ja erilaisia harjoittelijoita.

Jokapaikanhöylä Kari Kolehmainen huolehtii ruokaa Ruokanyssen kyytiin.

–Minä olen Salmen entisiä asiakkaita. Eläkepäiviä täällä kuluttelen, hän kertoo.

–Aikanaan tuli tehtyä paljon pahaa. Haluan nyt hyvittää nuo teot, hän lisää.

Voit tuoda kahvipaketin
Jos haluat auttaa Ruokanyssen asiakkaita, voit tuoda parin viikon ajan kahvipaketin Aamulehden ala-aulaan Siperiaan pahvilaatikkoon. Aula on avoinna arkisin kello 8.30–16. Tavallinen kahvi on suositeltava. Moron toimitus vie kahvit Nekalaan Ruokanyssen varastolle.

TIATOO
Ruokanysse
Ruokanyssen toiminta alkoi, kun 1990-luvun puolivälissä vähävaraisten tueksi perustettu Tampereen seurakuntien diakoniatyön ruokapankki laajensi tärkeää toimintaansa innovatiivisella tavalla.

Ruokanyssen asiakkaaksi:

Ruokanyssen käyttäjäksi pääsevät pääsääntöisesti pieni­tuloiset, kriisiavun tarpeessa olevat henkilöt ja perheet. Ruokanysse on osa seurakuntien Ruokapankki-toimintaa ja se pyrkii vastaamaan kasvavaan ruoka-avun kysyntään.

Jos tarvitset elintarvikeapua, voit hakeutua Ruokanyssen asiakkaaksi oman alueesi seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta. Diakoniatyöntekijä kartoittaa avun tarpeen ja tekee päätöksen.

Ruokakassin sisältö:

Ruokakassin sisältö on melko vakio. Se on kehittynyt asiakkaiden ja diakoniatyöntekijöiden toivomuksesta.

Osa tuotteista on kauppojen lahjoittamia. Näissä tuotteissa ”parasta ennen” -päivä lähestyy, mutta ne ovat vielä aivan käyttökelpoisia.

Tuotteet ovat pääsääntöisesti tuoreita. Viimeisen myyntipäivän tuotteita on jonkin verran. Parasta ennen -tuotteissa on saman ja eilisen päivän tuotteita (esimerkiksi jugurtit). Näin asiakkaat saavat sellaisia tuotteita, mitä he muuten eivät saisi.

Lahjoituselintarvikkeita saadaan Citymarketeista, Prismoista, Sale-kaupoista, M-kaupoista, Sokokselta, Stockmannilta ja Wurstilta. Wurstilta haetaan joka viikko noin 500 kiloa erilaisia palvilihatuotteita. Tampereen Ateria lahjoittaa kotipalvelusta ylijääneet valmiit ateriat. Suurena lahjoittajana on myös Fazer, joka lahjoittaa suklaata ja keksejä.

Satunnaisia lahjoittajia on useita.

Juuri nyt vapaaehtoisia on tarpeeksi. Tarvittaessa Ruokapankki aloittaa kampanjan vapaaehtoisten saamiseksi. Nyt sellaista ei ole menossa.

14.03.2018 Helsinki haluaa eroon leipäjonoista, ruoka-apuun etsitään muita tapoja

 
Satoja ihmisiä odotti vuoroaan Myllypuron leipäjonossa helmikuussa 2017.


Helsinki haluaa eroon leipäjonoista, ruoka-apuun etsitään muita tapoja

Yhteisöllisempi ja hajautetumpi malli tarvitsee tuekseen hyvän jakelulogistiikan.

 Työryhmä on käynyt tutustumassa Vantaan Yhteiseen pöytään.


06.03.2018 14:45  PAULI JUUSELA   ESKO JÄMSÄ

Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä, Diakonissalaitos ja järjestöt etsivät uusia ratkaisuja elintarvikeavun jakamiseen. Yhteistyö aloitettiin työpajalla maaliskuun alussa. Tavoitteena on, että uusia malleja saataisiin kehitettyä ennen kuin järjestöt ensi syksynä hakevat järjestöavustuksia.

– Pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista. Leipäjonoja on ollut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Kuten olemme nähneet, ne eivät ole auttaneet vähentämään köyhyyttä. Tarvitsemme uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös jonoista ja ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa kaupungin lähettämässä tiedotteessa.

Suunnittelutyötä tehdään Helsingin Diakonissalaitoksen Leipäjonoista yhteisöihin -valmennuksen kautta. Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin kertoo Kirkko ja kaupungille, että ensimmäisessä työpajassa oli mukana noin parikymmentä toimijaa.

– Selkeästi enemmistö on mukana, mutta Heikki Hursti ei ainakaan vielä ollut. Helsingin seurakuntayhtymä on tässä hyvin aktiivinen, samoin kaupungin eri toimialat, selvittää Helin.

Miksi leipäjonoista halutaan luopua juuri nyt, vaikka ne eivät ole olleet suomalaisen yhteiskunnan riemuvoitto aiemminkaan?

– Hyvä kysymys. Jostain syystä ajassa on nyt sellainen henki, että nyt tämä asia pitää korjata. Että tällainen ilmiö, jossa suomalaisessa yhteiskunnassa joudutaan jonottamaan ruokaa ulkona, ei ole ihmisarvon mukaista. Kirkon Yhteisvastuukeräys on nyt samalla asialla. Lisäksi vuosien varrella on eri puolilla maata kehitetty erilaisia tapoja antaa elintarvikeapua, pohtii Helin.

Helinin mukaan oleellista on, että nyt Helsingissä on ruokajonoista luopumiseen myös poliittista tahtoa yli puoluerajojen, ainakin suurimmissa valtuustoryhmissä. Tutkija Maria Ohisalo on tehnyt arvokasta työtä ja apulaispormestari Vesikansan lisäksi myös pormestari Jan Vapaavuori pitää asiaa tärkeänä.

SUOMALAINEN KÖYHYYS EI OLE VAIN ABSOLUUTTISTA KÖYHYYTTÄ. SE ON MYÖS SOSIAALISTA KÖYHYYTTÄ.
– MATTI HELIN, HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN DIAKONIAJOHTAJA

Logistiikkavarastolle on tarvetta

Helinin mukaan työryhmä on tutustunut Vantaan Yhteiseen pöytään käymällä paikan päällä logistiikkavarastossa. Vantaan malli teki vaikutuksen, sillä hävikkiruoan ketju kauppa- ja tukkuliikkeistä logistiikkavarastoon ja edelleen yhteisöllisiin ruokailuihin ja jakelupisteisiin toimii hyvin.

– Helsingissä on jo nyt mukana monia toimijoita ja logistiikkavarasto mahdollistaisi vielä isommankin määrän. Minulla on sellainen tuntuma, että vihreää valoa logistiikkavarastolle täällä jo näytetään. Asiasta päättävät poliitikot, mutta keskitetty logistiikka olisi ilman muuta laadun kannalta paras. Se on tehokas ja vastaa viranomaisten vaatimuksiin, kyse on kuitenkin elintarvikkeista.

Millainen malli, tai ehkä pikemminkin malleja, Helsinkiin kannattaa rakentaa, selviää, kun työryhmä jatkaa työskentelyään. Malli voi sisältää yhteisöllisiä ruokapaikkoja, hävikkiruokaravintoloita ja ruoanjakelupaikkoja. Niitä voisi olla määrällisesti selvästi nykyistä enemmän. Toimintaan voi liittyä työharjoittelua, työllistämistä, vapaaehtoistyötä, kokkauskursseja ja niin edelleen.

Vähentävätkö yhteisölliset ruokailut köyhyyttä?

– On huomattu, että avoin yhteisö, jossa ihminen otetaan lämpimästi vastaan, lisää hänen luottamustaan itseensä, toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Meillä Diakonissalaitoksella on tästä paljon kokemusta D-asemiemme kautta. Kun luottamus vahvistuu, ihmisen oma aktiivisuus ja toimijuus vahvistuvat ja niiden vastavoima eli häpeä omasta tilanteesta menee taka-alalle. Suomalainen köyhyys ei ole vain absoluuttista köyhyyttä, vaikka sitäkin on. Se on myös sosiaalista köyhyyttä ja siihen yhteisöllinen toiminta usein auttaa, vastaa Helin.

Tarkoitus on, että uuteen malliin kytketään nykyistä paremmin mukaan kaupungin palveluja, kuten sosiaalityötä, ja tuetaan ihmisiä myös työllistymisessä. Niin on tehty myös Vantaalla.

Osa leipäjonojen asiakkaista ei innostu yhteisöllisestä ruokailuista, vaan haluaisi mieluummin vain noutaa kassin ja tehdä itse ruokaa kotona, kenties useammaksi päiväksi. Mitä sanot tähän?

– Että elintarvikeavun pitää olla moninaista. On hyvä, että ruokaa saa myös mukaan. Emme me sitä halua poistaa, mutta haluamme poistaa jonot. Mallien pitää olla joustavia, itse kunkin pitää saada itselleen sopivalla tavalla apua. Toisaalta on tullut paljon myös ihan päinvastaisia viestejä. Sellaisia, että mieluummin tullaan yhdessä syömään lämmin ateria kuin lämmitetään ruoka yksin kotona mikroaaltouunissa. Lämpimään ateriaan liittyy se lisäarvo, että tapaa muita ihmisiä.