05.06.2018 Köyhyysrajalla vuokra, ruoka ja terveys on kallista -kulttuuriin ja viihteeseenei kohtuusbudjetilla ole varaa

KÖYHYYSRAJALLA VUOKRA, RUOKA JA TERVEYS ON KALLISTA – KULTTUURIIN JA VIIHTEESEEN EI KOHTUUBUDJETILLA OLE VARAA

Elintarvikkeiden kulutusosuus on köyhyysrajalla elävillä muita suurempi.

KANSAN UUTISET5.6.2018 15.57
KOTIMAA

Viitebudjetti
Viitebudjetti on nimensä mukaisesti viitteellinen. Se ei pyri osoittamaan, miten tulee kuluttaa.

Se osoittaa, paljonko rahaa tarvitaan arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aika­välillä, esimerkiksi kuukauden aikana.

Viitebudjetin osalta on tutkimuksessa selvitetty, että millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa.

Toisin sanoen, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat.

Hintojen muutosten tarkastelu ulottui tässä jutussa kerrotussa tarkastelussa aikavälille 2000 – 2017.

ILMOITUS

Lähde: Tilastokeskus

Köyhyysrajalla kaikki peruselämiseen liittyvät asiat ovat suhteellisesti kalliimpia kuin muilla.
Köyhän jokapäiväinen leipä ja asuminen on kallistunut muita nopeammin 2000-luvun kuluessa. Köyhyysrajalla eläville ihmisille ruoka ja asuminen ovat kallistuneet suhteellisesti muita enemmän.

Köyhyysrajalla eläville hinnat ovat 2000-luvulla kohonneet melkein joka vuosi enemmän kuin kuluttajahintaindeksi kertoo. Eniten eroa ovat synnyttäneet vuokrat, koska ne ovat nousseet paljon yleistä hintatasoa nopeammin.

Mitä suurempi on vuokrien osuus kulutuksessa, sitä enemmän hinnat ovat nousseet. Pienituloisilla vuokrien osuus on selvästi muita suurempi.

Ruoka maksaa muita enemmän
Elintarvikkeiden kulutusosuus oli köyhyysrajalla elävillä myös muita suurempi. Sen vaikutus on vaihdellut hinta­kehityksestä riippuen. Aivan viime vuosina elintarvikkeiden hinnat ovat alentuneet, mikä on vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan kuin vuokrien kehitys. Ruuan hinta on kuitenkin lähtenyt kaikenlaisen halpuuttamisen jälkeen tänä vuonna taas nousuun.

Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogissa perataan köyhyysrajalla eläville kohdistuvia muita nopeampia hinnan nousuja. Olli Savela on laskenut, miten kohtuullisen minimin mukaan kuluttavien ihmisten elinkustannukset ovat muuttuneet viime vuosina.

Kohtuullisella elämällä tarkoitetaan minimin mukaista kulutustasoa, jolla ihminen tulee toimeen. Se kertoo, paljonko rahaa tarvitaan arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.

Köyhällä ei ole vara sairastaa eikä harrastaa kulttuuria
Kohtuubudjetilla elävä on terve ja sairastaa vähän, jotta kohtuubudjetti pysyy kasassa. Hän ei osta lainkaan kaupasta keskiolutta eikä muuta alkoholia tai tupakkaa. Niiden hinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän.

Kohtuubudjetilla elävien menoissa terveysmenot on Savelan laskelmassa oletettu melko pieniksi. Ihmisillä ei oleteta olevan kroonisia sairauksia tai allergioita.

Terveysmenot ovat kallistuneet yleistä hintakehitystä nopeammin. Keskimääräiset hinnat nousevat nopeammin pitkäaikaissairailla ja vammaisilla.

Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kohtuubudjetilla elävät käyttivät vain 5,1 prosenttia menoistaan, kun näiden menojen osuus kuluttajahinta­indeksissä oli 12,3 prosenttia.

Vähäiseltä näyttävä ero kertautuu
Näista oletuksista huolimatta köyhyysrajalla elävien kuluttajahintaindeksi on kohonnut 2000-luvulla eli vajaan 18 vuoden aikana keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Köyhyysrajalla eläville hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa.

Tämä näyttää vähäiseltä: ero hintojen nousussa on keski­määrin 0,4 prosenttiyksikköä enemmän vuodessa. Mutta lähtötasokin on matala, sillä kohtuubudjetilla elävän on ajateltu elävän vähäisillä tuloilla.

Käytännössä kohtuubudjetilla elävät ihmiset elävät hyvin lähellä virallista köyhyysrajaa, joka oli vuonna 2013 yksin asuvalla henkilöllä 1 188 euroa kuukaudessa. Näillä pienillä tuloilla olevien ihmisten eläminen on ollut jokaisena vuonna suhteellisesti muita kalliimpaa.

Isoin ero vuokramenoissa
Viralliseen kuluttajahintaindeksiin eroa on syntynyt 17 vuoden aikana yhteensä 7 – 8,2 prosenttia riippuen laskentavasta. Virallisen kuluttajahintaindeksi rakenne on aivan jotain muuta kuin pienituloisella.

Suurin poikkeama oli vuokramenoissa, joiden osuus oli esimerkkitalouksilla 34,9 prosenttia kaikista kulutusmenoista, kun vuokran osuus kuluttajahintaindeksissä oli vain 7,6 prosenttia vuonna 2013.

Elintarvikkeiden osuus virallisessa indeksissä oli 13,9, kun taas pienituloisella osuus oli 19,7 prosenttia. Julkisen liikenteen maksuissa ero oli yli prosenttiyksikkö.

05.06.2018 Kannustaako ulosottouudistus työllistymiseen ?

KANNUSTAAKO ULOSOTTOUUDISTUS TYÖLLISTYMISEEN?

UP/KARI LEPPÄNEN30.1.2018 17.00

Ulosottolaki muuttuu helmikuun alussa. Tarkoitus on helpottaa velallisen työllistymistä.

KOTIMAA


Helmikuun alussa astuu voimaan muutos ulosottolainsäädäntöön. Erityisasiantuntija Tuukka Vähätalo oikeusministeriöstä, mikä on uudistuksen tarkoitus?

– Uudistuksella puretaan ulosottoon liittyviä kannustinloukkuja helpottamalla ulosottovelallisten työllistymistä ja ryhtymistä yrittäjiksi.

Kuinka suurta joukkoa muutos koskee?

– Kun työn vastaanottaminen ja yrittämisen aloittaminen tulee kannattavammaksi, sen arvioidaan auttavan vuosittain vajaata tuhatta henkilöä työllistymään.

Mikä on suurin muutos työttömälle velalliselle?


– Ulosoton lykkäysoikeus nousee 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Myös lykkäyksen saaminen helpottuu. Ulosoton lykkäyksestä tulee velallisen oikeus.

– Aikaisemmin kyse on ollut ulosottomiehen harkinnasta. Ulosoton lykkäyksen voi nyt evätä vain, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja velanmaksu vaarantuisi olennaisesti uuden lykkäyksen vuoksi.

Voivatko kaikki velalliset saada automaattisesti 6 kuukauden ulosottolykkäyksen?

– Eivät voi. Uudistus koskee vain ns. tulorajaulosmittauksen piirissä olevia melko pienituloisia velallisia, jotka ovat olleet työttömänä vuoden tai pidempään.

– Muiden osalta lykkäys säilyy harkinnanvaraisena ja 4 kuukauden mittaisena.

Kuinka pieniä ovat tulorajaulosmittauksen piirissä olevien tulot?

– Henkilön jolla ei ole lapsia tai muita velallisen elatuksen varassa olevia henkilöitä tuloraja on tänä vuonna 1 344,60 euroa. Kustakin lapsesta summa nousee 482,40 eurolla. Kyse on nettotuloista, kuten aina ulosottomenettelyssä.

Miten uusi ulosottosääntely helpottaa yrittämistä?

– Elinkeinotulosta voidaan jättää ulosmittaamatta säännönmukaista määrää suurempi osa, kun noin vuoden työttömänä ollut työllistää itsensä yrittäjänä.

– Ulosmittauksessa pääsääntö on, että viisi kuudesosaa elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta. Keventämisen määrä jää ulosottomiehen harkintaan.

Osana uudistusta myös ulosottoa koskevaa asetusta muutetaan. Miten?

– Ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävien, työvälineisiin rinnastettavien esineiden arvoa nostetaan. Kyse on lähinnä työmatkoihin välttämättä tarvittavasta autosta.

– Ulosoton ulkopuolelle voidaan jättää auto, jonka arvo on korkeintaan 5 000 euroa ja erityisestä syystä enintään 7 000 euroa. Aikaisemmat rajat olivat 3 000 ja 5 000 euroa.

Velallisen asema siis kohenee uudistuksessa. Miten käy velkojalle?

– Velkojan asema ei juurikaan heikkene ainakaan pitkällä tähtäimellä. Velkojan eduksi voidaan katsoa, että työtön velallinen työllistyy ja saa tuloja.

17.05.2018 TODISTE

17.05.2018 0,00 EUROA

TÄNÄÄN OLI SUURI PÄIVÄ.

PANKKILAINAN SALDO ON 0,00 €.

HYVÄSTI OMASÄÄSTÖPANKKI , EI SYYTÄ JATKAA ASIAKUUTTA.

NYT MIETITÄÄN MUUTAMA HETKI JA RUPEAN, SITTEN LYHENTÄMÄÄN MUITA VELKOJANI POIS.

YSTÄVÄN LAINAAN 1000,00 € VELKA ENSIKSI , SITTEN ULOSOTTOVELAT, JA NIITÄHÄN RIITTÄÄ.

OLEN NIIN ONNELLINEN, ETTÄ OLEN JAKSANUT SINNITELLÄ TUON PANKKILAINAN POIS, JA MITKÄ IHANINTA, TAKAAJIEN VASTUU POISTUI LAINAMAKSUN MYÖTÄ.
PANKKI  EI LÄHETTÄNYT KIRJEITÄ, MUTTA SOITTI KYLLÄ TAKAAJILLE  JA SANOI TAKUU VASTUUN RAUKENEMISESTA.


JA KIITOS TEILLE, KUN OLETTE LUKENEET JA MYÖS MUUTAMAT TUKENEET MINUA TÄSSÄ TALOUDELLISESTI RASKAASSA  MATKASSA.

HELLITTÄÄ KUMMASTI OLOA.

17.05.2018 Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti
 
Osa eläkeläisistä saa tänä vuonna mieluisen puhelun. (KUVA: Rio Gandara)
Julkaistu: 17.5. 14:10

Jaa114Twiittaa
Kela selvittää rekistereistään työeläkkeelle jääneiden oikeuden kansaneläkkeeseen.
Vuoden 2018 tarkistuksessa Kelan rekistereistä löytyi 2 753 asiakasta, joilla on oikeus kansaneläkkeeseen, koska heidän työeläkkeensä on pieni.

Mukana voi olla myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä.

Osa pientä työeläkettä saavista ei huomaa hakea kansaneläkettä, kun he täyttävät 65 vuotta. Kela ottaa kaikkiin näihin asiakkaisiin yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse tämän vuoden aikana.

Mikäli työeläke on alle 1 299,88 euroa kuukaudessa, kansaneläkkeestä voi olla luvassa täydennystä. Parisuhteessa asuvan työeläkkeen raja on 1157,71 euroa kuukaudessa.

– Eläkkeen saa takautuvasti pääsääntöisesti kuudelta kuukaudelta, Kelan etuuspäällikkö Pirjo Raute kertoo Taloussanomille.

Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 95,80 euroa. Keskimäärin ylimääräisen maksuun menevän eläkemaksuosuuden määrä oli 575 euroa.

Kun Kelan etuusratkaisija tai asiakaspalvelija soittaa ja kyseessä onkin tilille tuleva odottamaton lisäraha, reaktiot ovat iloisia.

– Nämä ovat kuitenkin pienituloisia eläkeläisiä ja heille ihan pienikin raha on merkittävä.

14.05.2018 Harva työtön tietää ilmaisesta terveystarkastuksesta – "Vasta nyt kuulin, mutta menen heti"

Harva työtön tietää ilmaisesta terveystarkastuksesta – "Vasta nyt kuulin, mutta menen heti"
Esimerkiksi leipäjonoista on löydetty työttömiä, joita on jouduttu lähettämään suoraan päivystykseen.

13.5.2018 klo 19:00
 
Työttömien terveystarkastuksessa muun muassa mitataan verenpaine ja käydään läpi laboratoriokokeiden tulokset.AOP


Mistä on kyse?
*Työttömillä on oikeus päästä kaikissa kunnissa ilmaiseen terveystarkastukseen.
*Kukaan ei tiedä kuinka moni työtön on käyttänyt seitsemän vuotta voimassa ollutta oikeutta.
*Kuntien käytännöt tiedottamisessa ja tarkastusten järjestämisessä vaihtelevat.

Työttömillä on ollut oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen jo seitsemän vuoden ajan. Vuosia työttömänä olleelle ja pätkätöitä tehneelle Erja Kettuselle tieto tulee täytenä yllätyksenä.

Hänen työtapaturmassa loukkaantunutta jalkaansa on leikattu useampaan kertaan, mutta oikeudesta ilmaiseen terveystarkastukseen ei kukaan ole hänelle maininnut.

– Vasta nyt kuulin, mutta menen heti kun pääsen.

Verenpainetta ovat viimeksi mitanneet Suomen Punaisen Ristin työntekijät.

Kunhan ei vaan rupea läksyttämään ylipainojutuista.
ERJA KETTUNEN

Verenpaineet ja veriarvot ovat Kettusen mukaan aiemmin olleet hyviä. Nyt hän aikoo soittaa terveysasemalleen.

– Kunhan ei vaan rupea läksyttämään ylipainojutuista. Kaikki kuvittelevat, että minulla on kakkostyypin diabetes, mutta ei ole. Ja minähän en laihduta niin kauan kun ei ole pakko.

Erja Kettusella on monta kohtalotoveria. Työttömien keskusjärjestö tekee parhaillaan salapoliisityötä ja kartoittaa, löytyykö tarkastuksista tietoa ja pääseekö niihin.

Terveydeksi-hankkeessa palveluohjaajat puolestaan etsivät erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja ohjaavat heitä palveluihin.

Arki on karua. Tiedonpuute on valtava.
KATRIINA LEHTOVAARA

Työttömiä tavoitellaan muun muassa leipäjonoista, paikallisten yhdistysten tiloista ja päihdeongelmaisten matalan kynnyksen tapaamispaikoista.

Vajaan kahden vuoden aikana ohjaajat ovat tehneet noin sata käyntiä. Hankkeet ovat vielä kesken, mutta projektipäällikkö Katriina Lehtovaaralla on jo näppituntumaa tilanteesta.

– Arki on karua. Tiedonpuute on valtava. Eivätkä voimat ja taidot kaikilla edes riitä asioiden selvittämiseen.

Jyrki Lyytikkä / Yle

Työttömien ohjaaminen terveystarkastuksiin on TE-keskusten vastuulla ja terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu kunnalle. Työtön voi myös itse hakeutua terveystarkastukseen.

Työttömien Keskusjärjestön haaviin on jäänyt jo yli kaksikymmentä kuntaa, joiden nettisivuilta ei löydy tietoa tarkastuksista. Tähän mennessä on ehditty selvittää tilannetta 70 kunnassa.

Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee kyselyiden perusteella yleensä 1–2 kuukaudessa. Joissakin kunnissa aika voi löytyä jopa viikon kuluttua, toisissa vasta kolmen kuukauden päästä.

Lähtökohtaisesti tilanne on väärä, jos pitää vaatimalla vaatia ja heittäytyä hankalaksi.
KATRIINA LEHTOVAARA

Joidenkin työttömien kohdalla palveluohjaajat ovat joutuneet peräämään palveluja.

– Lähtökohtaisesti tilanne on väärä, jos pitää vaatimalla vaatia ja heittäytyä hankalaksi ja toisen ihmisen pitää soittaa puolesta, sanoo Katriina Lehtovaara.

Ohjaajat ovat tähän mennessä tehdyillä sadalla käynnillä tavanneet 400 työtöntä eri puolilla Suomea. Joka neljännellä käynnillä vastaan on tullut ikäviä yllätyksiä.

– Saattaa tulla sellaisia akuutteja tapauksia, että he lähettävät ihmisen päivystykseen siltä istumalta. Esimerkiksi verenpaine on vaarallisen korkea tai jotakin muuta. Voi olla hoitamaton diabetes.

– Tosi graavejakin tilanteita tulee, kun ei ole vuosiin käyty. Ja kun taloudellinen tilanne on heikko, lääkkeet jätetään ostamatta.

Saattaa tulla sellaisia akuutteja tapauksia, että he lähettävät ihmisen päivystykseen siltä istumalta.
KATRIINA LEHTOVAARA

Työttömän terveyttä ja työkykyä tulisi arvioida lain mukaan ainakin silloin, kun takana on 300 työmarkkinatukipäivää tai kokonainen vuoden työttömyysjakso. Alle 25-vuotiaiden kohdalla aikaraja on puoli vuotta.

Tämän jälkeen TE-keskuksen, Kelan ja kunnan tulisi toimia yhdessä.

Terveydenhoitaja Sari Armila tekee Porvoon terveyskeskuksessa vuosittain yli kaksisataa terveystarkastusta työttömille. Hän sanoo, että terveyden ja työkyvyn arviointi voi kuitenkin venyä jopa vuosilla.

– Onhan meillä ihan valtaisan pitkiä aikoja. Voi sanoa, että paras taisi olla 20 vuotta työelämän ulkopuolella ja sitten on tullut terveystarkastukseen.

Näin siitäkin huolimatta, että Porvoossa asiat ovat olleet hyvällä tolalla jo useamman vuoden.

Paras taisi olla 20 vuotta työelämän ulkopuolella ja sitten on tullut terveystarkastukseen.
SARI ARMILA

Armila varaa aikaa jokaiselle tarkastukseen tulevalle puolitoista tuntia.

– Se kuulustaa ensialkuun valtavan pitkältä ajalta. Mutta yllättävää kyllä, se menee yleensä todella nopeasti eikä joskus edes riitä.

Armilan työparina on asiantunteva lääkäri ja yhteistyötä tehdään monialaisessa työkykytiimissä.

Porvoossa, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, työttömät ovat harvoin varanneet itse aikoja. Viimeisen vuoden aikana tilanne on Armilan mukaan hieman muuttunut.

– Siinä on onneksi tapahtunut parannusta, eli yhä enemmän ihmiset itsekin kyllä jo löytää. Mutta soisin vielä löytävän enemmän.

Porvoossa työttömille tehdyt tarkastukset kirjataan valtakunnallisesti käytössä olevalle avohoidon koodille. Kaikissa kunnissa näin ei kuitenkaan tehdä.

TE-toimistojen tietojen mukaan niiden ohjaamina terveystarkastukseen osallistui vuonna 2016 noin 5 000 työtöntä. Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla heitä oli noin 4 500.

Valtioneuvoston kanslian tilaamassa , että vuonna 2016 terveystarkastus tehtiin noin kymmenelle prosentille työttömistä.

Tutkija Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että luotettavaa tietoa terveystarkastusten määrästä ei ole. Myös hän arvioi, että osa kunnista hoitaa tiedottamisen ja tarkastukset hyvin ja osa heikommin.

Vastuu terveystarkastusten toteutumisen ja vaikutusten seurannasta on työ- ja elinkeinoministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä.

On tärkeää, että mennään ihmisen tarve edellä eikä lähdetä tekemään ratkaisuja liukuhihnalta.
PEPPI SAIKKU

Saikku sanoo, että THL:n arvioiden mukaan olisi hyvä tulos, jos tarkastuksiin osallistuisi 20–40 prosenttia työttömistä.

– Kyse on todella heterogeenisestä joukosta, jossa tarpeet ovat hyvin erilaisia. Minusta on tärkeää, että mennään ihmisen tarve edellä eikä lähdetä tekemään rutiininomaisia ratkaisuja liukuhihnalta.

Työttömillä on keskimäärin enemmän terveyteen liittyviä ongelmia ja sairauksia kuin työssä käyvillä. Terveystarkastus voi olla osalle työttömistä vasta ensimäinen askel kohti työllistymistä.

– Jos ihmiset eivät pääse terveyspalveluihin ajoissa, niin silloin myös kuntoutus viivästyy, muistuttaa Saikku.

09.05.2018 ENSI VIIKOLLA SUURI ASKELMA

Nyt on sitten, pikkasen jännä paikka ensi viikolla.

Saan pankkilainan maksettu. Ja Omasäästöpankki tili loppuu. Yksi elämänvaihe loppuu, uusi alkaa.

Ihan joutuu ajattelemaan, mitäs nyt sitten.

Varmaan pieni tauko, ja sitten ulosottovelkojen kimppuun.

Ihanaa.