14.05.2018 Harva työtön tietää ilmaisesta terveystarkastuksesta – "Vasta nyt kuulin, mutta menen heti"
Harva työtön tietää ilmaisesta terveystarkastuksesta – "Vasta nyt kuulin, mutta menen heti"
Esimerkiksi leipäjonoista on löydetty työttömiä, joita on jouduttu lähettämään suoraan päivystykseen.
13.5.2018 klo 19:00
Työttömien terveystarkastuksessa muun muassa mitataan verenpaine ja käydään läpi laboratoriokokeiden tulokset.AOP
Mistä on kyse?
*Työttömillä on oikeus päästä kaikissa kunnissa ilmaiseen terveystarkastukseen.
*Kukaan ei tiedä kuinka moni työtön on käyttänyt seitsemän vuotta voimassa ollutta oikeutta.
*Kuntien käytännöt tiedottamisessa ja tarkastusten järjestämisessä vaihtelevat.
Työttömillä on ollut oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen jo seitsemän vuoden ajan. Vuosia työttömänä olleelle ja pätkätöitä tehneelle Erja Kettuselle tieto tulee täytenä yllätyksenä.
Hänen työtapaturmassa loukkaantunutta jalkaansa on leikattu useampaan kertaan, mutta oikeudesta ilmaiseen terveystarkastukseen ei kukaan ole hänelle maininnut.
– Vasta nyt kuulin, mutta menen heti kun pääsen.
Verenpainetta ovat viimeksi mitanneet Suomen Punaisen Ristin työntekijät.
Kunhan ei vaan rupea läksyttämään ylipainojutuista.
ERJA KETTUNEN
Verenpaineet ja veriarvot ovat Kettusen mukaan aiemmin olleet hyviä. Nyt hän aikoo soittaa terveysasemalleen.
– Kunhan ei vaan rupea läksyttämään ylipainojutuista. Kaikki kuvittelevat, että minulla on kakkostyypin diabetes, mutta ei ole. Ja minähän en laihduta niin kauan kun ei ole pakko.
Erja Kettusella on monta kohtalotoveria. Työttömien keskusjärjestö tekee parhaillaan salapoliisityötä ja kartoittaa, löytyykö tarkastuksista tietoa ja pääseekö niihin.
Terveydeksi-hankkeessa palveluohjaajat puolestaan etsivät erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja ohjaavat heitä palveluihin.
Arki on karua. Tiedonpuute on valtava.
KATRIINA LEHTOVAARA
Työttömiä tavoitellaan muun muassa leipäjonoista, paikallisten yhdistysten tiloista ja päihdeongelmaisten matalan kynnyksen tapaamispaikoista.
Vajaan kahden vuoden aikana ohjaajat ovat tehneet noin sata käyntiä. Hankkeet ovat vielä kesken, mutta projektipäällikkö Katriina Lehtovaaralla on jo näppituntumaa tilanteesta.
– Arki on karua. Tiedonpuute on valtava. Eivätkä voimat ja taidot kaikilla edes riitä asioiden selvittämiseen.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Työttömien ohjaaminen terveystarkastuksiin on TE-keskusten vastuulla ja terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu kunnalle. Työtön voi myös itse hakeutua terveystarkastukseen.
Työttömien Keskusjärjestön haaviin on jäänyt jo yli kaksikymmentä kuntaa, joiden nettisivuilta ei löydy tietoa tarkastuksista. Tähän mennessä on ehditty selvittää tilannetta 70 kunnassa.
Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee kyselyiden perusteella yleensä 1–2 kuukaudessa. Joissakin kunnissa aika voi löytyä jopa viikon kuluttua, toisissa vasta kolmen kuukauden päästä.
Lähtökohtaisesti tilanne on väärä, jos pitää vaatimalla vaatia ja heittäytyä hankalaksi.
KATRIINA LEHTOVAARA
Joidenkin työttömien kohdalla palveluohjaajat ovat joutuneet peräämään palveluja.
– Lähtökohtaisesti tilanne on väärä, jos pitää vaatimalla vaatia ja heittäytyä hankalaksi ja toisen ihmisen pitää soittaa puolesta, sanoo Katriina Lehtovaara.
Ohjaajat ovat tähän mennessä tehdyillä sadalla käynnillä tavanneet 400 työtöntä eri puolilla Suomea. Joka neljännellä käynnillä vastaan on tullut ikäviä yllätyksiä.
– Saattaa tulla sellaisia akuutteja tapauksia, että he lähettävät ihmisen päivystykseen siltä istumalta. Esimerkiksi verenpaine on vaarallisen korkea tai jotakin muuta. Voi olla hoitamaton diabetes.
– Tosi graavejakin tilanteita tulee, kun ei ole vuosiin käyty. Ja kun taloudellinen tilanne on heikko, lääkkeet jätetään ostamatta.
Saattaa tulla sellaisia akuutteja tapauksia, että he lähettävät ihmisen päivystykseen siltä istumalta.
KATRIINA LEHTOVAARA
Työttömän terveyttä ja työkykyä tulisi arvioida lain mukaan ainakin silloin, kun takana on 300 työmarkkinatukipäivää tai kokonainen vuoden työttömyysjakso. Alle 25-vuotiaiden kohdalla aikaraja on puoli vuotta.
Tämän jälkeen TE-keskuksen, Kelan ja kunnan tulisi toimia yhdessä.
Terveydenhoitaja Sari Armila tekee Porvoon terveyskeskuksessa vuosittain yli kaksisataa terveystarkastusta työttömille. Hän sanoo, että terveyden ja työkyvyn arviointi voi kuitenkin venyä jopa vuosilla.
– Onhan meillä ihan valtaisan pitkiä aikoja. Voi sanoa, että paras taisi olla 20 vuotta työelämän ulkopuolella ja sitten on tullut terveystarkastukseen.
Näin siitäkin huolimatta, että Porvoossa asiat ovat olleet hyvällä tolalla jo useamman vuoden.
Paras taisi olla 20 vuotta työelämän ulkopuolella ja sitten on tullut terveystarkastukseen.
SARI ARMILA
Armila varaa aikaa jokaiselle tarkastukseen tulevalle puolitoista tuntia.
– Se kuulustaa ensialkuun valtavan pitkältä ajalta. Mutta yllättävää kyllä, se menee yleensä todella nopeasti eikä joskus edes riitä.
Armilan työparina on asiantunteva lääkäri ja yhteistyötä tehdään monialaisessa työkykytiimissä.
Porvoossa, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, työttömät ovat harvoin varanneet itse aikoja. Viimeisen vuoden aikana tilanne on Armilan mukaan hieman muuttunut.
– Siinä on onneksi tapahtunut parannusta, eli yhä enemmän ihmiset itsekin kyllä jo löytää. Mutta soisin vielä löytävän enemmän.
Porvoossa työttömille tehdyt tarkastukset kirjataan valtakunnallisesti käytössä olevalle avohoidon koodille. Kaikissa kunnissa näin ei kuitenkaan tehdä.
TE-toimistojen tietojen mukaan niiden ohjaamina terveystarkastukseen osallistui vuonna 2016 noin 5 000 työtöntä. Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla heitä oli noin 4 500.
Valtioneuvoston kanslian tilaamassa , että vuonna 2016 terveystarkastus tehtiin noin kymmenelle prosentille työttömistä.
Tutkija Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että luotettavaa tietoa terveystarkastusten määrästä ei ole. Myös hän arvioi, että osa kunnista hoitaa tiedottamisen ja tarkastukset hyvin ja osa heikommin.
Vastuu terveystarkastusten toteutumisen ja vaikutusten seurannasta on työ- ja elinkeinoministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä.
On tärkeää, että mennään ihmisen tarve edellä eikä lähdetä tekemään ratkaisuja liukuhihnalta.
PEPPI SAIKKU
Saikku sanoo, että THL:n arvioiden mukaan olisi hyvä tulos, jos tarkastuksiin osallistuisi 20–40 prosenttia työttömistä.
– Kyse on todella heterogeenisestä joukosta, jossa tarpeet ovat hyvin erilaisia. Minusta on tärkeää, että mennään ihmisen tarve edellä eikä lähdetä tekemään rutiininomaisia ratkaisuja liukuhihnalta.
Työttömillä on keskimäärin enemmän terveyteen liittyviä ongelmia ja sairauksia kuin työssä käyvillä. Terveystarkastus voi olla osalle työttömistä vasta ensimäinen askel kohti työllistymistä.
– Jos ihmiset eivät pääse terveyspalveluihin ajoissa, niin silloin myös kuntoutus viivästyy, muistuttaa Saikku.
Esimerkiksi leipäjonoista on löydetty työttömiä, joita on jouduttu lähettämään suoraan päivystykseen.
13.5.2018 klo 19:00
Työttömien terveystarkastuksessa muun muassa mitataan verenpaine ja käydään läpi laboratoriokokeiden tulokset.AOP
Mistä on kyse?
*Työttömillä on oikeus päästä kaikissa kunnissa ilmaiseen terveystarkastukseen.
*Kukaan ei tiedä kuinka moni työtön on käyttänyt seitsemän vuotta voimassa ollutta oikeutta.
*Kuntien käytännöt tiedottamisessa ja tarkastusten järjestämisessä vaihtelevat.
Työttömillä on ollut oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen jo seitsemän vuoden ajan. Vuosia työttömänä olleelle ja pätkätöitä tehneelle Erja Kettuselle tieto tulee täytenä yllätyksenä.
Hänen työtapaturmassa loukkaantunutta jalkaansa on leikattu useampaan kertaan, mutta oikeudesta ilmaiseen terveystarkastukseen ei kukaan ole hänelle maininnut.
– Vasta nyt kuulin, mutta menen heti kun pääsen.
Verenpainetta ovat viimeksi mitanneet Suomen Punaisen Ristin työntekijät.
Kunhan ei vaan rupea läksyttämään ylipainojutuista.
ERJA KETTUNEN
Verenpaineet ja veriarvot ovat Kettusen mukaan aiemmin olleet hyviä. Nyt hän aikoo soittaa terveysasemalleen.
– Kunhan ei vaan rupea läksyttämään ylipainojutuista. Kaikki kuvittelevat, että minulla on kakkostyypin diabetes, mutta ei ole. Ja minähän en laihduta niin kauan kun ei ole pakko.
Erja Kettusella on monta kohtalotoveria. Työttömien keskusjärjestö tekee parhaillaan salapoliisityötä ja kartoittaa, löytyykö tarkastuksista tietoa ja pääseekö niihin.
Terveydeksi-hankkeessa palveluohjaajat puolestaan etsivät erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja ohjaavat heitä palveluihin.
Arki on karua. Tiedonpuute on valtava.
KATRIINA LEHTOVAARA
Työttömiä tavoitellaan muun muassa leipäjonoista, paikallisten yhdistysten tiloista ja päihdeongelmaisten matalan kynnyksen tapaamispaikoista.
Vajaan kahden vuoden aikana ohjaajat ovat tehneet noin sata käyntiä. Hankkeet ovat vielä kesken, mutta projektipäällikkö Katriina Lehtovaaralla on jo näppituntumaa tilanteesta.
– Arki on karua. Tiedonpuute on valtava. Eivätkä voimat ja taidot kaikilla edes riitä asioiden selvittämiseen.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Työttömien ohjaaminen terveystarkastuksiin on TE-keskusten vastuulla ja terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu kunnalle. Työtön voi myös itse hakeutua terveystarkastukseen.
Työttömien Keskusjärjestön haaviin on jäänyt jo yli kaksikymmentä kuntaa, joiden nettisivuilta ei löydy tietoa tarkastuksista. Tähän mennessä on ehditty selvittää tilannetta 70 kunnassa.
Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee kyselyiden perusteella yleensä 1–2 kuukaudessa. Joissakin kunnissa aika voi löytyä jopa viikon kuluttua, toisissa vasta kolmen kuukauden päästä.
Lähtökohtaisesti tilanne on väärä, jos pitää vaatimalla vaatia ja heittäytyä hankalaksi.
KATRIINA LEHTOVAARA
Joidenkin työttömien kohdalla palveluohjaajat ovat joutuneet peräämään palveluja.
– Lähtökohtaisesti tilanne on väärä, jos pitää vaatimalla vaatia ja heittäytyä hankalaksi ja toisen ihmisen pitää soittaa puolesta, sanoo Katriina Lehtovaara.
Ohjaajat ovat tähän mennessä tehdyillä sadalla käynnillä tavanneet 400 työtöntä eri puolilla Suomea. Joka neljännellä käynnillä vastaan on tullut ikäviä yllätyksiä.
– Saattaa tulla sellaisia akuutteja tapauksia, että he lähettävät ihmisen päivystykseen siltä istumalta. Esimerkiksi verenpaine on vaarallisen korkea tai jotakin muuta. Voi olla hoitamaton diabetes.
– Tosi graavejakin tilanteita tulee, kun ei ole vuosiin käyty. Ja kun taloudellinen tilanne on heikko, lääkkeet jätetään ostamatta.
Saattaa tulla sellaisia akuutteja tapauksia, että he lähettävät ihmisen päivystykseen siltä istumalta.
KATRIINA LEHTOVAARA
Työttömän terveyttä ja työkykyä tulisi arvioida lain mukaan ainakin silloin, kun takana on 300 työmarkkinatukipäivää tai kokonainen vuoden työttömyysjakso. Alle 25-vuotiaiden kohdalla aikaraja on puoli vuotta.
Tämän jälkeen TE-keskuksen, Kelan ja kunnan tulisi toimia yhdessä.
Terveydenhoitaja Sari Armila tekee Porvoon terveyskeskuksessa vuosittain yli kaksisataa terveystarkastusta työttömille. Hän sanoo, että terveyden ja työkyvyn arviointi voi kuitenkin venyä jopa vuosilla.
– Onhan meillä ihan valtaisan pitkiä aikoja. Voi sanoa, että paras taisi olla 20 vuotta työelämän ulkopuolella ja sitten on tullut terveystarkastukseen.
Näin siitäkin huolimatta, että Porvoossa asiat ovat olleet hyvällä tolalla jo useamman vuoden.
Paras taisi olla 20 vuotta työelämän ulkopuolella ja sitten on tullut terveystarkastukseen.
SARI ARMILA
Armila varaa aikaa jokaiselle tarkastukseen tulevalle puolitoista tuntia.
– Se kuulustaa ensialkuun valtavan pitkältä ajalta. Mutta yllättävää kyllä, se menee yleensä todella nopeasti eikä joskus edes riitä.
Armilan työparina on asiantunteva lääkäri ja yhteistyötä tehdään monialaisessa työkykytiimissä.
Porvoossa, kuten monilla muillakin paikkakunnilla, työttömät ovat harvoin varanneet itse aikoja. Viimeisen vuoden aikana tilanne on Armilan mukaan hieman muuttunut.
– Siinä on onneksi tapahtunut parannusta, eli yhä enemmän ihmiset itsekin kyllä jo löytää. Mutta soisin vielä löytävän enemmän.
Porvoossa työttömille tehdyt tarkastukset kirjataan valtakunnallisesti käytössä olevalle avohoidon koodille. Kaikissa kunnissa näin ei kuitenkaan tehdä.
TE-toimistojen tietojen mukaan niiden ohjaamina terveystarkastukseen osallistui vuonna 2016 noin 5 000 työtöntä. Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla heitä oli noin 4 500.
Valtioneuvoston kanslian tilaamassa , että vuonna 2016 terveystarkastus tehtiin noin kymmenelle prosentille työttömistä.
Tutkija Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että luotettavaa tietoa terveystarkastusten määrästä ei ole. Myös hän arvioi, että osa kunnista hoitaa tiedottamisen ja tarkastukset hyvin ja osa heikommin.
Vastuu terveystarkastusten toteutumisen ja vaikutusten seurannasta on työ- ja elinkeinoministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä.
On tärkeää, että mennään ihmisen tarve edellä eikä lähdetä tekemään ratkaisuja liukuhihnalta.
PEPPI SAIKKU
Saikku sanoo, että THL:n arvioiden mukaan olisi hyvä tulos, jos tarkastuksiin osallistuisi 20–40 prosenttia työttömistä.
– Kyse on todella heterogeenisestä joukosta, jossa tarpeet ovat hyvin erilaisia. Minusta on tärkeää, että mennään ihmisen tarve edellä eikä lähdetä tekemään rutiininomaisia ratkaisuja liukuhihnalta.
Työttömillä on keskimäärin enemmän terveyteen liittyviä ongelmia ja sairauksia kuin työssä käyvillä. Terveystarkastus voi olla osalle työttömistä vasta ensimäinen askel kohti työllistymistä.
– Jos ihmiset eivät pääse terveyspalveluihin ajoissa, niin silloin myös kuntoutus viivästyy, muistuttaa Saikku.
