25.03.2023 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – määrä kasvoi lähes 120 000:lla

 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – määrä kasvoi lähes 120 000:lla

Tekijä STT -24.3.2023 | 16:530

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 pienituloisia oli noin 700 000 eli vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä. Lehtikuva / Jussi Nukari

Lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema elinolotilasto kertoo. Määrä kasvoi 117 000 ihmisellä vuotta aiempaan verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan ihminen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti erityisesti suhteellisen pienituloisuuden kasvu noin sadallatuhannella ihmisellä. Pienituloisia oli noin 700 000 eli vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle, että kasvun taustalla vaikuttaa yhteiskunnan avautuminen koronarajoituksista.

Tilastoissa pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.

– Vuonna 2021 koronakriisi väistyi ja työllisten määrä lisääntyi, jolloin suomalaisten keskitulot nousivat, Hiilamo selittää.

– Tällöin oli myös enemmän ihmisiä, joiden tulot jäivät keskitulojen alapuolelle.

Hiilamo arvioi, että tänä vuonna suhteellinen tuloköyhyys todennäköisesti helpottaa. Ennuste perustuu siihen, että sosiaalietuuksiin tehtiin kuluttajahintaindeksin mukainen korotus.

– Indeksihän kohosi tosi paljon. Sen sijaan palkat ovat nousseet tätä vähemmän, Hiilamo toteaa.

Monen perusturva ei riitä vähimmäistoimeentuloon

Helmikuun lopussa julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti perusturvan riittävyydestä enteilee niin ikään suhteellisen pienituloisuuden vähenemistä tänä vuonna.

Raportissa käytettiin perusturvan riittävyyden mittarina erityisesti niin sanottuja viitebudjetteja. Budjetit heijastavat kulutuksen vähimmäistasoa, jonka katsotaan olevan edellytyksenä yhteiskunnalliselle osallisuudelle.

– Raportin mukaan pienituloisuusaste ja minimibudjettiköyhyys olisivat kasvaneet Suomessa vielä viime vuonna, erityistutkija Anna Järvinen Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Sostesta sanoo STT:lle.

– Vuonna 2023 nämä luvut taas olisivat raportin mukaan laskusuunnassa.

Raportissa todettiin, että kaikkiaan vuosina 2019–2023 perusturvan ostovoima on kasvanut Suomessa. Tästä huolimatta työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei edelleenkään riitä kattamaan vähimmäistoimeentuloksi katsottuja viitebudjetteja.

– Perusturvan riittävyydestä pitäisi huolehtia. Suomi on sitoutunut köyhyyden vähentämiseen osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja sen toimeenpanon suunnitelmaa, Järvinen sanoo.

– Vaalikeskusteluissa on ollut leikkauspuheita, mutta Sosten näkökulmasta perusturvaa ei pitäisi lähteä leikkaamaan.

Uudenlaisia toimeentulon ongelmia ei vielä tunnisteta

Energiakriisi ja inflaatio ovat tuoneet mukanaan myös uudenlaisia toimeentulo-ongelmia, joita suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei välttämättä tunnista.

– Esimerkiksi energiaköyhyys ja liikkumisköyhyys, jotka liittyvät energian ja polttoaineen hinnan nousuun, kohdistuvat osin alempaan keskiluokkaan, Hiilamo sanoo.

– Aikaisemmin kehitetyt järjestelmät ja mittarit eivät kauhean hyvin tavoita heitä. Tämä vaatii uudentyyppisten mittareiden kehittämistä ja varmaankin sosiaaliturvan kattavuuden parantamista.

Myös asuntojen arvon aleneminen asutuskeskusten ulkopuolella on voinut tuoda mukanaan aiempaa enemmän ongelmia.

– Ihmiset eivät välttämättä saa remonttilainaa, ja asumistaso heikkenee. Tilannetta pahentaa edelleen korkojen nousu, Hiilamo sanoo.

Ruoka-avun kysyntä kasvanut

Viime vuonna noin seitsemällä prosentilla kotitalouksista oli joko vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Osuus kasvoi hieman vuodesta 2021. Tilanne on kuitenkin parempi kuin 2000-luvun alkupuolella. Tilastokeskuksen mukaan toimeentulovaikeudet kasvoivat viime vuonna eniten yhden huoltajan kotitalouksissa.

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston (EAPN-FIN) puheenjohtaja Leena Valkonen sanoo STT:lle, että hintojen nousu näkyi viime vuonna muun muassa ruokajonoissa.

– Ruokajakelua järjestäviltä tahoilta on kuulunut, että viime syksystä alkaen jonoihin alkoi ilmestyä lisää väkeä, Valkonen kertoo.

– Samaan aikaan kaupat ovat pyrkineet – aivan oikein – minimoimaan hävikkiään. Eli lahjoitusruoan määrä on vähentynyt ja kysyntä kasvanut. Ruoan jakajat ovat vähän ihmeissään, että mistä jaettavaa saisi.

Valkonen huomauttaa, että Suomi on saanut kansainväliseltä tasolta useamman kerran moitteita perusturvan riittämättömyydestä.

– Helmikuussa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen perusturvan taso on jo liian matala, Valkonen sanoo.

– Moitteet tulivat nyt kolmannen kerran, eli tämä linja on Suomessa jatkunut.

Suomessa on vajaat 2,9 miljoonaa kotitaloutta. Näistä noin 60 prosentilla jää Tilastokeskuksen mukaan rahaa säästöön, 40 prosentilla ei. Noin joka neljäs kotitalous ei selviytyisi yllättävistä menoista.

Pekka Torvinen, Eetu Halonen