Pari päivää mennyt kovassa flunssassa, eilen pyörähdin kyllä kaupassa ja sinne upposi 25 €.
Nenäliinoja 2 pakettia, 2 mustaviinimarjamehua ja pinaattikeittoa sekä kananmunia.
Kyllä on kallista.
Positiivisia asioita tänä aamuna miettinyt. Ei ole koronaa ! Saan Kelasta maksusitoumuksen lääkkeisiin, kalliita nuo rasvat tähän minun ihoon, mutta kannattaa hoitaa, niin ei tule jälkitauteja.
Ja positiivista myös se, olin taas jonkun aivopierun takia maksanut liikaa perintätoimistoon, palauttavat rahoja.
Eli kolme asiaa hyvin tässä hetkessä.
Miettinyt myös tulevaisuutta, miksi en voi vaan hyväksyä tilannettani. Jahkailen ja mietin kaikenlaisia, miten saisin rahat riittämään koko kuukauden.
Minulla on tässä elämässä ollut hyvää tuuria, elämässäni on ollut ihania ihmisiä ketkä ovat auttaneet minua vaikeina hetkinä. Lehtijutuista poiki muutama muistaminen. Tämän blogin kautta myös.
Niiden menettäminen tai jos ovat jättäneet minulle hyvästi, ovat minua aina stressanneet, miten sitten selviän. Mutta se hetki kun olet tyhjän päällä, on todella ahdistava. Samanlailla kaikissa asioissa, valitukset paperijutuissa Kelaan tai Työeläkelaitokseen tms. Syö ihmisen mieltä. Elämässä pettymyksien sietäminen vaikeaa mutta, kun tarpeeksi niitäkin tulee niihin tottuu. Mutta kuten äitini aina sanoi, että kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.
Samanlailla on myös ihmisten toteamukset, miksi et mene töihin, ei tarvitsisi olla köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Hän ei tiedä kaikista asioista mitkä vaikuttavat kokonaisuuteen. Usea on sanonut minulle, että ei millään uskoisi iloisen ulkokuoren alla piileviin asioihin. Mielen synkkyyteen, bulimiaan, ahdistukseen ja unettomuuteen. Hallinnassa välillä, harvoin ja aivan järjetön kaaos, useimmiten.
Mutta tämä on minun elämä, olen kiitollinen tästäkin.
