20.06.2016 JUHANNUS VIIKKO
Juhannus viikko, kaikkea ihanaa, kokkoa, lämpöä, yhteiseloa sukulaisen mökillä.
Niin tämä "peppu aukinen" nainen lähtee sinne lokkeilemaan.
Sain sen lopputilin, niin eikös sitten käy niin, että en saa sen takia heinäkuussa toimeentulotukea.
Niin, ei se paljon naurata.
Olin suunnitellut pyörän korjauksen, olen siiränyt sitä taas liian kauan,sen korjaamisesta tulee kallis lasku.
Eli noin 160,00 €.
Mutta pakko se on korjauttaa, en tule ilman toimeen. Koska tuo jalka ei pelitä , kun joutuu paljon kävellä, ja repun kantamisesta selkä rasittuu. Ja oikea käsi ei jaksa kantaa painavia kasseja. Kipuiluja siellä ja täällä.
Koskaan ei tule onnea talous asioissa.
Toinen kielteinen päätös tuli sieltä Vakuutusoikeudelta. Eli en pääse eläkkeelle.
En nyt sinne olisikaan halunnut, mutta että olisin päässyt johonkin kokeiluun, tai jotain muuta.
Nyt aivonystyrät surraamaan, mitä tekisin työtä tms.
Kelalta pitää kysellä, että mitä nyt ja myös Työ- ja elinkeinotoimistolta.
Taas on pakka ihan levällään.
Ja yhtään ei harmita mitkään asiat.
No ainakaan en voi ketään muuta syyttää, kuin itseäni.
Suunnitelmathan menee vain siitä syystä myttyyn, kun kuvittelee kaikenlaista, ilman että ajattelee asioiden toistakin puolta.
Laskut tulee ja ne pitää maksaa.
Ja niillä rahoilla on elettävä, mitä on, eikä kuvitella mitään miljonääri juttuja.
Karannut välillä taas tämä totuuden raja, kuvitelmiin.
Unelmoida voi, ja koittaa pyrkiä niihin unelmiin, mutta unelmiksi ovat jääneet.
Mutta ennenkin olen selvinnyt ja selviän nytkin.
Hyvää ja rauhallista Juhannusta !
Niin tämä "peppu aukinen" nainen lähtee sinne lokkeilemaan.
Sain sen lopputilin, niin eikös sitten käy niin, että en saa sen takia heinäkuussa toimeentulotukea.
Niin, ei se paljon naurata.
Olin suunnitellut pyörän korjauksen, olen siiränyt sitä taas liian kauan,sen korjaamisesta tulee kallis lasku.
Eli noin 160,00 €.
Mutta pakko se on korjauttaa, en tule ilman toimeen. Koska tuo jalka ei pelitä , kun joutuu paljon kävellä, ja repun kantamisesta selkä rasittuu. Ja oikea käsi ei jaksa kantaa painavia kasseja. Kipuiluja siellä ja täällä.
Koskaan ei tule onnea talous asioissa.
Toinen kielteinen päätös tuli sieltä Vakuutusoikeudelta. Eli en pääse eläkkeelle.
En nyt sinne olisikaan halunnut, mutta että olisin päässyt johonkin kokeiluun, tai jotain muuta.
Nyt aivonystyrät surraamaan, mitä tekisin työtä tms.
Kelalta pitää kysellä, että mitä nyt ja myös Työ- ja elinkeinotoimistolta.
Taas on pakka ihan levällään.
Ja yhtään ei harmita mitkään asiat.
No ainakaan en voi ketään muuta syyttää, kuin itseäni.
Suunnitelmathan menee vain siitä syystä myttyyn, kun kuvittelee kaikenlaista, ilman että ajattelee asioiden toistakin puolta.
Laskut tulee ja ne pitää maksaa.
Ja niillä rahoilla on elettävä, mitä on, eikä kuvitella mitään miljonääri juttuja.
Karannut välillä taas tämä totuuden raja, kuvitelmiin.
Unelmoida voi, ja koittaa pyrkiä niihin unelmiin, mutta unelmiksi ovat jääneet.
Mutta ennenkin olen selvinnyt ja selviän nytkin.
Hyvää ja rauhallista Juhannusta !
