08.04.2015 Ulosottoloukku estää tuhansien työttömien töihin paluuta – "Ojasta allikkoon"
Talous 8.4.2015 klo 15:27 | päivitetty 8.4.2015 klo 15:27
Ulosottoloukku estää tuhansien työttömien töihin paluuta – "Ojasta allikkoon"
Moni pitkäaikaistyötön jää työelämän ulkopuolelle ulosoton takia. Pienet työttömyystuet ja sosiaalituet ovat suojassa velkojilta, mutta palkka ei. Palkasta jää usein käteen vähemmän kuin tuista.
Helsingin työttömien yhdistys palkkaa vuosittain kymmeniä pitkään työttöminä olleita. Monen työnhakijan paluu työelämään tyssää ulosottovelkoihin.
Toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola törmää tilanteeseen arviolta joka kolmannen työttömän työnhakijan kanssa.
– Henkilöt voivottelevat, että lähtisivät mielellään töihin, mutta kun ei pysty. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa se on ihan ymmärrettävää. Se olisi ihan ojasta allikkoon joutumista, Kantola kertoo.
Kantola tekee ulosotossa olevan työttömän kanssa laskelman palkkatyön vaikutuksesta työttömän talouteen. 1 300 euron palkasta pidätetään ulosotto, toisin kuin työttömän tuista ja sosiaalieduista. Usein laskelma näyttää miinusta. Silloin töihin paluu vähentää käteen jääviä tuloja.
Ulosotto kohtelee epätasaisesti eri tuloluokissa. Käteen jäävä osuus kuvaa summaa, joka jää ulosoton ja verojen jälkeen palkansaajalle. Laskelma koskee suojaosan (700 euroa) ylittäviä tuloja. Kuva: Lasse Isokangas / Yle
Pienituloisimmat joutuvat ulosottoloukkuun
Ulosottovelat tekevät töihin paluun erityisen hankalaksi kaikkein pienipalkkaisimmissa töissä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että 700–1 400 euron palkkaa saavat ovat joutuneet eräänlaiseen ulosottoloukkoon.
– Siinä on todella paha ulosottoloukku. Suojaosuus josta ei oteta ulosotossa, on vähän yli 700 euroa. Siitä ylös päin ulosotto vie kaksi kolmannesta ja verotus oman osan, tulonlisäyksestä menee kolme neljäsosaa, neuvotteleva virkamies Tiainen laskee.
Kaikkein pienituloisimpien suojaosan ylittävästä sadasta eurosta jää palkkaa siis 25 euroa.
– Jos menettää tulonlisäyksen takia toimeentulotuen ja asumistuen, niin saa työllistyessään vähemmän rahaa käteen kuin ollessaan työttömänä, Tiainen summaa.
Jos palkka nousee 1 400–2 800 euron välille, ulosottoloukku ei ole niin raju. Käteen jää puolet suojaosan ylittävistä tuloista, eli sadasta eurosta jää 50 euroa.
Ulosottovelkoja ei peritä esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahasta ja asumistuesta.
Virkamies armahtaisi ulosotolta hetkeksi
Työttömien ulosottoloukku on tuttu asia myös ulosottoviranomaisille. Ulosotosta vastaava valtakunnanvouti Juhani Toukola arvioi tuhansien työttömien joutuneet kyseiseen loukkuun.
– Kyllä näitä ihan jatkuvasti tulee vastaan. Ehkä ei kuitenkaan kymmenistä tuhansista ole kysymys, mutta tuhansista puhutaan, Valtakunnanvoudinvirastoa johtava Toukola sanoo.
Työministeriön Pekka Tiaisen mielestä työttömien ulosottoloukku pitäisi purkaa pikaisesti. Keinoja olisi.
– Ensimmäisenä voisi nostaa suojaosuuden rajaa 700 eurosta 800–900 euroon. Se poistaisi osan ongelmaa. Olen miettinyt sitäkin että, jos työtön ottaa työtä vastaan, niin ensimmäisen puolen vuoden aikana ulosotto ei vie työtulosta mitään, Tiainen ehdottaa.
Valtakunnanvoudin mukaan ulosotossa on tällä hetkellä kymmeniätuhansia työttömiä. Heidän maksamatta jääneet laskut ja muut velat ovat tavallisesti syntyneet pitkittyneen työttömyyden aikana.
Ulosottoloukku estää tuhansien työttömien töihin paluuta – "Ojasta allikkoon"
Moni pitkäaikaistyötön jää työelämän ulkopuolelle ulosoton takia. Pienet työttömyystuet ja sosiaalituet ovat suojassa velkojilta, mutta palkka ei. Palkasta jää usein käteen vähemmän kuin tuista.
Helsingin työttömien yhdistys palkkaa vuosittain kymmeniä pitkään työttöminä olleita. Monen työnhakijan paluu työelämään tyssää ulosottovelkoihin.
Toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola törmää tilanteeseen arviolta joka kolmannen työttömän työnhakijan kanssa.
– Henkilöt voivottelevat, että lähtisivät mielellään töihin, mutta kun ei pysty. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa se on ihan ymmärrettävää. Se olisi ihan ojasta allikkoon joutumista, Kantola kertoo.
Kantola tekee ulosotossa olevan työttömän kanssa laskelman palkkatyön vaikutuksesta työttömän talouteen. 1 300 euron palkasta pidätetään ulosotto, toisin kuin työttömän tuista ja sosiaalieduista. Usein laskelma näyttää miinusta. Silloin töihin paluu vähentää käteen jääviä tuloja.
Ulosotto kohtelee epätasaisesti eri tuloluokissa. Käteen jäävä osuus kuvaa summaa, joka jää ulosoton ja verojen jälkeen palkansaajalle. Laskelma koskee suojaosan (700 euroa) ylittäviä tuloja. Kuva: Lasse Isokangas / Yle
Pienituloisimmat joutuvat ulosottoloukkuun
Ulosottovelat tekevät töihin paluun erityisen hankalaksi kaikkein pienipalkkaisimmissa töissä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että 700–1 400 euron palkkaa saavat ovat joutuneet eräänlaiseen ulosottoloukkoon.
– Siinä on todella paha ulosottoloukku. Suojaosuus josta ei oteta ulosotossa, on vähän yli 700 euroa. Siitä ylös päin ulosotto vie kaksi kolmannesta ja verotus oman osan, tulonlisäyksestä menee kolme neljäsosaa, neuvotteleva virkamies Tiainen laskee.
Kaikkein pienituloisimpien suojaosan ylittävästä sadasta eurosta jää palkkaa siis 25 euroa.
– Jos menettää tulonlisäyksen takia toimeentulotuen ja asumistuen, niin saa työllistyessään vähemmän rahaa käteen kuin ollessaan työttömänä, Tiainen summaa.
Jos palkka nousee 1 400–2 800 euron välille, ulosottoloukku ei ole niin raju. Käteen jää puolet suojaosan ylittävistä tuloista, eli sadasta eurosta jää 50 euroa.
Ulosottovelkoja ei peritä esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahasta ja asumistuesta.
Virkamies armahtaisi ulosotolta hetkeksi
Työttömien ulosottoloukku on tuttu asia myös ulosottoviranomaisille. Ulosotosta vastaava valtakunnanvouti Juhani Toukola arvioi tuhansien työttömien joutuneet kyseiseen loukkuun.
– Kyllä näitä ihan jatkuvasti tulee vastaan. Ehkä ei kuitenkaan kymmenistä tuhansista ole kysymys, mutta tuhansista puhutaan, Valtakunnanvoudinvirastoa johtava Toukola sanoo.
Työministeriön Pekka Tiaisen mielestä työttömien ulosottoloukku pitäisi purkaa pikaisesti. Keinoja olisi.
– Ensimmäisenä voisi nostaa suojaosuuden rajaa 700 eurosta 800–900 euroon. Se poistaisi osan ongelmaa. Olen miettinyt sitäkin että, jos työtön ottaa työtä vastaan, niin ensimmäisen puolen vuoden aikana ulosotto ei vie työtulosta mitään, Tiainen ehdottaa.
Valtakunnanvoudin mukaan ulosotossa on tällä hetkellä kymmeniätuhansia työttömiä. Heidän maksamatta jääneet laskut ja muut velat ovat tavallisesti syntyneet pitkittyneen työttömyyden aikana.
