05.06.2018 Aktiivimalli leikkasi työssä käyneen tukia - kirjallisen kysymyksen tehnyt Li Andersson: "Ilmeisesti rikoksena oli liian pieni palkka"

AKTIIVIMALLI LEIKKASI TYÖSSÄ KÄYNEEN TUKIA – KIRJALLISEN KYSYMYKSEN TEHNYT LI ANDERSSON: ”ILMEISESTI RIKOKSENA OLI LIIAN PIENI PALKKA”

JUSSI VIRKKUNEN5.6.2018 16.05
KOTIMAA

Li Andersson teki kirjallisen kysymyksen aktiivimallin seurauksista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen aktiivimallin aiheuttamista seurauksista.
Aktiivimalli on ruuhkauttanut TE-toimistoja, aiheuttanut lukemattomia kohtuuttomia tilanteita ja lisännyt byrokratiaa, listaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimiston mukaan työvoimapoliittisten lausuntojen keskimääräinen käsittelyaika on venynyt aiemmasta 1 – 2 viikosta lähes kuukauteen. Yhdessä tapauksessa niin kutsuttuun yrittäjäkokeiluun osallistuneen ihmisen tuet katkesivat yli kahdeksi kuukaudeksi, kun hänen oikeuttaan työttömyysturvaan selvitettiin.

– Hallitus on puhunut yrittäjyyden helpottamisesta työttömille, mutta todellisuus on jotain näin järkyttävää. Myöskään lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen liittyvien byrokratialoukkujen purkamiseksi ei ole tehty eletäkään vaan hallitus on keskittynyt ideologiseen kurinpalautuksen antamiseen työttömille, Andersson lataa tiedotteessaan.

Aktiivimalli on leikannut tukia myös niiltä, jotka ovat tehneet työtä ja yrittäneet täyttää mallin edellytykset.

– Eräs työtön oli tehnyt tarkastelujaksolla 134 tuntia urakkapalkkaista litterointityötä, mutta joutunut leikkauksen kohteeksi, koska alalla ei ole työehtosopimusta ja tuntipalkka on jäänyt alle aktiivimallissa vaadittavan 6,91 euron. Ilmeisesti hänen rikoksena oli siis liian pieni palkka, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan hallituksen esittämät korjaustoimenpiteet eivät ratkaise aktiivimallin ongelmia.

– Koko työvoimapoliittisen ajattelun on muututtava siten, että byrokraattisen kontrollin sijasta keskitymme mahdollistamaan ihmisten aktiivisuutta ja purkamaan sen esteitä.

05.06.2018 Anna Vuorijoki : Terveydenhoitomaksujen perimättä jättäminen on lain mukaista

– On huolehdittava, että kaupungilla on käytännöt, jotka turvaavat jokaiselle oikeuden hoitoon ja hoivaan taloudellisesta asemasta riippumatta, sanoo vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki.

ANNA VUORJOKI: TERVEYDENHOITOMAKSUJEN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN ON LAIN MUKAISTA

KANSAN UUTISET5.6.2018 8.04
KOTIMAA

Ministeriön ohje antaa vahvan tuen Helsingin kaupunginvaltuuston päätökselle selvittää asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime keskiviikkona vasemmistoliiton aloitteesta kehotuksen selvittää keinoja, joilla voidaan ehkäistä vähävaraisten henkilöiden sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista johtuvia maksuvaikeuksia.

Valtuuston mukaan on selvitettävä myös keinoja, joilla voidaan vähentää asiakasmaksujen perintää esimerkiksi alentamalla maksuja tai jättämällä perimättä niitä pienituloisilta ihmisiltä, joilla on riski maksuhäiriömerkinnälle.

– Vain kaksi päivää myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi kunnille ohjeen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen huomioimisesta toimeentulotuessa. Se mukaan vähävaraisia asiakkaita on tuettava ensisijaisesti sotemaksuja alentamalla tai perimättä jättämisellä eikä toimeentulotuen kautta, huomauttaa vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki blogissaan.

Asiakasmaksulainsäädännön perustarkoitus on, ettei palvelusta perittävä maksu saa muodostua esteeksi palvelun käytölle. 

Perusoikeudet elämäntilanteesta riippumatta
Vuorjoki huomauttaa, että kaupunki lähestyy kuin STM. Kaupunki toteaa vastauksessa vasemmistoliiton ryhmäaloitteeseen: ”Kaupungin tulee edistää kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua myös siltä osin, että perintää hoidetaan säännönmukaisesti ja riittävän tehokkaasti tavoitteena, että jokainen kuntalainen hoitaa hänelle kuuluvat maksuvelvoitteet.”



– Filosofisesti kysymys on siitä, ymmärretäänkö tasa-arvon tarkoittavan samaa kohtelua kaikille vai sitä, että jokaiselle luodaan mahdollisimman yhtäläiset mahdollisuudet perusoikeuksien toteutumiseen elämäntilanteesta riippumatta, sanoo Vuorjoki.

Hoitoon taloudellisesta asemasta riippumatta
STM painottaa omassa paimenkirjeessään lain velvoittavuutta: Asiakasmaksulainsäädännön perustarkoitus on, ettei palvelusta perittävä maksu saa muodostua esteeksi palvelun käytölle.

Kaupungin tulee toimia lain mukaisesti, jotta sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu ei vaaranna henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– On huolehdittava, että kaupungilla on käytännöt, jotka turvaavat jokaiselle oikeuden hoitoon ja hoivaan taloudellisesta asemasta riippumatta. Maksuvapautusten hakemisen mahdollisuudesta on myös tiedotettava asukkaille riittävän selvästi.

»  400 000 SOTE-ASIAKASMAKSUA VUODESSA PERINTÄÄN: ”YLIKANSALLISET PERINTÄFIRMAT TEKEVÄT VOITTOA VÄHÄVARAISTEN SAIRAIDEN AHDINGOLLA” 4.6.2018 15.46

05.06.2018 Köyhyysrajalla vuokra, ruoka ja terveys on kallista -kulttuuriin ja viihteeseenei kohtuusbudjetilla ole varaa

KÖYHYYSRAJALLA VUOKRA, RUOKA JA TERVEYS ON KALLISTA – KULTTUURIIN JA VIIHTEESEEN EI KOHTUUBUDJETILLA OLE VARAA

Elintarvikkeiden kulutusosuus on köyhyysrajalla elävillä muita suurempi.

KANSAN UUTISET5.6.2018 15.57
KOTIMAA

Viitebudjetti
Viitebudjetti on nimensä mukaisesti viitteellinen. Se ei pyri osoittamaan, miten tulee kuluttaa.

Se osoittaa, paljonko rahaa tarvitaan arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aika­välillä, esimerkiksi kuukauden aikana.

Viitebudjetin osalta on tutkimuksessa selvitetty, että millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa.

Toisin sanoen, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat.

Hintojen muutosten tarkastelu ulottui tässä jutussa kerrotussa tarkastelussa aikavälille 2000 – 2017.

ILMOITUS

Lähde: Tilastokeskus

Köyhyysrajalla kaikki peruselämiseen liittyvät asiat ovat suhteellisesti kalliimpia kuin muilla.
Köyhän jokapäiväinen leipä ja asuminen on kallistunut muita nopeammin 2000-luvun kuluessa. Köyhyysrajalla eläville ihmisille ruoka ja asuminen ovat kallistuneet suhteellisesti muita enemmän.

Köyhyysrajalla eläville hinnat ovat 2000-luvulla kohonneet melkein joka vuosi enemmän kuin kuluttajahintaindeksi kertoo. Eniten eroa ovat synnyttäneet vuokrat, koska ne ovat nousseet paljon yleistä hintatasoa nopeammin.

Mitä suurempi on vuokrien osuus kulutuksessa, sitä enemmän hinnat ovat nousseet. Pienituloisilla vuokrien osuus on selvästi muita suurempi.

Ruoka maksaa muita enemmän
Elintarvikkeiden kulutusosuus oli köyhyysrajalla elävillä myös muita suurempi. Sen vaikutus on vaihdellut hinta­kehityksestä riippuen. Aivan viime vuosina elintarvikkeiden hinnat ovat alentuneet, mikä on vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan kuin vuokrien kehitys. Ruuan hinta on kuitenkin lähtenyt kaikenlaisen halpuuttamisen jälkeen tänä vuonna taas nousuun.

Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogissa perataan köyhyysrajalla eläville kohdistuvia muita nopeampia hinnan nousuja. Olli Savela on laskenut, miten kohtuullisen minimin mukaan kuluttavien ihmisten elinkustannukset ovat muuttuneet viime vuosina.

Kohtuullisella elämällä tarkoitetaan minimin mukaista kulutustasoa, jolla ihminen tulee toimeen. Se kertoo, paljonko rahaa tarvitaan arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.

Köyhällä ei ole vara sairastaa eikä harrastaa kulttuuria
Kohtuubudjetilla elävä on terve ja sairastaa vähän, jotta kohtuubudjetti pysyy kasassa. Hän ei osta lainkaan kaupasta keskiolutta eikä muuta alkoholia tai tupakkaa. Niiden hinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän.

Kohtuubudjetilla elävien menoissa terveysmenot on Savelan laskelmassa oletettu melko pieniksi. Ihmisillä ei oleteta olevan kroonisia sairauksia tai allergioita.

Terveysmenot ovat kallistuneet yleistä hintakehitystä nopeammin. Keskimääräiset hinnat nousevat nopeammin pitkäaikaissairailla ja vammaisilla.

Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kohtuubudjetilla elävät käyttivät vain 5,1 prosenttia menoistaan, kun näiden menojen osuus kuluttajahinta­indeksissä oli 12,3 prosenttia.

Vähäiseltä näyttävä ero kertautuu
Näista oletuksista huolimatta köyhyysrajalla elävien kuluttajahintaindeksi on kohonnut 2000-luvulla eli vajaan 18 vuoden aikana keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Köyhyysrajalla eläville hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa.

Tämä näyttää vähäiseltä: ero hintojen nousussa on keski­määrin 0,4 prosenttiyksikköä enemmän vuodessa. Mutta lähtötasokin on matala, sillä kohtuubudjetilla elävän on ajateltu elävän vähäisillä tuloilla.

Käytännössä kohtuubudjetilla elävät ihmiset elävät hyvin lähellä virallista köyhyysrajaa, joka oli vuonna 2013 yksin asuvalla henkilöllä 1 188 euroa kuukaudessa. Näillä pienillä tuloilla olevien ihmisten eläminen on ollut jokaisena vuonna suhteellisesti muita kalliimpaa.

Isoin ero vuokramenoissa
Viralliseen kuluttajahintaindeksiin eroa on syntynyt 17 vuoden aikana yhteensä 7 – 8,2 prosenttia riippuen laskentavasta. Virallisen kuluttajahintaindeksi rakenne on aivan jotain muuta kuin pienituloisella.

Suurin poikkeama oli vuokramenoissa, joiden osuus oli esimerkkitalouksilla 34,9 prosenttia kaikista kulutusmenoista, kun vuokran osuus kuluttajahintaindeksissä oli vain 7,6 prosenttia vuonna 2013.

Elintarvikkeiden osuus virallisessa indeksissä oli 13,9, kun taas pienituloisella osuus oli 19,7 prosenttia. Julkisen liikenteen maksuissa ero oli yli prosenttiyksikkö.

05.06.2018 Kannustaako ulosottouudistus työllistymiseen ?

KANNUSTAAKO ULOSOTTOUUDISTUS TYÖLLISTYMISEEN?

UP/KARI LEPPÄNEN30.1.2018 17.00

Ulosottolaki muuttuu helmikuun alussa. Tarkoitus on helpottaa velallisen työllistymistä.

KOTIMAA


Helmikuun alussa astuu voimaan muutos ulosottolainsäädäntöön. Erityisasiantuntija Tuukka Vähätalo oikeusministeriöstä, mikä on uudistuksen tarkoitus?

– Uudistuksella puretaan ulosottoon liittyviä kannustinloukkuja helpottamalla ulosottovelallisten työllistymistä ja ryhtymistä yrittäjiksi.

Kuinka suurta joukkoa muutos koskee?

– Kun työn vastaanottaminen ja yrittämisen aloittaminen tulee kannattavammaksi, sen arvioidaan auttavan vuosittain vajaata tuhatta henkilöä työllistymään.

Mikä on suurin muutos työttömälle velalliselle?


– Ulosoton lykkäysoikeus nousee 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Myös lykkäyksen saaminen helpottuu. Ulosoton lykkäyksestä tulee velallisen oikeus.

– Aikaisemmin kyse on ollut ulosottomiehen harkinnasta. Ulosoton lykkäyksen voi nyt evätä vain, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja velanmaksu vaarantuisi olennaisesti uuden lykkäyksen vuoksi.

Voivatko kaikki velalliset saada automaattisesti 6 kuukauden ulosottolykkäyksen?

– Eivät voi. Uudistus koskee vain ns. tulorajaulosmittauksen piirissä olevia melko pienituloisia velallisia, jotka ovat olleet työttömänä vuoden tai pidempään.

– Muiden osalta lykkäys säilyy harkinnanvaraisena ja 4 kuukauden mittaisena.

Kuinka pieniä ovat tulorajaulosmittauksen piirissä olevien tulot?

– Henkilön jolla ei ole lapsia tai muita velallisen elatuksen varassa olevia henkilöitä tuloraja on tänä vuonna 1 344,60 euroa. Kustakin lapsesta summa nousee 482,40 eurolla. Kyse on nettotuloista, kuten aina ulosottomenettelyssä.

Miten uusi ulosottosääntely helpottaa yrittämistä?

– Elinkeinotulosta voidaan jättää ulosmittaamatta säännönmukaista määrää suurempi osa, kun noin vuoden työttömänä ollut työllistää itsensä yrittäjänä.

– Ulosmittauksessa pääsääntö on, että viisi kuudesosaa elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta. Keventämisen määrä jää ulosottomiehen harkintaan.

Osana uudistusta myös ulosottoa koskevaa asetusta muutetaan. Miten?

– Ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävien, työvälineisiin rinnastettavien esineiden arvoa nostetaan. Kyse on lähinnä työmatkoihin välttämättä tarvittavasta autosta.

– Ulosoton ulkopuolelle voidaan jättää auto, jonka arvo on korkeintaan 5 000 euroa ja erityisestä syystä enintään 7 000 euroa. Aikaisemmat rajat olivat 3 000 ja 5 000 euroa.

Velallisen asema siis kohenee uudistuksessa. Miten käy velkojalle?

– Velkojan asema ei juurikaan heikkene ainakaan pitkällä tähtäimellä. Velkojan eduksi voidaan katsoa, että työtön velallinen työllistyy ja saa tuloja.

17.05.2018 TODISTE

17.05.2018 0,00 EUROA

TÄNÄÄN OLI SUURI PÄIVÄ.

PANKKILAINAN SALDO ON 0,00 €.

HYVÄSTI OMASÄÄSTÖPANKKI , EI SYYTÄ JATKAA ASIAKUUTTA.

NYT MIETITÄÄN MUUTAMA HETKI JA RUPEAN, SITTEN LYHENTÄMÄÄN MUITA VELKOJANI POIS.

YSTÄVÄN LAINAAN 1000,00 € VELKA ENSIKSI , SITTEN ULOSOTTOVELAT, JA NIITÄHÄN RIITTÄÄ.

OLEN NIIN ONNELLINEN, ETTÄ OLEN JAKSANUT SINNITELLÄ TUON PANKKILAINAN POIS, JA MITKÄ IHANINTA, TAKAAJIEN VASTUU POISTUI LAINAMAKSUN MYÖTÄ.
PANKKI  EI LÄHETTÄNYT KIRJEITÄ, MUTTA SOITTI KYLLÄ TAKAAJILLE  JA SANOI TAKUU VASTUUN RAUKENEMISESTA.


JA KIITOS TEILLE, KUN OLETTE LUKENEET JA MYÖS MUUTAMAT TUKENEET MINUA TÄSSÄ TALOUDELLISESTI RASKAASSA  MATKASSA.

HELLITTÄÄ KUMMASTI OLOA.

17.05.2018 Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti
 
Osa eläkeläisistä saa tänä vuonna mieluisen puhelun. (KUVA: Rio Gandara)
Julkaistu: 17.5. 14:10

Jaa114Twiittaa
Kela selvittää rekistereistään työeläkkeelle jääneiden oikeuden kansaneläkkeeseen.
Vuoden 2018 tarkistuksessa Kelan rekistereistä löytyi 2 753 asiakasta, joilla on oikeus kansaneläkkeeseen, koska heidän työeläkkeensä on pieni.

Mukana voi olla myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä.

Osa pientä työeläkettä saavista ei huomaa hakea kansaneläkettä, kun he täyttävät 65 vuotta. Kela ottaa kaikkiin näihin asiakkaisiin yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse tämän vuoden aikana.

Mikäli työeläke on alle 1 299,88 euroa kuukaudessa, kansaneläkkeestä voi olla luvassa täydennystä. Parisuhteessa asuvan työeläkkeen raja on 1157,71 euroa kuukaudessa.

– Eläkkeen saa takautuvasti pääsääntöisesti kuudelta kuukaudelta, Kelan etuuspäällikkö Pirjo Raute kertoo Taloussanomille.

Viime vuonna keskimääräinen eläke oli 95,80 euroa. Keskimäärin ylimääräisen maksuun menevän eläkemaksuosuuden määrä oli 575 euroa.

Kun Kelan etuusratkaisija tai asiakaspalvelija soittaa ja kyseessä onkin tilille tuleva odottamaton lisäraha, reaktiot ovat iloisia.

– Nämä ovat kuitenkin pienituloisia eläkeläisiä ja heille ihan pienikin raha on merkittävä.