Ihmisten ahdinko näkyy Suomen Punaisen Ristin ruoka-apukyselyn vastauksissa
Punaisen Ristin kyselytutkimus ruoka-apua hakeville osoittaa, että moni opiskelija, lapsiperhe ja työtön joutuu tinkimään jatkuvasti pakollisista menoista, kuten reseptilääkkeistä. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa, ja ruoka-apu on monelle välttämätöntä arjessa selviytymisessä.
Tänä vuonna tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät Suomen Punaisen Ristin ruoka-avussa. Punaisen Ristin kyselyyn vastanneista 59 prosenttia kertoo sosiaaliturvaleikkausten lisänneen asiointia ruoka-avussa. Vastanneista erityisesti työttömät tai lomautetut, opiskelijat ja lapsiperheet kertovat leikkausten lisänneen heidän tarvettaan tukeutua ruoka-apuun.
– Köyhyys koskettaa ihmisiä Suomessa yhä enemmän, ja se vaikuttaa laajasti ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi lapsena koetulla köyhyydellä on vaikutuksia myöhempään elämään, kuten opintoihin ja terveyteen. On olennaista huomioida ruoka-avun tarpeiden taustalla vaikuttavat moninaiset inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, sanoo Suomen Punaisen Ristin hyvinvointi- ja järjestökehitysjohtaja Leena Suurpää.
Moni hakee nyt ruoka-apua ensimmäistä kertaa
Ruoka-apukyselyyn vastanneista 36 prosenttia kertoo joko hakeneensa ruoka-apua nyt ensimmäistä kertaa tai tulleensa ruoka-avun piiriin viimeisen puolen vuoden aikana. Ensi kertaa ruoka-apua hakeneissa korostuvat lapsiperheet, opiskelijat ja työttömät tai lomautetut.
– Kyselytulokset ovat hälyttäviä. Elinkustannusten nousun ja sosiaaliturvaleikkausten seurauksena aiemmin jotenkuten taloudellisesti sinnitelleet ovat putoamassa apua tarvitsevien joukkoon. On odotettavissa, että lähikuukausina ruoka-apuun hakeutuu entistä enemmän ihmisiä, kun leikkausten seuraukset ja ihmisten taloudellinen ahdinko realisoituvat. Nykyiset leikkaukset sosiaaliturvaan tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, eikä ole yksin järjestöjen vastuulla paikata tilannetta, sanoo Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun suunnittelija Eveliina Yli-Rahnasto.
Pakollisista menoista joudutaan karsimaan
43 prosenttia kyselyyn vastanneista joutuu ajoittain tai jatkuvasti karsimaan pakollisista menoista, kuten itselleen tai perheenjäsenelle määrätyistä lääkkeistä, ruoasta tai laskuista.
– Apua tarvitsevien epätoivo näkyy avovastauksissa. Se tulee voimakkaimmillaan esiin niissä vastauksissa, joissa kerrotaan, että ilman ruoka-apua perhe olisi esimerkiksi ajautumassa ulosottoon. Lääkkeiden ostamatta jättämisellä voi puolestaan olla merkittäviä terveydellisiä seuraamuksia, Yli-Rahnasto sanoo.
Vastaajista 41 prosenttia sanoo ruoka-avun olevan välttämätöntä heidän tai heidän perheensä pärjäämiselle.
– Näiden lukujen takana on ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä päivästä toiseen arjestaan ja joita jatkuva huoli taloudellisesta pärjäämisestä kuormittaa. Kuulemme eri paikkakunnilta, että ruoka-avussamme vierailee nuoria ja jopa alakouluikäisiä lapsia yksin ilman aikuista, ja heillä on silmin nähden nälkä, kertoo Yli-Rahnasto.
Kyselyvastauksista käy ilmi, että saatu ruoka-apu vähentää arjesta selviytymiseen liittyvää stressiä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Ruoka-avulla on tärkeä rooli osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Ruoka-apu koetaan paikkana, jossa on mahdollisuus kohdata muita samassa tilanteessa olevia. 71 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että ruoka-apu on parantanut omaa tai perheen hyvinvointia.
Suomen Punaisen Ristin kyselyyn (pdf) vastasi 700 ruoka-apua hakevaa touko-syyskuun 2024 aikana. Kysely toteutettiin lomakekyselynä.
