21.03.2020 ULOSOTTO

 Velallisena ulosotossa

Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen, jossa on saatavaa koskevien tietojen lisäksi asiaa hoitavan kihlakunnanulosottomiehen yhteystiedot. Vireilletuloilmoitus sisältää myös yhteydenottokehotuksen ja tarvittaessa ennakkoilmoituksen tulevasta ulosmittauksesta.

Vireilletuloilmoituksen lisäksi velalliselle lähetetään yleensä maksukehotus. Pyrkimyksenä on, että velallinen maksaisi saatavan vapaaehtoisesti.

Jos velallinen ei kykene maksamaan saatavaa, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottomieheen. Jos velallinen laiminlyö yhteydenoton ulosottomieheen, täytäntöönpanoratkaisut tehdään ulosottomiehen hankkimien tietojen perusteella.

Tiedonsaannin turvaamiseksi ulosottomiehellä on käytettävissään eräitä tehostekeinoja (katso linkki Ulosottopakko).

Saatavan maksamiseksi vapaaehtoisesti ulosottomies voi tehdä velallisen kanssa maksusuunnitelman. Maksusuunnitelman edellytykset ulosottomies harkitsee aina tapauskohtaisesti.

Jos velallinen ei maksa saatavia vapaaehtoisesti, velallisen tuloa tai omaisuutta joudutaan ulosmittaamaan.

Velallinen voi tilata tulosteen ulosottoasioistaan sähköisesti oikeushallinnon sähköisessä asiointipalvelussa .

Velan maksu
Maksuaika
Ulosottoon vireille tullut saatava on ulosmittauksen uhalla maksettava maksukehotuksessa mainittuna eräpäivänä. Ulosottomies saa erityisestä syystä antaa velallisen pyynnöstä maksuaikaa enintään kolme kuukautta. Jos perittävänä on lapsen elatusapu, maksuaikaa ei saa antaa.

Maksusuunnitelma
Ulosottomies voi harkintansa mukaan palkan tai elinkeinotulon ulosmittauksen sijasta vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman tietyin edellytyksin. Maksusuunnitelma vahvistetaan saman määräisenä kuin palkan tai elinkeinotulon ulosmittaus. Maksusuunnitelmassa noudatetaan soveltuvilta osin samoja helpotuksia kuin palkan tai elinkeinotulon ulosmittauksessa. Veronpalautus voidaan ulosmitata maksusuunnitelmasta huolimatta. Maksusuunnitelman ohella tehdään tarvittaessa turvaava ulosmittaus, jolla varmistetaan sopimuksen toimiminen. Myynti toimitetaan vain, jos velallinen ei maksa velkaa sovitussa määräajassa. Jos velka maksetaan, ulosmittaus raukeaa ja omaisuus palautetaan velalliselle.

Jos velallinen ei noudata maksusuunnitelmaa, maksusuunnitelma raukeaa ja velallisen palkka tai elinkeinotulo ulosmitataan tai ulosmitattu omaisuus myydään. Ulosottomies voi todeta maksusuunnitelman rauenneeksi myös, jos velalliselle tulee uusia saatavia perittäväksi ulosottoon tai jos velallinen hoitaa ulosmitattua omaisuutta huonosti. Vaihtoehtoina tulevat tällöin kysymykseen palkan tai elinkeinotulon ulosmittaus, uuden muuttuneita olosuhteita vastaavan maksusuunnitelman laatiminen tai ulosmitatun omaisuuden myynti. Myynnistä kertyneet varat käytetään ulosotossa olevan velan maksuun.

Maksusopimus
Ulosottomies voi toimittaa palkan tai elinkeinotulon ulosmittauksen velallisen ja ulosoton hakijan tekemän kirjallisen sopimuksen perusteella. Sopimuksella voidaan rajoittaa ulosmittauksen määrää ja kestoa. Sopia voidaan myös siitä, miten varat kohdennetaan hakijan saataville. Ulosottomies voi palkan ulosmittauksen sijasta antaa velalliselle luvan tehdä sopimuksen mukaiset suoritukset ulosottomiehelle. Maksusopimuksen ohella tehdään tarvittaessa turvaava ulosmittaus.

Ulosmittaus
Ulosmittauksella pyritään varmistamaan perittäväksi tulleen saatavan maksaminen: velallisen tuloja ja omaisuutta ulosmitataan niin paljon, että ulosotossa oleva velka tulee maksetuksi. Kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat lähtökohtaisesti ulosmittauskelpoisia. Tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata. Jos velkoja on hakenut vain suppeaa ulosottoa, ulosmittaamatta jätetään omaisuus, joka jouduttaisiin muuttamaan rahaksi (esim. kiinteistöt, ajoneuvot).
Tavallisimmin ulosmittaus kohdistuu velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. (Katso tarkemmin palkan ulosmittaus, elinkeinotulon ulosmittaus)

Ulosmittavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi ajoneuvot, arvopaperit, asunto-osakkeet, veronpalautukset, pankkitalletukset ja käteinen raha. Myös kiinteää omaisuutta voidaan ulosmitata.

Useissa tapauksissa velallinen omistaa yhdessä toisen henkilön kanssa jonkin omaisuuden. Tällainen yhteisomistusesine tai yhteisesti omistettu kiinteistö voidaan tietyin edellytyksin ulosmitata kokonaan. Ennen yhteisomistusesineen myyntiä yhteisomistajalle varataan tilaisuus lunastaa velallisomistajan osuus. Mikäli yhteisomistaja ei käytä lunastusoikeuttaan, voidaan yhteisomistusesine myydä ulosottomenettelyssä, jolloin yhteisomistajalle palautetaan hänen osuutensa mukainen määrä myyntihinnasta.

Pääsääntö on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta. Viimeksi ulosmitataan vakituinen asunto ja omaisuus, jota velallinen elinkeinoaan varten tai muutoin eniten tarvitsee. Velallisella on joissakin tapauksissa oikeus vaikuttaa ulosmittauskohteen valintaan osoittamalla tietty omaisuus ulosmitattavaksi.

Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi omaisuuden myynnillä. Myyntiä ei kuitenkaan aina toimiteta. Ulosmittaus voidaan toimittaa myös maksusuunnitelman vakuudeksi, jolloin myynti toimitetaan vain, jos velallinen ei maksa velkaa sovitussa määräajassa. Jos velka maksetaan, ulosmittaus raukeaa ja omaisuus palautetaan velalliselle.

Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden 672,30 (678,90) euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.

Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen.

Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon, jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu.

Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.

Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2020 alkaen
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.

Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2020 alusta 22,63 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,12 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.

Velallisen suojaosuuteen, 22,63 euroa päivässä, lisätään 8,12 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.

Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.

Suojaosuudet tarkistetaan kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2020 lukien:

Velallinen yksin: 678,90 €

Velallinen
+1 elatuksen varassa: 922,50 €

Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1166,10 €

Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1409,70 €

Ulosmitattava määrä:

1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.

2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).

3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).

4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.


Esimerkki 1
Velallisen oma suojaosuus on 678,90 € kuukaudessa, 30 x 22,63 = 678,90 €

Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 922,50 € kuukaudessa (30 x (22,63 + 8,12) = 922,50)

Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1166,10 € kuukaudessa (30 x (22,63 + 8,12 + 8,12) = 1166,10)

Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 678,90 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1357,80 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan, 900 euroa, ja suojaosuuden, 678,90, erotuksesta eli (2/3 x (900 - 678,90) = 147,40 euroa).

Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 380 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 678,90 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1357,80 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan, 1 380 euroa, määrästä eli 1/3 x 1 380 = 460 euroa.

Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 678,90 euroa kuukaudessa. Neljä kertaa suojaosuus on 2715,60 euroa. Ulosmitattava määrä on 1/3 x 2715,60 = 905,20 euroa, johon lisätään 4/5 x (3200 - 2715,60) = 387,52 euroa. Ulosmitattava kokonaismäärä on 905,20 + 387,52 = 1292,72 euroa.

Huom. palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Ulosmittauksen lykkääminen, rajoittaminen ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa.

Lykkäys
Jos velallinen on ennen palkan ulosmittausta ollut vähintään vuoden työttömänä, on hänellä oikeus saada lykkäystä ulosmittauksen aloittamiseen enintään kuusi kuukautta työsuhteen alkamisesta. Lykkäyksen edellytyksenä on, että velallisen tulot ovat enintään kaksi kertaa hänen suojaosuutensa määrä (tulorajaulosmittaus).

Mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty, voidaan velalliselle myöntää harkinnanvaraisesti lykkäystä enintään neljä kuukautta työsuhteen alkamisesta.

Lykkäysaika on aina kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta.

Lykkäys voidaan jättää antamatta

1) Jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uusi lykkäys vaarantaisi olennaisesti hakijan maksunsaantioikeuden;
2) Jos kyseessä on harkinnanvarainen lykkäys ja hakijan maksunsaantioikeus vaarantuisi olennaisesti; tai
3) Jos työttömyys on kestänyt vain lyhyen ajan eikä lykkäyksen myöntämiselle ole erityisen painavia syitä.

Elatusavun perinnässä ulosmittausta voidaan lykätä vain painavin perustein.

Rajoittaminen
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksen määrässä.

Vapaakuukaudet
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:

1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasien tai kodinkoneen hankinta)

Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.

Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa vain painavin perustein.

Velallinen voi tehdä vapaakuukausihakemuksen, sekä hakemuksen palkan ulosmittauksen määrän rajoittamiseksi ja lykkäämiseksi sähköisesti oikeushallinnon sähköisessä asiointipalvelussa.

Veronpalautuksen ulosmittaus
Veronpalautus voidaan ulosmitata kokonaan, mutta määrä rajoitetaan kuitenkin velallisen ulosottovelkojen kokonaismäärään. Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle pöytäkirja, josta ilmenevät muun ohella saatavat, joille ulosmittaus on suoritettu. Lisäksi pöytäkirjassa on näkyvissä ulosmittauksen suorittamispaikka ja -aika.
Ulosottomies lähettää verottajalle tiedot suoritetuista ulosmittauksista. Verottaja voi kuitata mahdolliset vastasaatavansa velalliselle tulevasta veronpalautuksesta. Verottajan kuittausoikeus menee ulosmittauksen edelle. Ulosmittauspöytäkirja ei siis vielä osoita, että veronpalautus olisi tullut ulosottoon ja lyhentänyt velkasaldoa.

Veronpalautuksen ulosmittaus saadaan toimittaa vaikka asiasta lähetetyn maksukehotuksen mukaista maksuaikaa on vielä jäljellä. Jos velallinen veronpalautuksen ulosmittauksen jälkeen maksaa saatavan, peruuttaa ulosottomies ulosmittauksen. Jos ilmoitus ulosmittauksesta oli jo ehditty lähettää verottajalle, ulosmitattu määrä tilittyy kuitenkin ulosottomiehen tilille. Ulosottomies palauttaa ylikertymän velalliselle. Ylikertymän maksamisen nopeuttamiseksi varten velallisen on hyvä oma-aloitteisesti ilmoittaa ulosottomiehelle tilinumeronsa.

Verottaja tilittää ulosottomiehelle ulosmitatut ja tilitettävissä olevat veronpalautukset samaan aikaan, kun veronpalautukset muutoinkin maksetaan. Tilityksen tapahduttua ulosottomies lähettää velalliselle yksilöidyt kuitit maksuista, joille ulosmitatut varat on käytetty.