keskiviikko 31. tammikuuta 2018

31.01.2018 Heikki Hursti: ”Meitä auttajia syytetään leipäjonoista”

Heikki Hursti: ”Meitä auttajia syytetään leipäjonoista”
26.1.2018 Eve Hietamies

Hurstin ruoka-avun talousongelmat napattiin myös presidentinvaalien pelinappulaksi.
Viikko sitten Apu julkaisi ensimmäisenä uutisen Heikki Hurstin tekemän avustustyön taloudellisista ongelmista. Sen lisäksi, että jutun myötä lähti vyörymään useampi lumipallo, se herätti lukijoissa myös useita kysymyksiä, joihin pyysimme Heikki ja Sini Hurstilta vastauksia.


Kerroimme viikko sitten Apu-lehdessä, että jo 50 vuotta Suomessa avustustyötä tehneen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminta on vakavasti vaakalaudalla.  Vähäosaisia ruokkivan yhdistyksen rahatilanne on ollut tiukoilla ennenkin, mutta Heikki Hurstin mukaan tilanne ei ole koskaan ollut niin paha kuin nyt. Rahaa toiminnan pyörittämiseen on enää vain muutama kuukausi.

Kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ruokkii työttömiä, eläkeläisiä, kodittomia, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia, pätkätyöläisiä, opiskelijoita sekä yhteiskunnan kelkasta pudonneita ilmaisella ruoalla ”Hurstin Valinnassa”, Helsingin Sörnaisissa, osoitteessa Helsinginkatu 19.

Syitä rahapulaan on useita. Yhdistys pyörii lahjoitusvaroilla, mutta lahjoituksia ei ole tullut niin paljon kuin ennen.

- Jostain syystä meitä myös luullaan varakkaaksi yhdistykseksi, mitä emme todellakaan ole, varatoiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi viikko sitten.

Toinen syy on se, että yhdistyksen saama ainoa avustus Helsingin kaupungilta pienentyi kolme vuotta sitten.

Vuosien aikana Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry on useita kertoja hakenut avustusta niin Veikkaukselta kuin mm. Sosiaali-ja terveysministeriöltä. Päätökset ovat olleet aina kielteisiä, syyt vaihtelevat.  STEA näkisi mm. varastotilan vuokraamisen sen ostamista parempana vaihtoehtoja, ja ruokaa jakavien toimijoiden kannattaisi hankkia lahjoitusruoalle yhteisvarasto.

Sellaisen varaston pitäisi olla aika iso. Hurstin lisäksi toisen suuren ruoanjakelun järjestää kahdesti viikossa Herttoniemen seurakunta Myllypurossa. Sen leipäjonoa pidetään Suomen pisimpänä, se on noin kilometrin pituinen. Myös sen jakama ruoka lasketaan jakopäivinä tuhansissa kiloissa.

Lumipallo lähti pyörimään. Tieto Hurstin toiminnan talousongelmista levisi valtavalla vauhdilla niin somessa kuin muissa medioissa. Heikki Hursti herkistyi jopa kyyneliin asti MTV:n Huomenta Suomen suorassa lähetyksessä.

Kaupunginvaltuuttu Pia Kopra (ps.) esitti valtuustoaloitteessaan 50 000 euron tukea Heikki Hurstin ruoka-avun toiminnan turvaamiseksi ja Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas kysyi avoimessa kirjeessään päättäjille, haluavatko nämä, että Hursti joutuu lopettamaan toimintansa muutaman sadantuhannen euron takia.

- Avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi, noin 7 000-8 000 ihmiseen viikossa. On inhimillisesti uskomatonta, että Heikki Hursti vapaaehtoisineen on pystynyt tästä kaikesta suoriutumaan, Saarikangas kirjoitti.

- Hurstin avustustoiminnan jatkuminen edellyttäisi pikaisesti uusia logistiikkatiloja, rahallista tukea noin 500 000 euroa vuodessa sekä lupausta pitkäaikaisesta rahoituksesta, jotta toimintaa voidaan suunnitella ja kehittää optimaalisesti.

Hurstin talousongelmat napattiin myös presidentinvaalien pelinappulaksi. Paavo Väyrynen ilmoitti täysin yllättäen, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän lahjoittaa ensimmäisen vuoden palkastaan 50 000 euroa ruoka-apua antavalle Heikki Hurstille. Ja Laura Huhtasaari komppasi. Väyrysen heitto sai ihmiset epäilemään, että kysymyksessä on vain äänten osto.

Facebookin Kallio-ryhmässä muusikko Pekko Manzin ehdotti, että Hurstin toiminnan hyväksi järjestettäisiin hyväntekeväisyyskonsertti. Ehdotus sai myötämielisen vastaanoton.

Itse juttu aiheutti lukijoilta kysymysvyöryn, johon hankimme Heikki ja Sini Hurstilta vastauksia.
Kuka Avustustyön eli Hurstin Valinnan tilat omistaa?

- Tilat omistaa yksityinen firma, joka on koko ajan yrittänyt saada tätä myytyä, mutta ei ole onnistunut vielä. Tässä samassa tilassa taisi aikaisemmin olla Valintatalo, Heikki Hursti kertoo.

Miksi vuokra on niin korkea, 9 000 euroa kuukaudessa?

- Liiketilassa, josta jaamme ruokaa, on noin nelisensataa neliötä. Hurstin valinta sijaitsee myös Helsingissä keskeisellä paikalla.

Hurstin Valinta löytyy Helsingin Sörnäisista, keskustan kupeesta. Vuokrataso on siis sen mukainen. Liiketilojen vuokra pyörii alueella noin kymppitonnissa.

- Kaikkihan on suhteellista. Minulla on ystävä, joka pitää kahvilaa ihan Helsingin ydinkeskustassa. Sen kahvilatilan vuokra on noin 13 000 euroa kuukaudessa.

Onko vuokran alentamisesta puhuttu?

- Minä en ole puhunut, sillä Helsingin Kaupunki on vuokrannut Hurstin Valinnan tilat sen omistavalta yritykseltä. Kuvio on aika monimutkainen: Helsingin kaupunki maksaa meille vuosittaista avustusta vuokraan, jotta voimme maksaa vuokraa Helsingin kaupungille. Ja sitten kaupunki tilittää vuokran tälle yksityishenkilölle.

Kaupungin vuosittain lahjoittama 100 000 euroa on tarkoitettu ruoanjakopisteen vuokraan ja sähköihin.

Miksi ette muuta halvempiin tiloihin?

- Pääkaupunkiseudulta ei oikein sellaisia löydy. Jotta saataisiin kaikki ihmiset sisään eikä kenenkään tarvitsisi jonottaa ulkona, tilan olisi oltava nykyistä paljon isompi. Vaikka osa jäähallista tai Messukeskuksesta – eikä tämä ole vitsi.

Kun Heikki Hursti otti isänsä Veikko Hurstin aloittaman avustustyön harteilleen vuonna 2005, ruokaa haki noin 300 ihmistä per jakokerta. Tänä päivänä ruokaa jonottaa jakopäivinä noin 2 500 – 2 800 ihmisiä, loppukuusta ihmismäärä saattaa suurentua jopa yli kolmen tuhannen.

Ruokaa menee jakopäivänä tonneittain, ja ne kaikki tuhannet kilot ahdetaan samaan tilaan, mistä ihmiset hakevat ruokaa. Avustustyöntekijät jakavat kahdesti viikossa ruokaa valtavien laatikkovuorien keskellä. Hävikkiruoka haetaan lähikaupoista ja saadaan lahjoituksina isoilta elintarvike- ja tukkuliikkeiltä. Maanantaisin Hursti jakaa ilmaiseksi vaatteita.

- Koska Hurstin Valinnan tilat ovat myynnissä, uusien tilojen hankkiminen saattaa olla kuitenkin edessä. Meidän tilojen hinta on noin 400 000 euroa. Toki tässä on varmaan aika korkeat yhtiövastikkeet, mutta jos olisi rahaa, jos voittaisin lotossa, ostaisin Hurstin Valinnan tilat.

Millaisia tiloja Hurstin Laupeudentyö tarvitsisi?

- Tarvitsemme kipeästi toimivan logistiikkatilan, siis varaston. Tällä hetkellä ruokaa tulee, mutta niiden varastoimiseen ei riitä tilat. Joudumme paljon hylkäämään tarjouksia, koska ei ole yksinkertaisesti paikkaa, minne laittaa kaikki lahjoitustavara.

- Haaveena olisi saada jostain toimiva logistiikkatila, jossa voisi säilyttää kuivamuonaa ja vaatteita. Ja jonne voisi ajaa kuorma-autolla sisälle asti, ettei enää tarvitsisi pakata ja purkaa autoja kadulla, säässä kuin säässä.

Millainen olisi ihannetila?

- Olen jo pitkään miettinyt, miten ruokaa jonottavien tilannetta voisi jotenkin inhimillistää. Suoran kädestä pussiin jakelun sijaan tila voisi olla eräänlainen kauppa, jossa olisi kunnon kaapit ja kylmä-altaat. Ihmiset saisivat itse ottaa mitä haluavat ja ruokakin pysyisi viileänä. Voisimme avata jo aamukahdeksalta ja avustustyöntekijät pitäisivät huolen siitä, että tavaraa on hyllyissä koko ajan saatavilla. Haave lienee utopiaa, sillä kylmäaltaat ovat aika kalliita…

- Tällä hetkellä meillä ei ole Hurstin Valinnassa viilennyslaitteita, mutta onneksi sentään jokunen kylmäkaappi. Etenkin lämpimillä säillä tavara pitää jakaa mahdollisimman nopeasti, ettei se mene pilalle. Ruoka on laatikoissa lattioilla ja seinustoilla.

Mihin lahjoitusrahat käytetään?

- Toiminnan käyttökuluihin. Vuokran, sähkön ja palkkakulujen lisäksi meillä on ruoanhakuun kolme autoa eli kaksi pakettiautoa ja yksi kuorma-auto, jotka pitää kerran viikossa ainakin tankata sekä tietysti huoltaa säännöllisesti. Puolitoista viikkoa sitten kuorma-autosta hajosi jarrut Lahdentiellä, auto jouduttiin hinaamaan korjaamolle. En tiedä, onko lasku jo tullut, mutta se voi olla aika iso, koska autoon jouduttiin tekemään iso jarruremontti. Kun tätä työtä tehdään ja autot liikkuu, kaikki kuluu ja sen korjaamiseen tarvitaan rahaa.

Aikaisemmin Helsingin kaupunki tuki Hurstin toimintaa vuosittain 150 000:lla eurolla, mikä riitti ruoanjakopaikan vuokraan ja sähköihin. Nyt kolmena viimeisenä vuonna avustus on ollut 100 000. Se ei riitä, koska pelkästään vuokrakulut jakopisteen eli Helsinginkadun tiloista on vähän yli 9 000 euroa kuukaudessa.

Tilojen vuokra, työntekijöiden palkat, sähköt ja ruoan kuljetuksiin tarvittavien autojen kustannukset tekevät yhteensä noin 25 000 euroa kuukaudessa. Tammikuun alussa yhdistyksen tilillä oli vajaa 50 000 euroa, mikä riittää pyörittämään toimintaa enää kaksi kuukautta.

- Kaupungin avustuksen lisäksi loput tulot ovat yksityisten ihmisten ja firmojen lahjoituksia. Näillä lahjoituksilla olemme hoitaneet kaikki muut kulut ja se miten ollaan pärjätty, onkin hyvä kysymys. Joku johdatus tässä on ollut, yhdistyksen varatoiminnanjohtaja Sini Hursti sanoo.

- Onneksi meillä on myös useita hienoja ruokalahjoittajia joiden avulla olemme saaneet ruuat jaettua. Heille suuri kiitos työmme mukana olosta! Ilman heitä emme olisi pärjänneet tähän asti.

Ovatko leipäjonot aiheuttaneet ongelmia?

- Kaupunki haluaisi, että olisi niin isot tilat, ettei jonoa syntyisi. Vaikka nämä ovat näin isot tilat, silti jonoja syntyy. Olemme kaikin tavoin yrittäneet vähentää jonotusta, aikaistaneet muun muassa jakoa. Mutta ihmiset tulevat jonottamaan jo paria tuntia aikaisemmin, ennen kuin ovet avataan. Olemme sanoneet, että älkää tulko niin aikaisin, koska kastutte tai jäädytte – minkälainen ilma nyt sitten onkaan. Silti siellä on jo jonoa, kun tulen töihin aamukahdeksalta, Heikki Hursti jatkaa.

- Olin jokin aika sitten Helsingin kaupungin palaverissa… sosiaalivirasto alkoi syyttää leipäjonoista meitä, jotka teemme tätä työtä. Nousin pöydän äärestä seisomaan ja sanoin, ”Ei se ole meidän vika ole, että ihmisillä on nälkä, ihmiset kärsivät ja niiden on täytynyt liikkeelle hakemaan jostain apua siihen taloudelliseen tyhjyyteen ja tilanteeseen, joka heidän elämässään on. Että jonot ovat minun mielestäni teidän vika. Jos perusturvaa nostettaisiin, ihmiset voisivat paremmin ja leipäjonot olisivat varmasti pienempiä”.

Mikä oli vastaus?

- Hymähdyksiä.

- Ja toisessa kokouksessa sain kuulla, että kyllä se on niin nöyryyttävää, että sellaisia jonoja on…. Vastasin, että niin se on minunkin mielestä.  Me, jotka autamme taloudelliseen kuoppaan pudonneita ihmisiä, olemme siis syyllisiä jonoihin. Tämä ajatusmalli on ihan hanurista! Kuvottavaa!

Paljonko itse kärsit pitkistä leipäjonoista Hurstin Valinnan edessä?

- Kyllä mä kärsin. Koskettaa, kun on kovat pakkaset tai vettä tulee ja ihmiset on ihan märkiä. Käyn välillä katsomassa jonoja ja hoputan henkilökuntaa, että porukka pääsisi nopeammin ulkoa sisään.

- Olen käynyt kysymässä, että miksi tulette noin aikaisin, tehän palellutte. Ihmiset sanovat, että ” kaveritkin on ruokajonossa, halutaan jutella ja vaihtaa kuulumisia”.  Ruokajono on monille myös tärkeä, sosiaalinen tapahtuma.

Miksi ruokajakoa ei voi järjestää niin näkyvälle paikalle, että kansanedustajatkin näkisivät sen? Miksi Hursti ei jaa ruokakasseja Eduskuntatalon edessä konteista?

- Hyvä kysymys! Olen sitäkin miettinyt, että jos tilanne vielä vaikeutuu, niin toki sitten voidaan siirtyä, jos valtioneuvosto ei pian puutu meidän taloudelliseen tilanteeseen ja lähde ihan konkreettisesti antamaan tukea. Rahaa näet on. Valtiovarainministeriö antaa joka vuosi 350 miljoonaa euroa erilaisille urheiluseuroille ja muille yhdistyksille, mutta ei koskaan meille. Eikö siitä summasta voisi saada 500 000 joka vuosi, että pystyttäisi toimimaan, kehittämään ja tekemään paremmin tätä työtä?

Onko Heikki Hursti törmännyt Nimby eli Not In My Back Yard – ilmiöön, joka kuvaa yleistä vastustusta uutta ja erilaista kohtaa. (Suomessa lienee ”Ei minun takapihalleni”). Mitä tapahtui?

- Ei nyt, mutta silloin, kun oltiin toisissa tiloissa ja jouduttiin painostuksen alle.

Vuonna 2011 Kallion kaupunginosassa nousi kansanliike suvaitsevuuden puolesta, kun julkisuuteen alkoi nousta vaatimuksia siitä, että Helsinginkadulla kahdesti viikossa kiemurteleva leipäjono pitäisi häätää Kalliosta. Joidenkin mielestä leipäjono aiheutti järjestyshäiriöitä ja turvattomuutta, alensi asuntojen hintoja ja karkotti lähiyritysten asiakkaita.

Poliittisesti sitoutumaton Kallio-liike syntyi vastareaktiona. Suuri joukko asukkaita oli huolissaan siitä, että yritykset häätää Hurstin leipäjono romuttaa Kallion maineen rosoisena ja moniarvoisena kaupunginosana. Leipäjono jäi.

- Sanoivat minulle, että kyllä yksi ruokajakelu aina Kallioon mahtuu.

 Pelätäänkö ruokajonoa?

- Ainakin tiettyjen viranomaisten puolelta, koska ne haluaa, ettei olisi jonoja. Olen ottanut muutamia valokuvia…  yhtä lailla jonot ovat pitkät myös meitä moittivan sosiaaliviraston edessä, kun narkit käyvät sieltä hakemassa apua. Ja väitetään, että meillä Hurstin Valinnan edessä makaa välillä spurguja. Jos joku nukahtaa, niin heti kyllä hälytetään apua ja viedään kaveri muualle nukkumaan. Minulla on kuva, missä kaveri makaa Helsingin sosiaaliviraston edessä täydessä seilissä.

- Rokotuksia voi jonottaa, ilmaisia ämpäreitä voi jonottaa – kaikkialla muualla saa jonottaa, mutta meillä ei. Miksi? Ehkä se on se poissa silmistä, poissa mielestä – joku tällainen juttu….?

Heikki Hursti kertoo saaneensa nyt yhteydenottoja yksityisiltä ihmisiltä, jotka haluavat auttaa toimintaa taloudellisesti.

- Ehkä me sittenkin pärjäämme.

Teksti Eve Hietamies, kuva Lasse Lecklin

tiistai 30. tammikuuta 2018

30.01.2018 Kuumeessa ollut Kerttu, 3, sai sittenkin jäätelönsä - Tuntematon auttaja maksoi Annan ruokaostokset

 Kuumeessa ollut Kerttu, 3, sai sittenkin jäätelönsä - Tuntematon auttaja maksoi Annan ruokaostokset
Tiistai 30.1.2018 klo 06.33   
Tuntematon nuori nainen yllätti Annan ja hänen pienen tyttärensä maksamalla näiden ostokset, kun Annalla ei ollutkaan tilillä rahaa.

 Tässä osa Annan ostoksista, jotka olivat rahapulassa jäädä kauppaan. Tärkein ostos oli Kertun jäätelö, joka oli kuvaushetkellä mennyt jo parempiin suihin.
Tässä osa Annan ostoksista, jotka olivat rahapulassa jäädä kauppaan. Tärkein ostos oli Kertun jäätelö, joka oli kuvaushetkellä mennyt jo parempiin suihin. (LUKIJAN KUVA)
- Todellinen enkeli! kiittää turkulainen Anna, 27. Hän ei ollut uskoa todeksi sitä, että täysin tuntematon nuori nainen halusi maksaa hänen ruokaostoksensa Kupittaan Citymarketissa maanantaina, kun Annalla ei ollutkaan tilillä rahaa.

- Jos tavoittaisi tämän ihmisen tätä kautta, haluan kiittää häntä. Aivan uskomatonta! Anna ihmettelee tuntemattoman auttamishalua.

Tili miinukselle

Hankala tilanne syntyi, kun Anna oli tyttärensä Kertun, 3, kanssa maanantaina alkuiltapäivästä Kupittaan Citymarketissa. Tarkoitus oli ostaa tavallisia ruokatarpeita, pesuainetta ja kuumeessa olleelle Kertulle mansikkatuutti.

Kassalla tuli kuitenkin ongelma, kun Annan tilin saldo ei riittänyt 40 euron otoksiin. Hän oli tarkistanut vähän aiemmin, että rahaa piti olla, mutta tilanne oli muuttunut.

- Sieltä oli vissiin mennyt katevarauksia.

Anna yritti saada saldonsa riittämään jättämällä osan ostoksista pois.

- Koitin ottaa pari tavaraa pois, mutta ei se onnistunut. Tili oli mennyt miinukselle.

Nuori auttaja

Lopulta Anna sanoi kassatyöntekijälle, että hän vie tavarat takaisin.

- Silloin nuori nainen takanani sanoi ystävällisesti, että hän voi maksaa ostokset. Hän oli siinä kaverinsa kanssa.

Anna ei ollut usko kuulemaansa, sillä ostokset maksoivat 40 euroa. Apua tarjonnut nainen vaikutti häntä itseään nuoremmalta.

- Sanoin, että ei kai, tämä on näin iso summa. Onhan 40 euroa on aika paljon. Ei se ole sama kuin että annan pari euroa jollekin.

Nuori vaalea nainen piti kuitenkin kiinni tarjouksestaan, ja hän maksoi Annan kaikki ostokset. Seuraava yllätys Annalle oli se, että auttaja ei halunnut edes rahojaan takaisin, vaikka Anna tarjoutui maksamaan ne hänen tililleen tai mobiilimaksulla, jos saisi puhelinnumeron.

- Hän sanoi vain, että jos näet että voit auttaa, laita hyvä kiertämään. Kysyin, voinko halata häntä, vieraan ihmisen pyyteettömästä auttamishalusta hämmentynyt Anna kertoo. Hän ei todellakaan osannut odottaa apua keneltäkään, vaan ajatteli olevansa kasajonon tukkeena ja ärsyttävänsä takanaan jonottavia yrittäessään saada ostoksensa maksetuksi.

- Olin nolona kun hidastelen ja kestää.

Jäätelötuutti Kertulle

Anna pakkasi helpottuneena ostoksensa ja kertoi Kertulle, mitä juuri oli tapahtunut. Tyttö ei voinut ymmärtää, miten poikkeuksellinen tilanne oli.

- Hän vähän katseli vaan, mitä äiti tuossa touhuaa. Selitin hänelle, miten hienosti lähimmäisen kanssa toimitaan.

Kertun kannalta tuntematon nuori nainen oli todellinen arjen enkeli, sillä hänen ansiostaan kuumeisena kauppaan lähtenyt tyttö sai odottamansa mansikkatuutin.

- Se oli kaikkein tärkein ostos! Anna kiittää lapsen puolesta tuntematonta auttajaa.

Anna haluaa kiittää auttajaansa ja lupaa puolestaan pistää hyvän kiertämään, kun näkee apua tarvitsevan ihmisen.

- Laitan sen saman kiertämään, minkä tämä nainen teki minulle. Se oli ihan älyttömän hienoa!

SOILA SARONIEMI
soila.saroniemi@iltalehti.fi

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

24.01.2018 Toimeentulotuen alennus yleistyi roimasti – Kelan leikkuri heilui heti 24 000 kertaa

Toimeentulotuen alennus yleistyi roimasti – Kelan leikkuri heilui heti 24 000 kertaa
 Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnille Kelalle viime vuonna.
Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnille Kelalle viime vuonna. (KUVA: Heikki Saukkomaa; Emmi Korhonen / Lehtikuva)
Julkaistu: 24.1. 9:49

Toimeentulotuki siirrettiin viime vuonna kunnilta Kelalle, ja velvoitteista luistaneiden tukiin tehtävät 100–200 euron alennukset yleistyivät selvästi.
Toimeentulotuen alentamispäätöksiä tehtiin viime vuonna 24 000 kappaletta, selviää Kelan Taloussanomille kokoamista tiedoista.

Luku on merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina, mitä selittää se, että vastuu viimesijaisen tuen myöntämisestä siirrettiin vuoden alussa kunnilta Kelalle.

Lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 100–200 euroa, jos työtön on ”kieltäytynyt tarjotusta työstä” tai ”laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota”.

Kuntien sosiaalityössä tätä mahdollisuutta sovellettiin THL:n tutkijan Jouko Karjalaisen mukaan vain harvoin.

– Tarkkoja lukuja ei ole kenelläkään, mutta arvioidemme mukaan alentamispäätöksiä tehtiin kunnissa ehkä muutama tuhat vuodessa. Kela-siirron jälkeen määrä näyttää moninkertaistuneen.

”Toimeentulotuki ei ole perustulo”
Alennettua toimeentulotukea maksettiin viime vuonna noin 11 000 kotitalouteen, mikä vastaa neljää prosenttia kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista.

Yksi kotitalous voi saada useita alentamispäätöksiä vuoden aikana. Useimmiten leikkauksen suuruus on 100 euroa, mutta tilanteen toistuessa se voi nousta 200:aan.

Mahdollisuus alentaa toimeentulotukea perustuu siihen, että lain mukaan ”jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan”.

– Toimeentulotuki ei ole perustulo, Karjalainen tiivistää.

Näissä tapauksissa leikkuri iskee
Käytännössä Kela voi alentaa toimeentulotukea tapauksissa, joissa työtön on saanut te-toimistolta karenssin esimerkiksi jätettyään hakematta määrättyjä työpaikkoja tai kieltäydyttyään osallistumasta koulutukseen.

Etuuspäällikkö Marja-Leena Valkosen mukaan yleisiä ovat myös tapaukset, joissa henkilö ei ole lainkaan ilmoittautunut te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

– Jos asiakas ei kehotuksestamme huolimatta sinne ilmoittaudu, voimme soveltaa alentamismahdollisuutta, Valkonen sanoo.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä nousi viime vuonna selvästi. Kela-siirto teki tuen hakemisesta aiempaa helpompaa.

Aktiivimalli ei leikkaa toimeentulotukea
THL:n Jouko Karjalainen ja monet muut tutkijat ennakoivat jo etukäteen, että Kela-siirron takia toimeentulotuen alentamisesta tulisi aiempaa yleisempää.

Kunnissa leikkauspäätöksen saanut työtön ohjattiin usein sosiaalityöntekijän luokse ja leikkaus peruttiin. Alentamiseen turvauduttiin ennen kaikkea tapauksissa, joissa tuensaajaan ei yksinkertaisesti saatu yhteyttä yrityksistä huolimatta.

Kela taas toimii keskitetysti, eikä yksilökohtaisella harkinnalla ole enää yhtä suurta roolia kuin kunnissa.

Toimeentulotuesta leikkaamista on arvosteltu siksi, että kyseessä on välttämättömiin menoihin tarkoitettu viimesijainen etuus.

Leikkausmahdollisuuden puolustajat taas vetoavat kannustimiin: ilman alentamista työttömän tulotaso ei välttämättä putoa lainkaan, vaikka tämä ei täyttäisi te-toimiston antamia velvoitteita ja saisi karenssia.

Esimerkiksi aktiivimallin velvoitteiden laiminlyönti ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan voi olla peruste toimeentulotuen alentamiseen, joten aktiivimalli ei vaikuta toimeentulotukea saavien työttömien tuloihin.
Teemu Muhonen

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

21.01.2018 Kuusivuotias Sini tietää, ettei äidillä ole rahaa ostaa hänelle yhtä jäätelöä


Kuusivuotias Sini tietää, ettei äidillä ole rahaa ostaa hänelle yhtä jäätelöä
TEKSTI ANNA PIHLAJANIEMI 
 07.11.2017  KODIN  KUVALEHTI

Jäätelö maksoi 2,90 euroa. Sinin perheelle se oli silläkin viikolla liikaa, kirjoittaa toimittaja Anna Pihlajaniemi.


TÄTÄ MIELTÄ. Suurin osa köyhistä perheistä ei ole köyhiä siksi, että he olisivat olleet tuhlaavaisia. Eikä yhdenkään lapsen pitäisi joutua murehtimaan perheen raha-asioita, kirjoittaa Anna Pihlajaniemi.

Me ei koskaan osteta kioskista jäätelöä, sanoi ystäväni lapsi.

Olimme tulossa puistosta. Oma lapseni oli pyytänyt jäätelöä. Tai ei hän oikeastaan edes pyytänyt, vaan totesi vain, että mennäänkö ostamaan.

Ystäväni näytti vaivaantuneelta. Meille ei sattunut rahaa mukaan nyt, hän sanoi.


Ostin molemmille lapsille jäätelöt, toiselle päärynää ja toiselle mansikkaa. Yksi pallo maksoi kaksi euroa ja 90 senttiä, jos muistan oikein.

Se tuntui vähän kalliilta minustakin, mutta toisaalta kioskijäätelö kuuluu kesään, ainakin joskus.

Uimahallireissukin voi olla liian kallis
Lapsemme leikkivät paljon yhdessä, ystävän ja minun. Kutsun ystävän lasta tässä Siniksi, oikeasti nimi on tietenkin eri. Sini oli 6-vuotias, kun ostin hänelle jäätelön.

Joskus mietin, miksei ystävä lapsineen lähtenyt koskaan uimahalliin, vaikka ehdotin. Ajattelin, että ehkä hän ei pidä uimisesta. Mutta toisaalta hän lähti aina uimarannalle.

En kysynyt, miksi ystävä pyöräili meille rankkasateessa, eikä tullut bussilla.

Kun menimme yhdessä Linnanmäelle, Sini pääsi vain niihin laitteisiin, joihin ei tarvinnut maksaa.

Olin ajatellut, että syömme yhdessä hampurilaiset ja hattaraa. Ystävällä oli mukana eväsleipiä. Hämmennyin vähän, mutta meillä oli tosi kiva päivä.

Siitäkin hämmennyin, kun ystävä toi Sinin meille kylään pyöräntarakalla, vaikka oli myöhäissyksyn kamala rankkasade ja matka oli aika pitkä. Miksei hän tullut bussilla?

En kysynyt.

Köyhyydestä on vaikea puhua, vaikkei se ole oma syy
Lopulta ystävä kertoi itse.

Olet ehkä huomannut, että meillä on aika vähän rahaa, hän sanoi. Iltakävelyllä oli helppo jutella, kun ei tarvinnut katsoa kohti.

Sellaista en ollut tullut ajatelleeksi.

Tiesin kyllä, että ystävä on työtön ja hänen puolisonsa opiskelija. Mutta yksi bussimatka, yksi jäätelö! Mieleeni ei koskaan tullut, että nekin asiat voivat olla liian kalliita aina, poissa viikon ruokabudjetista.

Olin ollut uskomattoman tyhmä.

Ystävä muisteli, kuinka olin jättänyt tyhjän kokispullon roskiksen päälle uimarantareissun päätteeksi ja sanonut, että siitä joku pullonkerääjä löytää sen hyvin.

Ystävä olisi halunnut ottaa sen mukaan ja palauttaa kauppaan, jos olisi kehdannut.

"Saanko ottaa näkkäriä koulusta iltapalaksi?"
Vaikeimmalta tuntuu oikeastaan se, että Sini ymmärtää jo, ystävä sanoi.

Kerran Sini kysyi äidiltään: Menetkö tänään Alepaan, vai onko taas tullut niitä isoja laskuja?

Että alle kouluikäinen osaa olla pyytämättä asioita, jotka suurimmalle osalle lapsia ovat itsestään selviä. Ettei hän kinua karkkia, koska huolehtii, riittävätkö vanhempien rahat.

Kerran Sini kysyi äidiltään: Menetkö tänään Alepaan, vai onko taas tullut niitä isoja laskuja?

Isot laskut tarkoittavat puhelin- ja sähkölaskua.

Lasten ei tarvitse saada läheskään kaikkea, tietenkään. Mutta lasten ei kuuluisi murehtia aikuisten asioista.

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa on yli 100 000 köyhää lasta.

Opettajat kertovat, että moni näistä lapsista syö maanantaisin erityisen paljon kouluruokaa, koska viikonlopun aikana on ehtinyt tulla nälkä.

Jotkut heistä kysyvät, saisiko näkkileipää viedä myös kotiin, iltapalaksi.

Köyhä perhe näyttää tavalliselta
Sini on ihan tavallisen näköinen lapsi. Hänen vaatteensa eivät ole rikki tai likaiset, tavalliset collegehousut, tavallinen reppu (kahdeksan vuotta vanhemmalta isosiskolta peritty).

Sinin äitikin näyttää tavalliselta.

Suuri osa köyhistä perheistä näyttää tavallisilta.

Joskus elämässä tulee eteen sellaista, jota ei olisi toivonut.

Suuri osa köyhistä perheistä ei ole köyhiä siksi, että he olisivat tehneet jotakin väärin. Olleet tuhlaavaisia ja holtittomia, jotenkin mokanneet.

Elämässä on vain tullut eteen sellaista, jota ei olisi toivonut. Työttömyyttä, sairautta, jotakin ennakoimatonta, tukiverkko on pettänyt.

Ja jos köyhyys joskus johtuukin suoraan vanhempien toiminnasta, se ei koskaan ole lapsen vika.

Jokainen tarvitsee tukiverkon ja toivoa
Onneksi Sinin vanhemmilla on suunnitelmia ja läheisiä ihmisiä.

Kun Sinin isä valmistuu kohta ammattiin, hän toivoo löytävänsä alan töitä. Niistä maksetaan vähän yli 2000 euroa kuukaudessa.

Sinin äidistä summa tuntuu hurjan suurelta. Hän toivoo löytävänsä töitä itsekin.

Koko ajan hävettää, vaikka järki tolkuttaa, ettei siihen ole syytä.

Pitää vain jaksaa odottaa ja opiskella. Pitää yrittää olla hermostumatta, vaikka koko ajan huolestuttaa.

Koko ajan myös hävettää, vaikka järki tolkuttaa, ettei siihen ole syytä.

Sinin äidin äiti saapuu pari kertaa kuukaudessa täyttämään pakastimen ja kaapit. Tarjousjauhelihaa, sipuleita, kaalia, makaronia, näkkileipää, seitiä, porkkanoita.

Köyhyys periytyy, tutkijat sanovat. Huono-osaisuus siirtyy liian usein sukupolvelta toiselle.

Sinin perheellä on toivoa. Kaikilla ei ole.

Yhdenkään lapsen ei pitäisi murehtia aikuisten asioita. Heidän pitäisi miettiä, valitsevatko mieluummin jäätelökioskilta mansikkaa vai suklaata.

21.01.2018 Suomalaisilla yhä enemmän vakuudetonta kulutusluottoa - velkalinjalle soittavilla keskimäärin velkaa 29 000 euron edestä

Suomalaisilla yhä enemmän vakuudetonta kulutusluottoa - velkalinjalle soittavilla keskimäärin velkaa 29 000 euron edestä
Keskiviikko 10.1.2018 klo 12.50   
Kymppien pikavipit ovat muuttuneet tuhansien eurojen pikalainoiksi, mikä näkyy tavallisten ihmisten velkaantumisessa.

 
Vakuudettomien kulutusluottojen summat ovat kasvaneet viime vuosina tuhansilla euroilla. (JENNI GÄSTGIVAR/IL)
Suomalaisten vakuudettomien velkojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain, ainakin mikäli on uskominen velallisten neuvontapuhelimeen Velkalinjaan soittaneiden ihmisten tilannetta. Velkalinjan tiedotteen mukaan paloon soittaneilla ihmisillä oli viime vuonna vakuudettomia velkoja keskimäärin lähes 29 000 euron edestä. Luku on viidessä vuodessa kasvanut yli neljänneksen, eli keskimäärin 6 200 euroa.

Velkalinjaa pyörittävän Takuusäätiön viestintäjohtaja Minna Mattilan mukaan muutos johtuu kasvaneista luottorajoista.

- Nykyään tarjotaan isompia luottoja ja on mahdollisuus siihen, että useamman tuhannen euron luottoja yhdistellään isoiksi, jopa kymmenien tuhansien eurojen luotoiksi.

Mattilan mukaan ennen käytettyjen pienten pikavippien sijaan, nyt tuhansien eurojen pikalainat mahdollistavat sinnittelyn velkakierteessä niin, että tilanne riistäytyy hallinnasta. Kynnys avun hakemiseen on suuri.

- Raha on Suomessa tabu. Kynnys on ollut suuri aina. Myös silloin kun oli näitä pikavippejä, lähdettiin apua hakemaan vasta kun niitä oli useita kymmeniä kappaleita. Tällä hetkellä meillä on tilanne, jossa ihmisellä ei ole lukumääräisesti kovinkaan montaa näitä, mutta velkamäärä on kasvanut suureksi.

Takuusäätiön mukaan valtaosalla Velkalinjalle soittavista, vakuudettomien velkojen summa on enintään 40 000 euron luokkaa. Suurvelallisiakin löytyy kuitenkin reilusti toistasataa. Heidän velkansa on yli 70 000 euroa. Joka toisella heistä velkamäärä ylitti 100 000 euroa, vaikka he olivat tavallisia kuluttajia.

Kierre voi yllättää

Mattila muistuttaa, että velkakierteeseen joutuvat aivan tavalliset ihmiset. Usein jopa hyvätuloiset, koska ajatellaan, että lainaa pystytään kyllä maksamaan pois. Moni kierteeseen joutuva rahoittaa luotolla esimerkiksi remontteja ja käy samaan aikaan lomamatkoilla - hankintoja ei ajoiteta limittäin.

Taustalla on myös vaikeita elämäntilanteita ja ikäviä tapahtumia: työttömyyttä, eroja, sairastelua tai homeasuntoja.

- Näissä elämäntilanteissa ihmisten huomio on arjesta selviytymisessä. Raha ei ole ongelma niin kauan kuin saa luottoa. Pahaan velkakierteeseen voi ajautua myös tajuamattaan, Mattila muistuttaa.

Hänen mukaansa tärkeää olisi purkaa rahasta puhumisen tabua ja saada ihmiset avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

- Suomessa on usein helpompaa puhua jopa masennuksesta tai muista sairauksista kuin rahaongelmista. Siitä tunnetaan suurta häpeää, jos ei ole osannut käyttää rahaa.

Mattilan mukaan ihmisiä kohtaavien ammattilaisten tulisi ottaa nykyistä herkemmin myös raha-asiat puheeksi kohdatessaan esimerkiksi eroprosessin keskellä olevia tai työttömyyden kanssa kamppailevia ihmisiä.

RIIKKA NYMAN
riikka.nyman@iltalehti.fi

21.01.2018 Tuhansia ihmisiä viikoittain auttava Hurstin ruoka-apu on vaarassa loppua: ”Kirstun pohja näkyy jo

Tuhansia ihmisiä viikoittain auttava Hurstin ruoka-apu on vaarassa loppua: ”Kirstun pohja näkyy jo”
Lauantai 20.1.2018 klo 13.23   
Kokonaan lahjoitusten varassa oleva Hurstinapu on suurissa vaikeuksissa. Rahaa riittää enää tammi-helmikuuksi.


50 vuotta Suomessa avustustyötä tehneen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n eli Hurstinavun toiminta on vaakalaudalla. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Apu-lehti.

Vanhempiensa aikoinaan perustamaa hyväntekeväisyysyritystä pyörittävä Heikki Hursti kertoo, että tällä hetkellä lahjoitusvarojen määrässä ei ole kehumista.

- Pari kuukautta pärjätään vielä joulukuun lahjoituksilla. Sen jälkeen en tiedä, mitä tehdään. Toivon ihmettä, mutta kirstun pohja näkyy jo, Hursti kommentoi tilannetta Iltalehdelle.

Laupeudentyö ry ruokkii työttömiä, eläkeläisiä, kodittomia, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia, pätkätyöläisiä, opiskelijoita sekä yhteiskunnan kelkasta pudonneita jakamalla ilmaista ruokaa ja vaatteita. Hurstinavun järjestämä joulujuhla vähävaraisille ja yksinäisille on jo käsite ja keräsi viime jouluna lähes 2 000 kävijää.

Hursti kertoo, että joka keskiviikko ja perjantai noin 2 600-2 700 ihmistä käy heidän pakeillaan hakemassa ruokaa. Maanantaisin on vaatteiden jako, missä saa myös vähän ruokaa. Siellä käy noin 350-400 ihmistä. Viikossa hyväntekeväisyysyritys siis auttaa reilusti yli 5 000 ihmistä.

 Ihmeitä odotellessa

Heikki Hurstin mukaan ihmeitä on tapahtunut aiemminkin hyväntekeväisyystoiminnassaan. Kun hän 12 vuotta sitten otti isänsä aloittaman avustustyön harteilleen, taloudellisia vaikeuksia oli paljon.

- Kaikki näytti hyvin synkältä, ja sitten yhtäkkiä pääsimmekin vaikeuksien yli, Hursti muistelee.

Hurstin mukaan hän on ottanut yhteyttä joihinkin varakkaisiin ihmisiin, ja jokunen on ollut myös itse yhteydessä. Tammikuun aikana on tarkoitus pitää palaveri näiden varakkaiden ihmisten kanssa siitä, miten he haluaisivat auttaa.

- Jospa se sitten poikisi niitä ihmeitä.

Hursti toivoo, että yrityksetkin osallistuisivat entistä enemmän avustustyöhön. Esimerkiksi joulun alla Hurstinapu jakoi 400 ruokapakettia. Matkahuolto, Unilever ja Tokmanni osallistuivat pakettien lähetyskustannuksiin.

- Se oli hienoa, koska muuten emme olisi saaneet kaikkia paketteja toimitettua jouluksi.

 Helsingin Messukeskuksessa viime jouluna järjestetty vähävaraisten joulujuhla keräsi lähes 2 000 kävijää.
Helsingin Messukeskuksessa viime jouluna järjestetty vähävaraisten joulujuhla keräsi lähes 2 000 kävijää. (NINA JÄRVENKYLÄ)
 Heikki Hursti on auttanut vähävaraisia jo 12 vuotta. Kuvassa jouluruokapakettien lajittelua Helsingin Kalliossa.
Heikki Hursti on auttanut vähävaraisia jo 12 vuotta. Kuvassa jouluruokapakettien lajittelua Helsingin Kalliossa. (INKA SOVERI)

Iltalehti
ANNA EGUTKINA

21.01.2018 Perheenisä Matti tienaa yli 100 000 € vuodessa, mutta rahat eivät meinaa riittää elämiseen – paljastaa nyt, mihin kovatuloisen rahat menevät

Perheenisä Matti tienaa yli 100 000 € vuodessa, mutta rahat eivät meinaa riittää elämiseen – paljastaa nyt, mihin kovatuloisen rahat menevät
Matti kokee, että yhteiskunta rokottaa toisia ankarammin kuin toisia, ja se on hänen mielestään väärin. –Ei tunnu siltä, että olen hyvätuloinen. Tuntuu, että olen hyvä ja tunnollinen veronmaksaja ja siinä mielessä hyvä yhteiskunnan jäsen, että painan kahta työtä yhtä aikaa, hän sanoo. 
Matti kokee, että yhteiskunta rokottaa toisia ankarammin kuin toisia, ja se on hänen mielestään väärin. –Ei tunnu siltä, että olen hyvätuloinen. Tuntuu, että olen hyvä ja tunnollinen veronmaksaja ja siinä mielessä hyvä yhteiskunnan jäsen, että painan kahta työtä yhtä aikaa, hän sanoo. (KUVA: Kimmo Taskinen)

– Voin kuvitella, että meitä samassa tilanteessa olevia näennäisesti hyvätuloisia on paljon, pohjoispohjalainen perheenisä Matti sanoo.
Suomessa 100 000 euroa vuodessa tienaava henkilö saattaa olla vain näennäisesti rikas. Tätä mieltä on pohjoispohjalainen, viisikymppinen ”Matti”, joka kertoo oman tarinansa tästä esimerkiksi.

Suuretkaan tulot eivät välttämättä ole paljon, kun veroprosentti on korkea, toinen puolisoista on työtön tai kotona hoitamassa lapsia, joita perheessä on useita ja lisäksi maksettavana on vielä asunto- ja autolainaa.

Matti on yksi niistä hyvätuloisista suomalaisista, jotka maksavat tuloistaan veroja yli 40 prosenttia. Esimerkiksi verovuonna 2016 Matin hieman yli 110 000 euron tuloista veroihin meni liki 47 000 euroa.

Elämäntilanteen vuoksi silläkin summalla selviytyminen tekee tiukkaa.

– Toki tämän tilanteen taustalla on omiakin valintoja. Syyt niihin ovat tulleet täysinä yllätyksinä ja seuraukset ovat selvinneet vasta jälkikäteen, Matti luonnehtii.

Matti esiintyy tässä jutussa nimettömänä, koska haluaa säästää lapsiaan.


Vaikka sain tulotasoltaan alempaa työtä, putosimme kuiluun.

Vielä 15 vuotta sitten Matti työskenteli kännykkäteollisuuden alihankkijalla. Vakituisen työn turvin nelilapsiselle perheelle rakennettiin omakotitalo.

Välillä koko perhe lähti Matin ulkomaankomennuksille. Komennussopimukset olivat lyhyitä ja siksi koti Suomessa oli asumattomana lisäkuluna. Vaimo hoiti lapsia kotona sekä Suomessa että ulkomailla.

Kun kännykkäveturi lakkasi kulkemasta, ulkomailta palaava perhe putosi tyhjän päälle. Suomeen tultiin tilanteessa, jossa asuntojen hinnat olivat laskeneet niin, että niiden arvo oli vähäisempi kuin jäljellä oleva asuntolaina.

– Vaikka sain tulotasoltaan alempaa työtä, putosimme kuiluun. Ulkomailta tullessa oli monia sopeutumisvaikeuksia. Yksi niistä oli sopeutuminen verotusilmastoon ja Suomen elinkustannustasoon, Matti kuvailee.


Jouduin hyväksymään työtehtävät, joiden palkkataso ei ole riittävä elättämään perhettä tässä tilanteessa.

Perheen palattua Suomeen Matin vaimo ei ole päässyt takaisin työelämään. Tämä ei ole onnistunut lukuisista tutkinnoista ja lisäkoulutuksista huolimatta. Matti on ollut koko ajan vastuullinen perheen toimeentulosta.

Reilu viisi vuotta sitten tähän yhtälöön astui vielä Matinkin työttömyys.

– Siinä vitsit olivat vähissä.

Matti perusti toiminimen ja yritti ansaita elannon perheelleen. Rahatilannetta jouduttiin paikkaamaan muun muassa järjestelemällä lainat uudestaan.

Matti kertoo, että tuore yrittäjä sai huomata, että perheessä, jossa on yrittäjyyttä ja työttömyyttä, verotus vie täysin yrittäjyyden tuoman tulon.

– Aloittavan yrittäjän verottaminen on Suomessa suhteettoman kovaa. Siinä asiassa ei ole minkäänlaista sääliä eikä huomioida, että yritys aloittaa aina nollasta.

Matin kokemuksen mukaan olisi merkittävää saada aloittava yrittäjä nopeasti pois vaarasta pudota yhteiskunnan tuille. Tätä tavoitetta syö se, että yrittämisestä hetkellisesti saatavat verot ja muut maksut pyritään maksimoimaan jo yrityksen alkumetreiltä lähtien.

– Toiminimiyrittämistä verotetaan henkilökohtaisena tulona. Kuvioon liittyvät vielä kaikki yrittäjän maksut, joita ei voi kiertää. Se on tavallaan piiloverotusta, joka vie tuloverotuksen hyvin rajuksi.


Aina kun palkka tulee, se tulee tarpeeseen, sillä tili on jo tyhjä.

Tuloja yritystoiminnasta ei tullut riittävästi. Kun Matti onnistui saamaan työpaikan 300 kilometrin päästä kotikunnastaan, ansiotyö oli tervetullut.

– Kuvioon tulivat mukaan matkakulut ja kahden asumisen kulut. Ne söivät ansiotyöstä tullutta hyötyä. Siksi toimeentuloa oli pakko tukea jatkuvalla yrittämisellä siinä rinnalla.

Nykyisin Matti työskentelee kotiseudullaan teknisten alojen myyntitehtävissä.

– Jouduin hyväksymään työtehtävät, joiden palkkataso ei ole riittävä elättämään perhettä tässä tilanteessa.

Oman yrityksen pyörittäminen päivätyön sivussa on Matin mukaan edelleen välttämättömyys, jotta perhe pysyy hengissä.

– Kyllä tässä kynttilä palaa molemmista päistä. Oman yrityksen asioita hoidan usein jopa aamuyöllä.

Tällä hetkellä Matin tulot ovat 100 000–150 000 euron välillä vuosittain.

– Kun siitä ottaa palkan ja yrittämisen verot ja kulut pois, voin lyhentää lainojani hyvin pienellä määrällä, Matti kuvailee tilannetta.

Kuukausittain käteen jäävää rahaa Matti ei ole oikeastaan edes laskenut.

– Aina kun palkka tulee, se tulee tarpeeseen, sillä tili on jo tyhjä.


Aloittavan yrittäjän verottaminen on Suomessa suhteettoman kovaa.

Asuntolainan lyhentämisen suhteen perheellä on hyvin maltillinen suunnitelma.

– Pyrimme lyhentämään lainaa 12 000 euroa vuodessa ja olemaan ottamatta lisävelkaa. Eläkevuodet tulevat todennäköisesti eteen ennen kuin lyhennykset loppuvat. Tässä mielessä aiotut eläkeiän nostot kuulostavat jopa toivotuilta. Jos vain jaksaisin polkea vauhdilla niin, että eläkepäivinäkin on vielä virtaa jäljellä!

Matin perhe on kokenut välillä tiukkoja aikoja. Silloin on nipistetty harrastuksista, kuluista ja lainanlyhennyksistä. Matkusteluun ei ole ollut mahdollisuutta viime vuosien aikana.

– Ei tunnu siltä, että olen hyvätuloinen. Tuntuu, että olen hyvä ja tunnollinen veronmaksaja ja siinä mielessä hyvä yhteiskunnan jäsen, että painan kahta työtä yhtä aikaa. Saan olla todella onnellinen siitä, että perhe on pysynyt kasassa ja terveenä.

Verotuksen suhteen Matilla on toiveita, jotka tekisivät hänen mielestään tilanteen reilummaksi ns. näennäisesti rikkaille, jotka ovat samassa tilanteessa.

Ensimmäiseksi hän toivoo, että verotusta lähestyttäisiin perheyksikkötasolta.

– Jos perhettä katsottaisiin kokonaisuutena tai verotuksessa huomioitaisiin edes puolison tulot tai tulottomuus, tulontasaus voisi olla reilumpi, Matti näkee.


Voin kuvitella, että meitä samassa tilanteessa olevia näennäisesti hyvätuloisia on paljon.

Nyt Matista tuntuu, että yhteiskunta rokottaa toisia ankarammin kuin toisia, ja se on hänen mielestään väärin.

– Jos pystyy harjoittamaan sellaista yrittäjyyttä, jossa voi hyödyntää pääomatuloja tai viemään yrityksensä esimerkiksi Eestiin, se tuo verotuksessa huomattavia etuja.

Matinkin mielessä on käynyt yrittäjyysmuodon vaihtaminen, jotta yritystoiminnan kautta saatavien tulojen verotus kevenisi.

– Kokonaisverotus tasapäistäisi tilannetta, verotus olisi linjassa huolimatta siitä, onko pääomatuloja vai ei. Tarkastelussa tulisi olla paremminkin ”verojalanjälki”, jonka tulisi olla kohtuullinen ja reilu sekä yksilön että yhteiskunnan osalta.

Tämän hetken tilanne solidaarisuusveroineen ei neljän aikuistuvan lapsen isästä tunnu reilulta.

– Tilannetta ei silti voi muuttaa miksikään erilaisia ratkaisuja pähkäilemällä. Se vain pakottaa yrittämään enemmän. Voin kuvitella, että meitä samassa tilanteessa olevia näennäisesti hyvätuloisia on paljon.

Onko verotus Suomessa mielestäsi oikeudenmukaista? Keskustele oheisessa kommenttiosiossa.
Heidi Hietala


Hyvätuloiselle jää palkkaeurosta 56,3 senttiä
Verohallinnon ja Veronmaksajain keskusliiton tilastojen mukaan hyvätuloiset eli 55 000–149 999 euroa vuodessa tienaavat maksavat yli 30 prosenttia verohallinnon keräämistä tuloveroista. Tähän tuloluokkaan kuuluvia on alle 10 prosenttia veronmaksajista. 

Käytännössä tässä tuloluokassa olevat henkilöt pyörittävät maksamillaan veroilla isoa osaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Heidän veroina maksamistaan rahoista kustannetaan muun muassa tulonsiirtoja pienituloisille. 

Tätä tuloluokkaa koskettaa myös muun muassa solidaarisuusvero, jota tulee maksaa kaksi prosenttia yli 72 300 euroa ylittävistä ansiotuloista myös ensi vuonna. 

Korkean veroprosentin vuoksi esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa tienaavan palkkaeuro on tuloverojen vähentämisen jälkeen 56,3 senttiä. 

Pienemmissä tuloluokissa 35 000 euroa vuodessa ansaitsevalle jää yhdestä palkkaeurosta käteen 72,7 senttiä ja 23 000 euroa vuodessa ansaitsevalle jää käteen 80,2 senttiä kutakin palkkaeuroa kohden. 

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että liittoon tulee yhteydenottoja hyvätuloisten verotukseen liittyen lähinnä korkeammista marginaaliveroprosenteista. 

– Jos tienaa 100 000 euroa vuodessa ja saisi 1000 euroa päälle, siitä tuhannesta eurosta meneekin sitten veroa 587 euroa. Kun käteen jää alle puolet tulojen noususta, se puhuttaa, että kuinka kannattavaa on tavoitella bonusta tai ottaa jotain lisätyötä vastaan. 

Vaikka (oheisessa jutussa haastatellun) Matin tavoin moni muukin hyvätuloinen saattaa kärsiä erillisverotuksen kovakätisyydestä puolison ollessa työttömänä vastoin tahtoaan, erillisverotuksella on laajemmassa mittakaavassa työllisyyttä kohentava vaikutus, näkee Kirkko-Jaakkola. 

Kirkko-Jaakkolan mukaan puolisoiden yhteisverotus on käytössä esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä. 

– Perheverotus usein aiheuttaa sen, että toisen puolison ei välttämättä kannata mennä töihin. Puolisoiden yhteisverotus kannustaisi erillisverotusta enemmän siihen, että toinen puoliso jäisi esimerkiksi hoitamaan lapsia kotiin, sillä verotus kiristyisi suhteellisesti, jos kummatkin puolisot kävisivät töissä, Kirkko-Jaakkola perustelee sitä, miksi Suomessa ja muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa verotus on yksilöperusteista. 

– Pohjoismainen erillisverotus puolestaan kannustaa molempia puolisoita töihin ja se vaikuttaa tutkitusti naisten työllisyysasteeseen. Työllisyysaste olisi alempi, jos puolisoita verotettaisiin yhdessä. 

lauantai 20. tammikuuta 2018

20.01.2018 KANSANELÄKELAITOKSEN TOIMEENTULOTUKI KESÄKUUHUN SAAKKA


 


        KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 4   

        PL 10                                                        Hakemus       
        00056  KELA                          Annettu           Postitettu         saapunut       
                                                      17.1.2018           18.1.2018           4.1.2018       
       

        Päätös perustoimeentulotuesta                                               

                 Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle                           
                 1.2.2018 - 30.6.2018.                                               

                 Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle                            
                 1.2.2018 - 30.6.2018.                                             

                 Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen     
                 voimassaoloajan. Lisätietoa on liitteessä.                         

                 Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet       
                 päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.                 

        Perustoimeentulotuen määrä                                                 
                 1.2.2018 - 28.2.2018    perustoimeentulotuki    130,60 e           
                 1.3.2018 - 31.3.2018    perustoimeentulotuki    130,60 e           
                 1.4.2018 - 30.4.2018    perustoimeentulotuki    130,60 e           
                 1.5.2018 - 31.5.2018    perustoimeentulotuki    130,60 e           
                 1.6.2018 - 30.6.2018    perustoimeentulotuki    130,60 e           

                 Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava       
                 sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle               
                 maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on     
                 kohdassa Maksu.                                                   

        Maksu                                                                       
                 Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella           
                 vuokranantajalle:                                                 
                 
                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                 
                 1.2.2018        130,60 e    1.2.2018   - 28.2.2018                 
                 1.3.2018        130,60 e    1.3.2018   - 31.3.2018                 
                 3.4.2018        130,60 e    1.4.2018   - 30.4.2018                 
                 2.5.2018        130,60 e    1.5.2018   - 31.5.2018                 
                 1.6.2018        130,60 e    1.6.2018   - 30.6.2018                 

        Päätös koskee seuraavia henkilöitä:                                         
                                               

        Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu                         
                 Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa               
                 määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja       
                 varojen erotus. Tulot huomioidaan nettomääräisinä.                 

                 Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa     
                 käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu     
                 kaksi 20 päivän maksujaksoa.                                       

                 Sinulle on maksettu marraskuussa 2017 kaksi 20 päivän               
                 maksujaksoa työmarkkinatukea. Kerroin 21,5 otetaan käyttöön         
                 1.2.2018 alkaen.                                                   
                                                                         Sivu  2/ 4 
                                             
              Perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki kattavat vain osan     
                 vuokrastasi. Sinun tulee itse maksaa vuokrien loppuosat 76,52     
                 euroa helmi-, maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuussa.               

                 Olet ilmoittanut hakemuksella taloussähkö menon, josta et         
                 ole toimittanut laskua. Menoja ei voida huomioida ilman Kelaan     
                 toimitettuja laskuja.                                             

                 Toimittamasi helmikuulla erääntyvä hammashuollon lasku             
                 käsitellään erikseen.                                             

                 Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.   

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki toimeentulotuesta 3 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §, 7 c §,         
                 14 §, 14 a §, 15 §, 16 §, 20 §, 23 § ja 24 §                       


                 Kelassa asiasi käsitteli                                           
                Anni Marttila 
                                                  
           Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä                   
                 oikaisuvaatimuksen Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje               
                 oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.                       

                                                                    Sivu  3/ 4 
                                               
 Miten perustoimeentulotuki on laskettu                                     

        Laskelma ajalle 1.2.2018 - 28.2.2018                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                 
         Yleinen asumistuki                                    312,00 e             
         Työmarkkinatuki                                       567,73 e             

        Tulot yhteensä                                         879,73 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                               
         Perusosa: Yksin asuva                                 491,21 e             
         Asunnonvuokra                         519,12 e        519,12 e             
          Eräpäivä 1.2.                                                             

        Menot yhteensä                                       1 010,33 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 010,33 e - 879,73 e                                  130,60 e             

        Laskelma ajalle 1.3.2018 - 31.3.2018                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                   
         Yleinen asumistuki                                    312,00 e             
         Työmarkkinatuki                                       567,73 e             

        Tulot yhteensä                                         879,73 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
                                                         
         Perusosa: Yksin asuva                                 491,21 e             
         Asunnonvuokra                         519,12 e        519,12 e             
          Eräpäivä 1.3.                                                             

        Menot yhteensä                                       1 010,33 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 010,33 e - 879,73 e                                  130,60 e             

        Ajalta 1.4.2018 - 30.6.2018 laskelma on samansisältöinen                     
        kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.3.2018 - 31.3.2018.                   

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Seuraavan hakemuksen liitteeksi pyydämme toimittamaan:             
                 - tosite vuokrankorotuksesta vuodelle 2018                         
                 - tiliotteet jatkohakemusta edeltäviltä kahdelta kuukaudelta.     

                 Jos emme saa liitteitä, hakemus voidaan hylätä tai sen             
                 käsittely voi viivästyä.                                           

                 Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen   
                 voimassaoloaikana seuraavia menoja:                               
                 - välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset                 
                 - kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä         
                   suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset     
                 - välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai       
                   matkustusasiakirjan hankintamenot                               
                 Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina       
                 perustoimeentulotuessa.                                           

                 Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa       
                 ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen     

                                                                         Sivu  4/ 4 
                                   
                 ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.   

                 Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista   
                 muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki       
                 maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella     
                 myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.             

                 Jos Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään         
                 päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos       
                 haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden     
                 aikana.                                                           

                 Jos saat tämän päätöksen ajalle kohdistuvista terveydenhuollon     
                 kustannuksista sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi   
                 käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.   

                 Tarvittaessa voit hakea täydentävää tai ehkäisevää                 
                 toimeentulotukea, jonka myöntämisestä päättää kotikuntasi         
                 sosiaalitoimi.                                                     

        Liitteet                                                                   
                 Oikaisuvaatimus Kelaan                                             
                 Apteekin sähköisen maksusitoumuksen ohje                           

perjantai 19. tammikuuta 2018

torstai 11. tammikuuta 2018

11.01.2018 Työttömän elämä kiristyy: Kahden kuukauden karenssi, jos ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa


Juttua korjattu 10.1. kello 12.00: Kyse ei ole vielä hallituksen esityksestä, vaan työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee omatoimisen työnhaun mallia.

Työttömän elämä kiristyy: Kahden kuukauden karenssi, jos ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa
Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 120 000 ihmistä, mutta eivät muutokset tähän lopu.

Työttömyysturva10.1.2018 klo 06:00päivitetty 10.1.2018 klo 16:02
Mies menossa sisään TE-keskuksen ovesta.
Mies menossa sisään TE-keskuksen ovesta.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kristiina Tolkki
 Kansalaiset pillastuivat toden teolla, kun työttömien aktivointimalli astui voimaan vuoden alusta. Myös Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK ilmoitti vastustavansa aktiivimallia, mutta totesi, ettei ”toria ole vielä varattu”.

Uusia muutoksia on kuitenkin jo luvassa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee omatoimisen työnhaun mallia. Työtön velvoitaan siinä hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Työnhausta pitäisi raportoida viikottain sähköisesti TE-toimistolle.

Työtä ei tarvitse hakea, jos työtön osallistuu uravalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai TE-keskuksen hyväksymiin opintoihin.

Jos ei osallistu, pätkähtää 60 päivän karenssi, korvaukset pannaan katkolle. Muutoksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

Lisää vaatimuksia
Varmaa on, että työttömältä aletaan vaatia yhä enemmän. Toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund pitää pitkiä karensseja työttömien kyykyttämisenä.

– Suomessa karenssit ovat viisinkertaisia esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Jos syyllistyy moitittavaan käytökseen, niin kahden kuukauden ajalta viedään rahat pois.

Aikaisemmin vasemmistolaisena pidetty Sund on hämmästyttänyt monet ilmoittamalla, että hän kannattaa vuoden alusta voimaan tullutta aktiivimallia.

Aktiivimallissa työttömän on tehtävä osa-aikaisia töitä, tienattava omalla yritystoiminnalla tai osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos ei osallistu, työttömyysetuuksia leikataan 4,65 prosenttia.

Työtön ei voi kuitenkaan voi saada kahta rangaistusta päällekkäin, 60 päivän karenssia ja työttömyystuen leikkausta.

Summaan nolla perään
Toimihenkilöjärjestö STTK:n ekonomisti Ralf Sund uskoo, että tapaamiset työvoimaviranomaisten kanssa voivat edistää työllistymistä. On eri asia, onko siihen panostettu tarpeeksi. Hallitus päätti viime syksynä lisätä työvoimapalveluihin 10 miljoonaa euroa lisää

– Kannattaa panostaa siihen, että ihminen saadaan töihin. Mutta tuohon summaan pitäisi saada nolla perään, Sund sanoo.

Hallituksen työllisyystoimet eivät ole vakuuttaneet myöskään professori Harri Meliniä. Tampereen yliopiston sosiologian professori ei usko, että työ lisääntyy työvoimaa tarjoamalla ja työttömiä pakottamalla.

– On otettu väärä linja, kun on valittu keppilinja tilanteessa, jossa kenties porkkanoilla ja tuella voitaisiin saada parempia tuloksia aikaan.

Melin ihmettelee Suomen mallin vertaamista Tanskaan. Tanskassa työvoimatoimistoissa on huomattavasti enemmän työntekijöitä, välimatkat ovat lyhyitä ja työn perässä muuttaminen on helppoa.
Grafiikka

Yle Uutisgrafiikka
Ansiosidonnaista lyhennettiin
Muutoksia työttömän asemaan tuli myös viime vuonna. Ansiosidonnaista työttömyystukea lyhennettiin sadalla päivällä. Vuoden alusta jäädytettiin pienimpien työttömyysetuuksien indeksit. Korotuksia on siis turha odotella.

Nollatuntisopimuksia hallitus ei kiellä. Jäätelökioskin myyjä voidaan yhä käskeä hellepäivänä töihin ja komentaa sateen sattuessa kotiin.

Porkkanaa on tullut harvakseltaan. Viime kesänä astui voimaan Lex Lindström, eläketuki pitkäaikaistyöttömille. Se helpotti monen kuusikymppisen elämää. Viitisentuhatta yli viisi vuotta työttömänä ollutta pääsi kortistosta eläkkeelle.

maanantai 8. tammikuuta 2018

08.01.2018 Yli 20 000 ihmistä lisää velkaloukussa – yhä useammalla pikavippejä, kulutusluottoja ja vuokria rästissä

Yli 20 000 ihmistä lisää velkaloukussa – yhä useammalla pikavippejä, kulutusluottoja ja vuokria rästissä
Yksityishenkilöiden velkajuttujen määrä on kasvussa käräjäoikeuksissa, kun yhä useammalla on rästissä maksamattomia laskuja ja kulutusluottoja.
Talous8.1.2018 klo 12:30päivitetty 8.1.2018 klo 12:34
Epätoivoinen yrittäjä työpöytänsä ja laskujensa kera


Epätoivoinen yrittäjä työpöytänsä ja laskujensa kera
Jyrki Lyytikkä/ Yle

Mistä on kyse?


Yle selvitti seitsemän käräjäoikeuden käsittelemiä velka-asioita vuosilta 2015-2017.
Oikeuden päätöksellä maksuun haetaan yksityisiltä ihmisiltä pikavippejä , kulutusluottoja, vuokria sekä puhelin- ja sähkölaskuja.
Erityisen suurta kasvu oli Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla viime vuonna. Muuallakin velka-asioiden kasvu on ollut tasaista.

Yle selvitti seitsemästä käräjäoikeudesta eri puolilla Suomea, kuinka paljon viime vuonna yksityishenkilöiden velkomusasioita on käsitelty käräjäoikeuksissa. Pelkästään seitsemän käräjäoikeuden alueella velkomusjuttujen määrä kasvoi hieman yli 20 000:lla. Kyse voi olla tiettyjen alueiden kehityksestä ja koko maata koskevia johtopäätöksiä kyselystä ei voi tehdä, sillä Suomessa on 27 käräjäoikeutta.

Kyse on pääosin maksamattomista pikavipeistä, kulutusluotoista, vuokrista sekä puhelin- ja sähkölaskuista. Usein tapaukset päätyvät oikeuden päätöksen jälkeen ulosottoon, jos velkoja ei saada vapaaehtoisesti perittyä.

Juridisesti kyse on niin sanotuista summaarisista velkomusasioista, eli velkojaan hakevan ja velallisen välillä asiasta ei ole riitaa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Luvuissa ovat mukana myös riita-asiat, joissa velan vakuutena on osakehuoneisto, kesämökki tai kiinteistö, jossa voi olla omakotitalo. Silloin saatavaa vaaditaan maksettavaksi vakuuden arvosta. Tiedot siitä, kuinka paljon näitä tapauksia on, saadaan kootusti myöhemmin. Mutta nekin ovat lisääntyneet esimerkiksi Varsinais-Suomessa.

Juttuja huomattavasti aiempaa enemmän
Käräjäoikeuksista saadut tiedot käsittelyssä olleista veloista eli oikeammin velkomusasioista ovat synkeää luettavaa eri puolilla Suomea.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa velkomusasiat lisääntyivät merkittävästi viime vuonna edellisvuodesta. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden osaston johtaja Pasi Kettula pitää tapausten määrän lisäystä viime vuonna poikkeuksellisena. Niitä on noin 5 300 enemmän kuin toissavuonna. Prosenteissakin kasvu oli noin 17 prosenttia. Kasvu oli suurta erityisesti loppuvuonna.

– Lisäys on todella huomattava verrattuna aikaisempiin vuosiin. Näissä on huoneenvuokra-asiota ja sähkölaskuja, mutta myös pikavippejä ja erilaisia kuluttajaluottoja on näissä luvuissa paljon. Kaikkien näiden yhteismäärän lisääntyminen on johtanut siihen, että näitä myös velotaan aiempaa hanakammin, Kettula sanoo.

Eniten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden alueella oli rästissä pikaluottoja ja kulutusluottoja. Vuokrasaatavien yhteydessä usein vaaditaan myös vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä.

Pasi Kettula
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden johtaja Pasi Kettula.Pasi Kettula
Tietoja ei tilastoida iän tai sukupuolen mukaan, mutta Kettulan näkemys on, että maksamattomia velkoja on kaikenikäisillä ihmisillä, nuorista vanhoihin, eikä mikään ikäryhmä tai sukupuoli nouse erityisesti esiin.

Pikavippien osalta oikeus tutkii joissakin tapauksissa viran puolesta luottosopimusten olennaisten ehtojen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Näin siis voidaan tehdä, vaikka velallinen ei kiistäisi velkaa. Korkojen kohtuuttomuutta ei kuitenkaan arvioida käräjäoikeudessa, jos ehdot on kerrottu selkeästi ja ymmärrettävästi.

Kun oikeus on nuijinut päätöksen velka-asiassa, siitä lähtee tietyissä tapauksissa tieto eri rekistereihin, joka usein tarkoittaa sitä että ihminen menettää luottotietonsa, jolloin hänen elämänsä vaikeutuu huomattavasti.

Voi kuitenkin myös käydä niin, että velkoja ja velallinen ovat sopineet asian sen ollessa vielä kesken oikeudessa. Tällöin velka on selvitetty osapuolten kesken, eikä oikeuden päätöstä enää tarvita, eikä henkilö näin ollen myöskään saa maksuhäiriömerkintää.

Henkilö voidaan myös todeta varattomaksi, jolloin velkojat eivät saa saataviaan. Velkoihin joutunut voi myös hakea velkajärjestelyä, mutta jostain syystä esimerkiksi Varsinais-Suomessa velkajärjestelyjen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuonna, Kettula huomauttaa.

Pirkanmaan käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Pirkanmaan alueella juttujen lisäys edellisvuodesta on myös huomattava. Kasvu on lähes samaa luokkaa Varsinais-Suomen kanssa. Velkajuttuja on noin 6 000 enemmän viime vuonna kuin edellisvuonna. Pirkanmaan käräjäoikeudesta viesti on samansuuntainen kuin Varsinais-Suomesta. Suurin syy velkomusasioiden määrän suureen nousuun ovat pikavipit ja niiden helppo saatavuus.

Yleensäkin luototuksen lisääntyminen kaupankäynnissä ja kulutusluotoissa ovat aiheuttaneet yllätyksiä ihmisille, jotka eivät ole ehkä ymmärtäneet vastuidensa merkitystä, käräjäoikeus luonnehtii.

Johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro Tampereen kaupungilta arvelee, että yksi syy pikavippien nousuun Pirkanmaalla ja muissa kasvukeskuksissa voi liittyä siihen, että kaupungit ovat muuttovoittoisia ja niissä asuu paljon opiskelijoita, joilla on pienet tulot.

Helsingin käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Helsingin käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien juttujen määrä on maan suurin, koska kyse on Suomen suurimmasta käräjäoikeudesta. Helsingissä kuitenkaan juttumäärien lisäys ei ole ollut niin voimakasta kuin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Helsingin kohdalla kyse on vielä käräjäoikeuden arviosta, mutta luku on lähellä lopullista ratkaistujen tapausten määrää.

Vaikka juttujen määrä ei noussut viime vuonna dramaattisesti edellisvuodesta, trendi on koko ajan nouseva, mutta näyttäisi hieman hidastuneen edellisvuodesta.

Monella menee niin heikosti, että kännylaskukin voi olla liikaa
Helsingissä velkaneuvoja kohtaa ihmisten velkaantumista päivittäin. Asiakkaista monet ovat sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, ja he asuvat vuokralla, joka vie suuren osan tuloista.

– Kyllähän se kertoo ongelmasta, joka on ollut jo pidempään. Kulutusluottoja otetaan edelleen, ja ihmisillä menee sen verran heikosti, että heiltä monesti jää maksamatta aika pieniäkin summia, kuten vaikka kännykkälasku. Vuokravelat ovat sitten jo isompia, kertoo talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta.

– Jos ajatellaan viime vuosia, niin tulotaso on noussut aika rajallisesti esimerkiksi julkisella sektorilla. On viety lomarahoja ja palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Tilastojenkin mukaan kulutetaan enemmän kuin tulot ovat kasvaneet.
Ilkka Passi, talous- ja velakneuvoja, Helsinki
 
Ilkka Passi, talous- ja velakneuvoja, HelsinkiYle
Passi mainitsee velkaantumisen yhtenä syynä myös ympäristöstä tulevat kulutuspaineet. Harva on ostamatta joululahjaa lapsenlapselle, vaikka siihen ei oikein olisi varaakaan.

Pikavipit näkyvät edelleen myös Helsingin velkaneuvonnassa, mutta niiden määrät ovat vähentyneet sen jälkeen, kun lakimuutoksella suitsittiin pienempien pikaluottojen korkoja.

Helsingissä, kuten muuallakaan Suomessa, ei ole mitään tyypillistä velkaneuvonnan asiakasta. Asiakaskunta on laaja ja kaikista ikäryhmistä.

– Ihmiset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin usein elämän yllättävien kolhujen takia, kuten sairastumisen, työttömyyden, avioeron tai erilaisten riippuvuuksien, kuten peliriippuvuuden takia, Passi sanoo.

Hän on yllättynyt Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan isoista velkajuttujen määrän kasvusta.

– Ei minulla näihin vastausta ole. Tuntuu vähän yllättävältä, että näin isoja lukuja on. Kyllä perusvelkaantuminen läpi Suomen on suhteellisen samantyyppistä, mutta kärjistymät ovat erityyppisiä eri puolilla maata. Jossain on ongelmana kallis asuminen, jossain muualla taas pitkät työmatkat, tai työpaikat ovat vielä tiukemmassa kuin täällä [ Helsingissä ], Passi arvelee.

Itä-Suomessa Kuopiossa velkomusjuttujen määrä on lisääntynyt viime vuonna noin 2 500 edellisvuodesta.

Kuopion käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Oulussa taas ollaan aika lähellä Kuopion lukuja. Velkajuttujen määrissä lisäystä on noin 2 800 edellisvuoteen verrattuna.

Velkaisia ihmisiä auttavan Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar arvioi yleisellä tasolla, että niillä paikkakunnilla minne väestö keskittyy, elämisen kustannukset ovat yleensä korkeammat kuin muualla, jolloin joku lasku jää helposti maksamatta.
Oulun käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Kymenlaakson alueella juttumäärissä nousua on viime vuonna lähes 1 300, mikä on myös melko tuntuva lisäys edellisvuodesta.

Kymenlaakson käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Kymenlaakson käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Lapissa velkomusjuttuja oli viime vuonna noin tuhat enemmän edellisvuoteen verrattuna. Käräjäoikeudesta arvioidaan, että velkomusjuttuja on tullut lisää lähinnä pikavippien takia.

Lapin käräjäoikeus käsiteltävät asiat
Kuluttamiseen käytettyjen luottojen lisääntymisestä on varoitettu monelta taholta. Muun muassa Suomen Pankki on varoittanut kotitalouksien velkaantumisesta ja vakuudettomien kulutusluottojen lisääntymisestä. Toisaalta suomalaiskotitalouksien nettovarallisuus on vielä kokonaisuudessaan suurempi kuin velat, varallisuutta on siis enemmän kuin velkaa.

Positiivinen luottorekisteri selvityksessä
Suomessa on käyty paljon keskustelua pikavippien lainojen koroista. Korkoehtoja on tiukennettu pienemmille lainoille jo muutama vuosi sitten.

Uudestaan on noussut esille myös positiivinen luottorekisteri, joka on käytössä monessa Euroopan maassa. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan uudestaan positiivisen luottorekisterin tarvetta. Se antaisi luotonantajayrityksille kokonaiskuvan luottoa hakevan henkilön kaikista lainoista ja tuloista, ei pelkästään maksuhäiriöistä.

Ylen kyselyssä positiivinen luottorekisteri sai laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä.

Oikeusministeriön vajaa vuosi sitten valmistuneessa virkamiesmuistiossa esitettiin harkittavaksi korkokattosääntelyä myös suuremmille kuin 2 000 euron pikaluotoille.

Maksuhäiriöt kasaantuvat samoille ihmisille
Suomen Asiakastiedon tänään maanantaina julkistamista tiedoista käy ilmi, että maksuhäiriöt kasaantuvat samoille henkilöille. Yhdellä henkilöllä on keskimäärin 15 merkintää Asiakastiedon rekisterissä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä syksyltä 2016, mutta henkilöiden määrän kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen, vaikka merkintöjen määrä lisääntyi viime vuonna kymmenyksellä.

Ylen velkakoneesta voit syöttämällä tietosi velkakoneeseen arvioida, kuinka velkainen olet.
 

08.01.2018 Voi laittaa verotukseen: tiedä tämä verovähennyksistä ja säästä jopa tonneja vuodessa

Voi laittaa verotukseen: tiedä tämä verovähennyksistä ja säästä jopa tonneja vuodessa
Raha Ja Arki 9.11.2017 Jenni Uusilehto 12 Kommenttia
Jaa:



Tiedätkö, mikä kaikki on verovähennyskelpoista? Pienellä vaivannäöllä voit säästää suuria summia. Katso listamme ja muista tehdä verovähennykset oikeissa kohdissa.

1. Selvitä tulonhankkimiskulut
Teetkö silloin tällöin töitä omalla tietokoneella? Selvitä, voisiko sinun ammatissasi vähentää verotuksessa tietokoneesta ja nettiyhteydestä koituvat kulut tulonhankkimiskuluna. Esimerkiksi opettajille vähennys on yleensä helposti perusteltavissa.

Tulonhankkimiskuluiksi lasketaan kaikki palkkatulon hankkimisesta aiheutuneet menot, kuten omasta pussista maksetut omaan alaan liittyvät koulutukset sekä ammattikirjallisuus ja -lehdet.

Jokainen palkansaaja saa vuosittain automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Jos us-kot, että sinun kohdallasi summa ylittyy, kerää kuitit talteen ja varaudu perustelemaan tulonhankki-miskulut veroilmoituksessa. Veroilmoitukseen voi selittää lyhyesti, miten esimerkiksi tietokoneesi on sidoksissa ansiotulojesi hankkimiseen. Tarvittaessa verottaja voi pyytää tarkempaa selvitystä asiasta.

2. Muista työhuonevähennys
Jos teet toisinaan töitä kotoa käsin, saatat olla oikeutettu työhuonevähennykseen. Pääasiassa kotona töitä tekevä saa pienentää verotettavan ansiotulonsa määrää 820 eurolla työhuonevähennyksenä. Se on tarkoitettu kattamaan kotona tehtävästä työstä aiheutuneita valaistus-, lämmitys- ja kalustekuluja.

Jos taas teet töitä pääasiassa muualla mutta vietät silloin tällöin etäpäiviä kotona, olet oikeutettu 410 euron vähennykseen. Työhuonevähennys on tulonhankkimiskulu kuten työvälineet tai ammattikirjal-lisuuskin. Kotona työskentelevällä 750 euron tulonhankkimisvähennys ylittyy siis suhteellisen nopeasti.

3. Laske työmatkakulut
Matkustatko työn perässä kaupungista toiseen? Muistithan tehdä verovähennykset? Kodin ja työpaikan välillä liikkumiseen menevät kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia halvimman kulkuneuvon mukaan. Yleensä se tarkoittaa julkisia kulkuvälineitä, ellei matka julkisilla ole mahdoton esimerkiksi epätavallisten työaikojen takia.

Omavastuu on 750 euroa vuodessa, ja sen vuoksi esimerkiksi 600 euroa maksava Helsingin kaupun-gin sisäisen liikenteen 12 kuukauden matkakortti jää vähentämättä. Laajemmin pääkaupunkiseudulla käytettävä seutulippu sen sijaan ylittää jo rajan.

4. Kotitalousvähennys remonttikuluista
Käykö kotonasi siivooja tai lastenhoitaja tai teetitkö mökille remontin? Muista verovähennykset ja säästä rahaa merkitsemällä veroilmoitukseen työstä maksamasi hinta. Kotitalousvähennys myönnetään kotiin tai vapaa-ajan asuntoon teetetystä remontti- ja kotitaloustyöstä. Se kattaa 50 prosenttia työn hinnasta. Vähennystä voi saada enintään 2 400 euroa vuodessa, ja omavastuu on 100 euroa.

Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ja puolison kanssa voi saada yhteensä 4 800 euron vähen-nyksen. Jos vähennykseen oikeutetut kulut jäävät alle 5 000 euron, ne kannattaa merkitä puolison verotukseen, jotta joutuu maksamaan vain yhden omavastuun.

Muista tarkistaa ennen sopimuksen tekoa, että käyttämäsi yritys1 löytyy ennakkoperintärekisteristä – vain silloin voi saada kotitalousvähennystä. Materiaalikulut eivät kuulu kotitalousvähennykseen, eikä sitä voi käyttää uudisrakentamiseen.

5. Tunne lahjavero
Tiesitkö, että lahjaverotusta kevennettiin vuoden 2017 alussa? Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, jos kolmen vuoden aikana yhdeltä henkilöltä saatujen lahjojen yhteisarvo jää alle 5 000 euron. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos suunnitelmissa on jakaa omaisuuttaan jälkeläisille mahdollisimman ve-rotehokkaasti.

Usein varallisuuden siirtäminen lapsille ja lapsenlapsille etukäteen pienemmissä erissä on verotuksel-lisesti järkevää, kunhan pitää huolen, ettei lahjoitusta katsota ennakkoperinnöksi. Tällöin lahjasta koituu myöhemmin maksettavaksi perintövero.

6. Pienennä pääomatuloveroa
Onko sinulla sijoitusasunto? Siinä tapauksessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota verotukseen. Sijoitusasunnosta maksettavan yhtiövastikkeen, vesimaksun ja remontointikulujen ohella myös talo-yhtiössä tehtävät remontit voivat pienentää maksettavan pääomatuloveron määrää, jos taloyhtiö on merkinnyt remontit kirjanpitoonsa tulona. Varmista asia isännöitsijältä.



Asiantuntija: Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari

lauantai 6. tammikuuta 2018

06.01.2018 Väärin elät, köyhä – Miksi toiset suhtautuvat pienituloisiin ymmärtäen ja toiset raivolla?


Väärin elät, köyhä – Miksi toiset suhtautuvat pienituloisiin ymmärtäen ja toiset raivolla?

Elsa-koiran tarina kosketti monia. Osa ihmisistä kuitenkin närkästyi.
 Elsa-koiran tarina hellytti mutta myös närkästytti.
Elsa-koiran tarina hellytti mutta myös närkästytti.
Elsa-koiran tarina hellytti mutta myös närkästytti. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
Hanna Syrjälä HS
Julkaistu: 6.1. 2:00 , Päivitetty: 6.1. 8:59

VIIME viikon sunnuntaina kerroin Elsa-koirasta, jonka emäntä on vähävarainen. Koiran lisäksi perheessä on lapsi ja muita lemmikkejä.

Juttu herätti monissa myötätuntoa. Lukijat lähettivät sähköposteja, joissa tarjoutuivat ostamaan Elsan emännälle ainakin tämän kaipaamat koiran valjaat. Puhelimessa eräs lukija oli purskahtamaisillaan itkuun, koska Elsan emännän tilanne oli koskettanut häntä niin syvästi.

Sitten oli toinen ääripää. HS.fi:ssä jutun alle kertyi runsaasti kommentteja, joissa paheksuttiin pienituloista lemmikin omistajaa. Minulla ei riitä ymmärrys näihin ihmisiin jotka pitävät ”ihmisoikeutena” tehdä lapsi ja pitää lemmikkiä vaikka siihen ei ole varaa, kirjoitti nimimerkki kapee, ja tämä viesti oli ystävällisimmästä päästä.

Eräs lukija lähetti sähköpostia ja kysyi, miksei Elsan emäntä ole töissä. Vastasin, että hän hoitaa kotona lastaan ja saa sen vuoksi kotihoidontukea.


Niin tekee moni muukin puolitoistavuotiaan äiti Suomessa, mutta vastaus ei tyydyttänyt: Niinpä niin. Ja sitten aikanaan valitellaan esim. pientä eläkettä, kun ei ole työhistoriaa.

Juttu siis jakoi ihmisiä voimakkaasti: toiset liikuttuivat ja halusivat auttaa, toisia pienituloisen elämä närkästytti. Mikä tämän selittää?

MEDIAN esittelemä köyhyys herättää välillä moraalipaniikkeja, kertoo Y-Säätiössä työskentelevä köyhyystutkija Maria Ohisalo. Paniikkeja aiheuttaa epäilys, että joku väärinkäyttää sosiaaliturvaa.

Nettikeskusteluissa haukutaan sosiaalipummeja. Toiset käyvät töissä ja maksavat veroja – mutta pummit elävät siivellä.

Samaan paniikkiin liittyy keskustelu siitä, millaiseen elämäntyyliin köyhällä on oikeus. Ohisalo muistaa lehtijutun, jossa vähävaraisella pariskunnalla oli asunnossaan sauna. Lukijat paheksuivat.

Myös pienituloisen liian suuri televisio on joskus saanut ihmiset tolaltaan.

Ohisalo on analysoinut tutkija Tuomo Laihialan kanssa leipäjonoihin liittyviä verkkokeskusteluja. Keskusteluissa epäiltiin, että hyvin toimeentulevat jonottelevat ruokaa, jotta voivat säästää kauppalaskussa.

Ohisalon mukaan pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa kansalaiset tietävät hyvin, millainen sosiaaliturva kenellekin kuuluu. Osa tapauksista on selkeitä: jos sairastuu tai jää työttömäksi, on oikeutettu tiettyyn tukeen.

On kuitenkin avun muotoja, joista on vai­keampi määritellä yksiselitteisesti, missä tilanteessa niitä kuuluu saada. Missään ei lue, kuka saa mennä leipäjonoon. Siksi kansalaiset käyvät aiheesta jatkuvaa, epäilyksien sävyttämää keskustelua.

Sossussa käymistä pidetään usein pahimpana pummailuna. Perustoimeentulotuen myöntää nykyään sosiaalitoimen sijaan Kela.

Ohisalo ei ole huolissaan, että tukea käytettäisiin väärin. Päinvastoin.

”On tutkittu, että toimeentulotukea voisi hakea tuplasti enemmän ihmisiä. Ihmiset ovat lain mukaan oikeutettuja etuuksiin, mutta silti heitä jää niiden ulkopuolelle.”

MIKÄ sitten selittää sen, että toiset suhtautuvat pienituloisiin ymmärtäen ja toiset raivolla? Selkeimmin se, onko köyhyys koskettanut omaa elämää, Ohisalo sanoo.

Tämä on nyt sitä polarisaatiota, josta paljon puhutaan. Suomalaiset elävät omissa, toisistaan kaukana olevissa kuplissaan.

Toisille kasautuu hyvä työura, palkankorotuksia, ystäviä, harrastuksia ja terveyttä. Toisille taas työttömyyttä, yksinäisyyttä ja sairautta.

Jos toiseen ääripäähän ei koskaan törmää, voi olla vaikea ymmärtää, millaisessa todellisuudessa siellä eletään. Sitten hyväosaiset antavat neuvoja, että pienituloisen kannattaisi kokata halvoista juureksista eikä ostaa kalliita ja epäterveellisiä valmisruokia. Niinhän neuvojen antaja itsekin tekisi!

Silloin ei Ohisalon mukaan ymmärretä esimerkiksi sitä, miten täydellisesti köyhyys voi viedä voimat.

”Pienituloinen miettii vain, miten selviytyy. Se on niin kuormittava tila, että aivojen toimintakyky voi heikentyä.”

Mitä lemmikkeihin tulee, Ohisalo muistuttaa, että eläimet voivat olla tärkeää seuraa.

”Kansallisessa ruoka-apututkimuksessamme selvisi, että leipäjonossa jatkuvasti käyvistä 24 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi. ­Väestötasolla osuus on kolme prosenttia.”

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...