31.5.2014 OPPISINKOS JO JOTAIN ELÄMÄSTÄ ...
Miettinyt syntyjä syviä taas kerran. Onhan tässä mun elämässäni, paljon hyvääkin, mutta kyllä heikkoina hetkinä nämä rahahuolet kyllä nujertaa mielen. Olin Hämeenlinnassa lääkärissä, juu sain rahat matkoihin, mutta sosiaalitoimisto ei niitä minulle antanut, miten olisi siinä tapauksessa ollut , jos en olisi mistään rahaa saanut. Olisinko päässyt mitenkään matkaan? Kyllä mua jotenkin stressaa tällaiset asiat, että luullaan ihmisen venyvän aikalailla. Nöyrtymistä yhteiskunnan edessä. Suorastaan kerjäämistä, ruinaamista. Eikö nämä asiat olisi suoraan sosiaalipuolelta tulevia menoeriä , jotta ihminen pystyy kulkemaan sairaalareissujaan. Mun pitää selvitellä tätä, vastasuuden varaksi. Harmitus suuren suuri, näinkö jää sitten huonompiosaisilta lääkärireissut tekemättä, kun edes kulkumatkat eivät tule "kuin manulle illallinen". Eihän se maailma ihan tälleen pyöri, kyllähän sitä pitäisi olla hätäkeino, että asiat rullaavat ja saa lääkärireissut käytyä. Mutta , mikä se keino on