RIKAS RAHATTAKIN

Auttaja on sam,  kuin hyväntekijä vai onko sittenkään . Auttaja on henkilökohtaisempi, jotenkin läheinen. Tietää avun saajasta jotakin, hänen elämästään. Auttaja antaa omastaa, vaikka kahvipaketin, sitä tarvitsevalle. Hyväntekijä lahjoittaa tavaroita, lahjakortteja, kaikkea mitä ihminen saattaa tarvita, hänen mielestään. Ehkä avun saaja ei osaa sanoa, ettei tarvitse sitä tai tätä, tai häneltä ei sitä kysytä. Tyytyy saamiinsa lahjoituksiin. Itse olen saanut avustuksina vaatteita, kenkiä, elintarvikkeita, kosmetiikkaa, lehtiä, kirjoja yms. mistä kaikki naiset tykkää. Ja se toiselta tullut paketti kaiken kurjuuden keskellä, on kuin joulu-tai syntymäpäivälahja. Aina olen ollut kiitollinen ja kiittänyt. Niinhän sanotaan, ettei köyhällä oli varaa kieltäytyä avustuksesta. Olen myös itse antanut vaatteitani niitä tarvitseville. Vienyt seurakunnan vaatekierrätykseen. Lahjoittanut leluja ja kirjoja eteenpäin. Täsmänä, eli ne tavarat joita henkilö pyytää tai ilmoittaa tarvitsevansa, ti

Selviäkö, siinä on ollut miettimistä tässä muutamana viikkona. Välillä vaan tämä velkataakka kaataa maahan. Miettii pystyykö tätä maksamaan ikinä pois. Unelmat ihanasta huolettomasta velattomasta elämästä. Niin, vaan täällä hetkellä unelmia, kaukaisia, todella kaukaisia. Voi tietysti olla, että en koskaan saa ulosottovelkojani maksettua. Aina tulee joitakin asioita esteeksi, kun on miettinyt , että nyt maksan tuon laskun, puhelimen, ajoissa, niin kas, pyörä hajosi, hups, kännykkä hajosi, kengän pohjat meni rikki(5vuotta vanhat) niin ja kaikkein suurin murhehan on aina se , että saan kolmen viikon välein ostettua ruokaa pienelle vieraalleni. Mutta, kun olen tottunut selviämään tiukoistakin tilanteista, nuo kaikki muut selätetty , paitsi tuo viimeinen. Sehän on pitkäkestoinen asia.Onneksi saan aina kerran kuukaudessa seurakunnasta apua, mutta näin kun tulee kaksi kertaa kuussa, joutuu tekemään taikatempun, mistä apua. Mutta toisaalta, minulla ollut mielessä tämä blogi myös mu

17.3.2016 - Helsingin uutiset 5 miljardin raja rikki työttömyyskuluissa – pärjäisitkö 700 eurolla kuussa? Työttömyysturvamenot ylittivät viime vuonna 5 miljardin euron rajan.  Johanna Erjonsalo Työttömyysturvan menot ovat kasvaneet neljä vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 menojen kasvu oli edellisvuosia pienempää, mutta kokonaissumma nousi uuteen huippuunsa, Kela tiedottaa. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna 2015 yhteensä 5 064 miljoonaa euroa. Se on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Työttömyyskassojen maksaman ansioturvan osuus menoista oli 2 973 miljoonaa euroa ja Kelan maksaman perusturvan osuus 2 091 miljoonaa euroa. Työttömyyden on ennustettu pysyvän tänä vuonna korkealla. Samaan aikaan kuitenkin myös pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja entistä useampi työtön putoaa ansiosidonnaiselta päivärahalta peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varaan. Kelan maksama työttömän peruspäiväraha on 702,62 euroa kuussa. Sitä leikattiin vuoden alussa

Kotimaa 16.03.2016 07:20 Yli tuhat alaikäistä joutuu vuosittain ulosottoon Vanhemmat ja pummilla ajo vievät alaikäisiä velallisiksi. Alle 18-vuotiailta karhuttiin viime vuonna yli 600 000 euroa. Tyypillisin syy nuoren, 15–17-vuotiaan, ulosottoon joutumiselle ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkistusmaksut ja liikennevakuutukset. Alle vuoden ikäinen sylivauva oli viime vuonna nuorin velallinen ulosoton asiakkaana Suomessa. Lapselta perittiin maksamattomia jäännösveroja yli 6 500 euron arvosta. Tapaus on harvinainen, muttei ainutlaatuinen, sillä ulosoton asiakkaina on joka vuosi yli tuhat alaikäistä lasta ja nuorta. – Alaikäiselle pienikin ulosottoon joutunut maksu voi aiheuttaa merkittäviä tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Velkasumman ei tarvitse olla suuri, kun nuorella on riski ylivelkaantumisesta, toteaa alaikäisten asemaa ulosotossa tutkinut oikeustieteen tohtori Maarit Hovila Lapin yliopistosta. Nuorten velallisten suojeluun olisi Hovilan mukaan kiinnitettävä nyk

Valinnan vaikeus, jos maksaisin.  Mutta kun ei ole rahaa, ei tarvitse valita, kyllä tuokin saatava palautuu uudelllen ulosottoon, jossain vaiheessa. Kuluja ja korkoja tulee  lisää.  Mutta, pitkän maksuohjeman saa Oranssissa vaihtoehdossa.   

Parrakas hyväntekijä grillasi Myllypuron leipäjonon jonottajille satoja makkaroita: ”Paljon hymyä, ilon kyyneleitä” Parrakas hyväntekijä toi hyvää mieltä leipäjonoon makkaran muodossa. Julkaistu: 2.3. 22:01 Tuntematon hyväntekijä grillasi leipäjonossa ruokaa odottaville makkarat. Helsingin Myllypuron leipäjonossa oli keskiviikkoaamuna erikoinen näky. Rouheaan tekopartaan sonnustautunut mies paistoi grillillä 450 makkaraa ja jakoi ne jonottajille. Ilta-Sanomat tavoitti keskiviikkoiltana Brother Christmas -taiteilijanimeä kantavan miehen kotoaan spinningpyörän kyydistä. Mikä ihmeen mies tämä ”Jouluveli” oikein on? – Olen ihan normaali kahden lapsen isä. Ei ole mitään perintöjä tai huippu-urheilijan palkkoja, olen ihan tavallinen tallaaja, kertoo Brother Christmas. Paljon hymyä ja ilon kyyneleitä Leipäjonon viereen pystytetyssä grillissä oli koko ajan valmistumassa maksimaalinen määrä makkaroita ja kaikki tuli syödyksi parissa tunnissa. – Tunnelma jonossa oli oikein hyvä, au

UUTISET HELSINKI Helsinki 2.3.2016 klo 12:00 | päivitetty 2.3.2016 klo 12:00 Terveisiä alati pitenevästä leipäjonosta: "Eikö talkoiden pitänyt olla yhteiset?" Itä-Helsingin Myllypurossa sadat ihmiset jonottavat ruoka-apua kolme kertaa viikossa. Hiljaisia jonottajia on keskimäärin 750 päivässä. Kasvanut työttömyys näkyy jo ruoka-avussa. Jakelun johtaja muistuttaa, että eläkettä ei kerry ruokajonossa.  Myllypuron elintarvikeapu ry jakaa ruokaa kolme kertaa viikossa. Leipää on aina jaossa paljon. Taustalla yhdistyksen toiminnanjohtaja Sinikka Backman ja muut työntekijät järjestelevät kulkureittejä, jotta jako sujuisi joutuisasti. Kuva: Varpu Helpinen, Yle Jono Myllypuron ruoka-apuun itäisessä Helsingissä on aamulla kello kahdeksan aikaan jo satojen metrien pituinen. Sateella ja kovallakin pakkasella. Ensimmäiset tulevat jonoon jo aamuseitsemän jälkeen, vaikka jakelu alkaa vasta kello yhdeksän. Useimmilla on mukanaan perässävedettävä ostoskassi, joka täyttyy kauppojen

UUTISET KOTIMAA Kotimaa 2.3.2016 klo 11:13 | päivitetty 2.3.2016 klo 13:12 Köyhä: ”Raha ei ole tärkeää – paitsi kun ei ole yhtään ja on nälkä” Toimeentulotuen yläpuolella juuri ja juuri sinnittelevien taloudellinen asema on heikentynyt. Eniten rahan puutteesta kärsivät ne, joihin kohdistuvat yhtä aikaa monien tukien leikkaukset ja maksujen korotukset. Turkulainen Sirpa Hagman kertoo köyhän arjesta. Köyhyyttä koskevat päätökset tehdään yhteiskunnan huipulla. Matka vallan kabineteista Sirpa Hagmanin ovelle on valtava, mutta tämä köyhä koettaa saada äänensä porstuasta kuuluviin. Pontimena niukasta toimeentulosta kertomiseen on muun muassa viime aikojen talouden kiristyminen, leikkaukset ja puheitten koveneminen. On muun muassa julkaistu kyselytutkimus, joista ilmenee, että köyhiä pidetään usein ”rupusakkina” ja huono-osaisuutta ihmisen omana syynä. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva turkulainen Sirpa Hagman tietää, että 50 euroa on köyhälle iso raha. Keuhkoahtaumaa ja sokeritautia