RIKAS RAHATTAKIN

Tuore tilasto: Eläkeläisillä suurimmat perintävelat Torstai 29.10.2015 klo 22.33   Luottotietoyhtiö Bisnoden mukaan suomalaisten maksuhäiriöt kasaantuvat iän karttuessa. Eläkeläisten maksuhäiriöiden keskiarvoa nostaa merkittävästi pieni ryhmä ihmisiä, joilla on niin mittavat häiriömerkinnät, että velan maksaminen on käytännössä mahdotonta. Arkistokuva ei liity juttuun. Eläkeläisten maksuhäiriöiden keskiarvoa nostaa merkittävästi pieni ryhmä ihmisiä, joilla on niin mittavat häiriömerkinnät, että velan maksaminen on käytännössä mahdotonta. Arkistokuva ei liity juttuun. (MATTI MATIKAINEN) Yli 60-vuotiailla maksuhäiriömerkinnän omaavilla suomalaisilla on perinnässä keskimäärin 60 000 euroa henkilöä kohden. Vastaava lukema alle 20-vuotiailla on huomattavasti pienempi, vain noin 1 400 euroa. Tiedot käyvät ilmi markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnoden tuoreesta maksuhäiriötilastosta. Luottotietorekisteriä ylläpitävä Bisnode vertaili maksuhäiriömerkintöjen yhteenlaskettuja summia j

Ei viiden kympin kriisi tuntunut hassummalta.   Pelkäsin sitä kovasti, että tässäkö  elämä nyt olisi. Jatkunuthan tämä on, ja antanut kyllä enemmän iloa kuin murhetta. En tiedä mistä se ajatus tuli, että ei ole mitään enää saavutettavaa tässä elämässä. Aina uusi pelottaa ja aiheuttaa ahdistusta, ja se naiselle olennainen kauneus on katoavaista, ja maanvetovoima vaan lisääntyy iän myötä.  Ikää kun tulee lisää tuntuu, että järkikin lisääntyy. Ei tee niin herkästi äkkinäisiä päätöksiä. Mutta, kuitenkin  naisellahan on aina mahdollisuus muuttaa mielipiteitään.                                                                            Terveys melkein  pysynyt samana, viime vuoden lopulla se nilkka murtui. Ja nyt kun kaaduin polkupyörällä vasen olkapää ja kyynärpää tärähtivät. Ja tutkittiinhan se oikea olkapää , silloin 2012 kaatumisen takia, löytyi repeämää, mutta kuulemma siellä se on ja pysyy, ei tehdä mitään toimenpiteitä. Muussa tapauksessa, jos oikein rupeaa temppuilee, laitetaan ko

Kyllä on ollut varsin erilainen kuukausi. Hyvällä saa hyvää, ja sitä jakamalla vielä enemmän hyvää. Olen auttanut ystävää hädän hetkellä ja hän halusi sitten antaa minulle jotakin, mitä halusin. Olen erittäin mielissäni asiasta. Nuukusrajalla elämäni on välillä tosi raadollista, niin mielelle, kuin kropallekkin. Paino tippuu ja mieli matelee maassa. Kummasti kuitenkin jaksanut 2012 lähtien, välillä paremmin ja välillä pikkasen huonommin, jopa ollut masennustakin matkassa. Auringonsäteet herättää mielen. Antaa uskoa ja toivo parempaan. Näin syksylläkin. Vaikka hallitus ja ministerit tekevät vaikka mitä leikkauksia, niin pitää vaan ajatella ja uskoa ja toivoa, että kyllä ne keksii vielä jonkin toisenlaisen ratkaisun, jotta menetetyt edut saadaan jotenkin takaisin. Ainahan uusi asia harmittaa ja aiheuttaa hämminkiä, mutta niistä ollaan selvitty. Onhan sitä isompiakin laivoja kaatunut ja niistäkin on selvitty. Seurakunnan työntekijä ehdotti tuossa kevään korvalla, jos vaikka

Yle: Maksuhäiriö voi estää saamasta työtä - "Yhden merkinnän perusteella määritellään aika paljon" Torstai 22.10.2015 klo 10.27   Ylen kyselyyn vastanneista suuryrityksistä lähes puolet kertoi selvittävänsä uusien työntekijöiden luottotiedot. Takuu-Säätiö ihmettelee leimaamista. Suomessa on tällä hetkellä yli 370 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta ihmistä. Velkaongelmaisia auttavan Takuu-Säätiön mukaan häiriömerkinnän saaneet leimataan turhan helposti, Yle kertoo. - Tämän yhden merkinnän perusteella määritellään aika paljon, vaikka se voi olla monen asian summa tai jonkin elämässä tapahtuneen kriisin peruja. Eikä maksuhäiriö lopulta kerro ihmisestä ja hänen taidoistaan juuri mitään, Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar muistuttaa Ylellä. Ylen kyselyyn vastanneesta 13 yrityksestä kuusi ilmoitti tekevänsä selvityksen työntekijöidensä maksuhäiriöistä. Esimerkiksi talouspuolelle ei haluta henkilöitä, joilla on vaikeuksia omankin talouden kanssa. - Kyllä se vo

UUTISET KOTIMAA Kotimaa 15.10.2015 klo 9:24 | päivitetty 15.10.2015 klo 9:30 Tolkuton byrokratia uuvuttaa toimeentulotuen hakijaa: "Joka kuukausi pitää todistaa, että olen pitkäaikaistyötön" Toimeentulotuen hakemisen monimutkaisuus ja nöyryyttävyys ovat yhä arkipäivää. Vasemmistoliiton Anna Kontula ihmettelee, mikseivät norminpurkutalkoot ole koskeneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Sarviksen sosiaaliasema Tampereella toimeentulotukea haetaan Sarviksen sosiaaliasemalta. Kuva: Ville Vaarne / Yle Tamperelainen Kirsi Lilja istuu sosiaaliasema Sarviksen aulassa. Hänellä on mukanaan iso ruskea kirjekuori, joka on täynnä papereita. – Kelan tositteet, kopiot sähkölaskuista, pankkitiliotteet, lääkärilausunnot, Lilja luettelee. Lain mukaan meidän pitää selvittää tuen saajaa koskevat asiat. – Timo Ruohola Liljan mielestä toimeentulotuen hakeminen on nöyryyttävää. – Joka kuukausi pitää todistaa, että olen edelleen pitkäaikaistyötön, hän sanoo. Toimeentulotuen hak

Juu kyllä vaan näin taas kerran on. Kaikki mitä suunnittelet menee mönkään. Joudut palaamaan taas siihen alkuperäiseen suunnitelmaan. Mistään ei tule apua, joudut kömpimään pohja mutia myöten. Suunnitelmat lainan maksun suhteen kariutuivat. Itkuhan siitä tuli, ja kamalan huono olo. Mistä nyt sitten apu, ei mistään , vaan nyt omat rahat tarkalle markalle, ja nipistän näistä tuloistani joka kuukausi pikkusumman lainanlyhennykseen. Pankkilainaani maksan 266, 00 € kuukaudessa, ja sitten vielä tätä kaverilta ottamaani lainaa(1000), 50 € kuukaudessa, siihen menee  1v ja 8 kk , jos ei jotakin työkokeilua ja sitä kautta työtä, jota pystyisin tekemään, ja vakuutusyhtiö maksaisi sitä kuntoutusrahaa. Juuri kun on asennoitunut, että voisin pikkasen helpommin hoitaa maksua, niin ei kaikki menee päin mäntyä. Nyt laitan vaan itseni tosi tiukalle. Ei armoa, jostain hyväntekeväisyysjärjestöltä pyydän Jouluksi ruokaa ja lahjan pojanpojalleni. Itse yritän räpiköidä vanhoissa vermeissä, vaik

Juurikin näin poistetaan ryhmästä, kun vaadin selitystä, miksi minulle ei ole soitettu, vaikka luvattiin ja annettiin ymmärtää, että auttavat minua . Pyysin talvihaalaria pienelle miehelle, itselleni talvikenkiä, rattaita pikkumiehelle, ja jos jostain joku vanha tietokone tai läppäri. Kuivamuonia, jauhoja , sokeria yms.  jotta voisin tehdä terapialeivonnaisia. Ei tullut puhelin soittoa eikä muutakaan yhteydenottoa. Luin viimeeksi eilen kuinka tässä ryhmässä autetaan moniongelmaisia ihmisiä, perheitä, yksi asuvia yms. Miksi minua ei katsottu avun tarpeen piiriin ? Onko ylläpitäjillä omat kriteerit? Ja kuinka tässä ryhmässä apua jaetaan, onko rahanpyyntii luvat, onko apua saaneet antaneet luvat kuvata ja laittaa kuvia  nettiin. Varmasti osa onkin, mutta onhan tässä sekin puoli, että näytetään avunsaajat ja kuinka heidän elämänsä tulee onneliseksi avustuksesta. He ovat luvanneet auttaa kokonaisvaltaisesti, juu varmasti  sellaisia , jotka he katsovat avuntarpeen piiriin kuuluviksi

Ennen sisäfileetä Stockmannilta, nyt viikkoja pelkkää kaurapuuroa – Merjan elintaso romahti avioeron jälkeen Julkaistu: 5.10. 18:58 Köyhyys näyttäytyy Suomessa eri tavoin. Oululaisen Merjan elämä muuttui rajusti eron jälkeen. OULULAINEN Merja sairastui 45-vuotiaana syvään masennukseen rankan parisuhteen jälkeen neljä vuotta sitten. Viime vuodet hän on tullut toimeen kuntoutustuen ja eläkeläisen asumistuen turvin kahden kissansa kanssa. Kuntoutustuesta jää käteen 750 euroa kuussa, eläkeläisen asumistuki on 300 euroa. Suurimman siivun tuloista vie 630 euron vuokra.  Aika vähän tulee pyydettyä apua itselle, se hävettää. – Sosiaalitoimiston mielestä vuokrani on 100 euroa liian korkea, mutta ennemmin asun tässä keskustassa kuin satasta halvemmalla Rajakylässä. Se satanen menisi nopeasti kulkemisiin, Merja näkee. Jäljelle jäävästä 420 eurosta menee 170 euroa velkajärjestelyihin. Puhelinlasku on 30 euroa kuussa, ja sähkölasku kerralla noin 80 euroa. – Lopulla pysytään kissojen kanss

Neljän lapsen äiti joutui hankkimaan viikon ruoat 20 eurolla koko perheelle Julkaistu: 6.10. 5:00 Marjut Mäkinen on oppinut selviytyjäksi. On viikkoja, jolloin 20 euron on ollut riitettävä koko perheen ruokkimiseen, kertoo Marjut Mäkinen. Mäkisen perhe muutti Vantaalta Ouluun kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien perheen isä Jari on ollut työttömänä, Marjut-äiti toimii kahden kehitysvammaisen tyttären omaishoitajana. – 14-vuotias vanhin tyttäremme on keskivaikeasti kehitysvammainen, ja toiseksi nuorin tytär, 11-vuotias, on lievästi kehitysvammainen, äiti kertoo. PERHEEN kuukausitulot kertyvät pienistä puroista: isän 685 euron työttömyyskorvauksesta, äidin 1 100 euron omaishoidontuesta, Kelan 750 euron vammaistuesta, 490 euron lapsilisästä ja asumistuesta. Vuokran jälkeen käteen jää 2 800 euroa kuukaudessa. Se voi tuntua aluksi suurelta summalta, mutta kuusihenkiselle perheelle kyse on niukkuuden jakamisesta. Ison asunnon sähkölasku on 200 euroa, ja kuuden hengen puhelinlaskut sam

Mietin, miten maamme makaa. On leipäjonoja, ruokajonoja ja tänne tulevien pakolaisten jonoja. leipäjonossakin on todettu olevan sellaisia, jotka hakevat vaan sen takia leipää , että jäisi elintasoa  vastaava kulissi pystyyn. Ja myöskin ulkomaalaistaustaiset naiset, miehet  ja lapset,   jonottavat leipää ja ruokaa kyseisissä jonoissa. Eli käyttävät ehkä toisten tarvitsevaa apua väärin. Ehkä haetaan leipää ja ruokaa vain sen takia, että sitä voidaan myydä eteenpäin kolmannelle osapuolelle. Ja voidaan sillä rahalla , mikä varmaan ei ole kovin suuri, hankkia tarvittavaa tuotetta/palvelua itselleen. Jokaisessa avustusjärjestössä varmasti ilmenee väärinkäyttöä. Mikään järjestö ei voi tätä toimintaa poistaa millään tavalla. Mutta, yksi piirre varmasti on jokaisessa sama, se otetaan mikä annetaan ja siitä ei valiteta   se otetaan vastaan avosylin. Seurakunnilla on vaatteiden jakoa, siinäkin varmasti esiintyy väärinkäytöksiä, otetaan ja myydään vaatteita kirpputoreilla ja netissä. Er

"Harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista" - Uusi avustusjärjestö Sininen risti sai mäntyharjulaisen puheenjohtajan Päivitetty: 04.10.201521:15  15 Tiina Knaappila Uutiset Mäntyharju Tanja Hartonen-Pulkka kertoo, että yhteinen huoli omista kansalaisista johti uuden hyväntekeväisyysyhdistyksen perustamiseen. Suomeen on perustettu uusi Sininen risti ry -niminen hyväntekeväisyysyhdistys. Se on ilmoituksensa mukaan voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen avustusjärjestö. Sinisen ristin toimintaperiaate on avustaa vähävaraisia Suomen kansalaisia. – Yhdistystä tarvitaan, koska harva enää kantaa vastuuta vähävaraisista suomalaisista, yhdistyksen puheenjohtaja Tanja Hartonen-Pulkka sanoo. Mäntyharjulainen Hartonen-Pulkka korostaa, että Sininen risti on sitoutumaton poliittisesti ja uskollisesti. Hartonen-Pulkka edustaa perussuomalaisia Mäntyharjun valtuustossa. Myös muilla hallituksen jäsenillä perussuomalainen tausta. Sillä, että yhdistys aloittaa to