RIKAS RAHATTAKIN

LYHENSIN PIKKASEN ENEMMÄN, NYT VAAN KUKKARON NYÖRIT TIUKALLA, NIIN PÄRJÄÄN . Lainan nimi MUU FI81 4262 1182 0223 20 Laskelmassa on käytetty tulostushetken lainan saldoa, korkoprosenttia, sovittuja maksuohjelmia sekä sovittuja lainanhoitokuluja. Varsinaiset lainan veloitukset voivat poiketa tässä laskelmassa arvioiduista esim. maksujen viivästymisen, koron muutoksen tai maksuohjelman muutoksen vuoksi. Pankkiajan ulkopuolella (klo 19:15-6:15 ja lauantai sekä su Tulevat maksuerät, EURnnuntai) tehdyt ylimääräiset lyhennykset näkyvät lyhennyssuunnitelmassa viiveellä. Eräpäivä Lyhennys     Korko Kulut Yhteensä Saldo 2018 492,66 2,65         2,00        497,31 26.04.2018 213,27 1,73  1,00       216,00        279,39 28.05.2018 279,39          0,92        1,00       281,31        0,00 Yhteensä: 492,66 2,65         2,00       497,31

Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa" Leipäjonoista väitellyt Tuomo Laihiala pitää Tampereen Ruokanysseä asiakkaan kannalta paljon miellyttävämpänä tapana saada ruoka-apua kuin pitkässä leipäjonossa jonottaminen. MORO08.03.  19.30 Päivitetty12.03.  11.38 Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa" Tällä hetkellä hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala on Norjassa. Hän teki alkuvuonna väitöskirjan leipäjonoista. Hänen mielestään ruuan jonottaminen pakkasessa ja sateessa ei ole inhimillistä. Päivi Vasara Moro Ennen 1990-luvun lamaa ruoka-avun tarvetta ei juurikaan ollut. Suomen ensimmäinen ruokapankki perustettiin Tampereelle vuonna 1995. Muut suomalaiset seurakunnat ja järjestöt ottivat tästä mallia. Ruoka-aputoiminnan ajateltiin jäävän tilapäiseksi. Toisin kävi. –Pitkät leipäjonot ovat koko Suomen häpeäpilkk

Entinen myymäläauto jakaa ruoka-apua Tampereella, siksi Tampereella ei ole tuntikausien jonoja – "Aikanaan tuli tehtyä paljon pahaa, haluan nyt hyvittää nuo teot" Ruokanyssestä asiakas saa ottaa hyllystä yhden kutakin elintarviketta. Seurakuntien diakoni tutkii hakijan ruoka-avun tarpeen etukäteen. MORO08.03.  19.30 Päivitetty12.03.  11.37 TOMI VUOKOLA Entinen myymäläauto jakaa ruoka-apua Tampereella, siksi Tampereella ei ole tuntikausien jonoja – "Aikanaan tuli tehtyä paljon pahaa, haluan nyt hyvittää nuo teot" Nysseauto säästää Tampereella pitkiltä ruokajonoilta. Täälläkin joutuu hiukan jonottamaan, mutta se ei ole verrattavissa pääkaupunkiseudun tuntikausien leipäjonoihin. Pispalan pysäkillä Reino on menossa hakemaan omaa kassillistaan. Päivi Vasara Moro Televisiouutisissa olemme saaneet tottua kuviin Helsingin kamalan pitkistä leipäjonoista. Tänä talvena on kohuttu myös auttaja Heikki Hurstin talousahdingosta. Ruokanysse, eli ruoka-apua vähävarai

  Satoja ihmisiä odotti vuoroaan Myllypuron leipäjonossa helmikuussa 2017. Helsinki haluaa eroon leipäjonoista, ruoka-apuun etsitään muita tapoja Yhteisöllisempi ja hajautetumpi malli tarvitsee tuekseen hyvän jakelulogistiikan.   Työryhmä on käynyt tutustumassa Vantaan Yhteiseen pöytään. 06.03.2018 14:45  PAULI JUUSELA   ESKO JÄMSÄ Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä, Diakonissalaitos ja järjestöt etsivät uusia ratkaisuja elintarvikeavun jakamiseen. Yhteistyö aloitettiin työpajalla maaliskuun alussa. Tavoitteena on, että uusia malleja saataisiin kehitettyä ennen kuin järjestöt ensi syksynä hakevat järjestöavustuksia. – Pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista. Leipäjonoja on ollut Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Kuten olemme nähneet, ne eivät ole auttaneet vähentämään köyhyyttä. Tarvitsemme uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös jonoista ja ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa kaupungin lähettämässä ti

Noin puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa - velallisten määrä kasvaa Maanantai 12.3.2018 klo 12.56    Ulosoton perintätulos oli vuonna 2017 edelleen korkealla tasolla, vaikka se laski hieman verrattuna vuoteen 2016.   Noin puolella miljoonalla suomalaisella on velkaa ulosotossa. Kuvituskuva on perintätoimiston nettisivuilta. (PASI LIESIMAA/IL) Ulosotossa oli vuonna 2017 noin 558 000 eri velallista, tiedottaa Valtakunnanvoudinvirasto. Näistä luonnollisia henkilöitä eli yksittäisiä ihmisiä oli noin 501 000 ja oikeushenkilöitä hieman alle 57 000. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä ulosotossa kasvoi edellisvuodesta prosentilla, oikeushenkilöiden määrä puolestaan hieman yli viisi prosenttia.  Velallisten kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2016 yhteensä 1,4 prosenttia. - Käänne parempaan taloustilanteeseen ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa velallisten asemaa parantavasti. Lähiaikoina työllisyystilanteen paranemisen odotetaan kuitenkin alkavan helpottaa monen velallisen tilannetta. K

Yhä useampi nuori jää asunnottomaksi, vaikka keinoja ongelman ratkaisemiseksi olisi olemassa – ”Jos vanhemmatkaan eivät osaa hoitaa raha-asioitaan, miten lapset voisivat osata?” Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n maanantaina julkaisemien tuoreiden asunnottomuustilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna samaan aikaan, kun muiden ryhmien asunnottomuus laski.   Vesa, 24, on vastikään saanut asunnon ja päässyt vankilasta. Sitä ennen hän vietti puoli vuotta asunnottomana. (KUVA: JOONAS VOHLAKARI / HS) Noona Bäckgren HS Julkaistu: 9.3. 11:33 NUORTEN ajautumista asunnottomuuteen voitaisiin välttää hyvin yksinkertaisella keinolla: neuvonnalla. Tätä mieltä ovat Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja Y-säätiö ja velkaongelmaisia tukeva Takuusäätiö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n maanantaina julkaisemien tuoreiden asunnottomuustilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna samaan aikaan, kun m

Paljonko perheelläsi jää rahaa käteen? Katso taulukosta, oletteko köyhiä Julkaistu: 8.3. 16:07 Jaa112Twiittaa Taloussanomien kokoamasta taulukosta näet, ylittävätkö sinun ja perheesi käteen jäävät tulot köyhyysrajan. Yksinasuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen alle 1 203 euroa. Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheessä raja kulkee 1 924 eurossa. Yhteensä Suomessa oli vuonna 2016 noin 623 000 pienituloiseksi laskettavaa henkilöä, kertoi Tilastokeskus viime viikolla. Pienituloisten määrä on ollut hienoisessa laskussa viime vuosina, ja samaan aikaan nuorten osuus pienituloisista on noussut. Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Määritelmän vuoksi pienituloisuuden raja vaihtelee perheen koostumuksesta riippuen. Esimerkiksi yksinhuoltajan köyhyysraja on korkeampi kuin yksin asuvan, koska yksinhuoltajan kat

Muutama muuttunut tekijä, ja kas kummaa meni pankkilainan maksu uusiksi. Harmittaa pikkasen enemmän. Ei auta muu, kuin yrittää lyhennellä kuten oli alkuperäisellä maksusopimusella. Päivämääräthän muutettiin,  mutta onneksi . Näin se minäkin osaan perua  kirjoituksiani/sanojani. Arvio kuluvan ja seuraavan vuoden maksuista  Mahdolliset korkojen muutokset vaikuttavat alla oleviin tietoihin. Lainan numero: FI81 4262 1182 0223 20   Maksetut Arvio maksettavista Yhteensä Maksut ajalta  01.01.2018  -  31.12.2018 Lyhennys 520,87 EUR 838,25 EUR 1 359,12 EUR Korko 9,18 EUR 5,41 EUR 14,59 EUR Yhteensä 1 373,71 EUR Maksut ajalta  01.01.2019  -  31.12.2019 Lyhennys 0,00 EUR Korko 0,00 EUR Yhteensä 0,00 EUR Jouduin makselemaan muutaman rästiin menneen puhelinlaskun ja avittamaan  sukulaista muutossa. Kaikki ylimääriseen pankkilainan lyhennykseen varatut rahat meni sinne.  Ja, kun tulee takaisin, niin osissa. Ja juurikin n

Työtön yksihuoltajaäiti HS:n mielipidepalstalla: poikani joutuu ottamaan yli 9 000 euroa opintolainaa lukion käymistä varten - ”Sydämeni särkyy” Maanantai 5.3.2018 klo 07.54    Äidin mukaan vaihtoehdot ovat joko suuri opintolaina tai lukion keskeyttäminen. Äiti ei ymmärrä, miksi hänen poikansa joutuu nostamaan opintolainaa ensisijaisesti, kun lukio ei edes valmista mihinkään ammattiin. (EERO LIESIMAA) Työtön yksinhuoltajaäiti kirjoittaa HS:n mielipidekirjoituksessa, että hänen poikansa joutuu ottamaan jo lukion aikana yli 9 000 euron edestä opintolainaa. Tämä johtuu siitä, että sekä äiti että poika ovat eläneet viime vuodet toimeentulotuella. Kela kuitenkin edellyttää, että pojan täyttäessä 18 vuotta tänä vuonna hän joutuu nostamaan ensisijaisesti opintolainaa lukio-opintonsa loppuun saattamiseksi. Poika joutuu näin olleen nostamaan opintolainaa puolentoista vuoden ajan jo lukiossa ollessaan. Kirjoituksessa äiti ottaa kantaa siihen, että lukio-opiskelijat ajautuvat näin eriar

Useat käräjäoikeudet ovat mitätöineet pikavippien viivästyskorkoja – suurin osa velallisista ei hoksaa vastustaa kohtuutonta korkovaatimusta Pikavippien sääntelyyn kaavaillaan taas uusia muutoksia velkaongelmien vuoksi.   Maksamatta jääneen pikavipin vuoksi voi saada velkakanteen. (KUVA: LAURA OJA / HS) Minna Passi HS USEAT käräjäoikeudet ovat kohtuullistaneet tuomioissaan pikavippiyhtiöiden jopa yli sadan prosentin kohtuuttomia viivästyskorkovaatimuksia. Tapaukset ovat päätyneet oikeuteen, kun velkaa on jäänyt maksamatta ja pikavippiyhtiöt tai perintäfirmat ovat halunneet viedä velan ulosottoon. Tyypillisesti velalliset eivät vastaa velkakanteisiin. Käräjäoikeuksien ratkaisujen perusteella se kuitenkin kannattaisi, sillä korkoja on muutettu useissa tapauksissa jopa niin, ettei viivästyskorkoa ole tarvinnut maksaa lainkaan yli viitekoron. Joissakin tapauksissa viivästyskoron määrää on kohtuullistettu. Lainattu pääoma pitää toki joka tapauksessa maksaa takaisin. Velall

Kelan pääjohtaja Aamulehdessä: Aktiivimalli kasvattaa toimeentulotuen hakemusten määrää – ”Niistä on tullut elämäntapa”   Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen. (KUVA: Seppo Kärki) Julkaistu: 2.3. 20:55 Kelan pääjohtajan mielestä tarvitaan keskustelua siitä, olisiko toimeentulojen varassa elämiselle muita vaihtoehtoja. Kela valmistautuu siihen, että aktiivimalli kasvattaa toimeentulotuen hakemusten määrää. Asiakkaalle pitää tehdä uudet laskelmat vähentyneen työttömyysturvan vuoksi. Kela odottaa aktiivimallin tuovan 40 000 uutta toimeentulotukihakemusta, kirjoittaa Aamulehti. Vuonna 2017 toimeentulotukea sai Suomessa 350 000 kotitaloutta. Samalla Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen pitää aktiivimallia hyvänä herätteenä. Tammikuussa voimaan tullut laki aktiivimallista herättää keskustelua siitä, käytetäänkö veronmaksajien rahoja oikeisiin asioihin. – Mikä on yksilön vapaus olla ja elää ja samalla saada yhteiskunnan kautta tukea? Ihmisiä on hyvä herättää nykyisestä olotilan vakiintuneisuu