09.06.2017 Kenen kukkaro kutistuu, kenen paisuu? - katso kattava lista
Kenen kukkaro kutistuu, kenen paisuu? - katso kattava lista
Perjantai 9.6.2017 klo 08.09
Lomarahaleikkaukset, verotushelpotukset, hintojen nousu, palkkojen nollakorotukset...miten nämä kaikki vaikuttavat ostovoimaasi?
Kilpailukykysopimus leikkaa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017-2019.
Verotuksen keveneminen riittää keskimäärin kompensoimaan julkisen sektorin lomarahaleikkauksen.
Lopulliseen ostovoimaan vaikuttaa kuitenkin usea muukin seikka. Tarkista oma tilanteesi palkkataulukosta.
Li Andersson Päivärinnan ohjelmassa - Näin keittäjän kukkarosta viedään 400 euroa.
Kilpailukykysopimus leikkaa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017-2019. Leikkaus koskee yhteensä puolta miljoonaa kuntien ja valtion työntekijää. Asiasta on kirjoitettu ja puhuttu tiedotusvälineissä ahkerasti. Toukokuussa Yle uutisoi porvoolaiskeittäjästä, jonka palkkapussi on tänä vuonna 400 euroa kevyempi.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa, että asiat eivät ole aivan näin mustavalkoisia.
- [Uutisiin] haetaan helposti sitä isointa muutosta ja tehdään raflaavia otsikoita ilman, että annetaan oikeata kokonaiskuvaa siitä, mikä tässäkin tapauksessa todellinen muutos on, Kärkkäinen sanoo.
Hän muistuttaa, että pelkkä ansiotason kehityksen tarkkailu ei kerro, kuinka palkansaajien kukkaro kasvaa tai kutistuu tänä vuonna.
- Kukkaron kokoon vaikuttaa tulojen lisäksi myös verotuksen muutokset. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin merkittävistä veronkevennyksistä, jotka kasvattavat palkansaajien ja eläkeläisten käteen jääviä tuloja, Kärkkäinen muistuttaa.
Näitä asioita ei aina oteta huomioon juttua kirjoitettaessa.
- Omissa laskelmissani pyrin osoittamaan, että ero julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajien välillä on aito. Näistä asioista voi puhua myös niin, että käytetään oikeita lukuja. Se luku, mikä palkkakuittiin jää, ei kerro henkilön ostovoimaa. Tässä jutussa esitetty 400 euroa on pahasti harhaanjohtava. Vaikka käyttäisi oikeita lukuja, niin ero yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien välillä kuitenkin säilyy ja aihe pysyy mielenkiintoisena, hän sanoo.
Kärkkäinen muistuttaa, että verotuksen keveneminen riittää keskimäärin kompensoimaan julkisen sektorin lomarahaleikkauksen.
- Yksityisen sektorin palkansaajat hyötyvät veronalennuksista ilman lomarahaleikkauksia. Esimerkiksi 25 000 euron vuosituloilla yksityisen sektorin palkansaajan kukkaro kasvaakin noin 300 euroa enemmän vuodessa julkisen sektorin kollegaansa verrattuna.
Mikäli tämän vuoden kokonaisinflaatio vastaa alkuvuoden kehitystä, yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoima vahvistuu, vaikka hintojen nousu syökin osan nettotulojen kasvusta.
Julkisella puolella tilanne huonompi
Kukkaron koon lisäksi oleellista on myös se, mitä sen sisällöllä saa.
- Ostovoimaan vaikuttaa nettotulojen lisäksi myös hintojen kehitys. Alkuvuonna inflaatio on ollut keskimäärin yksi prosenttia, eli hinnat ovat nousseet ansiotasoa nopeammin.
Mikäli tämän vuoden kokonaisinflaatio vastaa alkuvuoden kehitystä, yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoima vahvistuu, vaikka hintojen nousu syökin osan nettotulojen kasvusta.
- Julkisen sektorin työntekijöiden tilanne on kuitenkin toinen. Vaikka nettotulot keskimäärin hieman viime vuodesta kasvavatkin, on hintojen nousu tätä nopeampaa ja ostovoima heikkenee. Jos palkansaaja kuluttaa koko nettotulonsa, heikkenee 25 000 euron vuosituloilla julkisen sektorin työntekijän ostovoima noin 140 euroa vuodessa.
Tänä vuonna ostovoiman kehitys ei siis tue yksityistä kulutusta.
- Yksityisen sektorin työntekijöillä ostovoima kasvaa ainoastaan veronalennusten takia. Julkisella sektorilla työntekijöiden tilanne on heikompi. Vaikka veronalennus riittää kompensoimaan lomarahaleikkauksen, ei se riitä täysin turvaamaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoimaa.
Kotitaloudet kannattelevat
Yksityinen kulutus on pitänyt Suomen päätä pinnalla viennin sakatessa.
- Jos katsotaan, mitä Suomen taloudelle on tapahtunut parin viime vuoden aikana, niin siinä nähdään, että vienti ei ole vetänyt. Suomen BKT on kuitenkin ollut lievässä kasvussa ja se on johtunut siitä, että yksityinen kulutus ja rakentaminen ovat kasvaneet. Erityisesti kotitalouksien kulutus on ollut sellainen, jonka kasvu on pitänyt Suomen talouskasvua edes jollain tavalla kasvussa.
Kohtuullinen ansiotasonousu negatiiviseen inflaatioon yhdistettynä on tukenut ostovoimaa.
Tuoreen ansiotasoindeksin mukaan palkansaajien ansiot nousivat alkuvuonna keskimäärin 0,3 prosenttia edellisvuodesta.
- Tässä tapauksessa keskiarvo voi kuitenkin johtaa harhaan. Yksityisen sektorin työntekijöillä ansiotaso kasvoi 0,8 prosenttia kun taas kuntien ja valtion työntekijöillä ansiotaso laski 1,1 prosenttia.
Suurin syy eroon julkisen yksityisen puolen palkansaajien välillä on juurikin kilpailukykysopimukseen sisältyvä julkisen sektorin työntekijöiden 30 prosentin lomarahaleikkaus.
- Toinen eroihin vaikuttava tekijä on se, miten palkat tulevat kehittymään. Vaikka nollakorotukset pätevät yleistasolla, niin siellä on palkkaliukumia ja yksilökohtaisia korotuksia. Voi olla, että palkat nousevat yksityisellä sektorilla julkista sektoria nopeammin, mikä voi olla yksi syy erojen kasvuun.
.Taulukossa näkyy palkansaajien ostovoiman muutos. Laskelma on tehty oletuksella, että tämän vuoden kokonaisinflaatio vastaisi alkuvuoden kehitystä. Yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoima vahvistuu, vaikka hintojen nousu syökin osan nettotulojen kasvusta. Julkisen sektorin työntekijöiden tilanne on toinen. Vaikka nettotulot keskimäärin hieman viime vuodesta kasvavatkin, on hintojen nousu tätä nopeampaa ja ostovoima heikkenee kaikilla tulotasoilla. Taulukon on laatinut Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.
Perjantai 9.6.2017 klo 08.09
Lomarahaleikkaukset, verotushelpotukset, hintojen nousu, palkkojen nollakorotukset...miten nämä kaikki vaikuttavat ostovoimaasi?
Kilpailukykysopimus leikkaa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017-2019.
Verotuksen keveneminen riittää keskimäärin kompensoimaan julkisen sektorin lomarahaleikkauksen.
Lopulliseen ostovoimaan vaikuttaa kuitenkin usea muukin seikka. Tarkista oma tilanteesi palkkataulukosta.
Li Andersson Päivärinnan ohjelmassa - Näin keittäjän kukkarosta viedään 400 euroa.
Kilpailukykysopimus leikkaa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017-2019. Leikkaus koskee yhteensä puolta miljoonaa kuntien ja valtion työntekijää. Asiasta on kirjoitettu ja puhuttu tiedotusvälineissä ahkerasti. Toukokuussa Yle uutisoi porvoolaiskeittäjästä, jonka palkkapussi on tänä vuonna 400 euroa kevyempi.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa, että asiat eivät ole aivan näin mustavalkoisia.
- [Uutisiin] haetaan helposti sitä isointa muutosta ja tehdään raflaavia otsikoita ilman, että annetaan oikeata kokonaiskuvaa siitä, mikä tässäkin tapauksessa todellinen muutos on, Kärkkäinen sanoo.
Hän muistuttaa, että pelkkä ansiotason kehityksen tarkkailu ei kerro, kuinka palkansaajien kukkaro kasvaa tai kutistuu tänä vuonna.
- Kukkaron kokoon vaikuttaa tulojen lisäksi myös verotuksen muutokset. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin merkittävistä veronkevennyksistä, jotka kasvattavat palkansaajien ja eläkeläisten käteen jääviä tuloja, Kärkkäinen muistuttaa.
Näitä asioita ei aina oteta huomioon juttua kirjoitettaessa.
- Omissa laskelmissani pyrin osoittamaan, että ero julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajien välillä on aito. Näistä asioista voi puhua myös niin, että käytetään oikeita lukuja. Se luku, mikä palkkakuittiin jää, ei kerro henkilön ostovoimaa. Tässä jutussa esitetty 400 euroa on pahasti harhaanjohtava. Vaikka käyttäisi oikeita lukuja, niin ero yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien välillä kuitenkin säilyy ja aihe pysyy mielenkiintoisena, hän sanoo.
Kärkkäinen muistuttaa, että verotuksen keveneminen riittää keskimäärin kompensoimaan julkisen sektorin lomarahaleikkauksen.
- Yksityisen sektorin palkansaajat hyötyvät veronalennuksista ilman lomarahaleikkauksia. Esimerkiksi 25 000 euron vuosituloilla yksityisen sektorin palkansaajan kukkaro kasvaakin noin 300 euroa enemmän vuodessa julkisen sektorin kollegaansa verrattuna.
Mikäli tämän vuoden kokonaisinflaatio vastaa alkuvuoden kehitystä, yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoima vahvistuu, vaikka hintojen nousu syökin osan nettotulojen kasvusta.
Julkisella puolella tilanne huonompi
Kukkaron koon lisäksi oleellista on myös se, mitä sen sisällöllä saa.
- Ostovoimaan vaikuttaa nettotulojen lisäksi myös hintojen kehitys. Alkuvuonna inflaatio on ollut keskimäärin yksi prosenttia, eli hinnat ovat nousseet ansiotasoa nopeammin.
Mikäli tämän vuoden kokonaisinflaatio vastaa alkuvuoden kehitystä, yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoima vahvistuu, vaikka hintojen nousu syökin osan nettotulojen kasvusta.
- Julkisen sektorin työntekijöiden tilanne on kuitenkin toinen. Vaikka nettotulot keskimäärin hieman viime vuodesta kasvavatkin, on hintojen nousu tätä nopeampaa ja ostovoima heikkenee. Jos palkansaaja kuluttaa koko nettotulonsa, heikkenee 25 000 euron vuosituloilla julkisen sektorin työntekijän ostovoima noin 140 euroa vuodessa.
Tänä vuonna ostovoiman kehitys ei siis tue yksityistä kulutusta.
- Yksityisen sektorin työntekijöillä ostovoima kasvaa ainoastaan veronalennusten takia. Julkisella sektorilla työntekijöiden tilanne on heikompi. Vaikka veronalennus riittää kompensoimaan lomarahaleikkauksen, ei se riitä täysin turvaamaan julkisen sektorin työntekijöiden ostovoimaa.
Kotitaloudet kannattelevat
Yksityinen kulutus on pitänyt Suomen päätä pinnalla viennin sakatessa.
- Jos katsotaan, mitä Suomen taloudelle on tapahtunut parin viime vuoden aikana, niin siinä nähdään, että vienti ei ole vetänyt. Suomen BKT on kuitenkin ollut lievässä kasvussa ja se on johtunut siitä, että yksityinen kulutus ja rakentaminen ovat kasvaneet. Erityisesti kotitalouksien kulutus on ollut sellainen, jonka kasvu on pitänyt Suomen talouskasvua edes jollain tavalla kasvussa.
Kohtuullinen ansiotasonousu negatiiviseen inflaatioon yhdistettynä on tukenut ostovoimaa.
Tuoreen ansiotasoindeksin mukaan palkansaajien ansiot nousivat alkuvuonna keskimäärin 0,3 prosenttia edellisvuodesta.
- Tässä tapauksessa keskiarvo voi kuitenkin johtaa harhaan. Yksityisen sektorin työntekijöillä ansiotaso kasvoi 0,8 prosenttia kun taas kuntien ja valtion työntekijöillä ansiotaso laski 1,1 prosenttia.
Suurin syy eroon julkisen yksityisen puolen palkansaajien välillä on juurikin kilpailukykysopimukseen sisältyvä julkisen sektorin työntekijöiden 30 prosentin lomarahaleikkaus.
- Toinen eroihin vaikuttava tekijä on se, miten palkat tulevat kehittymään. Vaikka nollakorotukset pätevät yleistasolla, niin siellä on palkkaliukumia ja yksilökohtaisia korotuksia. Voi olla, että palkat nousevat yksityisellä sektorilla julkista sektoria nopeammin, mikä voi olla yksi syy erojen kasvuun.
Palkansaajien ostovoiman muutos 2016-2017(€/vuodessa)
| Palkka (€/vuodessa) | Yksityinen | Julkinen |
| 15000 | 77 € | -110 € |
| 16000 | 79 € | -120 € |
| 17000 | 81 € | -131 € |
| 18000 | 82 € | -142 € |
| 19000 | 107 € | -130 € |
| 20000 | 121 € | -106 € |
| 21000 | 127 € | -112 € |
| 22000 | 132 € | -121 € |
| 23000 | 137 € | -127 € |
| 24000 | 142 € | -134 € |
| 25000 | 148 € | -140 € |
| 26000 | 131 € | -168 € |
| 27000 | 130 € | -200 € |
| 28000 | 157 € | -184 € |
| 29000 | 210 € | -92 € |
| 30000 | 212 € | -96 € |
| 31000 | 214 € | -104 € |
| 32000 | 216 € | -113 € |
| 33000 | 218 € | -121 € |
| 34000 | 218 € | -124 € |
| 35000 | 219 € | -131 € |
| 36000 | 220 € | -139 € |
| 37000 | 222 € | -148 € |
| 38000 | 223 € | -156 € |
| 39000 | 225 € | -165 € |
| 40000 | 226 € | -173 € |
| 41000 | 227 € | -182 € |
| 42000 | 229 € | -191 € |
| 43000 | 230 € | -199 € |
| 44000 | 232 € | -208 € |
| 45000 | 238 € | -211 € |
| 46000 | 273 € | -183 € |
| 47000 | 275 € | -162 € |
| 48000 | 277 € | -169 € |
| 49000 | 279 € | -177 € |
| 50000 | 281 € | -184 € |
| 51000 | 283 € | -191 € |
| 52000 | 286 € | -198 € |
| 53000 | 288 € | -205 € |
| 54000 | 290 € | -212 € |
| 55000 | 292 € | -220 € |
| 56000 | 294 € | -227 € |
| 57000 | 296 € | -234 € |
| 58000 | 298 € | -241 € |
| 59000 | 300 € | -248 € |
| 60000 | 303 € | -256 € |
| 61000 | 305 € | -263 € |
| 62000 | 307 € | -270 € |
| 63000 | 309 € | -277 € |
| 64000 | 311 € | -284 € |
| 65000 | 313 € | -291 € |
| 66000 | 315 € | -299 € |
| 67000 | 317 € | -306 € |
| 68000 | 319 € | -313 € |
| 69000 | 322 € | -320 € |
| 70000 | 324 € | -327 € |
| 71000 | 326 € | -335 € |
| 72000 | 328 € | -342 € |
| 73000 | 330 € | -349 € |
| 74000 | 332 € | -356 € |
| 75000 | 334 € | -363 € |
| 76000 | 336 € | -370 € |
| 77000 | 339 € | -378 € |
| 78000 | 341 € | -385 € |
| 79000 | 345 € | -390 € |
| 80000 | 442 € | -302 € |
| 81000 | 521 € | -215 € |
| 82000 | 527 € | -128 € |
| 83000 | 533 € | -97 € |
| 84000 | 539 € | -99 € |
| 85000 | 545 € | -100 € |
| 86000 | 552 € | -102 € |
| 87000 | 558 € | -103 € |
| 88000 | 564 € | -104 € |
| 89000 | 570 € | -106 € |
| 90000 | 576 € | -107 € |
| 91000 | 583 € | -108 € |
| 92000 | 589 € | -110 € |
| 93000 | 595 € | -111 € |
| 94000 | 607 € | -113 € |
| 95000 | 613 € | -125 € |
| 96000 | 618 € | -128 € |
| 97000 | 624 € | -130 € |
| 98000 | 630 € | -132 € |
| 99000 | 635 € | -135 € |
| 100000 | 641 € | -137 € |
| 101000 | 646 € | -139 € |
| 102000 | 652 € | -141 € |
| 103000 | 658 € | -143 € |
| 104000 | 663 € | -145 € |
| 105000 | 669 € | -148 € |
| 106000 | 674 € | -150 € |
| 107000 | 680 € | -152 € |
| 108000 | 686 € | -154 € |
| 109000 | 691 € | -156 € |
| 110000 | 697 € | -158 € |
| 111000 | 702 € | -161 € |
| 112000 | 708 € | -163 € |
| 113000 | 714 € | -165 € |
| 114000 | 719 € | -167 € |
| 115000 | 725 € | -169 € |
| 116000 | 730 € | -172 € |
| 117000 | 736 € | -174 € |
| 118000 | 742 € | -176 € |
| 119000 | 747 € | -178 € |
| 120000 | 752 € | -181 € |
Suurin syy eroon julkisen yksityisen puolen palkansaajien välillä on kilpailukykysopimukseen sisältyvä julkisen sektorin työntekijöiden 30 prosentin lomarahaleikkaus. (WERNER BACHMEIER)
TIIA-MARIA TAPONEN
tiia-maria.taponen@iltalehti.fi
