10.12.2013 "Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"
"Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"
Asuntovelallisten, yrittäjien ja eläkeläisten velkaongelmat ovat lisääntyneet Suomessa. Maksuhäiriömerkintöjä vältellään ja ongelmia salataan loppuun asti, usein ikävin seurauksin. Takuu-Säätiön asiakkaista 30–60 erillisen velan kanssa painivien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Suomen talouden vaikea tilanne näkyy velkaongelmien kasvamisena. Monen talousosaaminen on heikkoa ja velkoja maksetaan velalla.
Kun ongelmia vältellään ja salataan viimeiseen asti, kotitalouden kantokyky voi äkkiä romahtaa.
Velkaneuvontaa tarjoavaan Takuu-Säätiöön on kertynyt yhteydenottoja tänä vuonna lähes edellisvuoden tahtiin. Viime vuonna puhelumäärät kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 2011.
Uutena ongelmaryhmänä ovat nousseet esiin asuntovelkaiset ja yrittäjät. Myös eläkeläisten osuus velka-apua tarvitsevista on lisääntynyt. Joka kymmenes velkojen järjestelyä hakeva on yli 65–vuotias.
Työikäisten vaikeudet heijastuvat ikääntyneisiin, kun ongelmissa olevia lapsia ja lastenlapsia autetaan.
Irtisanomisaalto
ja suuret asuntolainat
Helsingin kaupungin velkaneuvoja Ilkka Passi tunnistaa ongelmien kasvun. Passin mukaan velka-apua tarvitsevien joukosta erottuvat entistä enemmän pienyrittäjät.
Viime vuosien irtisanomisaallot ovat synnyttäneet Suomeen paljon uusia pienyrittäjiä. Passin mukaan monen pienyrittäjän alkutaipale ei ole ollut ruusuinen.
– Velkaneuvonnan asiakaskunta on hyvin moninainen, mutta entistä enemmän velka-apua tarvitsevat yrittäjät, Passi kertoi Takuu-Säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä.
Joukosta löytyy muun muassa taksiyrittäjiä, ravintoloitsijoita ja erilaisia palveluja tarjoavia yrittäjiä. Passin mukaan ongelmia on varsinkin muutamien työntekijöiden pienyrityksillä. Veroista ja muista kuluista ei välttämättä selvitä.
Myös asuntovelkaisten osuus velka-apua tarvitsevista on kasvanut. Takuu-Säätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan joka viidennellä velkaneuvontaan soittavista on taakkanaan suuri asuntolaina.
– Yksin asuvien asuntoluotot ovat yhä suurempia. Lainan lyhennyksistä saatetaan selvitä, mutta muista hankinnoista kertyneet kulutusluotot aiheuttavat vaikeuksia, Mattila kertoi.
Velkaa
maksetaan velalla
Velkojen maksu aina vain uudella velalla on ikävä kierre, joka johtaa monesti maksukyvyttömyyteen. Nykyajan pikavipit ja erilaiset kulutusluotot tarjoavat monta keinoa selvitä veloista, ennen kuin seinä tulee vastaan.
Merkittävänä velkaantumisen syynä Passi mainitsee myös erilaiset riippuvuudet. Eletään hetkessä eikä murehdita mahdollisista seurauksista.
– Kyse voi olla päihteistä, peliriippuvuudesta tai hallitsemattomasta ostomaniasta.
Takuu-Säätiön 30–60 erillisen velan kanssa painivien asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Pikavippilainsäädännön muutos on Mattilan mukaan hidastanut ongelmien kasaantumista, mutta vippien korot ovat yhä korkeita.
Eduskunta päätti helmikuussa laista, joka rajoittaa alle 2 000 euron pienluottojen todellisen vuosikoron korkeintaan 50,5 prosenttiin.
Passin mukaan suomalaiset pyrkivät loppuun asti välttämään luottohäiriömerkintöjä ja salaamaan maksuvaikeudet.
– Velkaantumisesta ei kerrota läheisille, eikä välttämättä edes puolisolle.
Häiriömerkinnän leima on kova ja käytös sinänsä ymmärrettävää. Esimerkiksi pankit syynäävät asiakkaansa tarkkaan.
Ongelmat kuitenkin pahenevat, kun velkoja hoidetaan uudella velalla. Velkojen keräämisen mahdollisuus ei palvele maksuvaikeuksissa olevaa.
Taloushallinta
hukassa
Takuu-Säätiön tilastojen mukaan pienituloisuuden ja epäonnistuneen yritystoiminnan rinnalla yhä merkittävämpi syy maksuvaikeuksiin on oman talouden hallintavaikeudet. Tulot saattavat olla riittävät, mutta kalliita kulutusluottoja kertyy silti.
Talouden kriisiaika kasvattaa kansalaisten omaa vastuuta taloudestaan. Taloudenhoidon perusasioiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla.
Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin mielestä viranomaisten tulisi tarttua hanakammin ongelmaan.
Yksityisiä hankkeita on osaamisen parantamiseksi, mutta Suomessa tarvittaisiin myös monista muista maista tuttu talousosaamisesta vastaava viranomainen.
– Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet kehittää talousosaamistaan, Kalmi totesi tilaisuudessa.
Kansalaisten taloustaitoja voitaisiin Kalmin mukaan kehittää muun muassa lisäämällä ja tehostamalla talouden hallinnan opetusta kouluissa ja esimerkiksi yliopistojen orientoivissa opinnoissa.
