31.12.2013. Kela teki laskelmat: Tällainen ihminen pärjää perusturvalla parhaiten

Tiistai 31.12.2013 klo 20.21
Perusturvan riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä.

Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen.
Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. (COLOURBOX.COM)
Kelan tutkimusosaston raportti sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys ottavat kantaa siihen, millaisella rahamäärällä ihminen tulee Suomessa toimeen, ja millainen on kohtuullinen kulutuksen taso.

Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemien viitebudjettien mukaan yksin asuvan miehen taloudessa tarvitaan 260 ja nelihenkisessä pikkulapsiperheessä 365 tavaraa ja palvelua, jotka ovat välttämättömiä toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen tämän päivän Suomessa.

Näiden tavaroiden ja palveluiden hankkiminen maksaa 495-1497 euroa kuukaudessa, kun asumiskuluja ja liikennemenoja ei ole laskettu mukaan.

Myös perusturvaetuuksien riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä.

Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. Heikoiten perusturvaetuudet kattavat yksin asuvien alle 45-vuotiaiden sekä lapsiperheiden kohtuullisen kulutuksen


Tutkimuksen mukaan kohtuullista toimeentuloa uhkaa pienituloisuuden lisäksi ihmisten toimintamahdollisuuksia rajoittavat tekijät, kuten koulutuksen puute, sairaudet ja velkaantuminen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät rajoitteet aiheuttavat puolestaan yksinäisyyttä.

- Viimesijaisenkin tuen eli toimeentulotuen tarkoituksena on mahdollistaa ihmisen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, ei pelkästään pitää ihminen hengissä. Tämä on huomioitava, kun pohditaan toimeentulotuen perusosan pienentämistä tai täydentävää toimeentulotukea, tiedotteessa sanotaan.

13.12.2013 TAKAPAKKIA

Jep, jätti sitten maksamatta auton osamaksu erät, ei auta muu kuin laittaa ulosottomiehet maanantaina perään, saadaan sekin sitten mun kontolle, kun olen niin auliisti avittanut ja laittanut nimeni papereihin, lapselleni.

Eli ei olisi kannattanut luottaa, edes omaan lapseen, lupauksitta huolimatta.

12.12.2013 Facebookista apua köyhien jouluun

Torstai 12.12.2013 klo 15.37
Vapaaehtoispohjalta tehty Facebook-sivusto Jouluapua on saavuttamassa suuren suosion.

Jouluapua-sivusto on perustettu pelkästään lasten takia.


Jouluapua-sivusto Facebookissa

Sivustolla apua tarvitsevat perheet tuovat anonyymisti esille tarpeensa ja kuka tahansa voi lähettää perheelle joululahjoja. Sivusto sai alkunsa reilu kuukausi sitten ja sillä on jo lähes 10 000 fania. Lahjoituksia on tehty jo yli tuhat.

Apua voi pyytää lapsiperheet, joissa rahatilanne on niin tiukka, ettei pysty omin avuin toteuttamaan joulua lapsilleen. Toivelistoja on julkaistu noin 200.

- Tänä vuonna emme valitettavasti pysty ottamaan enempää hakemuksia vastaan, sillä joulu on jo niin lähellä, kertoo Jouluapua -sivuston perustaja ja ylläpitäjä Heidi Miettinen.

Monille avun pyytäminen voi olla vaikea asia. Sivulla pystyy julkaisemaan toivelistan nimettömänä, ja Miettinen muistuttaa, että avun pyytäminen ei ole häpeä.

- Lasten takiahan tätä tehdään. Meidän täytyy ajatella lasten iloa jouluaattona, kun hän avaa paketin. Ja vanhempien iloa, kun he pystyvät antamaan lahjan rahatilanteesta huolimatta. Lahjoittajat saavat ilon ja lämpimän mielen tietäessään, että apu menee oikeaan paikkaan.

Tyypillisimpiä lahjatoiveita tänä jouluna ovat olleet ruoka-apu, vaatteet ja lasten lelut.

Karttapalvelu vie lähemmäs avun tarvitsijoita

Avuntarvitsijoiden lahjatoivomukset liitetään Maplet-karttapalveluun, josta lahjoittaja näkee avun tarvitsijan sijainnin. Kartta on rakennettu siten, että avuntarvitsijoiden paikat ovat epätäsmälliset, jotta anonyymiys säilyy.

Karttapalvelun sivusto sai lahjoituksena.

- Kartta on paras tapa antaa todellinen kuva toivelistoista lahjoittajille. Näin avuntarvitsijoihin pääsee samaistumaan helpommin. Karttaa selatessa voi nousta mieleen esimerkiksi, että "tämä perhe on lähellä minua", "tuossa kaupungissa asuin ennen" tai "tuolla ystäväni asuu".

Miettisen mukaan ihmisiä ei ole tarvinnut kannustaa lahjoittamaan.

- Suomalaiset ovat hyvin sydämellisiä ja auttaminen on tullut kuin itsestään sivuston levitessä. Hienoa on, että yritykset ovat myös lähteneet mukaan.

Apua ehtii antamaan vielä tänä vuonna, ja lahjoituksia otetaan vastaan kaikille sivulla oleville toivelistoille.


Idea sivustoon syntyi, kun Miettisen silmiin osui artikkeli muutaman vuoden takaa "Joulu on vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä". Artikkelin mukaan Suomessa elää yli 130 000 lasta köyhyysrajan alapuolella.

- Aloin pohtia, kuinka moni lapsi joutuu elämään köyhyydessä tänä jouluna. Äitinä ajattelin lapsen päiväkotiin tai kouluun palaamista joulun jälkeen. Lapsilla on tapana keskustella keskenään mitä ovat saaneet joululahjaksi, eikä yksikään lapsi saisi kokea ulkopuolisuutta.

Sivuston toiminta jatkuu myös ensi jouluna.

10.12.2013 YRITYSTÄ.....

Olen yrittänyt muutamia päiviä kouluttaa itseäni, että raha ei olisi niin tärkeä. No, pakkohan se on totutella siihen , kun sitä ei ole  0,36 senttiä tilillä ja  2 € käteisenä. Eilen kävin kaupassa ja ostin 2 appelsiinimehua, olen pirtelöitä väsännyt rahkasta ja mehusta. Ruokaa ei oikein tee mieli. Mutta, ei mun tee mieli oikein rahaakaan. Ehkä jos sitä olisi ostaisin omenoita. Niitä kaipaan läpi vuoden ruokavaliooni.

Jos ajatellaan rahan mahtia on sillä aikamoinen mahti. Miettii, mihin sitä kuluttaisi jos sitä olisi, no ehkä muutamia joululahjoja ja jotain huuhteluainetta. Mutta sitäkin vielä, ettei niin kova hätä viel. Muuten kyllä ei ole oikein muuta mitä hankkisi. Ihanaa olisi ostella jos ei tarvii koko ajn miettiä mistä seuraavaksi joutuu säästämään.  Ensi viikolla tulee päivärahat ja ne meneekin pankin lainaa vuokrarästeihin ja puhelimeen ja verorästeihin. Mutta ei jää mitään ylimääräistä.

Ehkä Jouluapua tulee jostain, muuten on aika köyhä joulu mulla. Mutta ei se mua haittaa, mä tulen niin pienellä toimeen. Marjoja on vielä pakkasessa, ja jouluna mennään mun sukulaisiin syömään joten ei pelkoo , että nälkään kuolisin.

Ihminen vaan opetetaan tähän kulutushysteriaan, voisinhan mäkin tänne ladella suurempia toiveitani, eli isompi 143 cm pakastinkaappi, Kitchen Aid yleiskone, uudet toppa housut , uusi toppatakki ja uudet talvikengät. Mutta mun pikku pakkanen riittää nyt viel, ja toppavermeet viel pikkasen lämpöö kestää ja kengät kyllä pitäisi saada jostain, ja toi yleiskone olisi unelma...mutta kädet toimii viel, tehdään perinteistä käsin vaivattua pullaa.

Mutta mennääs taas tällä eteenpäin, päivä kerrallaan.

10.12.2013 Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt

Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt
Tutkija Ilpo Suoniemen mukaan köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysriskit ovat pitkittyneet. Kansa on yhä selvemmin jakautunut: toiset ovat kroonisesti köyhiä, kun taas osaa köyhyys ei juuri koskaan koettele, tutkija arvioi.

Pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) yhteisessä tutkimuksesta Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995–2008, jossa tutkija Ilpo Suoniemi tarkastelee ilmiötä.

Alttius on matalampi niillä, joilla on korkea koulutus ja jotka käyvät töissä. Suurempi köyhyysriski on puolestaan vähän koulutusta saaneilla henkilöillä, työttömillä ja eläkeläisillä.

– Näkymät ovat aika huonot esimerkiksi nuorella henkilöllä, joka on pitkäaikaistyötön ja jolla on matalin koulutusaste eli peruskoulutus, Suoniemi kertoo Taloussanomille.

Mitä useampia riskiä kasvattavia tekijöitä, sitä suurempi köyhyysriski. Työttömyyden ja matalan koulutustason lisäksi yksin asuminen pysyvästi on yksi näistä tekijöistä.

Suoniemen mukaan köyhyysriskiä voi torjua esimerkiksi parantamalla koulutusmahdollisuuksia.

Köyhän tulot
runsaat tuhat eroa

Tutkimuksessa köyhäksi katsottiin henkilöt, joiden tulot jäävät 60 prosenttiin mediaanitulosta. Tämä tarkoittaisi yksineläjällä runsaan 1100 euron nettotuloja kuukaudessa.

– Jos esimerkiksi toimeentulotuella ja asumistuella elää, niin sen yli ei pääse.

Suoniemen mukaan köyhyys itsessään lisää riskiä siihen, että pysyy köyhänä jatkossakin.

– Jos on vuoden köyhä, se lisää köyhyysriskiä 10 prosenttia.

 Suoniemen mukaan köyhyysongelma on Suomessa syventynyt useasta näkökulmasta tarkasteltuna. Köyhyys on kroonistunut ja köyhyydestä irtautuminen on vaikeutunut. Lisäksi köyhäksi päätyminenkin on lisääntynyt.

Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy sillä, että tarkastellulla aikavälillä tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen ansiokehityksestä, tutkija arvioi.

Avioero on iso
köyhyysriski

Avioero tai puolison kuolema on iso köyhyysriski. Silloin ihminen jää vain omien tulojensa varaan ja pienituloinen henkilö voi pudota herkästi köyhyysrajan alapuolelle.

– Varsinkin naisille ja etenkin ikääntyneille naisille avioero on iso riski. Yli 50-vuotiaiden naisten köyhyysriski kasvaa 18 prosenttia, Suoniemi kertoo.

Tämä johtuu siitä että ikääntyneiden on vaikeampi muuttaa tilannettaan kuin nuorempien.

Kun mukaan otetaan nuoremmatkin eli kaikki yli 30-vuotiaat naiset, köyhyysriski on avioeron jälkeen 13 prosenttia. Miehistä ero ei tee aivan niin helposti köyhiä. Köyhyysriski on 10 prosenttia.

10.12.2013 "Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"

"Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"
Asuntovelallisten, yrittäjien ja eläkeläisten velkaongelmat ovat lisääntyneet Suomessa. Maksuhäiriömerkintöjä vältellään ja ongelmia salataan loppuun asti, usein ikävin seurauksin. Takuu-Säätiön asiakkaista 30–60 erillisen velan kanssa painivien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Suomen talouden vaikea tilanne näkyy velkaongelmien kasvamisena. Monen talousosaaminen on heikkoa ja velkoja maksetaan velalla.

Kun ongelmia vältellään ja salataan viimeiseen asti, kotitalouden kantokyky voi äkkiä romahtaa.

Velkaneuvontaa tarjoavaan Takuu-Säätiöön on kertynyt yhteydenottoja tänä vuonna lähes edellisvuoden tahtiin. Viime vuonna puhelumäärät kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 2011.

Uutena ongelmaryhmänä ovat nousseet esiin asuntovelkaiset ja yrittäjät. Myös eläkeläisten osuus velka-apua tarvitsevista on lisääntynyt. Joka kymmenes velkojen järjestelyä hakeva on yli 65–vuotias.

Työikäisten vaikeudet heijastuvat ikääntyneisiin, kun ongelmissa olevia lapsia ja lastenlapsia autetaan.

Irtisanomisaalto
ja suuret asuntolainat

Helsingin kaupungin velkaneuvoja Ilkka Passi tunnistaa ongelmien kasvun. Passin mukaan velka-apua tarvitsevien joukosta erottuvat entistä enemmän pienyrittäjät.

Viime vuosien irtisanomisaallot ovat synnyttäneet Suomeen paljon uusia pienyrittäjiä. Passin mukaan monen pienyrittäjän alkutaipale ei ole ollut ruusuinen.

– Velkaneuvonnan asiakaskunta on hyvin moninainen, mutta entistä enemmän velka-apua tarvitsevat yrittäjät, Passi kertoi Takuu-Säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä.

Joukosta löytyy muun muassa taksiyrittäjiä, ravintoloitsijoita ja erilaisia palveluja tarjoavia yrittäjiä. Passin mukaan ongelmia on varsinkin muutamien työntekijöiden pienyrityksillä. Veroista ja muista kuluista ei välttämättä selvitä.

Myös asuntovelkaisten osuus velka-apua tarvitsevista on kasvanut. Takuu-Säätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan joka viidennellä velkaneuvontaan soittavista on taakkanaan suuri asuntolaina.

– Yksin asuvien asuntoluotot ovat yhä suurempia. Lainan lyhennyksistä saatetaan selvitä, mutta muista hankinnoista kertyneet kulutusluotot aiheuttavat vaikeuksia, Mattila kertoi.

Velkaa
maksetaan velalla

Velkojen maksu aina vain uudella velalla on ikävä kierre, joka johtaa monesti maksukyvyttömyyteen. Nykyajan pikavipit ja erilaiset kulutusluotot tarjoavat monta keinoa selvitä veloista, ennen kuin seinä tulee vastaan.

Merkittävänä velkaantumisen syynä Passi mainitsee myös erilaiset riippuvuudet. Eletään hetkessä eikä murehdita mahdollisista seurauksista.

– Kyse voi olla päihteistä, peliriippuvuudesta tai hallitsemattomasta ostomaniasta.

Takuu-Säätiön 30–60 erillisen velan kanssa painivien asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Pikavippilainsäädännön muutos on Mattilan mukaan hidastanut ongelmien kasaantumista, mutta vippien korot ovat yhä korkeita.

Eduskunta päätti helmikuussa laista, joka rajoittaa alle 2 000 euron pienluottojen todellisen vuosikoron korkeintaan 50,5 prosenttiin.

Passin mukaan suomalaiset pyrkivät loppuun asti välttämään luottohäiriömerkintöjä ja salaamaan maksuvaikeudet.

– Velkaantumisesta ei kerrota läheisille, eikä välttämättä edes puolisolle.

Häiriömerkinnän leima on kova ja käytös sinänsä ymmärrettävää. Esimerkiksi pankit syynäävät asiakkaansa tarkkaan.

Ongelmat kuitenkin pahenevat, kun velkoja hoidetaan uudella velalla. Velkojen keräämisen mahdollisuus ei palvele maksuvaikeuksissa olevaa.

Taloushallinta
hukassa

Takuu-Säätiön tilastojen mukaan pienituloisuuden ja epäonnistuneen yritystoiminnan rinnalla yhä merkittävämpi syy maksuvaikeuksiin on oman talouden hallintavaikeudet. Tulot saattavat olla riittävät, mutta kalliita kulutusluottoja kertyy silti.

Talouden kriisiaika kasvattaa kansalaisten omaa vastuuta taloudestaan. Taloudenhoidon perusasioiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla.

Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin mielestä viranomaisten tulisi tarttua hanakammin ongelmaan.

Yksityisiä hankkeita on osaamisen parantamiseksi, mutta Suomessa tarvittaisiin myös monista muista maista tuttu talousosaamisesta vastaava viranomainen.

– Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet kehittää talousosaamistaan, Kalmi totesi tilaisuudessa.
Kansalaisten taloustaitoja voitaisiin Kalmin mukaan kehittää muun muassa lisäämällä ja tehostamalla talouden hallinnan opetusta kouluissa ja esimerkiksi yliopistojen orientoivissa opinnoissa.

http://www.getrichslowly.org/blog/

http://www.getrichslowly.org/blog/

5.12.2013 Kun on pakko tehdä kahta työtä

Kun on pakko tehdä kahta työtä

Moni suomalainen ei tule palkkatyöllään toimeen. Siksi he tekevät kahta työtä. Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka käyvät töissä ja jäävät silti palkallaan alle köyhyysrajan.


Pomojen ansioita pyöritellyt palkkakeskustelu on käynyt kuumana. Yhtä paljon pitäisi puhua työssäkäyvistä suomalaisista, jotka jäävät palkallaan alle köyhyysrajan.

Ongelmaryhmä ovat varsinkin vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät, kun kokopäivätyötä ei ole tarjolla.

Kasvavaa osa-aikatyöläisten joukkoa pompotellaan nollatuntisopimuksilla, eikä lisätuntien tarjoaminen aina suju työsopimuslain hengessä.

Toimeentulo on pienipalkkaisilla useimmiten epävarmaa ja parhaimmillaankin varsin heikkoa. Heille työnteko ei ole "parasta sosiaaliturvaa". Kutakuinkin samoihin tuloihin voi päästä tekemättä mitään.

Moni joutuu tekemään useampaa kuin yhtä työtä. Heikoimmassa asemassa ovat naiset ja alle 30-vuotiaat.

Työssäkäyvät köyhät
monenkirjava joukko

Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011. Silloin kaikkiaan 86 000 palkansaajan ja yrittäjän käytettävissä olevat tulot jäivät korkeintaan vajaaseen 1 200 euroon kuukaudessa.

Koko Suomen väestöstä jopa 704 000 henkilöä tuli kuukausittain toimeen vastaavalla tai pienemmällä rahamäärällä.

Summa on virallinen köyhyysraja, eli 60 prosenttia kaikkien suomalaisten mediaanituloista, eli keskituloisen käytettävistä tuloista.

Köyhyysrajalla tai sen alle elävien työllisten kuukausitulojen mediaani oli tätäkin selvästi pienempi 936 euroa.

– Työllisissä on olemassa ryhmiä, joilla köyhyysriski on selvästi suurempi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä tekevät palkansaajat, sekä eritoten itsensä työllistäjät, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkija Merja Kauhanen.

Köyhyysriskiä lisää myös matalapalkka-alan työt, kuten siivoustyö tai kaupan ala.

Kaikki matalapalkkaiset eivät toki ole työssäkäyviä köyhiä. Joukkoon kuuluu opiskelijoita, sekä muista syistä pienet tunnit valinneita nuoria ja vanhoja. Pienet tulot eivät automaattisesti tarkoita huonoa toimeentuloa.

Kauhasen muistuttaa, että tuloköyhyyttä mitataan kotitaloustasolla, jolloin siihen vaikuttavat työpaikan ohella myös kodin tilanne, kuten ansaitsijoiden ja lasten lukumäärä.

Pienituloisuustilastoissa näkyy siten vain ne suomalaiset, joiden koko kotitaloudessa joudutaan tulemaan toimeen laihalla rahapussilla.

Vasten tahtoaan osa-aikaisena
yli 90 000 suomalaista

Osa-aikaisten palkansaajien määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 324 000 henkeen eli 15,4 prosenttiin kaikista palkansaajista. Heistä suurin osa on naisia.

Kasvu on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2009 osa-aikatyölaisiä oli Suomessa selvästi vähemmän, 283 000 henkeä.

Osa-aikatyöllä ja sen tuomilla joustoilla on paikkansa työelämässä. Joustot toimivat molempiin suuntiin, Kauhanen toteaa.

Töiden teettäminen pienituntisila sopimuksilla on kuitenkin lisääntynyt varsinkin palvelualoilla, osittain kiristyneen kilpailun takia.

– Moni joutuu tekemään osa-aikatyötä myös vastentahtoisesti, Kauhanen toteaa.

Vasten tahtoaan pikkutunneilla työskenteleviä on paljon. Osa-aikaisista palkansaajista 28 prosenttia, noin 91 000 henkilöä, tekee lyhyttä päivää kokopäivätyön puutteen vuoksi.

Palvelualojen ammattijärjestön (PAM) tämänvuotinen jäsenkysely kertoo kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan eli siivoojien vaikeasta tilanteesta.

– Jäsenkyselyyn vastanneista myyjistä 71 prosenttia teki osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Siivoojista 62 prosenttia teki osa-aikatyötä, koska kokoaikaisia paikkoja ei ollut tarjolla, kertoo PAMin yhteiskuntapolliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto

Kaikista järjestön jäsenkyselyyn vastanneista osa-aikatyöläisistä 66 prosenttia halusi tehdä enemmän töitä kuin oli tarjolla.

Osa-aikatyöhön pakotettujen määrä on ammattijärjestön kyselyssä selvästi suurempi kuin Tilastokeskuksen tiedoissa.

– Opiskeluiden ohessa työtä tekevien osuus on jäsenkyselyssä merkittävästi pienempi kuin Tilastokeskuksen tilastoissa. Jäsenillämme työ on ensisijainen toimeentulon lähde, Veirto toteaa.

PAMin osa-aikatyötä tekevistä jopa 86 prosentilla on taloudellisia huolia.

Kolmannes nuorista siivoojista
painaa useampaa työtä

Harva tekee kahta työtä vain huvikseen: kyse on toimeentulosta.

– PAMin työssäkäyvästä jäsenistöstä kahdeksan prosenttia tekee kahta tai useampaa työtä. Parissa vuodessa osuus on noussut kaksi prosenttiyksikköä, Veirto kertoo.

PAMin kuuluu yhteensä noin 230 000 palvelualojen työntekijää. Kyselyyn vastasi 1 450 järjestön jäsentä.

Kahta tai useampaa työpaikkaa jaksavat ravata lähinnä nuoret. Alle 30-vuotiaista useampaa työtä teki 14 prosenttia.

Eri aloilta eniten työpaikasta toiseen kulkevia työntekijöitä löytyi siivoojista, joista 13 prosenttia tekee kahta tai useampaa työtä. Alle 30-vuotiaista siivoojista useammassa työssä ahersi lähes kolmannes.

Niin sanotuilla nollatyösopimuksilla työskenteleville tuplatyö on tuttu juttu.

– Ne joiden työsopimuksen mukainen työaika vaihtelee nollan ja jonkun tuntimäärän välillä, 18 prosenttia tekee työtä useamman työnantajan palveluksessa, Veirto kertoo.

Tarvittaessa työhön kutsuttavista useampia työpaikkoja oli peräti 34 prosentilla.

Työmarkkinoiden
väliinputoajat

Pitkään pienellä tuntimäärällä ja -palkalla työskennelleen vaikeudet eivät aina rajoitu vain epävarmaan ja heikohkoon palkkaan.

PT:n Kauhanen muistuttaa, että osa-aikatyö kasvattaa myös pidemmän aikavälin köyhyysriskiä. kasvattaa.

Pienet tulot näkyvät myös ansiosidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien suuruudessa, jos työttömyys osuu kohdalle.

Vähäiset ansiot voivat kertautua ongelmina myös työuran jälkeen.

– Tulojen pienuus työuran aikana kertautuu myös tulevissa eläkkeissä, Kauhanen toteaa.

Ongelmia riittää ratkottavaksi, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen pienten palkkaerojen malliluokkaa.

Työssäkäyvien köyhyys on vähäistä. Samoin matalapalkkatyötä tekevien osuus kaikista palkansaajista kestää maavertailun.

– Vuonna 2010 matalapalkkaisten osuus kaikista palkansaajista oli Suomessa 5,9 prosenttia, EU-maiden alhaisimpia.

2.12.2013 ERITTÄIN MUKAVAA JOULUN ALUS AIKAA KAIKILLE !

Eipä tämä joulukuu tuonut mitään muutosta rahaliikenteeseen. Paitsi, menin ja maksoin  kaikki ylimääräiset laskut ja jätin vuokran maksamatta, tänään tuli perintätoimistosta kirje, maksa heti. Mistä maksan, kun seuraavat rahat tulee vasta Joulu viikolla. Silloin sitten makselen  eli 266 € laina, vuokra  348,80 € + rästit 289,73 €  ja puhelinlaskut 68,00 € UNOHTUI : veromätkyt 120 € . Ja tuloja tulee 723,00 € . Eikös noi menekki melkein ihan tasan.

Ei auta muu, kuin olla ajattelematta tuota. Laitoin Perusturvaan muutoksenhauku kirjeen, katsotaan miten siihen suhtaudutaan. Onhan ne auttaneet muitakin, ja kun mä kumminkin yritän pitää tätä mun yhden ihmishengen taloutta pystyssä. Töihin en ole voinut ajatellakaan, kun kipuilu on ollut aikasen kovaa, selkää särkennyt tämänkin päivän, ei jaksanut kävellä paljoa. Onneksi on toi vanhempi joka kuljettelee.

Onko tämä perinnöllistä, ei,  on minun vastaukseni. Tiettyjä asioita olemme oppineet kasvuvaiheessa vanhemmiltamme, mutta perimäksi sitä ei voi sanoa. En voi syyttää tästä asiasta muita kuin itseäni, ehkä olen jonkun toisen elättänyt rahoilla, poikani, mutta suurimman osan olen käyttänyt itseeni  tai oikeammin laskujen maksua uudella luotolla, ihan tappiin asti.

Näin jälkikäteen voi  olla viisaampi ja sanoa, että mitäs teit niin tyhmästi. mutta siinä kun ei ole aikaa miettiä mitä tapahtuu, yrittää vaan selvitä siitä velkataakasta, ja ei ajattele sen seuraamuksia, vasta kuin silloin vuonna 2012 kesä-elokuun, kun tein päätöksen lopettaa kierteen. Tietysti aika mennyt murehtiessa muutenkin, ja masennuin täysin, mutta kun tämä asia ei murehtimalla muuksi muutu.

Varmaan kovinta on ollut huomata, että ei saa enää luotolla mistään postimyynnistä vaatteita, kun rahaa ei ole. Esimerkiksi talvihousut ja talvitakki, perusturvassa sanovat , että se kuuluu perusosaan joka on aivan liian pieni nykytalodelliseen tilanteeseen koko maassa, ulosotossa esim turvaosuus noin 600 €, mutta kun se perusosa menee mullakin laskuihin. Kirpparilta, juu voisin , jos olisi rahaa, ja löytyisi lämpimiä ja pientä kokoa.

Muuten tämä elämä on ihan mukavaa, mutta ei kannata murehtia turhia, uskoa vaan , että kaikki kääntyy parhain päin. Rauhallinen Joulu. Sukulaisten luona, ja iltasella kotona kynttilöitä poltellen.

Pakko laittaa tänne, että tämä kirjoittelu on mulle terapiaa. Aivan loistavaa kun saa jakaa tämän muiden kanssa, tuntemattomien kohtalon tovereiden ehkä tuttujenkin kanssa. Eli jatkan ja puran teidän iloksenne, opiksenne ja ehkä suruksenne. Mutta ajatellaan positiivisesti <3

30.11.2013. 300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on

300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on
Keskiarvot suomalaisten velkaantumisesta eivät näytä koko kuvaa. Asuntovelkojen kasvu on paisuttanut kotitalouksien velkataakkaa selvästi runsaassa kymmenessä vuodessa.

30.11.2013 06:01

Asuntomarkkinoilla ei ole kuplan merkkejä. Käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna asuntojen hinnat eivät ole edelleenkään liian korkeat. Suomalaisten velkaantumisaste on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja eurooppalaisessa vertailussa keskivaiheilla.

Tällaista viestiä olemme tottuneet kuulemaan viime aikoina. Luvut ovat kuitenkin keskiarvoja, eivätkä kerro esimerkiksi asuntovelallisten velkaantumisen kehityksestä tai alueellisista eroista.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste eli velkojen osuus käytettävissä olevista tuloista oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 117,9 prosenttia, Tilastokeskus kertoo. Vuonna 2000 velkaantumisaste oli 68 prosenttia. Kasvu on johtunut ennen kaikkea asuntovelkojen paisumisesta.

Kuva veloista tarkentuu, kun katsotaan pelkästään sitä joukkoa, jolla velkaa on. Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan viime vuonna asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin runsaat 92 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla summa oli kolmanneksen suurempi: lähes 122 000 euroa.

Kaikkein isoimmat velat ovat Helsingin lähikunnissa. Kauniaisissa keskimääräinen asuntovelka on yli 195 000 euroa asuntokuntaa kohti.

Yli 200 000 euron
asuntolainoja on yhä enemmän

Isojen asuntolainojen määrä on lisääntynyt. Viime vuonna niiden asuntokuntien määrä, joilla on yli 200 000 euroa asuntovelkaa, kasvoi 8 300:lla yli 77 000:een.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jo joka kuudennen asuntovelkaisen kotitalouden velat olivat viime vuonna yli 200 000 euroa. Joka toisella velkaa on vähintään 100 000 euroa. Suuret velat ovat yhtä yleisiä myös muualla Uudellamaalla.

Asuntovelkaisten ongelmat ovat alkaneet näkyä lainatakauksia myöntävässä Takuu-Säätiössä. Viidessä vuodessa asuntovelkaisten asiakkaiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

– Jos meidän asiakkaalla on asuntolainoja, ne koostuvat usein monesta. On päälaina ja loppuosuutta on maksettu muilla lainoilla. Harmillisen monessa tilanteessa asunnon arvo on pysynyt koko ajan samana kuin velan määrä, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kertoo.

Pantzarin mukaan Takuu-Säätiö on pitkään puhunut sen puolesta, että sataprosenttisia asuntolainoja ei myönnettäisi eli asuntoa ostavan pitäisi säästää osa asunnon hinnasta etukäteen.

Takuu-Säätiön mukaan on erityisen huolestuttavaa, että yksinhuoltajien asuntolainat ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet keskimäärin noin 100 000 euroon.

Yksinasuvissa on niitäkin, joilla on velkaa yli 200 000 euroa. Näitä ihmisiä on toki vain runsaat 4 000 ja heidän osuutensa kaikista asuntovelallisista on kaksi prosenttia. Yli kolmasosa heistä on 35–44-vuotiaita ja heidän keskimääräinen asuntolainansa on lähes 278 000 euroa.


Millainen henkilö voi saada näin paljon asuntolainaa?

– Vaikea sanoa Tilastokeskuksen otoksesta, millaisessa elämäntilanteessa nämä ihmiset ovat. Mutta lainanannossa pätee se, että maksukyvyn on riitettävä. Yleensä lainaa hoidetaan tulovirralla, joten tulojen on oltava hyvät, henkilöasiakkaista vastaava asiantuntijapäällikkö Jussi Mäkelä OP-Pohjolasta sanoo.

Paljonko asuntolainaa
on liikaa?

Kaikista velkaisista kotitalouksista noin joka kuudennella oli vuonna 2011 velkaa vähintään kolme kertaa enemmän kuin käytettävissä olevat vuositulot. Lähes kaikilla heistä oli asuntovelkaa.

Vuodesta 2002 lähtien tällaisten asuntokuntien määrä on kolminkertaistunut ja osuus kasvanut noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli neljällä prosentilla velallisista, joista yhdeksän kymmenestä oli asuntovelallisia. Tällaisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 263 400 euroa velkaa.

Siihen, minkä verran on liikaa velkaa, ei ole yksiselitteistä nyrkkisääntöä. Sekä Takuu-Säätiön Juha Pantzar että OP-Pohjolan Jussi Mäkelä korostavat puskureiden keräämistä.

Kuukausittaisten tulojen on paitsi katettava kaikki menot, myös kerrytettävä puskuria esimerkiksi yllättäviä menoja ja mahdollista koronnousua varten. Mäkelän mukaan yleensä pankeissa lasketaan, pystyykö maksamaan kuuden prosentin korkoa 25 vuoden laina-ajalla.

Pantzar on huolissaan siitä "maan tavasta", että asunnonvaihdon yhteydessä otetaan enemmän velkaa kuin realistisesti tarvitsisi ja rahoitetaan sillä muita menoja.

– Olen jutellut perintätoimistojen kanssa ja sieltä on kerrottu, että näin ostetaan esimerkiksi autoa tai muuta.