tiistai 31. joulukuuta 2013
31.12.2013. Kela teki laskelmat: Tällainen ihminen pärjää perusturvalla parhaiten
Tiistai 31.12.2013 klo 20.21
Perusturvan riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä.
Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen.
Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. (COLOURBOX.COM)
Kelan tutkimusosaston raportti sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys ottavat kantaa siihen, millaisella rahamäärällä ihminen tulee Suomessa toimeen, ja millainen on kohtuullinen kulutuksen taso.
Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemien viitebudjettien mukaan yksin asuvan miehen taloudessa tarvitaan 260 ja nelihenkisessä pikkulapsiperheessä 365 tavaraa ja palvelua, jotka ovat välttämättömiä toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen tämän päivän Suomessa.
Näiden tavaroiden ja palveluiden hankkiminen maksaa 495-1497 euroa kuukaudessa, kun asumiskuluja ja liikennemenoja ei ole laskettu mukaan.
Myös perusturvaetuuksien riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä.
Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. Heikoiten perusturvaetuudet kattavat yksin asuvien alle 45-vuotiaiden sekä lapsiperheiden kohtuullisen kulutuksen
Tutkimuksen mukaan kohtuullista toimeentuloa uhkaa pienituloisuuden lisäksi ihmisten toimintamahdollisuuksia rajoittavat tekijät, kuten koulutuksen puute, sairaudet ja velkaantuminen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät rajoitteet aiheuttavat puolestaan yksinäisyyttä.
- Viimesijaisenkin tuen eli toimeentulotuen tarkoituksena on mahdollistaa ihmisen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, ei pelkästään pitää ihminen hengissä. Tämä on huomioitava, kun pohditaan toimeentulotuen perusosan pienentämistä tai täydentävää toimeentulotukea, tiedotteessa sanotaan.
perjantai 13. joulukuuta 2013
13.12.2013 TAKAPAKKIA
Jep, jätti sitten maksamatta auton osamaksu erät, ei auta muu kuin laittaa ulosottomiehet maanantaina perään, saadaan sekin sitten mun kontolle, kun olen niin auliisti avittanut ja laittanut nimeni papereihin, lapselleni.
Eli ei olisi kannattanut luottaa, edes omaan lapseen, lupauksitta huolimatta.
Eli ei olisi kannattanut luottaa, edes omaan lapseen, lupauksitta huolimatta.
torstai 12. joulukuuta 2013
12.12.2013 Facebookista apua köyhien jouluun
Torstai 12.12.2013 klo 15.37
Vapaaehtoispohjalta tehty Facebook-sivusto Jouluapua on saavuttamassa suuren suosion.
Jouluapua-sivusto on perustettu pelkästään lasten takia.
Jouluapua-sivusto Facebookissa
Sivustolla apua tarvitsevat perheet tuovat anonyymisti esille tarpeensa ja kuka tahansa voi lähettää perheelle joululahjoja. Sivusto sai alkunsa reilu kuukausi sitten ja sillä on jo lähes 10 000 fania. Lahjoituksia on tehty jo yli tuhat.
Apua voi pyytää lapsiperheet, joissa rahatilanne on niin tiukka, ettei pysty omin avuin toteuttamaan joulua lapsilleen. Toivelistoja on julkaistu noin 200.
- Tänä vuonna emme valitettavasti pysty ottamaan enempää hakemuksia vastaan, sillä joulu on jo niin lähellä, kertoo Jouluapua -sivuston perustaja ja ylläpitäjä Heidi Miettinen.
Monille avun pyytäminen voi olla vaikea asia. Sivulla pystyy julkaisemaan toivelistan nimettömänä, ja Miettinen muistuttaa, että avun pyytäminen ei ole häpeä.
- Lasten takiahan tätä tehdään. Meidän täytyy ajatella lasten iloa jouluaattona, kun hän avaa paketin. Ja vanhempien iloa, kun he pystyvät antamaan lahjan rahatilanteesta huolimatta. Lahjoittajat saavat ilon ja lämpimän mielen tietäessään, että apu menee oikeaan paikkaan.
Tyypillisimpiä lahjatoiveita tänä jouluna ovat olleet ruoka-apu, vaatteet ja lasten lelut.
Karttapalvelu vie lähemmäs avun tarvitsijoita
Avuntarvitsijoiden lahjatoivomukset liitetään Maplet-karttapalveluun, josta lahjoittaja näkee avun tarvitsijan sijainnin. Kartta on rakennettu siten, että avuntarvitsijoiden paikat ovat epätäsmälliset, jotta anonyymiys säilyy.
Karttapalvelun sivusto sai lahjoituksena.
- Kartta on paras tapa antaa todellinen kuva toivelistoista lahjoittajille. Näin avuntarvitsijoihin pääsee samaistumaan helpommin. Karttaa selatessa voi nousta mieleen esimerkiksi, että "tämä perhe on lähellä minua", "tuossa kaupungissa asuin ennen" tai "tuolla ystäväni asuu".
Miettisen mukaan ihmisiä ei ole tarvinnut kannustaa lahjoittamaan.
- Suomalaiset ovat hyvin sydämellisiä ja auttaminen on tullut kuin itsestään sivuston levitessä. Hienoa on, että yritykset ovat myös lähteneet mukaan.
Apua ehtii antamaan vielä tänä vuonna, ja lahjoituksia otetaan vastaan kaikille sivulla oleville toivelistoille.
Idea sivustoon syntyi, kun Miettisen silmiin osui artikkeli muutaman vuoden takaa "Joulu on vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä". Artikkelin mukaan Suomessa elää yli 130 000 lasta köyhyysrajan alapuolella.
- Aloin pohtia, kuinka moni lapsi joutuu elämään köyhyydessä tänä jouluna. Äitinä ajattelin lapsen päiväkotiin tai kouluun palaamista joulun jälkeen. Lapsilla on tapana keskustella keskenään mitä ovat saaneet joululahjaksi, eikä yksikään lapsi saisi kokea ulkopuolisuutta.
Sivuston toiminta jatkuu myös ensi jouluna.
tiistai 10. joulukuuta 2013
10.12.2013 YRITYSTÄ.....
Olen yrittänyt muutamia päiviä kouluttaa itseäni, että raha ei olisi niin tärkeä. No, pakkohan se on totutella siihen , kun sitä ei ole 0,36 senttiä tilillä ja 2 € käteisenä. Eilen kävin kaupassa ja ostin 2 appelsiinimehua, olen pirtelöitä väsännyt rahkasta ja mehusta. Ruokaa ei oikein tee mieli. Mutta, ei mun tee mieli oikein rahaakaan. Ehkä jos sitä olisi ostaisin omenoita. Niitä kaipaan läpi vuoden ruokavaliooni.
Jos ajatellaan rahan mahtia on sillä aikamoinen mahti. Miettii, mihin sitä kuluttaisi jos sitä olisi, no ehkä muutamia joululahjoja ja jotain huuhteluainetta. Mutta sitäkin vielä, ettei niin kova hätä viel. Muuten kyllä ei ole oikein muuta mitä hankkisi. Ihanaa olisi ostella jos ei tarvii koko ajn miettiä mistä seuraavaksi joutuu säästämään. Ensi viikolla tulee päivärahat ja ne meneekin pankin lainaa vuokrarästeihin ja puhelimeen ja verorästeihin. Mutta ei jää mitään ylimääräistä.
Ehkä Jouluapua tulee jostain, muuten on aika köyhä joulu mulla. Mutta ei se mua haittaa, mä tulen niin pienellä toimeen. Marjoja on vielä pakkasessa, ja jouluna mennään mun sukulaisiin syömään joten ei pelkoo , että nälkään kuolisin.
Ihminen vaan opetetaan tähän kulutushysteriaan, voisinhan mäkin tänne ladella suurempia toiveitani, eli isompi 143 cm pakastinkaappi, Kitchen Aid yleiskone, uudet toppa housut , uusi toppatakki ja uudet talvikengät. Mutta mun pikku pakkanen riittää nyt viel, ja toppavermeet viel pikkasen lämpöö kestää ja kengät kyllä pitäisi saada jostain, ja toi yleiskone olisi unelma...mutta kädet toimii viel, tehdään perinteistä käsin vaivattua pullaa.
Mutta mennääs taas tällä eteenpäin, päivä kerrallaan.
Jos ajatellaan rahan mahtia on sillä aikamoinen mahti. Miettii, mihin sitä kuluttaisi jos sitä olisi, no ehkä muutamia joululahjoja ja jotain huuhteluainetta. Mutta sitäkin vielä, ettei niin kova hätä viel. Muuten kyllä ei ole oikein muuta mitä hankkisi. Ihanaa olisi ostella jos ei tarvii koko ajn miettiä mistä seuraavaksi joutuu säästämään. Ensi viikolla tulee päivärahat ja ne meneekin pankin lainaa vuokrarästeihin ja puhelimeen ja verorästeihin. Mutta ei jää mitään ylimääräistä.
Ehkä Jouluapua tulee jostain, muuten on aika köyhä joulu mulla. Mutta ei se mua haittaa, mä tulen niin pienellä toimeen. Marjoja on vielä pakkasessa, ja jouluna mennään mun sukulaisiin syömään joten ei pelkoo , että nälkään kuolisin.
Ihminen vaan opetetaan tähän kulutushysteriaan, voisinhan mäkin tänne ladella suurempia toiveitani, eli isompi 143 cm pakastinkaappi, Kitchen Aid yleiskone, uudet toppa housut , uusi toppatakki ja uudet talvikengät. Mutta mun pikku pakkanen riittää nyt viel, ja toppavermeet viel pikkasen lämpöö kestää ja kengät kyllä pitäisi saada jostain, ja toi yleiskone olisi unelma...mutta kädet toimii viel, tehdään perinteistä käsin vaivattua pullaa.
Mutta mennääs taas tällä eteenpäin, päivä kerrallaan.
10.12.2013 Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt
Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt
Tutkija Ilpo Suoniemen mukaan köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysriskit ovat pitkittyneet. Kansa on yhä selvemmin jakautunut: toiset ovat kroonisesti köyhiä, kun taas osaa köyhyys ei juuri koskaan koettele, tutkija arvioi.
Pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius.
Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) yhteisessä tutkimuksesta Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995–2008, jossa tutkija Ilpo Suoniemi tarkastelee ilmiötä.
Alttius on matalampi niillä, joilla on korkea koulutus ja jotka käyvät töissä. Suurempi köyhyysriski on puolestaan vähän koulutusta saaneilla henkilöillä, työttömillä ja eläkeläisillä.
– Näkymät ovat aika huonot esimerkiksi nuorella henkilöllä, joka on pitkäaikaistyötön ja jolla on matalin koulutusaste eli peruskoulutus, Suoniemi kertoo Taloussanomille.
Mitä useampia riskiä kasvattavia tekijöitä, sitä suurempi köyhyysriski. Työttömyyden ja matalan koulutustason lisäksi yksin asuminen pysyvästi on yksi näistä tekijöistä.
Suoniemen mukaan köyhyysriskiä voi torjua esimerkiksi parantamalla koulutusmahdollisuuksia.
Köyhän tulot
runsaat tuhat eroa
Tutkimuksessa köyhäksi katsottiin henkilöt, joiden tulot jäävät 60 prosenttiin mediaanitulosta. Tämä tarkoittaisi yksineläjällä runsaan 1100 euron nettotuloja kuukaudessa.
– Jos esimerkiksi toimeentulotuella ja asumistuella elää, niin sen yli ei pääse.
Suoniemen mukaan köyhyys itsessään lisää riskiä siihen, että pysyy köyhänä jatkossakin.
– Jos on vuoden köyhä, se lisää köyhyysriskiä 10 prosenttia.
Suoniemen mukaan köyhyysongelma on Suomessa syventynyt useasta näkökulmasta tarkasteltuna. Köyhyys on kroonistunut ja köyhyydestä irtautuminen on vaikeutunut. Lisäksi köyhäksi päätyminenkin on lisääntynyt.
Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy sillä, että tarkastellulla aikavälillä tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen ansiokehityksestä, tutkija arvioi.
Avioero on iso
köyhyysriski
Avioero tai puolison kuolema on iso köyhyysriski. Silloin ihminen jää vain omien tulojensa varaan ja pienituloinen henkilö voi pudota herkästi köyhyysrajan alapuolelle.
– Varsinkin naisille ja etenkin ikääntyneille naisille avioero on iso riski. Yli 50-vuotiaiden naisten köyhyysriski kasvaa 18 prosenttia, Suoniemi kertoo.
Tämä johtuu siitä että ikääntyneiden on vaikeampi muuttaa tilannettaan kuin nuorempien.
Kun mukaan otetaan nuoremmatkin eli kaikki yli 30-vuotiaat naiset, köyhyysriski on avioeron jälkeen 13 prosenttia. Miehistä ero ei tee aivan niin helposti köyhiä. Köyhyysriski on 10 prosenttia.
10.12.2013 "Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"
"Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"
Asuntovelallisten, yrittäjien ja eläkeläisten velkaongelmat ovat lisääntyneet Suomessa. Maksuhäiriömerkintöjä vältellään ja ongelmia salataan loppuun asti, usein ikävin seurauksin. Takuu-Säätiön asiakkaista 30–60 erillisen velan kanssa painivien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Suomen talouden vaikea tilanne näkyy velkaongelmien kasvamisena. Monen talousosaaminen on heikkoa ja velkoja maksetaan velalla.
Kun ongelmia vältellään ja salataan viimeiseen asti, kotitalouden kantokyky voi äkkiä romahtaa.
Velkaneuvontaa tarjoavaan Takuu-Säätiöön on kertynyt yhteydenottoja tänä vuonna lähes edellisvuoden tahtiin. Viime vuonna puhelumäärät kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 2011.
Uutena ongelmaryhmänä ovat nousseet esiin asuntovelkaiset ja yrittäjät. Myös eläkeläisten osuus velka-apua tarvitsevista on lisääntynyt. Joka kymmenes velkojen järjestelyä hakeva on yli 65–vuotias.
Työikäisten vaikeudet heijastuvat ikääntyneisiin, kun ongelmissa olevia lapsia ja lastenlapsia autetaan.
Irtisanomisaalto
ja suuret asuntolainat
Helsingin kaupungin velkaneuvoja Ilkka Passi tunnistaa ongelmien kasvun. Passin mukaan velka-apua tarvitsevien joukosta erottuvat entistä enemmän pienyrittäjät.
Viime vuosien irtisanomisaallot ovat synnyttäneet Suomeen paljon uusia pienyrittäjiä. Passin mukaan monen pienyrittäjän alkutaipale ei ole ollut ruusuinen.
– Velkaneuvonnan asiakaskunta on hyvin moninainen, mutta entistä enemmän velka-apua tarvitsevat yrittäjät, Passi kertoi Takuu-Säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä.
Joukosta löytyy muun muassa taksiyrittäjiä, ravintoloitsijoita ja erilaisia palveluja tarjoavia yrittäjiä. Passin mukaan ongelmia on varsinkin muutamien työntekijöiden pienyrityksillä. Veroista ja muista kuluista ei välttämättä selvitä.
Myös asuntovelkaisten osuus velka-apua tarvitsevista on kasvanut. Takuu-Säätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan joka viidennellä velkaneuvontaan soittavista on taakkanaan suuri asuntolaina.
– Yksin asuvien asuntoluotot ovat yhä suurempia. Lainan lyhennyksistä saatetaan selvitä, mutta muista hankinnoista kertyneet kulutusluotot aiheuttavat vaikeuksia, Mattila kertoi.
Velkaa
maksetaan velalla
Velkojen maksu aina vain uudella velalla on ikävä kierre, joka johtaa monesti maksukyvyttömyyteen. Nykyajan pikavipit ja erilaiset kulutusluotot tarjoavat monta keinoa selvitä veloista, ennen kuin seinä tulee vastaan.
Merkittävänä velkaantumisen syynä Passi mainitsee myös erilaiset riippuvuudet. Eletään hetkessä eikä murehdita mahdollisista seurauksista.
– Kyse voi olla päihteistä, peliriippuvuudesta tai hallitsemattomasta ostomaniasta.
Takuu-Säätiön 30–60 erillisen velan kanssa painivien asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Pikavippilainsäädännön muutos on Mattilan mukaan hidastanut ongelmien kasaantumista, mutta vippien korot ovat yhä korkeita.
Eduskunta päätti helmikuussa laista, joka rajoittaa alle 2 000 euron pienluottojen todellisen vuosikoron korkeintaan 50,5 prosenttiin.
Passin mukaan suomalaiset pyrkivät loppuun asti välttämään luottohäiriömerkintöjä ja salaamaan maksuvaikeudet.
– Velkaantumisesta ei kerrota läheisille, eikä välttämättä edes puolisolle.
Häiriömerkinnän leima on kova ja käytös sinänsä ymmärrettävää. Esimerkiksi pankit syynäävät asiakkaansa tarkkaan.
Ongelmat kuitenkin pahenevat, kun velkoja hoidetaan uudella velalla. Velkojen keräämisen mahdollisuus ei palvele maksuvaikeuksissa olevaa.
Taloushallinta
hukassa
Takuu-Säätiön tilastojen mukaan pienituloisuuden ja epäonnistuneen yritystoiminnan rinnalla yhä merkittävämpi syy maksuvaikeuksiin on oman talouden hallintavaikeudet. Tulot saattavat olla riittävät, mutta kalliita kulutusluottoja kertyy silti.
Talouden kriisiaika kasvattaa kansalaisten omaa vastuuta taloudestaan. Taloudenhoidon perusasioiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla.
Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin mielestä viranomaisten tulisi tarttua hanakammin ongelmaan.
Yksityisiä hankkeita on osaamisen parantamiseksi, mutta Suomessa tarvittaisiin myös monista muista maista tuttu talousosaamisesta vastaava viranomainen.
– Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet kehittää talousosaamistaan, Kalmi totesi tilaisuudessa.
Kansalaisten taloustaitoja voitaisiin Kalmin mukaan kehittää muun muassa lisäämällä ja tehostamalla talouden hallinnan opetusta kouluissa ja esimerkiksi yliopistojen orientoivissa opinnoissa.
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
torstai 5. joulukuuta 2013
5.12.2013 Kun on pakko tehdä kahta työtä
Kun on pakko tehdä kahta työtä
Moni suomalainen ei tule palkkatyöllään toimeen. Siksi he tekevät kahta työtä. Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka käyvät töissä ja jäävät silti palkallaan alle köyhyysrajan.
Pomojen ansioita pyöritellyt palkkakeskustelu on käynyt kuumana. Yhtä paljon pitäisi puhua työssäkäyvistä suomalaisista, jotka jäävät palkallaan alle köyhyysrajan.
Ongelmaryhmä ovat varsinkin vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät, kun kokopäivätyötä ei ole tarjolla.
Kasvavaa osa-aikatyöläisten joukkoa pompotellaan nollatuntisopimuksilla, eikä lisätuntien tarjoaminen aina suju työsopimuslain hengessä.
Toimeentulo on pienipalkkaisilla useimmiten epävarmaa ja parhaimmillaankin varsin heikkoa. Heille työnteko ei ole "parasta sosiaaliturvaa". Kutakuinkin samoihin tuloihin voi päästä tekemättä mitään.
Moni joutuu tekemään useampaa kuin yhtä työtä. Heikoimmassa asemassa ovat naiset ja alle 30-vuotiaat.
Työssäkäyvät köyhät
monenkirjava joukko
Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011. Silloin kaikkiaan 86 000 palkansaajan ja yrittäjän käytettävissä olevat tulot jäivät korkeintaan vajaaseen 1 200 euroon kuukaudessa.
Koko Suomen väestöstä jopa 704 000 henkilöä tuli kuukausittain toimeen vastaavalla tai pienemmällä rahamäärällä.
Summa on virallinen köyhyysraja, eli 60 prosenttia kaikkien suomalaisten mediaanituloista, eli keskituloisen käytettävistä tuloista.
Köyhyysrajalla tai sen alle elävien työllisten kuukausitulojen mediaani oli tätäkin selvästi pienempi 936 euroa.
– Työllisissä on olemassa ryhmiä, joilla köyhyysriski on selvästi suurempi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä tekevät palkansaajat, sekä eritoten itsensä työllistäjät, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkija Merja Kauhanen.
Köyhyysriskiä lisää myös matalapalkka-alan työt, kuten siivoustyö tai kaupan ala.
Kaikki matalapalkkaiset eivät toki ole työssäkäyviä köyhiä. Joukkoon kuuluu opiskelijoita, sekä muista syistä pienet tunnit valinneita nuoria ja vanhoja. Pienet tulot eivät automaattisesti tarkoita huonoa toimeentuloa.
Kauhasen muistuttaa, että tuloköyhyyttä mitataan kotitaloustasolla, jolloin siihen vaikuttavat työpaikan ohella myös kodin tilanne, kuten ansaitsijoiden ja lasten lukumäärä.
Pienituloisuustilastoissa näkyy siten vain ne suomalaiset, joiden koko kotitaloudessa joudutaan tulemaan toimeen laihalla rahapussilla.
Vasten tahtoaan osa-aikaisena
yli 90 000 suomalaista
Osa-aikaisten palkansaajien määrä nousi Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 324 000 henkeen eli 15,4 prosenttiin kaikista palkansaajista. Heistä suurin osa on naisia.
Kasvu on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2009 osa-aikatyölaisiä oli Suomessa selvästi vähemmän, 283 000 henkeä.
Osa-aikatyöllä ja sen tuomilla joustoilla on paikkansa työelämässä. Joustot toimivat molempiin suuntiin, Kauhanen toteaa.
Töiden teettäminen pienituntisila sopimuksilla on kuitenkin lisääntynyt varsinkin palvelualoilla, osittain kiristyneen kilpailun takia.
– Moni joutuu tekemään osa-aikatyötä myös vastentahtoisesti, Kauhanen toteaa.
Vasten tahtoaan pikkutunneilla työskenteleviä on paljon. Osa-aikaisista palkansaajista 28 prosenttia, noin 91 000 henkilöä, tekee lyhyttä päivää kokopäivätyön puutteen vuoksi.
Palvelualojen ammattijärjestön (PAM) tämänvuotinen jäsenkysely kertoo kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan eli siivoojien vaikeasta tilanteesta.
– Jäsenkyselyyn vastanneista myyjistä 71 prosenttia teki osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Siivoojista 62 prosenttia teki osa-aikatyötä, koska kokoaikaisia paikkoja ei ollut tarjolla, kertoo PAMin yhteiskuntapolliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto
Kaikista järjestön jäsenkyselyyn vastanneista osa-aikatyöläisistä 66 prosenttia halusi tehdä enemmän töitä kuin oli tarjolla.
Osa-aikatyöhön pakotettujen määrä on ammattijärjestön kyselyssä selvästi suurempi kuin Tilastokeskuksen tiedoissa.
– Opiskeluiden ohessa työtä tekevien osuus on jäsenkyselyssä merkittävästi pienempi kuin Tilastokeskuksen tilastoissa. Jäsenillämme työ on ensisijainen toimeentulon lähde, Veirto toteaa.
PAMin osa-aikatyötä tekevistä jopa 86 prosentilla on taloudellisia huolia.
Kolmannes nuorista siivoojista
painaa useampaa työtä
Harva tekee kahta työtä vain huvikseen: kyse on toimeentulosta.
– PAMin työssäkäyvästä jäsenistöstä kahdeksan prosenttia tekee kahta tai useampaa työtä. Parissa vuodessa osuus on noussut kaksi prosenttiyksikköä, Veirto kertoo.
PAMin kuuluu yhteensä noin 230 000 palvelualojen työntekijää. Kyselyyn vastasi 1 450 järjestön jäsentä.
Kahta tai useampaa työpaikkaa jaksavat ravata lähinnä nuoret. Alle 30-vuotiaista useampaa työtä teki 14 prosenttia.
Eri aloilta eniten työpaikasta toiseen kulkevia työntekijöitä löytyi siivoojista, joista 13 prosenttia tekee kahta tai useampaa työtä. Alle 30-vuotiaista siivoojista useammassa työssä ahersi lähes kolmannes.
Niin sanotuilla nollatyösopimuksilla työskenteleville tuplatyö on tuttu juttu.
– Ne joiden työsopimuksen mukainen työaika vaihtelee nollan ja jonkun tuntimäärän välillä, 18 prosenttia tekee työtä useamman työnantajan palveluksessa, Veirto kertoo.
Tarvittaessa työhön kutsuttavista useampia työpaikkoja oli peräti 34 prosentilla.
Työmarkkinoiden
väliinputoajat
Pitkään pienellä tuntimäärällä ja -palkalla työskennelleen vaikeudet eivät aina rajoitu vain epävarmaan ja heikohkoon palkkaan.
PT:n Kauhanen muistuttaa, että osa-aikatyö kasvattaa myös pidemmän aikavälin köyhyysriskiä. kasvattaa.
Pienet tulot näkyvät myös ansiosidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien suuruudessa, jos työttömyys osuu kohdalle.
Vähäiset ansiot voivat kertautua ongelmina myös työuran jälkeen.
– Tulojen pienuus työuran aikana kertautuu myös tulevissa eläkkeissä, Kauhanen toteaa.
Ongelmia riittää ratkottavaksi, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen pienten palkkaerojen malliluokkaa.
Työssäkäyvien köyhyys on vähäistä. Samoin matalapalkkatyötä tekevien osuus kaikista palkansaajista kestää maavertailun.
– Vuonna 2010 matalapalkkaisten osuus kaikista palkansaajista oli Suomessa 5,9 prosenttia, EU-maiden alhaisimpia.
maanantai 2. joulukuuta 2013
2.12.2013 ERITTÄIN MUKAVAA JOULUN ALUS AIKAA KAIKILLE !
Eipä tämä joulukuu tuonut mitään muutosta rahaliikenteeseen. Paitsi, menin ja maksoin kaikki ylimääräiset laskut ja jätin vuokran maksamatta, tänään tuli perintätoimistosta kirje, maksa heti. Mistä maksan, kun seuraavat rahat tulee vasta Joulu viikolla. Silloin sitten makselen eli 266 € laina, vuokra 348,80 € + rästit 289,73 € ja puhelinlaskut 68,00 € UNOHTUI : veromätkyt 120 € . Ja tuloja tulee 723,00 € . Eikös noi menekki melkein ihan tasan.
Ei auta muu, kuin olla ajattelematta tuota. Laitoin Perusturvaan muutoksenhauku kirjeen, katsotaan miten siihen suhtaudutaan. Onhan ne auttaneet muitakin, ja kun mä kumminkin yritän pitää tätä mun yhden ihmishengen taloutta pystyssä. Töihin en ole voinut ajatellakaan, kun kipuilu on ollut aikasen kovaa, selkää särkennyt tämänkin päivän, ei jaksanut kävellä paljoa. Onneksi on toi vanhempi joka kuljettelee.
Onko tämä perinnöllistä, ei, on minun vastaukseni. Tiettyjä asioita olemme oppineet kasvuvaiheessa vanhemmiltamme, mutta perimäksi sitä ei voi sanoa. En voi syyttää tästä asiasta muita kuin itseäni, ehkä olen jonkun toisen elättänyt rahoilla, poikani, mutta suurimman osan olen käyttänyt itseeni tai oikeammin laskujen maksua uudella luotolla, ihan tappiin asti.
Näin jälkikäteen voi olla viisaampi ja sanoa, että mitäs teit niin tyhmästi. mutta siinä kun ei ole aikaa miettiä mitä tapahtuu, yrittää vaan selvitä siitä velkataakasta, ja ei ajattele sen seuraamuksia, vasta kuin silloin vuonna 2012 kesä-elokuun, kun tein päätöksen lopettaa kierteen. Tietysti aika mennyt murehtiessa muutenkin, ja masennuin täysin, mutta kun tämä asia ei murehtimalla muuksi muutu.
Varmaan kovinta on ollut huomata, että ei saa enää luotolla mistään postimyynnistä vaatteita, kun rahaa ei ole. Esimerkiksi talvihousut ja talvitakki, perusturvassa sanovat , että se kuuluu perusosaan joka on aivan liian pieni nykytalodelliseen tilanteeseen koko maassa, ulosotossa esim turvaosuus noin 600 €, mutta kun se perusosa menee mullakin laskuihin. Kirpparilta, juu voisin , jos olisi rahaa, ja löytyisi lämpimiä ja pientä kokoa.
Muuten tämä elämä on ihan mukavaa, mutta ei kannata murehtia turhia, uskoa vaan , että kaikki kääntyy parhain päin. Rauhallinen Joulu. Sukulaisten luona, ja iltasella kotona kynttilöitä poltellen.
Pakko laittaa tänne, että tämä kirjoittelu on mulle terapiaa. Aivan loistavaa kun saa jakaa tämän muiden kanssa, tuntemattomien kohtalon tovereiden ehkä tuttujenkin kanssa. Eli jatkan ja puran teidän iloksenne, opiksenne ja ehkä suruksenne. Mutta ajatellaan positiivisesti <3
Ei auta muu, kuin olla ajattelematta tuota. Laitoin Perusturvaan muutoksenhauku kirjeen, katsotaan miten siihen suhtaudutaan. Onhan ne auttaneet muitakin, ja kun mä kumminkin yritän pitää tätä mun yhden ihmishengen taloutta pystyssä. Töihin en ole voinut ajatellakaan, kun kipuilu on ollut aikasen kovaa, selkää särkennyt tämänkin päivän, ei jaksanut kävellä paljoa. Onneksi on toi vanhempi joka kuljettelee.
Onko tämä perinnöllistä, ei, on minun vastaukseni. Tiettyjä asioita olemme oppineet kasvuvaiheessa vanhemmiltamme, mutta perimäksi sitä ei voi sanoa. En voi syyttää tästä asiasta muita kuin itseäni, ehkä olen jonkun toisen elättänyt rahoilla, poikani, mutta suurimman osan olen käyttänyt itseeni tai oikeammin laskujen maksua uudella luotolla, ihan tappiin asti.
Näin jälkikäteen voi olla viisaampi ja sanoa, että mitäs teit niin tyhmästi. mutta siinä kun ei ole aikaa miettiä mitä tapahtuu, yrittää vaan selvitä siitä velkataakasta, ja ei ajattele sen seuraamuksia, vasta kuin silloin vuonna 2012 kesä-elokuun, kun tein päätöksen lopettaa kierteen. Tietysti aika mennyt murehtiessa muutenkin, ja masennuin täysin, mutta kun tämä asia ei murehtimalla muuksi muutu.
Varmaan kovinta on ollut huomata, että ei saa enää luotolla mistään postimyynnistä vaatteita, kun rahaa ei ole. Esimerkiksi talvihousut ja talvitakki, perusturvassa sanovat , että se kuuluu perusosaan joka on aivan liian pieni nykytalodelliseen tilanteeseen koko maassa, ulosotossa esim turvaosuus noin 600 €, mutta kun se perusosa menee mullakin laskuihin. Kirpparilta, juu voisin , jos olisi rahaa, ja löytyisi lämpimiä ja pientä kokoa.
Muuten tämä elämä on ihan mukavaa, mutta ei kannata murehtia turhia, uskoa vaan , että kaikki kääntyy parhain päin. Rauhallinen Joulu. Sukulaisten luona, ja iltasella kotona kynttilöitä poltellen.
Pakko laittaa tänne, että tämä kirjoittelu on mulle terapiaa. Aivan loistavaa kun saa jakaa tämän muiden kanssa, tuntemattomien kohtalon tovereiden ehkä tuttujenkin kanssa. Eli jatkan ja puran teidän iloksenne, opiksenne ja ehkä suruksenne. Mutta ajatellaan positiivisesti <3
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
30.11.2013. 300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on
300 000 euron asuntovelka yksin – näitäkin Suomessa on
Keskiarvot suomalaisten velkaantumisesta eivät näytä koko kuvaa. Asuntovelkojen kasvu on paisuttanut kotitalouksien velkataakkaa selvästi runsaassa kymmenessä vuodessa.
30.11.2013 06:01
Asuntomarkkinoilla ei ole kuplan merkkejä. Käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna asuntojen hinnat eivät ole edelleenkään liian korkeat. Suomalaisten velkaantumisaste on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja eurooppalaisessa vertailussa keskivaiheilla.
Tällaista viestiä olemme tottuneet kuulemaan viime aikoina. Luvut ovat kuitenkin keskiarvoja, eivätkä kerro esimerkiksi asuntovelallisten velkaantumisen kehityksestä tai alueellisista eroista.
Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste eli velkojen osuus käytettävissä olevista tuloista oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 117,9 prosenttia, Tilastokeskus kertoo. Vuonna 2000 velkaantumisaste oli 68 prosenttia. Kasvu on johtunut ennen kaikkea asuntovelkojen paisumisesta.
Kuva veloista tarkentuu, kun katsotaan pelkästään sitä joukkoa, jolla velkaa on. Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan viime vuonna asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin runsaat 92 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla summa oli kolmanneksen suurempi: lähes 122 000 euroa.
Kaikkein isoimmat velat ovat Helsingin lähikunnissa. Kauniaisissa keskimääräinen asuntovelka on yli 195 000 euroa asuntokuntaa kohti.
Yli 200 000 euron
asuntolainoja on yhä enemmän
Isojen asuntolainojen määrä on lisääntynyt. Viime vuonna niiden asuntokuntien määrä, joilla on yli 200 000 euroa asuntovelkaa, kasvoi 8 300:lla yli 77 000:een.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jo joka kuudennen asuntovelkaisen kotitalouden velat olivat viime vuonna yli 200 000 euroa. Joka toisella velkaa on vähintään 100 000 euroa. Suuret velat ovat yhtä yleisiä myös muualla Uudellamaalla.
Asuntovelkaisten ongelmat ovat alkaneet näkyä lainatakauksia myöntävässä Takuu-Säätiössä. Viidessä vuodessa asuntovelkaisten asiakkaiden määrä on yli kaksinkertaistunut.
– Jos meidän asiakkaalla on asuntolainoja, ne koostuvat usein monesta. On päälaina ja loppuosuutta on maksettu muilla lainoilla. Harmillisen monessa tilanteessa asunnon arvo on pysynyt koko ajan samana kuin velan määrä, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kertoo.
Pantzarin mukaan Takuu-Säätiö on pitkään puhunut sen puolesta, että sataprosenttisia asuntolainoja ei myönnettäisi eli asuntoa ostavan pitäisi säästää osa asunnon hinnasta etukäteen.
Takuu-Säätiön mukaan on erityisen huolestuttavaa, että yksinhuoltajien asuntolainat ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet keskimäärin noin 100 000 euroon.
Yksinasuvissa on niitäkin, joilla on velkaa yli 200 000 euroa. Näitä ihmisiä on toki vain runsaat 4 000 ja heidän osuutensa kaikista asuntovelallisista on kaksi prosenttia. Yli kolmasosa heistä on 35–44-vuotiaita ja heidän keskimääräinen asuntolainansa on lähes 278 000 euroa.
Millainen henkilö voi saada näin paljon asuntolainaa?
– Vaikea sanoa Tilastokeskuksen otoksesta, millaisessa elämäntilanteessa nämä ihmiset ovat. Mutta lainanannossa pätee se, että maksukyvyn on riitettävä. Yleensä lainaa hoidetaan tulovirralla, joten tulojen on oltava hyvät, henkilöasiakkaista vastaava asiantuntijapäällikkö Jussi Mäkelä OP-Pohjolasta sanoo.
Paljonko asuntolainaa
on liikaa?
Kaikista velkaisista kotitalouksista noin joka kuudennella oli vuonna 2011 velkaa vähintään kolme kertaa enemmän kuin käytettävissä olevat vuositulot. Lähes kaikilla heistä oli asuntovelkaa.
Vuodesta 2002 lähtien tällaisten asuntokuntien määrä on kolminkertaistunut ja osuus kasvanut noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli neljällä prosentilla velallisista, joista yhdeksän kymmenestä oli asuntovelallisia. Tällaisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 263 400 euroa velkaa.
Siihen, minkä verran on liikaa velkaa, ei ole yksiselitteistä nyrkkisääntöä. Sekä Takuu-Säätiön Juha Pantzar että OP-Pohjolan Jussi Mäkelä korostavat puskureiden keräämistä.
Kuukausittaisten tulojen on paitsi katettava kaikki menot, myös kerrytettävä puskuria esimerkiksi yllättäviä menoja ja mahdollista koronnousua varten. Mäkelän mukaan yleensä pankeissa lasketaan, pystyykö maksamaan kuuden prosentin korkoa 25 vuoden laina-ajalla.
Pantzar on huolissaan siitä "maan tavasta", että asunnonvaihdon yhteydessä otetaan enemmän velkaa kuin realistisesti tarvitsisi ja rahoitetaan sillä muita menoja.
– Olen jutellut perintätoimistojen kanssa ja sieltä on kerrottu, että näin ostetaan esimerkiksi autoa tai muuta.
maanantai 18. marraskuuta 2013
18.11.2013. PINNA PALOI...
Pinna paloi. Ja tein temput. Menin ja suljin poikani puhelimen ja nettilaskun.
Hyvä puoli siinä oli, ettei mun tarvis hermoilla enää laskujen kanssa. Eli mulle jäi tikusta ja puhelimesta 35 €/kk. Kun nyt melkein järjestään ollut 90-120 €/kk. No kolmen kuukauden laskut rästissä, pojan piti hoitaa, mutta kun välit menneet pikkasen ristiin. Pitää tärkeämpänä maksaa auton osamaksuja, että saa sen vaihdettua parempaan, vanhempaan.
No, kukin pitää tärkeänä mitä pitää, sillä seurauksena poikani ostelee Prepaid-liittymiä ja silleen.
Pitää yrittää jotenkin selvitä noista laskuista. Ja yksi parkkisakko tuli kanssa postissa, lupasi senkin hoitaa, mutta kas kummaa meni auton hoitoon ja minne menikin loput. Lupaukset jäävät usein, lunastamatta.
Ajatelkaa, jos kaikki tekisi noin, mihin tämä maailma menisi. Mulla meni pikkasen hermot kireällä, tuosta vetkuttelusta. Mulla kun noin kaikki omalla nimellä vielä hetkisen, niin hoidettava on mun ne on. Kun auto myyty, ei tarvis mun apuani enää. Hyvää hyvyyttäni silloin autoin, kun omat luottotiedot oli kunnossa, mutta puheet ei pitäneet paikkaansa. Näin se elämä muuttuu , Eskoseni. :)
Jos mä kirjoittaisin joulupukille. Kiltti joulupukki, voisitko maksaa lehtilaskun 60 €, 70 € YR, sakko 60 € ja puhelinlaskut 300€. Olisin tosi mielissäni. Voisin elää pikkasen löysemmin, tuon 30 € ruokarahan kanssa.
Vai tyydynkös vaan siihen että suorittelen noita pikku hiljalleen pois.
Voi hitto, ulosotto ja verorästikin vielä tälle joulukuulle :/
Miettii ja miettii, kyllä tämä tästä menee eteenpäin taas pikku hiljalleen.
Jatketaan taas tästä.
Hyvä puoli siinä oli, ettei mun tarvis hermoilla enää laskujen kanssa. Eli mulle jäi tikusta ja puhelimesta 35 €/kk. Kun nyt melkein järjestään ollut 90-120 €/kk. No kolmen kuukauden laskut rästissä, pojan piti hoitaa, mutta kun välit menneet pikkasen ristiin. Pitää tärkeämpänä maksaa auton osamaksuja, että saa sen vaihdettua parempaan, vanhempaan.
No, kukin pitää tärkeänä mitä pitää, sillä seurauksena poikani ostelee Prepaid-liittymiä ja silleen.
Pitää yrittää jotenkin selvitä noista laskuista. Ja yksi parkkisakko tuli kanssa postissa, lupasi senkin hoitaa, mutta kas kummaa meni auton hoitoon ja minne menikin loput. Lupaukset jäävät usein, lunastamatta.
Ajatelkaa, jos kaikki tekisi noin, mihin tämä maailma menisi. Mulla meni pikkasen hermot kireällä, tuosta vetkuttelusta. Mulla kun noin kaikki omalla nimellä vielä hetkisen, niin hoidettava on mun ne on. Kun auto myyty, ei tarvis mun apuani enää. Hyvää hyvyyttäni silloin autoin, kun omat luottotiedot oli kunnossa, mutta puheet ei pitäneet paikkaansa. Näin se elämä muuttuu , Eskoseni. :)
Jos mä kirjoittaisin joulupukille. Kiltti joulupukki, voisitko maksaa lehtilaskun 60 €, 70 € YR, sakko 60 € ja puhelinlaskut 300€. Olisin tosi mielissäni. Voisin elää pikkasen löysemmin, tuon 30 € ruokarahan kanssa.
Vai tyydynkös vaan siihen että suorittelen noita pikku hiljalleen pois.
Voi hitto, ulosotto ja verorästikin vielä tälle joulukuulle :/
Miettii ja miettii, kyllä tämä tästä menee eteenpäin taas pikku hiljalleen.
Jatketaan taas tästä.
18.11.2013 TOIMEENTULOTUKI NOUSEE !!!!
Toimeentulotuki nousee – tiesitkö tämän tuen saajista?
Vuodenvaihteessa tehtävät toimeentulotuen korotukset menevät valtaosin yksin asuvien miesten käyttöön. Toimeentulotukea saavista yhden hengen talouksista jo reilu 61 prosenttia on yksinäisten miesten talouksia. Yksin asuvien miesten osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut jonkin verran.
– Toimeentulotuen tarkoituksena on lisätä myös yksinasuvien miesten sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari.
Ensi vuoden alussa yksin asuva henkilö saa toimeentulotukea 477,26 euroa – ja jos kyseessä on yksinhuoltaja, summa on 524,99 euroa.
Toimeentulotukea korotetaan vuoden 2013 alussa 16,21 euroa kuukaudessa, yksinhuoltajan korotus on 17,83 euroa kuukaudessa.
Viime vuonna toimeentulotukea maksettiin yhteensä 236 000 kotitaloudelle noin 647,9 miljoonaa euroa. Näistä talouksista perheettömiä oli 71 prosenttia.
18.11.2013 Päivi Räsänen Ylelle: Ulkomaalaisten sosiaalitukiin puututtava
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä viranomaisten on voitava vaihtaa tieto
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mielestä viranomaisten on voitava vaihtaa tietoja toimeentulotukiasioissa.
Toimeentulotukea saavien ulkomaalaisten määrä kasvaa edelleen pääkaupunkiseudulla. Ylen haastattelema sisäministeri Päivi Räsänen (kd) pitää ongelmaa jo niin mittavana, että siihen pitää hänen mielestään puuttua lakimuutoksella.
Jatkuvasti toimeentulotuen varassa eläville ulkomaalaisille ei pitäisi nykyisenkään lain puitteissa myöntää oleskelulupaa. Laki ei kuitenkaan toimi, koska tietojen vaihtoa luvat myöntävän poliisin ja toimeentulotuet myöntävien sosiaaliviranomaisten kesken ei ole.
Ulkomaalaisten toimeentulotuet ovat puhuttaneet etenkin Helsingissä. Helsingin Uutiset kertoi syksyllä 2012, että virolaisten osuus toimeentulotuen saajista kasvaa nopeasti. Tuolloin virolaisia toimeentulotuen saajia oli yli 1 000 vuodessa.
Tänä vuonna laskettiin, että Helsingin kaupunki maksaa virolaisille jo enemmän toimeentulotukea kuin Tallinna.
EU-kansalaisten osuus toimeentulotuen saajina on lisääntynyt muuallakin pk-seudulla. Ilmiö näkyy Helsingin, Espoon ja Vantaan ohella myös Kauniaisissa. Ylen mukaan virolaisten rinnalle tuen saajiin on tullut Etelä-Euroopan EU-maiden kansalaisia.
Nuorten palvelujen jaaikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen Helsingistä sanoo Ylelle, että tuen varaan jäädään, kun palkka ei esimerkiksi siivoustyössä riitä elämiseen.
Osa tuen saajista on Palviaisen mukaan saattanut työskennellä Suomessa vuosia, mutta jäänyt työttömäksi. Osa puolestaan huomaa pian, ettei palkka riitäkään elämiseen.
Ongelmaan etsitään edelleen ratkaisua työryhmätasolla. Samainen työryhmä esitti jo pari vuotta sitten, että tietojen vaihtoa viranomaisten kesken pitäisi lisätä. Esitys kuitenkin torpattiin lausuntokierroksella.
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
17.11.2013 Pienituloisten sairastelu kuriin – toimeentulo kuntoon
Pienituloisten sairastelu kuriin – toimeentulo kuntoon
Uuden tutkimuksen mukaan pienituloisten työikäisten sairastavuus on kasvanut roimasti. Sairastelun aiheuttamat lisäpaineet elämässä voivat olla yksi ilmiön syistä. Jotta ongelma saataisiin kuriin, pienituloisimpien palkansaajien toimeentulo pitäisi turvata paremmin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Akseli Aittomäki.
17.11.2013 06:05
Pienituloisten kotitalouksien pitkät sairausjaksot lisääntyivät vuosina 1987–2004, kun samaan aikaan eniten ansaitsevien kotitalouksien sairastavuus jopa hieman väheni, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksella äskettäin julkistettu tutkimus. Tutkijoiden mukaan terveyserojen kärjistymistä voi selittää osittain tuloerojen kasvulla, mutta ei kokonaan.
– Sairauspäivien määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin tuloerot. Sairastavuuden kasvuun vaikuttaa todennäköisesti se, että terveyden heikkeneminen aiheuttaa lisäongelmia työelämässä ja työmarkkinoilla, sanoo tutkija Akseli Aittomäki.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eila Linnanmäki on samaa mieltä sairastelun vaikutuksista pienituloisiin.
– Työttömyys lisää sairastuvuutta, ja toisinpäin tarkasteltuna huono terveys altistaa työttömyydelle. Tämä on erittäin ajankohtainen ongelma, josta myös meidän laitoksemme julkistaa talven aikana uutta tutkimustietoa, sanoo Linnanmäki.
Pienituloisella on
paljon paineita
Akseli Aittomäki kertoo, että Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin vuosittain 290 000 työikäisen suomalaisen sairauspäiviä ja tuloja Kelalta ja verottajalta saatujen tilastotietojen perusteella. Tutkimuksessa huomioitiin yli 10 vuorokauden mittaiset sairausjaksot, joista maksetaan Kela-korvaus.
Erot korvattujen sairauspäivien määrissä tulojakauman eri päissä olevien ihmisten välillä kasvoivat huomattavasti parikymmenvuotisen tutkimuksen aikana. Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvilla oli jakson lopulla kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin ylimmällä viidenneksellä. Ylimmän tuloluokan asema parani myös suhteessa keskituloisiin. Erot sairauspäivien määrässä kasvoivat voimakkaammin kuin tuloerot.
Hieman alle puolet sairauspäivien jakautumisessa tapahtuneesta muutoksesta oli mahdollista selittää tulojen muutoksella. Aittomäki uskoo, että loppuosa muutoksista johtuu monista eri syistä.
– Tulojen heikkeneminen saattaa aiheuttaa terveyttä verottavaa stressiä. Kulutusmahdollisuuksien kaventuminen taas voi vaikuttaa elintapoihin. Sosiaalietuuksia karsittiin 90-luvulla. Pienet tulot vaikuttavat myös terveyspalvelujen saatavuuteen, listaa Aittomäki.
Eila Linnanmäki sanoo, että ongelmaan ei löydy ratkaisua syyllistämällä ihmisiä, jotka eivät jaksa ylläpitää terveyttään painiessaan toimeentulo-ongelmien kanssa. Erityisen rankkaa on yksinhuoltajilla sekä raskasta ruumiillista työtä tekevillä.
– Leipäjonossa ei juuri kysellä, onko tarjolla runsaskuituista leipää. Lääkkeisiinkään ei kaikilla ole varaa, sanoo Linnanmäki.
Toimeentulon
kehittäminen avuksi?
Tutkija Akseli Aittomäki uskoo, että ongelman ratkaisu voisi löytyä kehittämällä kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa.
– Miten se tehdään, onkin mutkikas taloustieteellinen kysymys. Kuinka paljon voisi vaikuttaa työmarkkinoiden palkkakehitykseen – ja miten paljon sosiaalipolitiikalla voisi tasata tuloeroja? pohtii Aittomäki.
Kun Britanniassa ja Japanissa tutkittiin tuloerojen vaikutusta terveyteen, tulokset olivat ristiriitaisia. Britanniassa taloudellinen eriarvoistuminen kasvatti terveyseroja kuten Suomessakin, mutta Japanissa näin ei käynyt. Syitä ilmiöihin ei näissäkään tutkimuksissa selvinnyt.
Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle, mutta ne kasvoivat 1990-luvun lopulla rajusti, kertoo Tilastokeskus. Vuodesta 2000 kasvu on ollut hidasta ja vuosina 2010–2011 tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2011 suurituloisin kymmenesosa väestöstä sai tuloista 22,1 prosenttia.
perjantai 15. marraskuuta 2013
14.11.2013 Kun pientä pikavippiä ei saa, rahaton yrittää pantata tai myy kaiken myytävän
Kun pientä pikavippiä ei saa, rahaton yrittää pantata
Heini Hämäläinen
Pikavippilain muutos on siirtänyt rahapulasta kärsiviä panttilainaamoihin. Monella entisellä vippaajalla ei kuitenkaan ole mitä pantata. Epätoivoisimmat ostavat velaksi ja panttaavat tavaroita aikomattakaan lunastaa niitä.
Outi Kokko
3.9.2013 06:01
23
Kesäkuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan 2 000 euron pikalainoissa todellisen vuosikoron kuluineen on jäätävä 51 prosentin alapuolelle. Laissa kielletään maksulliset tekstiviestit ja velvoitetaan lainan antajaa selvittämään asiakkaansa maksukyky aiempaa paremmin.
Laki on vähentänyt etenkin pienten, 100–200 euron pikavippien tarjontaa, mutta rahan tarve ei ole kadonnut mihinkään. Osa rahapulan vaivaamista on siirtynyt panttilainaamoihin.
– Jo keväällä pienten lainojen haku kasvoi ja lainojen kappalemäärä alkoi nousta ensimmäistä kertaa useaan vuoteen, kertoo Arvopantin toimitusjohtaja, varatuomari Mika Ollila.
Hänen mukaansa pikavippilaki on vilkastuttanut panttilainaamon toimintaa suunnilleen yhtä paljon kuin alle 200 euron panttilainojen kysyntä väheni muutama vuosi sitten pikavippien tullessa markkinoille.
Ollila arvioi, että lainojen kysyntä on alkuvuonna noussut kolmanneksen, mutta vain viidennekselle asiakkaista voi myöntää luottoa.
Yhä useampi tarjoaa
panttauskelvotonta tavaraa
Myös Oulun Panttilainakonttorin toimitusjohtaja Timo Siira kertoo konttorissa kävijöiden määrän kasvaneen.
Helsingin Pantin operatiivinen johtaja Riku Järviö sanoo, että osin pikavippaajat ja panttaajat ovat samaa porukkaa, mutta esimerkiksi opiskelijoilla on harvoin mitään, mitä pantata.
Siiran mukaan liikkeellä on epätoivoisia ihmisiä, jotka tarjoavat vähäarvoisia koruja, ikivanhoja puhelimia tai muuta niin vanhaa elektroniikkaa, että sillä ei ole mitään arvoa.
– Asiakkaita on liikkunut, mutta heillä ei ole panttauskelpoista omaisuutta, hän sanoo.
Velaksi ostettua elektroniikkaa
pantataan saman tien
Ihmiselle, jolta luottotiedot ovat menneet, panttilainaamo voi olla viimeinen mahdollisuus saada rahaa. Jotkut ovat niin pahassa pinteessä, että romuttavat luottotietonsa kertaheitolla.
Siira kertoo ihmisistä, jotka haalivat rahoitusyhtiöiden luotoilla puhelimia ja tietokoneita.
– Omistusoikeus siirtyy heille ja he voivat pantata tavarat saman tien.
Jos henkilöllä on ostokuitti ja rahoittajan kanssa tekemänsä sopimus, panttilainaamo voi ottaa laitteen vastaan. Jos tilanne vaikuttaa epäilyttävältä, laina voidaan Siiran mukaan evätä.
Jos panttilainaamo on myöntänyt luotolla ostettua tavaraa vastaan lainaa, eikä pantin omistaja lunasta sitä sovitussa ajassa takaisin, pantti jää lainaamolle, joka saa myydä sen eteenpäin. Rahoitusyhtiö kärsii luottotappiot, mutta tavaran ostanut ja pantannut menettää luottotietonsa.
Kullan hinta heiluttelee
panttilainausta eniten
Alan toimijoiden mielestä pikavippimarkkinoilla on kaikesta huolimatta kohtuullisen pieni vaikutus panttilainaukseen.
– Tämä on tasaista liiketoimintaa, Järviö huomauttaa.
Ollila kuvaa panttilainaamista isoksi laivaksi, joka menee eteenpäin ilman suuria heilahteluita.
Siiran mukaan panttaus on varsin erilaista kuin pikavippaus, sillä se on aikaan ja paikkaan sidottua ja asiakas kohdataan kasvotusten.
Lainaamot ovat auki vain arkisin virka-aikaan, eikä tavaroita voi pantata kesken ravintolaillan hetken mielijohteesta.
Paljon enemmän kuin pikavipit, panttaamista heiluttelee kullan hinta, sillä lainaamosta riippuen 80–95 prosenttia pantiksi tuoduista tavaroista on kultaa, hopeaa, muita jalometalleja ja niiden johdannaisia tai timantteja.
– Kullan maailmanmarkkinahinnalla on dramaattinen merkitys, Ollila huomauttaa.
Pantin saa jättää
lunastamatta takaisin
Panttilainaamoilla on monenlaisia asiakkaita. Tavallisimmin panttilaina myönnetään 3-4 kuukaudeksi, minkä jälkeen se voidaan uusia tai lainaaja voi lunastaa panttinsa takaisin. Helsingin Pantti lainaa elektroniikkaa vastaan rahaa vain yhdeksi kuukaudeksi, koska sen arvo hupenee nopeasti.
Panttilainan suuruus suhteessa tavaran arvoon vaihtelee, mutta on tavallista, että lainaamo myöntää lainaa korkeintaan puolet pantin arvosta.
Lainaajan pitää maksaa laina-ajalta korkoa, joka tavallisimmin on 2,5–4 prosenttia. Jos esimerkiksi Helsingin Pantti lainaa 400 euroa 3,8 prosentin kuukausikorolla, velan todellinen vuosikorko on 47,1 prosenttia.
Velallisella on oikeus olla perimättä panttiaan takaisin. Helsingin Pantin asiakkaista joka kymmenes jätetään velkansa maksamatta. Oulun Panttikonttorissa osuus on kasvanut muutamasta prosentista reiluun 10–15 prosenttiin.
– Muutos johtunee kullan hinnan halpenemisesta, arvioi Siira.
Taidekauppa on
täysin jäissä
Eri panttilainaamot vastaanottavat erilaisia tavaroita. Oulussa pantiksi kelpaavat mönkijät, moottorikelkat ja -pyörät. Pohjoisessa metsästys on tavallista ja moni panttaa myös aseensa.
Järviö kertoo, että 1950-luvulla pantattiin lakanapakkoja ja pukuja. Vuosien varrella moni turkki on riippunut lainaamon varastossa, mutta niidenkin tarjonta on vähentynyt, eikä patiksi kelpaa enää juuri muu kuin pitkä minkkiturkki.
Jälleenmyyntiarvo ja -helppous ovat olennaisia kriteereitä, kun lainaamo harkitsee, hyväksyykö se tavaran pantiksi. Ollilan mukaan taidekauppa on täysin jäissä, mikä hankaloittaa taulujen panttausta.
– En ole 20 vuoden aikana nähnyt tällaista taidetilannetta.
Oulussa myydään yritysten
lahjoittamia kelloja ja harkkoja
Jotkut panttaavat jopa asunto-osakkeita. Siira kertoo, että vaikkapa eläkeläinen tai pätkätöitä tekevä velattoman asunnon omistaja voi pantata asunto-osakkeensa, jos pankki ei myönnä hänelle lainaa vähäisten tulojen vuoksi.
Vaikka Oulussa on irtisanottu paljon it-väkeä, asunto-osakkeiden panttaaminen ei Siiran mukaan ole yleistynyt.
– Sen sijaan yrityslahjoina ja palkanlisinä saatuja kultaharkkoja ja kalliita kelloja on tuotu toiselle toiminimellemme Oulun Kullalle myyntiin, hän kertoo.
Heini Hämäläinen
Pikavippilain muutos on siirtänyt rahapulasta kärsiviä panttilainaamoihin. Monella entisellä vippaajalla ei kuitenkaan ole mitä pantata. Epätoivoisimmat ostavat velaksi ja panttaavat tavaroita aikomattakaan lunastaa niitä.
Outi Kokko
3.9.2013 06:01
23
Kesäkuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan 2 000 euron pikalainoissa todellisen vuosikoron kuluineen on jäätävä 51 prosentin alapuolelle. Laissa kielletään maksulliset tekstiviestit ja velvoitetaan lainan antajaa selvittämään asiakkaansa maksukyky aiempaa paremmin.
Laki on vähentänyt etenkin pienten, 100–200 euron pikavippien tarjontaa, mutta rahan tarve ei ole kadonnut mihinkään. Osa rahapulan vaivaamista on siirtynyt panttilainaamoihin.
– Jo keväällä pienten lainojen haku kasvoi ja lainojen kappalemäärä alkoi nousta ensimmäistä kertaa useaan vuoteen, kertoo Arvopantin toimitusjohtaja, varatuomari Mika Ollila.
Hänen mukaansa pikavippilaki on vilkastuttanut panttilainaamon toimintaa suunnilleen yhtä paljon kuin alle 200 euron panttilainojen kysyntä väheni muutama vuosi sitten pikavippien tullessa markkinoille.
Ollila arvioi, että lainojen kysyntä on alkuvuonna noussut kolmanneksen, mutta vain viidennekselle asiakkaista voi myöntää luottoa.
Yhä useampi tarjoaa
panttauskelvotonta tavaraa
Myös Oulun Panttilainakonttorin toimitusjohtaja Timo Siira kertoo konttorissa kävijöiden määrän kasvaneen.
Helsingin Pantin operatiivinen johtaja Riku Järviö sanoo, että osin pikavippaajat ja panttaajat ovat samaa porukkaa, mutta esimerkiksi opiskelijoilla on harvoin mitään, mitä pantata.
Siiran mukaan liikkeellä on epätoivoisia ihmisiä, jotka tarjoavat vähäarvoisia koruja, ikivanhoja puhelimia tai muuta niin vanhaa elektroniikkaa, että sillä ei ole mitään arvoa.
– Asiakkaita on liikkunut, mutta heillä ei ole panttauskelpoista omaisuutta, hän sanoo.
Velaksi ostettua elektroniikkaa
pantataan saman tien
Ihmiselle, jolta luottotiedot ovat menneet, panttilainaamo voi olla viimeinen mahdollisuus saada rahaa. Jotkut ovat niin pahassa pinteessä, että romuttavat luottotietonsa kertaheitolla.
Siira kertoo ihmisistä, jotka haalivat rahoitusyhtiöiden luotoilla puhelimia ja tietokoneita.
– Omistusoikeus siirtyy heille ja he voivat pantata tavarat saman tien.
Jos henkilöllä on ostokuitti ja rahoittajan kanssa tekemänsä sopimus, panttilainaamo voi ottaa laitteen vastaan. Jos tilanne vaikuttaa epäilyttävältä, laina voidaan Siiran mukaan evätä.
Jos panttilainaamo on myöntänyt luotolla ostettua tavaraa vastaan lainaa, eikä pantin omistaja lunasta sitä sovitussa ajassa takaisin, pantti jää lainaamolle, joka saa myydä sen eteenpäin. Rahoitusyhtiö kärsii luottotappiot, mutta tavaran ostanut ja pantannut menettää luottotietonsa.
Kullan hinta heiluttelee
panttilainausta eniten
Alan toimijoiden mielestä pikavippimarkkinoilla on kaikesta huolimatta kohtuullisen pieni vaikutus panttilainaukseen.
– Tämä on tasaista liiketoimintaa, Järviö huomauttaa.
Ollila kuvaa panttilainaamista isoksi laivaksi, joka menee eteenpäin ilman suuria heilahteluita.
Siiran mukaan panttaus on varsin erilaista kuin pikavippaus, sillä se on aikaan ja paikkaan sidottua ja asiakas kohdataan kasvotusten.
Lainaamot ovat auki vain arkisin virka-aikaan, eikä tavaroita voi pantata kesken ravintolaillan hetken mielijohteesta.
Paljon enemmän kuin pikavipit, panttaamista heiluttelee kullan hinta, sillä lainaamosta riippuen 80–95 prosenttia pantiksi tuoduista tavaroista on kultaa, hopeaa, muita jalometalleja ja niiden johdannaisia tai timantteja.
– Kullan maailmanmarkkinahinnalla on dramaattinen merkitys, Ollila huomauttaa.
Pantin saa jättää
lunastamatta takaisin
Panttilainaamoilla on monenlaisia asiakkaita. Tavallisimmin panttilaina myönnetään 3-4 kuukaudeksi, minkä jälkeen se voidaan uusia tai lainaaja voi lunastaa panttinsa takaisin. Helsingin Pantti lainaa elektroniikkaa vastaan rahaa vain yhdeksi kuukaudeksi, koska sen arvo hupenee nopeasti.
Panttilainan suuruus suhteessa tavaran arvoon vaihtelee, mutta on tavallista, että lainaamo myöntää lainaa korkeintaan puolet pantin arvosta.
Lainaajan pitää maksaa laina-ajalta korkoa, joka tavallisimmin on 2,5–4 prosenttia. Jos esimerkiksi Helsingin Pantti lainaa 400 euroa 3,8 prosentin kuukausikorolla, velan todellinen vuosikorko on 47,1 prosenttia.
Velallisella on oikeus olla perimättä panttiaan takaisin. Helsingin Pantin asiakkaista joka kymmenes jätetään velkansa maksamatta. Oulun Panttikonttorissa osuus on kasvanut muutamasta prosentista reiluun 10–15 prosenttiin.
– Muutos johtunee kullan hinnan halpenemisesta, arvioi Siira.
Taidekauppa on
täysin jäissä
Eri panttilainaamot vastaanottavat erilaisia tavaroita. Oulussa pantiksi kelpaavat mönkijät, moottorikelkat ja -pyörät. Pohjoisessa metsästys on tavallista ja moni panttaa myös aseensa.
Järviö kertoo, että 1950-luvulla pantattiin lakanapakkoja ja pukuja. Vuosien varrella moni turkki on riippunut lainaamon varastossa, mutta niidenkin tarjonta on vähentynyt, eikä patiksi kelpaa enää juuri muu kuin pitkä minkkiturkki.
Jälleenmyyntiarvo ja -helppous ovat olennaisia kriteereitä, kun lainaamo harkitsee, hyväksyykö se tavaran pantiksi. Ollilan mukaan taidekauppa on täysin jäissä, mikä hankaloittaa taulujen panttausta.
– En ole 20 vuoden aikana nähnyt tällaista taidetilannetta.
Oulussa myydään yritysten
lahjoittamia kelloja ja harkkoja
Jotkut panttaavat jopa asunto-osakkeita. Siira kertoo, että vaikkapa eläkeläinen tai pätkätöitä tekevä velattoman asunnon omistaja voi pantata asunto-osakkeensa, jos pankki ei myönnä hänelle lainaa vähäisten tulojen vuoksi.
Vaikka Oulussa on irtisanottu paljon it-väkeä, asunto-osakkeiden panttaaminen ei Siiran mukaan ole yleistynyt.
– Sen sijaan yrityslahjoina ja palkanlisinä saatuja kultaharkkoja ja kalliita kelloja on tuotu toiselle toiminimellemme Oulun Kullalle myyntiin, hän kertoo.
14.11.2013 Pikavippipomojen viimeinen rahastus
Pikavippipomojen viimeinen rahastus
Kesäkuun alussa voimaan astunut pikavippien korkokatto on saattanut pikavippiyritykset ahdinkoon, vaikka ovelimmat ovat löytäneet uusia tapoja rahastaa. Vielä viime vuonna bisnes pyöri kuitenkin täysillä, ja yhtiöiden toimitusjohtajilla riitti töitä ja tuloja.
Johannes Niemeläinen
Johannes Niemeläinen
1.11.2013 12:47
18
Suomen neljän suurimman pienlainoja myöntävien yritysten tulot olivat hyvää luokkaa viime vuonna.
Entisen Risicum-konsernin, nykyään DFC Nordicina toimivan viime vuoden toimitusjohtaja Jouni Hintikka tienasi 270 593 euroa ja hänet viime marraskuussa korvannut Ville Öfversten 218 498 euroa.
Ferratumin hallituksen puheenjohtaja ja Ferratumin kokonaan omistavan JT Family Holding -yhtiön toimitusjohtaja ja omistaja Jorma Jokela tienasi puolestaan 103 865 euroa.
Tact Groupin hallituksen puheenjohtaja Tom Lindblom teki viime vuonna bisneksillään rahaa 283 891 euroa. Lindblomin kanssa puoliksi Tactin omistavan Ari Valavaaran tulot olivat 285 314 euroa.
Kesällä OPR-Vakuus-pikavippifirman jättänyt toimitusjohtaja Carl Rosenius ansaitsi puolestaan 135 967 euroa.
14.11.2013 Laskujen maksaminen ajoissa
Entistä harvempi maksaa laskunsa ajoissa
Ismo Pekkarinen
Entistä harvempi maksaa laskunsa ajoissa
Suomalaisten laskunmaksumoraali on höllentynyt hieman. Silti Intrum Justitian kyselyyn vastanneista 83 prosenttia kertoi maksavansa laskunsa eräpäivään mennessä.
Taloussanomat
13.11.2013 15:20
Ajallaan laskunsa maksavien osuus on kutistunut neljä prosenttiyksikköä vuodessa.
Perintäyhtiö Intrum Justitian kesällä tehtyyn kyselyyn vastanneista 1 500 suomalaisesta 15 prosenttia kertoi joskus maksavansa laskunsa myöhässä. Puolitoista prosenttia tekee näin jatkuvasti.
Aiempaa useampi myönsi saaneensa maksumuistutuksen. Viidennekselle vastanneista oli lähetetty patistelukirje.
Johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta arvioi, että taloustilanne näkyy vastauksissa.
– Lasku jää entistä useammin maksamatta rahapulan takia, hän sanoo yhtiön tiedotteessa.
Viidennes kertoi jättäneensä maksamatta laskunsa tästä syystä.
Toisaalta liki puolet vastaajista ei ollut ikinä saanut maksumuistutusta tai perintäkirjettä ja selvästi yli puolet muistutuksen saaneista kertoi vain unohtaneensa maksun.
Kuudennes vastaajista sanoo, ettei ole koskaan saanut alkuperäistä laskua. Tähän voi olla monta syytä, mutta esimerkiksi sähköpostissa lähetettävä lasku häviää helposti muun postin joukkoon tai ajautuu suoraan roskapostiin.
Kyselyn perusteella sähköisen laskutuksen suosio kasvaa ja kolmannes vastaajista haluaisi laskun suoraan verkkopankkiinsa. Paperilla laskunsa haluaa edelleen 67 prosenttia vastaajista.
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
13.11.2013. Kaikki pikavipit 2013 & Ilmaiset pikavipit vuonna 2013
Kaikki pikavipit 2013Kaikki pikavipit vuonna 2013. Selvitimme mistä lainapalveluista voit hakea pikavippiä tai pikalainaa vuonna 2013. Vuonna 2013 pikalaina- ja pikavippituotteita voi edelleen hakea erittäin edullisin hinnoin kymmenien eri lainapalveluiden kautta. Pikavippiä vuonna 2013 myönnetään tyypillisesti 50 – 1000 euroa, mutta jotkin lainantarjoavat saattavat nostaa lainasummiansa uusien käytäntöjen tai lakien vuoksi. Uuden pikalainoja koskevan lakimuutoksen myötä, yhä useammat lainantarjoajat ovat siirtyneet Käyttölaina lainamuodon ja sen vertaisnimitysten käyttöön.
Lainalaskuri: Hae edullistä Käyttölainaa 50 - 2000€
Lainasumma
2000 €
Maksat yhteensä
2390.33 €
Hae tästä
Kaikki pikavipit & pikalainat vuonna 2013
Vuonna 2013 pikavippiä tai pikalainaa voi hakea jopa yli 50 eri lainapalvelusta. Suurin mahdollinen heti asiakkaille myönnettävä lainasumma on vuonna 2013 2500€. Tyypillisesti uusille asiakkaille myönnettävät ensilainat ovat vuonna 2013 50-500 euroa. Löydät kaikki pikavipit ja uudet pikavipit tältä sivulta.
Vuonna 2013 kaikki ilmaiset pikavipit yleistyvät
Kovan kilpailun vuoksi vuonna 2013 lainapalvelut tarjoavat yhä useammin ilmaisia ja kuluttomia pikavippejä asiakkaillensa. Tämä trendi näkyi jo vuoden 2012 lopussa, joten vuonna 2013 yhä useampi kuluttaja voi hakea ilmaisia ja korottomia lainatuotteita netistä.
Kaikki Ilmaiset pikavipit vuonna 2013
Lainapalvelu Ensilaina Pikavippi Maksuaika Ilmaiseksi? Hakemus
Trustbuddy 0€ 100-600€ 100-600€ 14 vrk Kyllä Hae Käyttölainaa
Ferratum kulut 0€ 50-300€ 50-2000€ 1 – 12 kk Kyllä Hae Käyttölainaa
Vivus kulut 0€ 10-400€ 10-2010€ 1 – 30 vrk Kyllä Hae Käyttölainaa
Kaikki Pikavipit ja uudet pikalainat vuonna 2013
Lainapalvelu Ensilaina Pikavippi Maksuaika Hakemus
Euroloan edullisin 50-5000€ 50-5000€ 3 – 20 kk Hae Käyttölainaa
Laina.fi haetuin 50-2000€ 50-2000€ 1 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Suomilimiitti 50-4000€ 50-4000€ 1 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Everyday 20-2000€ 20-2000€ 1 – 3 kk Hae Käyttölainaa
Ostosraha 400-2500€ 400-2500€ 1 – 36 kk Hae Käyttölainaa
SuomenTililuotto suosituin 50-2000€ 50-2000€ 1 – 12 kk Hae Käyttölainaa
Credit24 300-3000€ 300-3000€ 30 – 360 vrk Hae Käyttölainaa
Vivus kulut 0€ 10-400€ 10-2010€ 1 – 30 vrk Hae Käyttölainaa
Trustbuddy kulut 0€ 100-600€ 100-600€ 14 vrk Hae Käyttölainaa
Laina.com 100-2000€ 100-2000€ 30 – 360 vrk Hae Käyttölainaa
Monetti 500-1500€ 500-1500€ 12 kk Hae Käyttölainaa
Lainasto uusi! 200-2000€ 200-2000€ 12 kk Hae Käyttölainaa
LuottoRaha uusi! 100-2000€ 100-2000€ 180 vrk Hae Käyttölainaa
Pikavippi 100-200€ 100-200€ 180 vrk Hae Käyttölainaa
Nopsalaina 500-6000€ 500-6000€ 6 – 72 kk Hae Käyttölainaa
Reissuluotto 60-4000€ 60-4000€ 3 – 12 kk Hae Käyttölainaa
Vippi.fi 50-1000€ 50-1000€ 7 – 90 vrk Hae Käyttölainaa
Ferratum kulut 0€ 50-300€ 50-2000€ 1 – 12 kk Hae Käyttölainaa
BlueFinance uusi! 50-300€ 50-700€ 14 – 30 vrk Hae Käyttölainaa
LHV 1000-6000€ 1000-6000€ 12 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Halenslaina 100-3000€ 100-3000€ 1 – 5 v Hae Käyttölainaa
Yleislaina 500-2000€ 500-2000€ 3 – 24 kk Hae Käyttölainaa
Ainalaina 50-200€ 50-1000€ 14 – 90 vrk Hae Käyttölainaa
Aasalaina 500-3000€ 500-3000€ 3 – 36 kk Hae Käyttölainaa
Elloslaina 100-2500€ 100-2500€ 1 – 5 v Hae Käyttölainaa
Etua 500-30000€ 500-30000€ 1 – 4 v Hae Käyttölainaa
Freedom Rahoitus 500-30000€ 500-30000€ 1 – 4 v Hae Käyttölainaa
Get Capital 50-2000€ 50-2000€ 14 – 90 vrk Hae Käyttölainaa
Joustolaina 1000-4000€ 1000-4000€ 1 – 4 v Hae Käyttölainaa
Rahalaitos 500-30000€ 500-30000€ 2 – 12 v Hae Käyttölainaa
Kaikki pikavipit vuonna 2013 löydät tältä sivulta. Tällä hetkellä eri lainapalveluita löytyy yli 40 kappaletta, joista voit hakea lainaa 20 eurosta aina 30.000 euroon saakka. Pääasiallisesti kaikki pikavipit myönnetään ilman takaajia ja vakuuksia. Riippuen onko lainapalvelusta haettava laina pikalaina tai käyttölaina, maksat takaisin lainaa joko kuukausierissä, tai vaihtoehtoisesti yhdessä 30 vuorokauden erässä. Käyttölainat ovat tyypillisesti 1-5 vuoden takaisinmaksuajalla haettavia kulutusluottoja, joita lyhennät kuukaudessa tasaerin. Pikalaina puolestaan on pienlaina, joka maksetaan tyypillisesti takaisin 1-3 erässä 1-3 kuukauden maksuajalla. Ensilaina termi tarkoittaa lainoja, jotka myönnetään uusille asiakkaille, joilla ei vielä ole lainaa myönnettynä lainapalvelusta. Ensilaina on pikalainoissa käytettävä termi. Uudenlaiset luottotilit ovat tulemassa markkinoille vuoden 2013 aikana, ja voit löytää nämä uudet korkokaton alaiset luottotilit sivuiltamme.
Kaikki pikavipit vertailussa
Tällä sivulla esitettyä pikavippi tuotteita voit vertailla lainasummien ja takaisinmaksuaikojen osalta yllä esitetyn taulukon avulla. Muitathan, että pikavipattu raha on tärkeää maksaa takaisin pikavipintarjoajalle. Kaikki pikavipistävä perittävä mahdollinen korko on maksettava takaisin. Pikavippaamisesta voi tulla paha kierre joka johtaa moniin vaikeuksiin elämässä. On myös pikavippaajan etu, että sinä pystyt maksamaan pikavippisi takaisin, sillä pikavippiyhtiölle tulee myöskin perintäkuluja maksamattomasta pikavipistä. Kun yritys toimii pikavippaajana, hän ottaa aina riskin sijoituksessaan, joten kohtele muita kuin haluisit itseäsi kohdeltavan.
Kaikki pikavipit 2013 sekä uudet pikavipit
Vuonna 2013 vippipaikkoja on hengissä reilut 40 kpl, jotka löydät ylläolevasta listauksesta. Uudet pikavipit ja uudet pikavippipaikat asettuivat markkinoille vuoden 2013 kesäkuussa voimaan tulleen pikavippi korkokatto -lain jälkeen. Uuden korkokaton myötä muutamat pikavippejä tarjonneet yritykset poistuivat markkinoilta, mutta uusia vippipaikkoja on sen jälkeen siunaantunut. Käyttölaina- ja kulutusluottopalvelut ovat lisääntyneet, eivätkä uudet vippipaikat juurikaan markkinoi pienlainojansa enää nimellä pikavippi.
Lisää tietoa kaikista pikavipeistä
Kaikkien pikavippien hakeminen on helppoa ja nopee, sillä voit valita yllä olevasta pikavippien listauksesta sinulle mieluisimman vippituotteen. Tällä sivulla on esitetty kaikki Suomen pikavipit, joita voit hakea verkkohakemuksella. Kaikille pikavipeille on ominaista niiden nopeat maksut pankkitilillesi sekä vakuudeton ominaisuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikista pikavipeistä ja niiden myöntämiseen pikavippiyhtiö ei vaadi sinulta minkäänlaisia vakuuksia. Rahoituslaitokselle riittää vakuudeksi tieto siitä, että sinulla on luottotiedot kunnossa. Kaikilla pikavipeillä on maksuaikaa vähintään 14 vuorokautta, mutta tiettyjä vippejä voi hakea jopa vuoden takaisinmaksuajalla. Kaikkiin pikavippeihin, joita tällä sivulla voit hakea, tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset sekä mahdollisesti puhelinliittymän. Kaikki pikavipit, jotka on esillä tällä sivulla, on luotettavia ja rehellisiä rahoitusyhtiöitä ja vippipalveluita. Kaikkiin oheisessa listassa oleviin pikavippiyhtiöihin voit siis luottaa varauksetta.
Kaikki pikavipit ovat edullisia? Pikavipit uudet? Miksi pikavippi vuonna 2013?
Kaikille pikavipeille tyypillistä on niistä maksettavat korot. Kun katsot yllä esitettyä kaikkien pikavippien listaa, näet kuitekin, että joistakin pikavipeistä ei välttämättä joudu maksamaan laisinkaa kuluja ja korkoja. Nämä pikavipit ovat tyypillisesti tarkoitettu uusille asiakkaille, joilla ei ole aikaisemmin myönnetty pikavippii kyseisestä pikavippipalvelusta. Kaikkiin pikavippeihinkin sekä myös ilmaisiin pikavippeihin liittyy kuitenkin riski. Riski pikavippituotteiden kohdalla on silloin, kun jätät pikavippisi maksamatta. Tällöin voit joutua maksamaan pikavipistäsi merkittäviä korkoja yhä tänäkin päivänä. Kun katsot yllä olevaa kaikkia pikavippejä listaa ja haet kenties jotakin pikavippiä tilillesi, varmista aina maksukykysi ennen pikavipin hakemista.
13.11.2013 Lasten ansiot eivät saa vähentää toimeentulotukea
Lasten ansiot eivät saa vähentää toimeentulotukea
Kirsi Salovaara
Julkaistu: 13.11.2013 11:29
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perheen lasten satunnaiset ansiot eivät saa vähentää toimeentulotuen määrää.
Ministeriö linjaa ohjeissaan, että vastaavina vähäisinä tuloina voidaan pitää myös kansalaisjärjestöjen, yritysten tai säätiöiden joulun aikaan antamia avustuksia yksin asuville tai lapsiperheille.
Lain mukaan vähäiset avustukset tai ansiotulot eivät vähennä toimeentulotuen määrää. Laki ei kuitenkaan määrittele eurorajaa, vaan se on kuntien harkinnassa.
Kirsi Salovaara
Julkaistu: 13.11.2013 11:29
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perheen lasten satunnaiset ansiot eivät saa vähentää toimeentulotuen määrää.
Ministeriö linjaa ohjeissaan, että vastaavina vähäisinä tuloina voidaan pitää myös kansalaisjärjestöjen, yritysten tai säätiöiden joulun aikaan antamia avustuksia yksin asuville tai lapsiperheille.
Lain mukaan vähäiset avustukset tai ansiotulot eivät vähennä toimeentulotuen määrää. Laki ei kuitenkaan määrittele eurorajaa, vaan se on kuntien harkinnassa.
torstai 7. marraskuuta 2013
7.11.2013 PIENITULOISILLA EI VARAA VUOKRA-ASUNTOIHIN
Pienituloisilla ei enää varaa edes vuokra-asuntoon
Asumisen hinnannousu ylittää pääkaupunkiseudulla ansiotason ja rakennuskustannusten kasvun. Y-Säätiön selvityksen mukaan yhä useamman pienituloisen asumismenot nousevat kohtuuttomiksi. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksineläjät, perheet, nuoret ja maahanmuuttajat.
Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavan Y-Säätiön asumispalvelupäällikkö Maria Degerman kohtaa työssään kodittomien hädän.
Hänen mukaansa Helsingin seudun vuokramarkkinat ovat kehittyneet kohtuuttomiksi. Vähistä asunnoista kilpaillaan ja vuokranantajien vaatimukset ovat tiukat.
- Kaikki vuokranantajat tietysti mielellään ottavat kerman siitä päältä eli edellytetään, että on työssäkäyvä ja tulotaso on kohtuullinen ja lisäksi ei ole maksuhäiriömerkintöjä.
- Tämä jakaa hakijoita eri kastiluokkiin ja helposti tulee sellainen tunne, että on aina se huonoin koko joukosta, Degerman jatkaa.
Tämä jakaa hakijoita eri kastiluokkiin.
- Maria Degerman
Kohtuuhintainen asuminen jää monelle haaveeksi
Y-Säätiön Kaupunkitutkimus TA Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien kireä asuntomarkkinatilanne on tehnyt kohtuuhintaisesta asumisesta monelle vain haaveen. Pienituloisimpien käytettävissä olevista rahoista lähes puolet menee asumiskuluihin.
Myös asumistuen enimmäismäärä on jäänyt pahasti jälkeen kohoavista vuokrista. Vapaarahoitteisen yksiön normaalivuokra Helsingissä on noin 600 euroa kuukaudessa, mutta tukea saa korkeintaan 342 euroa.
Väliinputoajia ovat erityisesti pienituloiset työssäkäyvät, työttömät, ensimmäistä asuntoaan etsivät nuoret sekä maahanmuuttajat. Tilanne näkyy säätiön mukaan jo asunnottomuuden kasvuna Helsingissä.
Tarve tuhansille uusille vuokra-asunnoille
Helsingin asuntotuotanto kääntyi laskuun vuonna 2004, jolloin väestönkasvu kaupungissa puolestaan lähti nousuun. MAL-aiesopimuksessa luvatusta 13 000 uudesta asunnosta on vuosittain jäänyt uupumaan tuhansia.
- Voidaan puhua todellisesta kriisistä ja tilannehan on se, että erityisesti kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen tuotanto pitkän ajan kuluessa on ollut tarpeeseen nähden riittämätön, toteaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Asuntotuotanto ja väestönmuutos Helsingin seudulla.
Kuva: Yle
Kaakisen syyttävä sormi osoittaa erityisesti kehyskuntiin.
- Siellä on paikallisessa päätöksenteossa arvioitu, että vuokra-asuntoja ei tarvita, mutta todellisuus ainakin asunnon tarvitsijoiden näkökulmasta on vähän erilainen tällä hetkellä.
Monilla palvelualoilla on Kaakisen mukaan jo vaikeuksia saada työvoimaa, sillä palkkataso ei mahdollista kohtuullista asumista.
- Sen pitäisi olla yksi selkeä hälytysmerkki, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa on pakko saada lisää ja nopeasti.
Asumisen hinnannousu ylittää pääkaupunkiseudulla ansiotason ja rakennuskustannusten kasvun. Y-Säätiön selvityksen mukaan yhä useamman pienituloisen asumismenot nousevat kohtuuttomiksi. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksineläjät, perheet, nuoret ja maahanmuuttajat.
Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavan Y-Säätiön asumispalvelupäällikkö Maria Degerman kohtaa työssään kodittomien hädän.
Hänen mukaansa Helsingin seudun vuokramarkkinat ovat kehittyneet kohtuuttomiksi. Vähistä asunnoista kilpaillaan ja vuokranantajien vaatimukset ovat tiukat.
- Kaikki vuokranantajat tietysti mielellään ottavat kerman siitä päältä eli edellytetään, että on työssäkäyvä ja tulotaso on kohtuullinen ja lisäksi ei ole maksuhäiriömerkintöjä.
- Tämä jakaa hakijoita eri kastiluokkiin ja helposti tulee sellainen tunne, että on aina se huonoin koko joukosta, Degerman jatkaa.
Tämä jakaa hakijoita eri kastiluokkiin.
- Maria Degerman
Kohtuuhintainen asuminen jää monelle haaveeksi
Y-Säätiön Kaupunkitutkimus TA Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien kireä asuntomarkkinatilanne on tehnyt kohtuuhintaisesta asumisesta monelle vain haaveen. Pienituloisimpien käytettävissä olevista rahoista lähes puolet menee asumiskuluihin.
Myös asumistuen enimmäismäärä on jäänyt pahasti jälkeen kohoavista vuokrista. Vapaarahoitteisen yksiön normaalivuokra Helsingissä on noin 600 euroa kuukaudessa, mutta tukea saa korkeintaan 342 euroa.
Väliinputoajia ovat erityisesti pienituloiset työssäkäyvät, työttömät, ensimmäistä asuntoaan etsivät nuoret sekä maahanmuuttajat. Tilanne näkyy säätiön mukaan jo asunnottomuuden kasvuna Helsingissä.
Tarve tuhansille uusille vuokra-asunnoille
Helsingin asuntotuotanto kääntyi laskuun vuonna 2004, jolloin väestönkasvu kaupungissa puolestaan lähti nousuun. MAL-aiesopimuksessa luvatusta 13 000 uudesta asunnosta on vuosittain jäänyt uupumaan tuhansia.
- Voidaan puhua todellisesta kriisistä ja tilannehan on se, että erityisesti kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen tuotanto pitkän ajan kuluessa on ollut tarpeeseen nähden riittämätön, toteaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Asuntotuotanto ja väestönmuutos Helsingin seudulla.
Kuva: Yle
Kaakisen syyttävä sormi osoittaa erityisesti kehyskuntiin.
- Siellä on paikallisessa päätöksenteossa arvioitu, että vuokra-asuntoja ei tarvita, mutta todellisuus ainakin asunnon tarvitsijoiden näkökulmasta on vähän erilainen tällä hetkellä.
Monilla palvelualoilla on Kaakisen mukaan jo vaikeuksia saada työvoimaa, sillä palkkataso ei mahdollista kohtuullista asumista.
- Sen pitäisi olla yksi selkeä hälytysmerkki, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa on pakko saada lisää ja nopeasti.
tiistai 5. marraskuuta 2013
5.11.2013 Suomalaiset tuhlaa joululahjoihin
Suomalainen aikoo ostaa joululahjoja lähes 400 eurolla
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Suomalainen aikoo ostaa joululahjoja lähes 400 eurolla
Suomalaiset odottavat lahjarikasta joulua, sillä kukkaronnyörit ovat edellisvuosia löysemmällä. Laatua ja kotimaisuutta kaivataan.
Taloussanomat
5.11.2013 21:15
11
Suomalaiset arvioivat kuluttavansa tänä jouluna lahjoihin keskimäärin 398 euroa, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksesta.
– Tästä vuodesta on odotettavissa lahjarikas, sillä suomalaisten into ostaa joululahjoja on tänä vuonna selvässä nousussa edellisvuosiin verrattuna, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala tiedotteessa.
Lahjoissa arvostetaan laatua ja kotimaisuutta. Suomalainen lahja koettiin kyselyssä vastuullisena ostoksena, jonka ymmärrettään tukevan suomalaista työtä.
Vastanneet korostivat myös pyrkivänsä kuluttamaan järkevästi ja suunnitelmallisesti. Joka kolmas 30–49-vuotias kertoi aikovansa hankkia lahjoja myös verkkokaupoista.
Miehille tärkeintä joulunvietossa ovat joulukinkku ja muut ruuat, kun taas naisten vastauksissa korostuu tunnelma ja yhdessäolo.
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Suomalainen aikoo ostaa joululahjoja lähes 400 eurolla
Suomalaiset odottavat lahjarikasta joulua, sillä kukkaronnyörit ovat edellisvuosia löysemmällä. Laatua ja kotimaisuutta kaivataan.
Taloussanomat
5.11.2013 21:15
11
Suomalaiset arvioivat kuluttavansa tänä jouluna lahjoihin keskimäärin 398 euroa, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksesta.
– Tästä vuodesta on odotettavissa lahjarikas, sillä suomalaisten into ostaa joululahjoja on tänä vuonna selvässä nousussa edellisvuosiin verrattuna, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala tiedotteessa.
Lahjoissa arvostetaan laatua ja kotimaisuutta. Suomalainen lahja koettiin kyselyssä vastuullisena ostoksena, jonka ymmärrettään tukevan suomalaista työtä.
Vastanneet korostivat myös pyrkivänsä kuluttamaan järkevästi ja suunnitelmallisesti. Joka kolmas 30–49-vuotias kertoi aikovansa hankkia lahjoja myös verkkokaupoista.
Miehille tärkeintä joulunvietossa ovat joulukinkku ja muut ruuat, kun taas naisten vastauksissa korostuu tunnelma ja yhdessäolo.
torstai 31. lokakuuta 2013
31.10.2013 LOKAKUUN PÄIVITYS
Ulosotto muistaa kirjeillä.
Ja sinne tippunutkin jo aikaisen monta laskua, ja menisi ne loputkin nopeasti, ei tarvis kärsiä aina, kun postiluukusta tulee kirje. Vaikka kuinka olisin asennoitunut, että nyt kyllä kestän. Ei vaan onnistu, se lyö niin vasten kasvoja.
Juttelin ulosottomiehen kanssa, niistä koroista suurin piirtein 95 € korot ja lyhennys noin 190 € eli neljän vuoden aikana summa kasvaa, mutta ei lyhene kuitenkaan kovin paljon, mutta ei mene rajan yli.
Jos, saan tuon pankin lainan maksettua ajallaan niin, helpottaa huomattavasti tilannettani.
Ja miten tuon työn kanssa käy, kuntoudunko työkykyiseksi, ja mille alalle? Vaikeita juttuja. Kun nämä kaikki vielä samassa ryppäässä, meinaa pikkasen olla haastetta selvitä. Mutta kyllä mä yritän selvitä, pikku hiljalleen, päivä kerralleen.
Se auttaa kyllä myös, että tietää en ole ainut, enkä todellakaan niin pahasti velkaantunut kuin toiset Suomalaiset, mulla puhutaan vaan sadoista tuhansista , muilla miljoonista tms.
Ulosotossa velkaa tällä hetkellä 17 589,22.
Puhelinlaskustani : Olen liittänyt poikani kanssa sen netti/puhelinlaskut ja mun netti/puhelinlaskut yhteen, silloin vielä kun oli luottotiedot kunnossa, nyt vähän aikaa sitten tein eston ettei voi soitella palvelunumeroihin. Heti laskut tippuneet 30 €.
Tässä kuussa jäi tilille 25 € ruokaan, mutta onneksi sain ruokaseteleitä srk:sta. Kiitos sinne. Ja pakkasessa on marjoja, jonkun vaan pitäisi syödä niitä.
Näin lokakuussa meni.
Ja sinne tippunutkin jo aikaisen monta laskua, ja menisi ne loputkin nopeasti, ei tarvis kärsiä aina, kun postiluukusta tulee kirje. Vaikka kuinka olisin asennoitunut, että nyt kyllä kestän. Ei vaan onnistu, se lyö niin vasten kasvoja.
Juttelin ulosottomiehen kanssa, niistä koroista suurin piirtein 95 € korot ja lyhennys noin 190 € eli neljän vuoden aikana summa kasvaa, mutta ei lyhene kuitenkaan kovin paljon, mutta ei mene rajan yli.
Jos, saan tuon pankin lainan maksettua ajallaan niin, helpottaa huomattavasti tilannettani.
Ja miten tuon työn kanssa käy, kuntoudunko työkykyiseksi, ja mille alalle? Vaikeita juttuja. Kun nämä kaikki vielä samassa ryppäässä, meinaa pikkasen olla haastetta selvitä. Mutta kyllä mä yritän selvitä, pikku hiljalleen, päivä kerralleen.
Se auttaa kyllä myös, että tietää en ole ainut, enkä todellakaan niin pahasti velkaantunut kuin toiset Suomalaiset, mulla puhutaan vaan sadoista tuhansista , muilla miljoonista tms.
Ulosotossa velkaa tällä hetkellä 17 589,22.
Puhelinlaskustani : Olen liittänyt poikani kanssa sen netti/puhelinlaskut ja mun netti/puhelinlaskut yhteen, silloin vielä kun oli luottotiedot kunnossa, nyt vähän aikaa sitten tein eston ettei voi soitella palvelunumeroihin. Heti laskut tippuneet 30 €.
Tässä kuussa jäi tilille 25 € ruokaan, mutta onneksi sain ruokaseteleitä srk:sta. Kiitos sinne. Ja pakkasessa on marjoja, jonkun vaan pitäisi syödä niitä.
Näin lokakuussa meni.
31.10.2013 Suomessa köyhänä
Mathias Rosenlund: "Köyhällä ei ole varaa unelmiin"
31.10.2013 15:06 73
KUKA
Mathias Rosenlund
Syntynyt Tukholmassa vuonna 1981. Asuu Vantaalla.
Opiskelee pohjoismaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.
Ammatiltaan kirjailija ja pätkätyöläinen. Omaelämäkerrallinen esikoisteos Vaskivuorentie 20 julkaistiin lokakuussa.
10- ja 7-vuotiaiden lasten isä.
Harrastaa syksyn värien ihailemista ja kirjallisuustilaisuuksien järjestämistä Arkadia-kirjakaupassa Töölössä.
Mathias Rosenlundin perhe on suomalaisittain köyhä. On saunallinen kolmio, muttei aina varaa vuokraan. Se ei silti ole Mathiaksen mielestä köyhyydessä pahinta. Pahinta on, ettei uskalla enää unelmoida. Siitä hän kirjoitti kirjan.
Mathias Rosenlundin taskussa kilahtaa iPhonen tuttu tekstiviestiääni. Hän kaivaa puhelimen esiin. Sen näyttö on rikki.
"Mulla on aina sellainen olo, että tällaisen köyhän jätkän pitää selitellä, miksi sillä on iPhone", Mathias sanoo.
"Sain tämän ilmaiseksi kaverilta, joka osti uuden."
Hän alkaa osoitella olohuoneensa tavaroita. Sohva on saatu joululahjaksi, kirstu peritty sukulaisilta, tietokonepöytä maksoi kirpputorilla vitosen. Lasten legot ovat käytettyjä, ja suuri osa seinän peittävän kirjahyllyn kirjoista haalittu kavereilta.
Tällaista on Mathiaksen mukaan köyhyys Suomessa.
"Meillä on tavaroita, mutta ei ole varaa ostaa niitä itse."
Vantaan Myyrmäessä asuva Mathias Rosenlund, 32, on 10-vuotiaan pojan ja 7-vuotiaan tyttären eronnut isä ja tuore esikoiskirjailija. Hänen perheensä elää EU:n virallisella köyhyysrajalla, kuten 700 000 muutakin suomalaista. Yhden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa se tarkoittaa alle 1 817 euron kuukausituloja. Viime kuukausina tosin on kavuttu parisataa euroa rajan yläpuolelle.
Kuluneen vuoden aikana Mathias on työskennellyt kolmessa eri työssä, useilla eripituisilla sopimuksilla.
Neljä viime kuukautta hän on ollut täysipäiväinen lastentarhanopettajan sijainen myyrmäkeläisessä päiväkodissa. Iltaisin hän on tehnyt kirjallisuuskritiikkejä lehtiin ja suorittanut kirjallisuustieteen kursseja yliopistolla.
Palkkaa on jäänyt käteen noin 1 600 euroa, ja Kela on maksanut asumistukea 400 euroa.
Kun niistä miinustaa 1 030 euron vuokran, pakolliset laskut ja bussikortit, elämiseen jää viitisensataa euroa.
"Sillä maksetaan aikaisempia velkoja, hygienia- ja taloustarvikkeet ja perheen ruuat. Ruokaan menee noin 100 euroa viikossa."
Eniten rahaa kuluu vuokraan. Koti on kolmio, jossa on oma sauna, parveke ja kaunis sisustus. Sellainen, että kun kaveri tuli käymään, hän ihmetteli ääneen, onko Mathias köyhä lainkaan, koska koti on niin nätti.
"Emme me ole köyhiä samalla tavalla kuin romanikerjäläiset, joilla ei ole ruokaa ja kotia. Suhteellinen köyhyys ei näy ulospäin", Mathias sanoo.
Miten se sitten näkyy?
Parin kuukauden vuokrat ovat rästissä. Vuokraan tarkoitetut rahat on käytetty vanhoihin vuokrarästeihin ja puhelinlaskuihin. Ulosottoviraston maksut ovat osa Mathiaksen kuukausibudjettia. Luottotiedot ovat menneet ajat sitten.
"Nyt pitää jännittää, tuleeko postiluukusta häätöilmoitus."
Pojan luokassa vanhemmat säästävät joka kuukausi 80 euroa leirikouluun. Siihen Rosenlundeilla ei ole ollut kertaakaan varaa. Luultavasti leirikoulu jää väliin. Koulussa tarvittavat luistimet saatiin onneksi kaverilta ilmaiseksi. Pieneksi käyneiden talvitakkien tilalle haettiin uudet kirpputorilta. Kesälomalla ei lähdetty suvun mökille Savoon, koska junaliput olisivat maksaneet pienen ulkomaanmatkan verran.
Jokin aika sitten poika halusi kaverinsa kanssa elokuviin. Mathiaksen lompakossa oli 20 euroa ja lisää rahaa oli tulossa vasta kahden viikon kuluttua. Mutta jääkaapissa oli paljon ruokaa. Poika sai mennä ja ostaa karkkiakin. Loput 7 euroa hän palautti isälleen.
"Köyhyys näkyy päivittäisissä rutiineissa, kun lapset joutuvat vertaamaan omia mahdollisuuksiaan muihin. He haluavat olla mukana siinä missä muutkin. On tärkeää kuulua joukkoon."
Sosiaalitoimisto on auttanut tässä. Se maksaa karatetunnit. Karate on lasten ainoa maksullinen harrastus. Kesäisin sosiaalitoimisto on maksanut myös Linnanmäen-reissun. Siitä Mathias on kiitollinen.
"Mutta Viroon en ole koskaan voinut viedä lapsia. Ei ole varaa passeihin ja vakuutuksiin."
Köyhyys on helppo kiteyttää tavaroihin. Siihen, mihin valtaosalla on varaa ja itsellä ei.
Silti Mathiasta ärsyttää keskittyminen rahaan.
"Aina puhutaan summista. Kyllä ihminen pärjää Suomessa, vaikka hänellä on laskuja maksamatta ja vuokrat rästissä. Rankinta on huomata, että rahattomuus ohjaa valintoja. Köyhä alkaa oppia, ettei kannata unelmoida."
Mathias on toisen sukupolven köyhä.
Äiti jätti peruskoulun kesken ja muutti 1970-luvulla työn perässä Tukholmaan. Fittjan lähiössä suomenruotsalaiset vanhemmat saivat kolme poikaa. Isä kuljetti invataksia, äiti työskenteli kriminaalihuoltajana.
Rahasta oli aina pulaa.
Mathiaksen ollessa viisi pakattiin Saab täyteen tavaraa ja muutettiin Vaasaan. Kun auto myöhemmin hajosi, sitä ei ollut varaa korjata. Vanhemmat elivät hiljaista elämää, vähän katkeraakin.
"Isäni sanoi kerran, ettei ole elänyt, ollut vain olemassa. Vanhempani eivät koskaan voineet pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluavat vaan tekivät sitä työtä, jota oli tarjolla, että pystyivät elättämään perheen."
"Köyhyys oli muokannut heidän käsitystään siitä, mikä oli mahdollista."
Mathias uskoo, että juuri tämä johtaa köyhyyden periytymiseen: jos vanhemmilla ei ole tietoa siitä, mikä on mahdollista, ei lapsikaan välttämättä osaa haaveilla.
Se, miten Mathiaksesta tuli aikuisena köyhä, ei silti oikeastaan liity lapsuuteen.
Lukion jälkeen hän pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä.
"Janosin marginaalista keskustaan. Näin, että yliopisto-opinnot olisivat mahdollisuus tehdä luokkahyppy."
Mathias ja hänen tuore vaimonsa saivat vuokra-asunnon Vantaan Myyrmäestä. Se oli iso kaksio, sillä perheeseen oli syntymässä lapsi.
Yliopistossa Mathiaksesta tuntui siltä, että hän oli livahtanut jonnekin, mihin ei oikeasti kuulunut.
"Siellä näkyi konkreettisesti yhteiskuntaluokan periytyminen. Melkein kaikkien suomenruotsalaisten vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Opiskelukavereilleni yliopistomaailma ja sen käsitteet ja kirjailijat olivat itsestäänselvyyksiä."
"Kotoa peritty köyhän identiteetti seurasi mukana. Häpesin taustaani."
Opintotuella ja -lainalla sekä hanttihommilla eleli silti niin kuin muutkin kaverit.
Joulukuussa 2002 perheeseen syntyi poika, vaimo sairastui ja vaikeudet alkoivat.
Tammikuussa myyrmäkeläisessä kaksiossa ei avattu verhoja. Sängyllä makasi vauva ja väsynyt nuori nainen, jolta synnytyksen jälkeinen masennus oli vienyt voimat. Mathias kantoi vaimon vessaan ja takaisin. Enää hän ei ehtinyt luennoille ja töihin.
"Elimme opintotuella, vanhempainrahalla ja toimeentulotuella. Koska en saanut kursseja suoritettua, sen vuoden opintotuet perittiin takaisin. Siitä se oikeastaan alkoi", Mathias sanoo.
Synnytysmasennus laukaisi vaimon kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän oli sairauslomalla ja vastuu perheen elättämisestä jäi Mathiakselle.
Mathiaksen työt olivat eripituisia pätkiä Greenpeacen jäsenvärvääjänä, seurakunnan toimistossa, kuorma-auton apukuskina ja kääntäjänä.
Rahaa tuli usein saman verran riippumatta siitä, oliko Mathias töissä vai opiskelijana.
"Lapsilisä, toimeentulotuki ja asumistuki olivat noin 2 100 euroa. Kun sain palkkaa, asumistuki ja toimeentulotuki pienenivät. Silloinkin tulot jäivät kahteentuhanteen. Se on alle yhden ihmisen keskitulon. Me elimme sillä summalla koko perhe."
Mathias on kiitollinen, että vaikeuksiin joutunutta perhettä tuettiin. Mutta on hän ollut katkerakin.
"Koin, että minulla olisi pitänyt olla valmiudet katkaista lapsuuteni köyhyys, mutta en onnistunut. On olemassa yhteiskunnallisia rakenteita, jotka eivät salli sitä. Esimerkiksi se, että on töitä, joista saadulla palkalla ei voi elättää perhettään. Tai se, etten voi saada parempipalkkaista työtä ilman tutkintoa, mutta minulla ei ole varaa opiskella."
Elämää oli vaikea suunnitella, kun ei tiennyt, koska vaimon hyvä jakso vaihtuisi taas huonoon. Mathias oppi tulkitsemaan merkkejä. Olohuoneen matolla makaava imuri tai liedelle nostettu paistinpannu kertoivat hyvää. Puoliso oli yrittänyt auttaa, vaikka voimat eivät riittäneet loppuun asti. Väsyneimpinäkin päivinä vaimo nosti pojan viereensä sänkyyn. Siinä sai piirrellä ja katsoa elokuvaa samalla, kun äiti nukkui. Mathiaskin oli väsynyt.
"Ei silloin jaksanut suunnitella rahankäyttöä. Menimme kauppaan ja ostimme sen, mitä jaksoimme."
Keväällä 2006 perheeseen syntyi toinen lapsi. Aika oli tasaista ja onnellista, mutta kahden lapsen kanssa rahat piti laskea entistä tarkemmin.
Jotkut tutut kysyivät suoraan, oliko viisasta hankkia toinen lapsi, jos ei ollut varaa ostaa edes juustoa leivälle.
"Pitäisikö rahan antaa ohjata perhesuunnittelua? Oli kaksi nuorta ihmistä, koti ja rakkautta. Tämä olisi kaikille täysin ok, mutta kun yhtälöön lisää köyhyyden, se vie perheeltä oikeuden hankkia lapsi."
Sosiaalitoimistosta sanottiin suoraan, ettei Rosenlundien saamalla 2 100 eurolla pärjää, mutta lisääkään ei voida antaa.
Sosiaalityöntekijä ehdotti, että perhe myisi huonekalujaan.
"Pahinta oli sanoa, että me olemme jo myyneet. Lasten keinutuolin ja pöydän."
Monella muullakin on ollut mielipiteitä siitä, miten vähävaraisen perheen kannattaisi elää.
Sellaista köyhää on helppo sietää, joka valitsee aina halvimman ja elelee vaatimattomasti, vähän onnettomana. Mutta välillä köyhänkin tekee mieli käydä oluella ja hankkia itselleen uudet lenkkarit. Tai ostaa kalliimpaa probioottijogurttia, kun halvempi jää lapsilta syömättä.
"Joskus on pakko ajatella itseäänkin. Ymmärrän, kun joku sanoo, ettei köyhä voi lounastaa ulkona. Minulle kahdeksan euron lounas silloin tällöin on luksusvalinta. Illalla en sitten syö mitään."
Myös se, että Mathias päätti opiskella kirjallisuutta ja halusi kirjoittaa kirjan, on ärsyttänyt ihmisiä: eikö se tajua, ettei kulttuurialalla elätä itseään?
"Vain köyhälle voi sanoa, ettei sinun pidä tehdä sitä, mistä unelmoit vaan sitä, mistä saa rahaa. Vain sellaisia valintoja pidetään oikeina, jotka tuovat lisää rahaa. Jos et valitse rahaa, sinulla ei ole oikeutta puhua köyhyydestä."
Sillä joululahjaksi saadulla sohvalla on kirja. Kannessa lukee Vaskivuorentie 20. Se on osoite, jossa Mathias perheineen asui liki kymmenen vuotta. Kaksi viikkoa sitten julkaistu omaelämäkerrallinen teos kertoo siitä, minkälaista on olla köyhä Suomessa.
"Olen ylpeä siitä, että olen pystynyt katkaisemaan köyhyyden hiljaisuuden ja toteuttamaan unelmani", Mathias sanoo.
Kirjan lopussa Mathias ja vaimo eroavat. Siitä on nyt kaksi vuotta. Molempien koti on edelleen Myyrmäessä, ja lapset asuvat vanhemmillaan vuoroviikoin.
Rahatilanne aiheuttaa jatkuvaa huolta.
Pari viikkoa sitten Mathias kävi lääkärissä ja hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus. Hän irtisanoutui päiväkodista.
"Tajusin, etten pysty parantamaan lasteni elämää, jos olen näin väsynyt. Nyt aion levätä. Sitten joudun varmaan taas sossun luukulle, mutta aion tehdä opinnot loppuun. Uskon, että valmistuminen antaa meille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden parempaan elämään", Mathias sanoo.
Minkälainen se olisi?
"Minulla olisi kokopäivätyö, josta tienaisi 2 500 euroa, ja tieto siitä, että palkkaa tulee puolenkin vuoden päästä. Se lievittäisi stressiä valtavasti. En halua perheelleni luksuselämää, vaan rahallista turvaa. Sitä minulla ei ole ikinä ollut."
31.10.2013 15:06 73
KUKA
Mathias Rosenlund
Syntynyt Tukholmassa vuonna 1981. Asuu Vantaalla.
Opiskelee pohjoismaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.
Ammatiltaan kirjailija ja pätkätyöläinen. Omaelämäkerrallinen esikoisteos Vaskivuorentie 20 julkaistiin lokakuussa.
10- ja 7-vuotiaiden lasten isä.
Harrastaa syksyn värien ihailemista ja kirjallisuustilaisuuksien järjestämistä Arkadia-kirjakaupassa Töölössä.
Mathias Rosenlundin perhe on suomalaisittain köyhä. On saunallinen kolmio, muttei aina varaa vuokraan. Se ei silti ole Mathiaksen mielestä köyhyydessä pahinta. Pahinta on, ettei uskalla enää unelmoida. Siitä hän kirjoitti kirjan.
Mathias Rosenlundin taskussa kilahtaa iPhonen tuttu tekstiviestiääni. Hän kaivaa puhelimen esiin. Sen näyttö on rikki.
"Mulla on aina sellainen olo, että tällaisen köyhän jätkän pitää selitellä, miksi sillä on iPhone", Mathias sanoo.
"Sain tämän ilmaiseksi kaverilta, joka osti uuden."
Hän alkaa osoitella olohuoneensa tavaroita. Sohva on saatu joululahjaksi, kirstu peritty sukulaisilta, tietokonepöytä maksoi kirpputorilla vitosen. Lasten legot ovat käytettyjä, ja suuri osa seinän peittävän kirjahyllyn kirjoista haalittu kavereilta.
Tällaista on Mathiaksen mukaan köyhyys Suomessa.
"Meillä on tavaroita, mutta ei ole varaa ostaa niitä itse."
Vantaan Myyrmäessä asuva Mathias Rosenlund, 32, on 10-vuotiaan pojan ja 7-vuotiaan tyttären eronnut isä ja tuore esikoiskirjailija. Hänen perheensä elää EU:n virallisella köyhyysrajalla, kuten 700 000 muutakin suomalaista. Yhden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa se tarkoittaa alle 1 817 euron kuukausituloja. Viime kuukausina tosin on kavuttu parisataa euroa rajan yläpuolelle.
Kuluneen vuoden aikana Mathias on työskennellyt kolmessa eri työssä, useilla eripituisilla sopimuksilla.
Neljä viime kuukautta hän on ollut täysipäiväinen lastentarhanopettajan sijainen myyrmäkeläisessä päiväkodissa. Iltaisin hän on tehnyt kirjallisuuskritiikkejä lehtiin ja suorittanut kirjallisuustieteen kursseja yliopistolla.
Palkkaa on jäänyt käteen noin 1 600 euroa, ja Kela on maksanut asumistukea 400 euroa.
Kun niistä miinustaa 1 030 euron vuokran, pakolliset laskut ja bussikortit, elämiseen jää viitisensataa euroa.
"Sillä maksetaan aikaisempia velkoja, hygienia- ja taloustarvikkeet ja perheen ruuat. Ruokaan menee noin 100 euroa viikossa."
Eniten rahaa kuluu vuokraan. Koti on kolmio, jossa on oma sauna, parveke ja kaunis sisustus. Sellainen, että kun kaveri tuli käymään, hän ihmetteli ääneen, onko Mathias köyhä lainkaan, koska koti on niin nätti.
"Emme me ole köyhiä samalla tavalla kuin romanikerjäläiset, joilla ei ole ruokaa ja kotia. Suhteellinen köyhyys ei näy ulospäin", Mathias sanoo.
Miten se sitten näkyy?
Parin kuukauden vuokrat ovat rästissä. Vuokraan tarkoitetut rahat on käytetty vanhoihin vuokrarästeihin ja puhelinlaskuihin. Ulosottoviraston maksut ovat osa Mathiaksen kuukausibudjettia. Luottotiedot ovat menneet ajat sitten.
"Nyt pitää jännittää, tuleeko postiluukusta häätöilmoitus."
Pojan luokassa vanhemmat säästävät joka kuukausi 80 euroa leirikouluun. Siihen Rosenlundeilla ei ole ollut kertaakaan varaa. Luultavasti leirikoulu jää väliin. Koulussa tarvittavat luistimet saatiin onneksi kaverilta ilmaiseksi. Pieneksi käyneiden talvitakkien tilalle haettiin uudet kirpputorilta. Kesälomalla ei lähdetty suvun mökille Savoon, koska junaliput olisivat maksaneet pienen ulkomaanmatkan verran.
Jokin aika sitten poika halusi kaverinsa kanssa elokuviin. Mathiaksen lompakossa oli 20 euroa ja lisää rahaa oli tulossa vasta kahden viikon kuluttua. Mutta jääkaapissa oli paljon ruokaa. Poika sai mennä ja ostaa karkkiakin. Loput 7 euroa hän palautti isälleen.
"Köyhyys näkyy päivittäisissä rutiineissa, kun lapset joutuvat vertaamaan omia mahdollisuuksiaan muihin. He haluavat olla mukana siinä missä muutkin. On tärkeää kuulua joukkoon."
Sosiaalitoimisto on auttanut tässä. Se maksaa karatetunnit. Karate on lasten ainoa maksullinen harrastus. Kesäisin sosiaalitoimisto on maksanut myös Linnanmäen-reissun. Siitä Mathias on kiitollinen.
"Mutta Viroon en ole koskaan voinut viedä lapsia. Ei ole varaa passeihin ja vakuutuksiin."
Köyhyys on helppo kiteyttää tavaroihin. Siihen, mihin valtaosalla on varaa ja itsellä ei.
Silti Mathiasta ärsyttää keskittyminen rahaan.
"Aina puhutaan summista. Kyllä ihminen pärjää Suomessa, vaikka hänellä on laskuja maksamatta ja vuokrat rästissä. Rankinta on huomata, että rahattomuus ohjaa valintoja. Köyhä alkaa oppia, ettei kannata unelmoida."
Mathias on toisen sukupolven köyhä.
Äiti jätti peruskoulun kesken ja muutti 1970-luvulla työn perässä Tukholmaan. Fittjan lähiössä suomenruotsalaiset vanhemmat saivat kolme poikaa. Isä kuljetti invataksia, äiti työskenteli kriminaalihuoltajana.
Rahasta oli aina pulaa.
Mathiaksen ollessa viisi pakattiin Saab täyteen tavaraa ja muutettiin Vaasaan. Kun auto myöhemmin hajosi, sitä ei ollut varaa korjata. Vanhemmat elivät hiljaista elämää, vähän katkeraakin.
"Isäni sanoi kerran, ettei ole elänyt, ollut vain olemassa. Vanhempani eivät koskaan voineet pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluavat vaan tekivät sitä työtä, jota oli tarjolla, että pystyivät elättämään perheen."
"Köyhyys oli muokannut heidän käsitystään siitä, mikä oli mahdollista."
Mathias uskoo, että juuri tämä johtaa köyhyyden periytymiseen: jos vanhemmilla ei ole tietoa siitä, mikä on mahdollista, ei lapsikaan välttämättä osaa haaveilla.
Se, miten Mathiaksesta tuli aikuisena köyhä, ei silti oikeastaan liity lapsuuteen.
Lukion jälkeen hän pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä.
"Janosin marginaalista keskustaan. Näin, että yliopisto-opinnot olisivat mahdollisuus tehdä luokkahyppy."
Mathias ja hänen tuore vaimonsa saivat vuokra-asunnon Vantaan Myyrmäestä. Se oli iso kaksio, sillä perheeseen oli syntymässä lapsi.
Yliopistossa Mathiaksesta tuntui siltä, että hän oli livahtanut jonnekin, mihin ei oikeasti kuulunut.
"Siellä näkyi konkreettisesti yhteiskuntaluokan periytyminen. Melkein kaikkien suomenruotsalaisten vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Opiskelukavereilleni yliopistomaailma ja sen käsitteet ja kirjailijat olivat itsestäänselvyyksiä."
"Kotoa peritty köyhän identiteetti seurasi mukana. Häpesin taustaani."
Opintotuella ja -lainalla sekä hanttihommilla eleli silti niin kuin muutkin kaverit.
Joulukuussa 2002 perheeseen syntyi poika, vaimo sairastui ja vaikeudet alkoivat.
Tammikuussa myyrmäkeläisessä kaksiossa ei avattu verhoja. Sängyllä makasi vauva ja väsynyt nuori nainen, jolta synnytyksen jälkeinen masennus oli vienyt voimat. Mathias kantoi vaimon vessaan ja takaisin. Enää hän ei ehtinyt luennoille ja töihin.
"Elimme opintotuella, vanhempainrahalla ja toimeentulotuella. Koska en saanut kursseja suoritettua, sen vuoden opintotuet perittiin takaisin. Siitä se oikeastaan alkoi", Mathias sanoo.
Synnytysmasennus laukaisi vaimon kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän oli sairauslomalla ja vastuu perheen elättämisestä jäi Mathiakselle.
Mathiaksen työt olivat eripituisia pätkiä Greenpeacen jäsenvärvääjänä, seurakunnan toimistossa, kuorma-auton apukuskina ja kääntäjänä.
Rahaa tuli usein saman verran riippumatta siitä, oliko Mathias töissä vai opiskelijana.
"Lapsilisä, toimeentulotuki ja asumistuki olivat noin 2 100 euroa. Kun sain palkkaa, asumistuki ja toimeentulotuki pienenivät. Silloinkin tulot jäivät kahteentuhanteen. Se on alle yhden ihmisen keskitulon. Me elimme sillä summalla koko perhe."
Mathias on kiitollinen, että vaikeuksiin joutunutta perhettä tuettiin. Mutta on hän ollut katkerakin.
"Koin, että minulla olisi pitänyt olla valmiudet katkaista lapsuuteni köyhyys, mutta en onnistunut. On olemassa yhteiskunnallisia rakenteita, jotka eivät salli sitä. Esimerkiksi se, että on töitä, joista saadulla palkalla ei voi elättää perhettään. Tai se, etten voi saada parempipalkkaista työtä ilman tutkintoa, mutta minulla ei ole varaa opiskella."
Elämää oli vaikea suunnitella, kun ei tiennyt, koska vaimon hyvä jakso vaihtuisi taas huonoon. Mathias oppi tulkitsemaan merkkejä. Olohuoneen matolla makaava imuri tai liedelle nostettu paistinpannu kertoivat hyvää. Puoliso oli yrittänyt auttaa, vaikka voimat eivät riittäneet loppuun asti. Väsyneimpinäkin päivinä vaimo nosti pojan viereensä sänkyyn. Siinä sai piirrellä ja katsoa elokuvaa samalla, kun äiti nukkui. Mathiaskin oli väsynyt.
"Ei silloin jaksanut suunnitella rahankäyttöä. Menimme kauppaan ja ostimme sen, mitä jaksoimme."
Keväällä 2006 perheeseen syntyi toinen lapsi. Aika oli tasaista ja onnellista, mutta kahden lapsen kanssa rahat piti laskea entistä tarkemmin.
Jotkut tutut kysyivät suoraan, oliko viisasta hankkia toinen lapsi, jos ei ollut varaa ostaa edes juustoa leivälle.
"Pitäisikö rahan antaa ohjata perhesuunnittelua? Oli kaksi nuorta ihmistä, koti ja rakkautta. Tämä olisi kaikille täysin ok, mutta kun yhtälöön lisää köyhyyden, se vie perheeltä oikeuden hankkia lapsi."
Sosiaalitoimistosta sanottiin suoraan, ettei Rosenlundien saamalla 2 100 eurolla pärjää, mutta lisääkään ei voida antaa.
Sosiaalityöntekijä ehdotti, että perhe myisi huonekalujaan.
"Pahinta oli sanoa, että me olemme jo myyneet. Lasten keinutuolin ja pöydän."
Monella muullakin on ollut mielipiteitä siitä, miten vähävaraisen perheen kannattaisi elää.
Sellaista köyhää on helppo sietää, joka valitsee aina halvimman ja elelee vaatimattomasti, vähän onnettomana. Mutta välillä köyhänkin tekee mieli käydä oluella ja hankkia itselleen uudet lenkkarit. Tai ostaa kalliimpaa probioottijogurttia, kun halvempi jää lapsilta syömättä.
"Joskus on pakko ajatella itseäänkin. Ymmärrän, kun joku sanoo, ettei köyhä voi lounastaa ulkona. Minulle kahdeksan euron lounas silloin tällöin on luksusvalinta. Illalla en sitten syö mitään."
Myös se, että Mathias päätti opiskella kirjallisuutta ja halusi kirjoittaa kirjan, on ärsyttänyt ihmisiä: eikö se tajua, ettei kulttuurialalla elätä itseään?
"Vain köyhälle voi sanoa, ettei sinun pidä tehdä sitä, mistä unelmoit vaan sitä, mistä saa rahaa. Vain sellaisia valintoja pidetään oikeina, jotka tuovat lisää rahaa. Jos et valitse rahaa, sinulla ei ole oikeutta puhua köyhyydestä."
Sillä joululahjaksi saadulla sohvalla on kirja. Kannessa lukee Vaskivuorentie 20. Se on osoite, jossa Mathias perheineen asui liki kymmenen vuotta. Kaksi viikkoa sitten julkaistu omaelämäkerrallinen teos kertoo siitä, minkälaista on olla köyhä Suomessa.
"Olen ylpeä siitä, että olen pystynyt katkaisemaan köyhyyden hiljaisuuden ja toteuttamaan unelmani", Mathias sanoo.
Kirjan lopussa Mathias ja vaimo eroavat. Siitä on nyt kaksi vuotta. Molempien koti on edelleen Myyrmäessä, ja lapset asuvat vanhemmillaan vuoroviikoin.
Rahatilanne aiheuttaa jatkuvaa huolta.
Pari viikkoa sitten Mathias kävi lääkärissä ja hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus. Hän irtisanoutui päiväkodista.
"Tajusin, etten pysty parantamaan lasteni elämää, jos olen näin väsynyt. Nyt aion levätä. Sitten joudun varmaan taas sossun luukulle, mutta aion tehdä opinnot loppuun. Uskon, että valmistuminen antaa meille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden parempaan elämään", Mathias sanoo.
Minkälainen se olisi?
"Minulla olisi kokopäivätyö, josta tienaisi 2 500 euroa, ja tieto siitä, että palkkaa tulee puolenkin vuoden päästä. Se lievittäisi stressiä valtavasti. En halua perheelleni luksuselämää, vaan rahallista turvaa. Sitä minulla ei ole ikinä ollut."
tiistai 22. lokakuuta 2013
22.10.2013 Päivärahan maksutiedot
Tapahtumalaji Ajalta Lapset e/pv Päivät Netto
Päiväraha, AT 23.09.2013-20.10.2013 0 57,92 20 1158,40
Verollinen brutto 23.09.2013-20.10.2013 0 1158,40
Veroton brutto 23.09.2013-20.10.2013 0 0,00
Ennakonpidätys AT (20,5%) 23.09.2013-20.10.2013 0 237,47
Netto enn.pidätyksen jälkeen 23.09.2013-20.10.2013 0 920,93
Netto ennen perintöjä 23.09.2013-20.10.2013 0 920,93
Ulosotto 23.09.2013-20.10.2013 0 197,69
Maksettava netto 23.09.2013-20.10.2013 0 723,24
Eli taas tälläinen päätös tuli liitolta.
Hyvin ne maksut menee ulosottoon, ja saavat tiedon.
Positiivisuus on kaukaa haettu aina näinä päivinä, kun odottaa rahaa tulisikin enemmän mitä saakin.
Mutta kaippa tuokin summa lyhentää niitä velkojani. Vaikka suurin osa meneekin korkoihin.
Päiväraha, AT 23.09.2013-20.10.2013 0 57,92 20 1158,40
Verollinen brutto 23.09.2013-20.10.2013 0 1158,40
Veroton brutto 23.09.2013-20.10.2013 0 0,00
Ennakonpidätys AT (20,5%) 23.09.2013-20.10.2013 0 237,47
Netto enn.pidätyksen jälkeen 23.09.2013-20.10.2013 0 920,93
Netto ennen perintöjä 23.09.2013-20.10.2013 0 920,93
Ulosotto 23.09.2013-20.10.2013 0 197,69
Maksettava netto 23.09.2013-20.10.2013 0 723,24
Eli taas tälläinen päätös tuli liitolta.
Hyvin ne maksut menee ulosottoon, ja saavat tiedon.
Positiivisuus on kaukaa haettu aina näinä päivinä, kun odottaa rahaa tulisikin enemmän mitä saakin.
Mutta kaippa tuokin summa lyhentää niitä velkojani. Vaikka suurin osa meneekin korkoihin.
tiistai 15. lokakuuta 2013
15.10.2013 14.10.2013 Näitä rahamokia ei saisi tehdä enää 30-vuotiaana
Näitä rahamokia ei saisi tehdä enää 30-vuotiaana
Näitä rahamokia ei saisi tehdä enää 30-vuotiaana
Onko huoleton kaksikymppisen elämä jo ohitse? Kolmenkympin paremmalla puolella säästämiseen ja suunnitteluun kannattaa suhtautua vakavasti.
Taloussanomat
14.10.2013 15:21
37
Vakituinen työpaikka ja säännölliset tulot? Tulojen kasvaessa kannattaa pohtia päätöksiä ja toimia, joiden avulla voi taata turvallisen taloudellisen tulevaisuuden.
Talousjulkaisu Business Insider listasi seitsemän tärkeintä rahamokaa, joita kolmekymppisten pitäisi välttää.
1. Harkitsematon
säästöjen käyttäminen
Jos sinulla on säästö- ja eläketili, niin hyvä. Onko säästötilisi tarkoitus kuitenkin selvä, vai palveleeko tilisi hätävarana, matkatilinä, lomatilinä vai kenties kaikkina?
Jos yli puolet säästöistä kuluu matkoihin, on hyvä miettiä, jääkö rahaa tarpeeksi säästöön hätätilanteita varten. Eri tarkoituksia varten on kenties hyvä olla eri tilit.
2. Budjetointi vain
lyhyelle aikavälille
Kolmekymppisten kannattaa selvittää pitkän aikavälin kulut ja miettiä, mitkä osa-alueet pitää huomioida kolmen, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Onko kodissa esimerkiksi tulossa suuria remontteja?
Kulujen suunnittelu ehkäisee osan suurista yllätyksistä. Hätävaratili myös kannattaa jättää nimensä mukaisesti hätätilanteita varten.
3. Asumisen
suunnittelemattomuus
30-vuotiaana on hyvä hetki suunnitella asumista pidemmän ajan päähän. Omaa asuntoa ei kannata ostaa ennen kuin on selvillä omista asumistarpeistaan. Asuntolainan laskemisessa kannattaa ottaa huomioon lisäkulut, kuten vakuutukset.
Aika ajoin on myös hyödyllistä päivittää asuntolainan takaisinmaksu: jos tienaat enemmän kuin aiemmin, olisiko asuntolainaa mahdollista maksaa nopeammin takaisin?
4. Et seuraa
eläketiliäsi
Kasvaako eläketilisi hyvää vauhtia? Sijoitusneuvojan tapaaminen on hyödyllistä, jotta voit varmistua, että rahat on sijoitettu oikeanlaisiin rahastoihin ja että riskitaso on sopiva.
5. Et säästä tarpeeksi
Säästöön menevän rahan määrää kannattaa seurata. Jos tulotasosi on kasvanut, rahaa kannattaa säästää enemmän.
Esimerkiksi monet asumiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet, eikä mikään takaa, etteivät ne nousisi jatkossakin.
6. Ei testamenttia
Ei ole hyviä syitä olla tekemättä testamenttia. Yli 30-vuotiaana on myös aika aloittaa keskustelut esimerkiksi siitä, miten perheen asuminen järjestyy, jos satut kuolemaan.
Suunnittelu etukäteen on tärkeää, sillä onnettomuuksia tapahtuu.
Näitä rahamokia ei saisi tehdä enää 30-vuotiaana
Onko huoleton kaksikymppisen elämä jo ohitse? Kolmenkympin paremmalla puolella säästämiseen ja suunnitteluun kannattaa suhtautua vakavasti.
Taloussanomat
14.10.2013 15:21
37
Vakituinen työpaikka ja säännölliset tulot? Tulojen kasvaessa kannattaa pohtia päätöksiä ja toimia, joiden avulla voi taata turvallisen taloudellisen tulevaisuuden.
Talousjulkaisu Business Insider listasi seitsemän tärkeintä rahamokaa, joita kolmekymppisten pitäisi välttää.
1. Harkitsematon
säästöjen käyttäminen
Jos sinulla on säästö- ja eläketili, niin hyvä. Onko säästötilisi tarkoitus kuitenkin selvä, vai palveleeko tilisi hätävarana, matkatilinä, lomatilinä vai kenties kaikkina?
Jos yli puolet säästöistä kuluu matkoihin, on hyvä miettiä, jääkö rahaa tarpeeksi säästöön hätätilanteita varten. Eri tarkoituksia varten on kenties hyvä olla eri tilit.
2. Budjetointi vain
lyhyelle aikavälille
Kolmekymppisten kannattaa selvittää pitkän aikavälin kulut ja miettiä, mitkä osa-alueet pitää huomioida kolmen, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Onko kodissa esimerkiksi tulossa suuria remontteja?
Kulujen suunnittelu ehkäisee osan suurista yllätyksistä. Hätävaratili myös kannattaa jättää nimensä mukaisesti hätätilanteita varten.
3. Asumisen
suunnittelemattomuus
30-vuotiaana on hyvä hetki suunnitella asumista pidemmän ajan päähän. Omaa asuntoa ei kannata ostaa ennen kuin on selvillä omista asumistarpeistaan. Asuntolainan laskemisessa kannattaa ottaa huomioon lisäkulut, kuten vakuutukset.
Aika ajoin on myös hyödyllistä päivittää asuntolainan takaisinmaksu: jos tienaat enemmän kuin aiemmin, olisiko asuntolainaa mahdollista maksaa nopeammin takaisin?
4. Et seuraa
eläketiliäsi
Kasvaako eläketilisi hyvää vauhtia? Sijoitusneuvojan tapaaminen on hyödyllistä, jotta voit varmistua, että rahat on sijoitettu oikeanlaisiin rahastoihin ja että riskitaso on sopiva.
5. Et säästä tarpeeksi
Säästöön menevän rahan määrää kannattaa seurata. Jos tulotasosi on kasvanut, rahaa kannattaa säästää enemmän.
Esimerkiksi monet asumiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet, eikä mikään takaa, etteivät ne nousisi jatkossakin.
6. Ei testamenttia
Ei ole hyviä syitä olla tekemättä testamenttia. Yli 30-vuotiaana on myös aika aloittaa keskustelut esimerkiksi siitä, miten perheen asuminen järjestyy, jos satut kuolemaan.
Suunnittelu etukäteen on tärkeää, sillä onnettomuuksia tapahtuu.
15.10.2013 PÄIVITYSTÄ
Sainpas mä aikaiseksi tulla tänne nettiin blogin pariin päivittämistä tekemään.
Hurjaa miten tämä aika menee, ja velka vaan kasvaa, lyhennyksiäkin muutama jo kertynyt ulosottoon.
Yhdessä vaiheessa meni 2/3 osaa, mutta kun päiväraha aleni normiin, onnistuukin jo 1/3 lyhennys, putosi noin 80 €. Suuri raha se on pienituloiselle.
Muutenhan mulla on mennyt sairaslomalla vielkin, tutkitaan ja hutkitaan ja mietitään mitä seuraavaksi.
Eläkkeelle eivät alle 50:stä mielellään päästä.
1.ABRORAHOITUS
2.MCB
3.VIPSTER
4.SUOMEN VIESTILAINA
5.SUOMIVIPPI
6.FERRATUM
7.EGE FINANCE
8.ORP VAKUUTUS
9.BIG BANK
10.BLUE FINANCE
11.SUOMEN TAKUULAINA
12.NANOLAINA
13.VIVUS
14.NETS
15.HALENS
16.FINAREF
17.OK MONEY FINANCE
18.RISICUM
19.LAINASTO OY
20.LAINACOM
21.EUROLOAN
22.TROMVELT
23.SVEA ORP VAKUUTUS
24.ORP VAKUUTUS
25.RESURS BANK
26.KLARNA
27.ELLOS TILI
28.I KANO BANK
_________________________________________________
ULOSOTTOON ->
29.VAUNULA 1 072,05 €
30.KANTASÄÄSTÖPANKKI 14 639,04 €
________________________________________________
Hurjaa miten tämä aika menee, ja velka vaan kasvaa, lyhennyksiäkin muutama jo kertynyt ulosottoon.
Yhdessä vaiheessa meni 2/3 osaa, mutta kun päiväraha aleni normiin, onnistuukin jo 1/3 lyhennys, putosi noin 80 €. Suuri raha se on pienituloiselle.
Muutenhan mulla on mennyt sairaslomalla vielkin, tutkitaan ja hutkitaan ja mietitään mitä seuraavaksi.
Eläkkeelle eivät alle 50:stä mielellään päästä.
1.ABRORAHOITUS
2.MCB
3.VIPSTER
4.SUOMEN VIESTILAINA
5.SUOMIVIPPI
6.FERRATUM
7.EGE FINANCE
8.ORP VAKUUTUS
9.BIG BANK
10.BLUE FINANCE
11.SUOMEN TAKUULAINA
12.NANOLAINA
13.VIVUS
14.NETS
15.HALENS
16.FINAREF
17.OK MONEY FINANCE
18.RISICUM
19.LAINASTO OY
20.LAINACOM
21.EUROLOAN
22.TROMVELT
23.SVEA ORP VAKUUTUS
24.ORP VAKUUTUS
25.RESURS BANK
26.KLARNA
27.ELLOS TILI
28.I KANO BANK
_________________________________________________
ULOSOTTOON ->
29.VAUNULA 1 072,05 €
30.KANTASÄÄSTÖPANKKI 14 639,04 €
________________________________________________
MAKSAN ->
Eli ulosottoon menossa kaikki muut velkani paitsi, tuo pankki velkani ja autolaina, pankkilainassa takaajia sen takia maksan, en halua välejä poikki, autolaina pojalla, auto, olen hänelle sen ottanut ja hoitanut sitä joka kk ihan asiallisesti.
Muita maksuja kuussa maksan puhelinta, sähköä, vuokraa ja lainaa.
490 asunto
30 sähkö
60 puhelin
266 pankki yht. 846
liitto 730
kela 140 yht 870
eli elämiseen jää 24 euroa kk, ja jos petu antaa sen 180 minkä ulosotto vie , eli 200 kk :4 -> 50/vko !!
Mutta jos joku ylimääräinen hammaslääkärilasku tms. menee talous ihan sekaisin.
Sanovat aina joka puolella, että pitäisi kirppikseltä hakee vaatteita, mieluimmin pihistän pikkasen ruuasta ja ostan jotain uutta, piristää kummasti mieltä. Mä myin kirppiksenFB kautta takin sain 20 € ostin sillä uudet kengät talveksi maksoivat alessa 24,50 , ei paha sijoitus, mutta kummasti piristi mieltäni :)
Jostain se ilo on meidänkin keksittävä.
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
9.10.2013 1100 €/kk
26-vuotias sossun elätti kuohuttaa – 1100€/kk tekemättä juuri mitään
Tatun vakuutetaan olevan todellinen esimerkki nuoresta, joka tienaa yli 1000 euroa kuussa käteen sosiaalituilla - eikä häntä siksi kiinnosta lähteä opiskelemaan tai töihin. Tatun vakuutetaan olevan todellinen esimerkki nuoresta, joka tienaa yli 1000 euroa kuussa käteen sosiaalituilla - eikä häntä siksi kiinnosta lähteä opiskelemaan tai töihin.Kuvakaappaus Tuima.fi-sivustolta.
Julkaistu: 8.10.2013 20:36, päivitetty: 8.10.2013 22:10
Opiskelijoiden verkkolehti Tuima kertoo Punavuoressa asuvasta Tatusta, joka saa kuussa 1100 euroa puhtaana käteen tekemättä mitään.
Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden verkkolehden juttu sosiaaliturvan varassa elävästä Tatusta nousi tänään sellaiseksi hitiksi, että Tuima.fi -lehden palvelin kaatui.
Iltapäivällä julkaistu Kun sossun tuki riittää –juttu lähti sosiaalisessa mediassa kovaan lentoon. Se keräsi muutamassa tunnissa 10 000 lukijaa, kun ihmiset ihmettelivät, voivatko luvut pitää paikkaansa.
Artikkeli kertoo 26-vuotiaasta Tatusta, jota ei kiinnosta työnteko eikä opiskelu. Tatulle riittää sosiaalitoimiston tuki.
Tatu saa kuukaudessa tukea vajaat 1100 euroa tekemättä juuri mitään. Tästä rahasta maksetaan Tatun Punavuoren yksiön asumiskulut. Vakituisten menojen jälkeen hänellä jää kuussa 400 euroa käteen.
Tatu kehuu, miten pelkästään ilmoittautuminen työnhakijaksi takaa täyden toimeentulon.
Tatu ei ole koskaan osallistunut sosiaalitoimiston järjestämään koulutukseen eikä ottanut vastaan työvoimatoimiston tarjoamaa työtä. Hän kertoo, miten yksi vuosi meni, ettei hän ollut missään yhteydessä toimistoon. Silti täysi tuki rapsahti tilille.
Tatun mukaan pienellä vaivannäöllä tuki pysyy ennallaan. Välillä hän ilmoittautuu kurssille. Hän ei ole kuitenkaan kertaakaan mennyt kurssille. Sosiaalitoimistossa on katsottu, että kun ilmoittautuu kurssille, tukia ei tarvitse laskea.
Välillä Tatu ilmoittautuu työnhakijaksi, mutta hän on tähän asti kieltäytynyt kaikista töistä.
Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu, onko kyseistä Tatua edes olemassa.
Haaga-Helian pomo: Tosi tarina
Haaga-Helian koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi vakuuttaa, ettei kyseessä ole fiktiivinen hahmo.
– Jutun kirjoittaja tuntee Tatun. Tatu esiintyy lehdessä kuvan kanssa.
Leppäjärvi sanoo, että jutussa voi mahdollisesti joku termi olla virheellinen.
– Toimeentulotuen käsite voi olla virheellinen. Täytyy tehdä siitä keskiviikkona oikaisu.
IS tavoitti myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn kommentoimaan tapausta. Räty pitää Tatun tapausta "valitettavan mahdollisena" (lue lisää tästä).
Juttua päivitetty 21.49: Selvennetty, että Tatu saa Tuima.fi:n mukaan tukea 1100 euroa kuussa. Tästä summasta maksetaan hänen asumiskustannuksensa.
Heidi Vaalisto
1100€/kk helposti sossusta: "Valitettavasti tämä on mahdollista"
Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) miettii, pitäisikö sosiaalitukia muuttaa vastikkeellisiksi.Roni Rekomaa
Julkaistu: 8.10.2013 21:06, päivitetty: 8.10.2013 21:46
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty myöntää, että nykyisen lainsäädännön aikana on mahdollista elää yli tuhannella eurolla tekemättä juuri mitään.
Verkkolehti Tuima.fi:n artikkeli sosiaaliturvan varassa elävästä Tatusta on puhuttanut tänään sosiaalisessa mediassa. Opiskelijoiden verkkolehti kertoo Punavuoressa asuvasta 26-vuotiaasta Tatusta, joka saa 1100 euroa tekemättä mitään (lue lisää tästä).
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn mukaan ilmiö on ”valitettavan totta”.
Tatulle riittää elämiseen sosiaalitoimiston tuki.
- Valitettavasti tämä on nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty sanoo.
Räty lisää, että kyseessä on kuitenkin jäävuoren huippu.
Tatun tapaiset tuilla huvikseen eläjät ovat yksittäistapauksia. Suurin osa on oikeita tuen tarvitsijoita.
Räty sanoo lainsäädännöstä, että tukien muuttamisesta on tehty hankala ja byrokraattinen.
- Jos pitää hakemuksen tiptop –kunnossa, ei ole suurtakaan riskiä siitä, että toimeentulotukea alennutaan, Räty sanoo.
Lainsäädännön mukaan tukea voidaan alentaa kahdeksi kuukaudeksi. Tukien alentaminen edellyttää yhteistä tapaamista ja suunnitelman tekoa yhdessä ammattilaisen kanssa.
- Jos toimeentulon saaja ei tule tapaamiseen, tukea ei voida alentaa, Räty kertoo.
Rädyn mielestä yksi ratkaisu epäkohtaan voisi olla tuen jonkinlainen muuttaminen vastikkeelliseksi.
Heidi Vaalisto
Tatun vakuutetaan olevan todellinen esimerkki nuoresta, joka tienaa yli 1000 euroa kuussa käteen sosiaalituilla - eikä häntä siksi kiinnosta lähteä opiskelemaan tai töihin. Tatun vakuutetaan olevan todellinen esimerkki nuoresta, joka tienaa yli 1000 euroa kuussa käteen sosiaalituilla - eikä häntä siksi kiinnosta lähteä opiskelemaan tai töihin.Kuvakaappaus Tuima.fi-sivustolta.
Julkaistu: 8.10.2013 20:36, päivitetty: 8.10.2013 22:10
Opiskelijoiden verkkolehti Tuima kertoo Punavuoressa asuvasta Tatusta, joka saa kuussa 1100 euroa puhtaana käteen tekemättä mitään.
Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden verkkolehden juttu sosiaaliturvan varassa elävästä Tatusta nousi tänään sellaiseksi hitiksi, että Tuima.fi -lehden palvelin kaatui.
Iltapäivällä julkaistu Kun sossun tuki riittää –juttu lähti sosiaalisessa mediassa kovaan lentoon. Se keräsi muutamassa tunnissa 10 000 lukijaa, kun ihmiset ihmettelivät, voivatko luvut pitää paikkaansa.
Artikkeli kertoo 26-vuotiaasta Tatusta, jota ei kiinnosta työnteko eikä opiskelu. Tatulle riittää sosiaalitoimiston tuki.
Tatu saa kuukaudessa tukea vajaat 1100 euroa tekemättä juuri mitään. Tästä rahasta maksetaan Tatun Punavuoren yksiön asumiskulut. Vakituisten menojen jälkeen hänellä jää kuussa 400 euroa käteen.
Tatu kehuu, miten pelkästään ilmoittautuminen työnhakijaksi takaa täyden toimeentulon.
Tatu ei ole koskaan osallistunut sosiaalitoimiston järjestämään koulutukseen eikä ottanut vastaan työvoimatoimiston tarjoamaa työtä. Hän kertoo, miten yksi vuosi meni, ettei hän ollut missään yhteydessä toimistoon. Silti täysi tuki rapsahti tilille.
Tatun mukaan pienellä vaivannäöllä tuki pysyy ennallaan. Välillä hän ilmoittautuu kurssille. Hän ei ole kuitenkaan kertaakaan mennyt kurssille. Sosiaalitoimistossa on katsottu, että kun ilmoittautuu kurssille, tukia ei tarvitse laskea.
Välillä Tatu ilmoittautuu työnhakijaksi, mutta hän on tähän asti kieltäytynyt kaikista töistä.
Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu, onko kyseistä Tatua edes olemassa.
Haaga-Helian pomo: Tosi tarina
Haaga-Helian koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi vakuuttaa, ettei kyseessä ole fiktiivinen hahmo.
– Jutun kirjoittaja tuntee Tatun. Tatu esiintyy lehdessä kuvan kanssa.
Leppäjärvi sanoo, että jutussa voi mahdollisesti joku termi olla virheellinen.
– Toimeentulotuen käsite voi olla virheellinen. Täytyy tehdä siitä keskiviikkona oikaisu.
IS tavoitti myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn kommentoimaan tapausta. Räty pitää Tatun tapausta "valitettavan mahdollisena" (lue lisää tästä).
Juttua päivitetty 21.49: Selvennetty, että Tatu saa Tuima.fi:n mukaan tukea 1100 euroa kuussa. Tästä summasta maksetaan hänen asumiskustannuksensa.
Heidi Vaalisto
1100€/kk helposti sossusta: "Valitettavasti tämä on mahdollista"
Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) miettii, pitäisikö sosiaalitukia muuttaa vastikkeellisiksi.Roni Rekomaa
Julkaistu: 8.10.2013 21:06, päivitetty: 8.10.2013 21:46
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty myöntää, että nykyisen lainsäädännön aikana on mahdollista elää yli tuhannella eurolla tekemättä juuri mitään.
Verkkolehti Tuima.fi:n artikkeli sosiaaliturvan varassa elävästä Tatusta on puhuttanut tänään sosiaalisessa mediassa. Opiskelijoiden verkkolehti kertoo Punavuoressa asuvasta 26-vuotiaasta Tatusta, joka saa 1100 euroa tekemättä mitään (lue lisää tästä).
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn mukaan ilmiö on ”valitettavan totta”.
Tatulle riittää elämiseen sosiaalitoimiston tuki.
- Valitettavasti tämä on nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty sanoo.
Räty lisää, että kyseessä on kuitenkin jäävuoren huippu.
Tatun tapaiset tuilla huvikseen eläjät ovat yksittäistapauksia. Suurin osa on oikeita tuen tarvitsijoita.
Räty sanoo lainsäädännöstä, että tukien muuttamisesta on tehty hankala ja byrokraattinen.
- Jos pitää hakemuksen tiptop –kunnossa, ei ole suurtakaan riskiä siitä, että toimeentulotukea alennutaan, Räty sanoo.
Lainsäädännön mukaan tukea voidaan alentaa kahdeksi kuukaudeksi. Tukien alentaminen edellyttää yhteistä tapaamista ja suunnitelman tekoa yhdessä ammattilaisen kanssa.
- Jos toimeentulon saaja ei tule tapaamiseen, tukea ei voida alentaa, Räty kertoo.
Rädyn mielestä yksi ratkaisu epäkohtaan voisi olla tuen jonkinlainen muuttaminen vastikkeelliseksi.
Heidi Vaalisto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...
