ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA  ALKAEN 

Kyllä on vielä opettelua, mielen puolella. Että, ei tarvitse olla yhteydessä Työvoimaviranomaisiin. 

 

Olen myös miettinyt, että olen kohta 62 vuotta ja en tunne itseäni niinkään vanhaksi.

Olen katsonut kerhoissa olevia henkilöitä, kaikilla melkein harmaat hiukset ja apuvälineitä.

Salilla olen tutustunut muutamiin rouviin, joiden kanssa olen jutellut, vaihtanut yhteistietoja. 

Kaikukortilla olen päässyt ilmaiseksi salille ja uimaan.

Samalla kortilla myös teatteriin, olivat muuttaneet käytäntöä.

Eli kuukautta aiemmin pitää lippu tilata ja vaan 3 lippua kaudessa.

VR:llä olen päässyt eläkeläisen hinnalla, on pikkaisen huokeampi. 

Korpee tuo ulosoton meno eläkkeestä. Mutta toivon, että lainat lyhentyisivät, ettei kaikki menisi 

korkoihin ja ulosottomaksuihin.

Muuten kuuluu aika hyvää, paitsi borrelioosiin taas lääkekuuri menossa. 

Tänä kesänä 3 punkkia ollut ihossa, ja pidempään kuin sallitaan. 

Jaksaminen on ollut välillä koetuksella, mutta näillä mennään. 

Rahallisesti on vielä opettelua. Ei meinaa jäädä loppu kuukauteen juuri mitään. 

Ja jos pitäisi puhelin ostaa, ei onnistu, kuin käteisellä. Se harmittaa.

Uimapuvun sain ostettua urheiluliikkeestä 40 €, ruokarahasta pois. Elossa yhä. 

Huumorilla pääsee yli tiukan paikan, tai pienellä itkulla. Joku itkuleffa telkasta. Auttaa. 

Välillä taikinaterapia tehoaa myös harmitukseen. 

Asiat toisaalta hyvin, pientä takapakkia, mutta täällä ollaan ja vointi ok. 

Jaksoin päivittää tämän blogin.  Syksyn hämärtyvät illat.🍁🍂