Tutkimus: Jo viidennes suomalaisista pitää itseään huono-osaisena – professori: ”Ensimmäistä kertaa yllätyin”
Huono-osaisuuden kokemus on uuden tutkimuksen mukaan yleistynyt 2020-luvun kuluessa nopeasti.
Esimerkiksi tulot ja parisuhde vaikuttavat, kun ihminen arvioi asemaansa. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Tuukka Lukinmaa
9.5. 13:06
Heikko-osaisina itseään pitävien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Jo viidennes suomalaisista katsoo olevansa alhaisessa asemassa yhteiskunnassa.
Näin kertoo Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren uusi tutkimuskirja Ihmisiä yhteiskunnan portailla.
– Olen 30 vuotta tutkinut näitä asioita eri suunnista ja kuvitellut suunnilleen tietäväni, miten suomalaisilla menee. Voi sanoa, että ensimmäistä kertaa alan yllättyä omista tutkimustuloksistani, Saari sanoo.
Saaren mukaan sosiaalisen asemansa alhaiseksi kokevien, arvostuksen puutteen tunteesta kärsivien suomalaisten osuus on 2020-luvun taitteesta kaksinkertaistunut.
– Tutkimusmenetelmä on yksinkertainen. Jaamme yhteiskunnan kymmeneen kerrokseen, joista ylimpänä ovat hyväosaisimmat ja alimpana huono-osaisimmat. Pyydämme ihmisiä arvioimaan oman kerroksensa. Itsensä alakerroksiin määrittelevien pääluku ja osuus väestöstä ovat tällä vuosikymmenellä kasvaneet voimakkaasti, noin 10 prosentista 20 prosenttiin.
Saari nimittää ilmiötä statusköyhyydeksi ja pitää muutosta hyvin nopeana.
Olenko onnistunut elämässä?
Saaren mukaan ihminen määrittelee statuksensa eli asemansa muiden joukossa sen perusteella, miten hän omasta mielestään on pärjännyt elämässä.
– Siihen vaikuttavat sellaiset asiat kuin työ, tulot, koulutustaso ja parisuhde tai sen puute.
Toinen, yhtä tärkeä tekijä on se, missä määrin muut osoittavat arvostusta.
– Koetko itsesi arvostetuksi yhteisössäsi? Nämä ovat todella vahvoja asioita elämässä. Ihmiset ovat erittäin tietoisia paikastaan hierarkiassa.
 |
| Professori Juho Saaren mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia sosiaalisesta asemastaan. Kuva: Mikko Koski / Yle |
Se, miten henkilö asemoi itsensä suhteessa muihin, vaikuttaa voimakkaasti hyvinvointiin. Jokainen haluaa olla enemmän kasan päällä kuin sen pohjalla, Saari sanoo.
– Mitä alemmaksi ihminen kokee paikkansa, sitä enemmän ahdistusta, kuormitusta, epäonnistumisen kokemuksia ja toimintakyvyn alenemia elämässä on. Sitä enemmän ihminen kokee olevansa ikään kuin läpinäkyvä muille. Lähes kaikki ikävät asiat kasautuvat matalan statuksen asemassa oleviin ryhmiin.
Kolme syytä
Saaren mukaan eniten heikoksi koetun sosiaalisen aseman yleistymiseen ovat vaikuttaneet viime vuosien kolme suurta, osittain päällekkäistä yhteiskunnan šokkia.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari kertoo miksi huono-osaisuuden kokemus on yleistynyt nopeasti.
Ensin oli koronapandemia kaikkine seurauksineen, sitten Ukrainan sodan laukaisema energiakriisi, jonka myötä yleinen hintataso ampaisi nousuun. Niiden jälkeen tulivat sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset.
– Meitä on kolhittu kunnolla kolme kertaa peräjälkeen. Etenkin energiakriisi ja pandemia vaikuttivat, ei yksinomaan hallituksen politiikka. Energiakriisi näyttäisi aikasarjojen perusteella olevan tärkein tekijä.
Kaikki kolme sysäsivät ihmisiä erilaisiin vaikeuksiin, kuten taloudelliseen ahdinkoon ja yksinäisyyteen. Monet löysivät itsensä entistä heikommasta asemasta.
– Suuri enemmistö suomalaisista voi hyvin. Elintaso ja elämänlaatu ovat heillä hyviä. Suomi on monella tavalla menestyvä yhteiskunta. Tasaisen ja menestyvän pinnan alla on kuitenkin kasvaneita ryhmiä, joiden tilanne on statuksen menetyksen takia hyvin kuormittava.
