ULOSOTTOVELALLINEN (PIKAVIPIT, KÄYTTÖLUOTTO, VISA)2013 -2029. MUMMI, 60 VUOTTA. VÄLIIN PUTOAJA. ELÄKKEELLE ???? TULOTON KOTITALOUS. PERUSTOIMEENTULOTUKI JA ASUMISTUKI. YKSINÄISYYTTÄ JA SYYLLISYYTTÄ KOMPENSOIN OSTAMISELLA, JOS VARAA. VOI VARATONKIN VÄLILLÄ NAUTTIA ! Nöyryys ja köyhyys, kulkee käsikädessä. Elämä opettaa. Luoja luoduistaan huolen pitää. Ketään ei ole toista parempi, eikä pahempi.
keskiviikko 2. huhtikuuta 2025
02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS
torstai 13. maaliskuuta 2025
13.03.2025 HUHTIKUUN TOIMEENTULOTUKI JA SAIRAUSPÄIVÄRAHA
HUHTIKUUN TOIMEENTULOTUKI JA SAIRAUSPÄIVÄRAHA
Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 312,90 e 312,90 e
Sairauspäivärahaetuudet 191,94 e 191,94 e
Sairauspäivärahaetuudet 415,87 e 415,87 e
Tulot yhteensä 920,71 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 593,55 e
Asunnonvuokra 1.4.2025 526,45 e 526,45 e
Kotivakuutusmaksu 9.4.2025 10,46 e 10,46 e
Hammashoitomaksu, 2.4.2025 92,50 e 92,50 e
Menot yhteensä 1 222,96 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 222,96 e - 920,71 e 302,25 e
torstai 6. maaliskuuta 2025
06.03.2025 UUSI KUUKAUSI KÄYNTIIN, KEVÄTTÄ KOHTI
UUSI KUUKAUSI KÄYNTIIN,
KEVÄTTÄ KOHTI
keskiviikko 19. helmikuuta 2025
19.02.2025 Kelan johtava ylilääkäri: Käsitys työkyvyttömyydestä erkaantunut lääkärien ja eläkelaitosten välillä
Kelan johtava ylilääkäri: Käsitys työkyvyttömyydestä erkaantunut lääkärien ja eläkelaitosten välillä
Kelassa huolestuttiin työkyvyttömyyshylkyjen suurista määristä - mitä tilanteelle voidaan tehdä?
Julkaistu 05.12.2024 12:27
– Pidän nykyistä työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuutta, joka on tänä vuonna Kelassa ylittänyt 60 prosenttia, huolestuttavana ja kestämättömänä, toteaa Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.
MTV Uutiset uutisoi keskiviikkona työkyvyttömyyshakemusten hylkypäätösten nopeasta kasvusta. Leinonen pitää tilannetta ongelmallisena niin asiakkaille kuin yhteiskunnallekin.
– Se aiheuttaa paljon pettymyksiä, väliinputoamisia ja myös turhaa työtä terveydenhuoltoon.
Tällainen tilanne on ollut esimerkiksi Arja Törnroosin perheessä, kun hän on taistellut pitkään vakavasti masentuneen poikansa hoidon ja kuntoutuksen puolesta.
– Suurin ongelma on se, että ihmiset ajautuvat, joutuvat hakemaan työkyvyttömyyseläkettä oltuaan jo pitkään sairaana ilman että heidän mahdollisuuksiaan kuntoutua takaisin työelämään on kunnolla selvitetty, kertoo Leinonen.
Käsitys työkyvyttömyydestä erkaantunut
Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus on tosiaan jo pitkään ollut kasvussa, niin Kelassa kuin myös työeläkeyhtiöissä.
Leinosen mukaan käsitys työkyvyttömyydestä on erkaantunut hakijoiden, puoltavia lausuntoja laativien hoitavien lääkärien ja eläkelaitosten välillä.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
– Hakijoille on pääsääntöisesti myönnetty sairauspäivärahaa enimmäismäärä, eli noin vuosi. Työkyvyttömyys ja työstä poissaolo ovat siis jo varsin pitkiä työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa, Leinonen sanoo.
– Eläkevaiheessa työkyvyttömyyden määritelmä muuttuu ammatillisesta yleiseen, toisin sanoen enää ei riitä että on omaan entiseen työhönsä työkyvytön. Tämän ajatellaan olevan merkittävin hylkäykseen johtava syy.
19.02.2025 Joka kolmas työtön on työkyvytön: "Ketään ei tunnu kiinnostavan, että heitä on näin paljon"
Joka kolmas työtön on työkyvytön: "Ketään ei tunnu kiinnostavan, että heitä on näin paljon"
Julkaistu 18.02.2025 06:19
Jopa kolmannes työttömistä työnhakijoista on työnhakuvelvoitteen ulkopuolella. Asiantuntija ehdottaa toimenpiteitä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
– Ketään ei asia tunnu kiinnostavan, että Suomessa on näin paljon tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä, toteaa työelämäprofessori, THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto MTV Uutisille.
Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Asia selviää ELY-keskusten kehittämishallintokeskuksen rekistereistä.
Kivipellon mukaan tuoreilla työllisyysalueilla on nyt mahdollisuus suunnitella ja hankkia uudenlaisia palveluita, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä sekä parantavat alueiden työllisyystilannetta.
Asiantuntija ehdottaa lukuisia toimenpiteitä
Kivipelto listaa useita toimia, miten tilanteessa tulisi reagoida.
tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kelassa, sote-palveluissa ja työllisyyspalveluissa. Nyt henkilö voi olla työttömyysetuudella tai jopa toimeentulotuella pitkään ilman, että kukaan on kiinnostunut hänen työkyvystään.
Resurssit pitäisi asiantuntijan mukaan suunnata toisaalle.
– Työllisyyspalveluissa ja etenkin monialaisessa työllisyyden tukemisessa työntekijöiden resurssien kohdentaminen tehottoman työnhakuvelvoitteen valvontaan tulisi lopettaa ja suunnata resurssit työ- ja toimintakyvyn selvityksiin, eläkeselvittelyyn ja osatyökykyisten työnhakijoiden kohdalla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen.
Keskeistä Kivipellon mukaan on se, että työkyvyttömät henkilöt ohjautuisivat oikealle etuudelle ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin.
– Työttömyysturva ei ole heille oikea etuus, vaan tällä hetkellä joko sairauspäiväraha tai eläke/kuntoutustuki. Myös yleistuki voisi olla parannus, mutta jos sekin on velvoittava tukimuoto, ei asia varsinaisesti muutu.
Kivipelto pohtii "Työ ensin" -periaatetta.
– Työ ensin eli jos työkyvyn ei todeta olevan alentunut niin, että työnteko ei missään tehtävässä enää onnistu, etsittäisiin hänelle työkykyyn sopiva työpaikka ja alettaisiin vasta työpaikan löytymisen jälkeen tekemään muita tukitoimia kuten terveys- ja asumispalveluita ja sosiaaliturvaa.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Kivipelto kaipaa työllistymiseen uudistuksia heille, joilla työmarkkina-asema on lähtökohtaisesti heikko.
– Suomessa jo lähes jokaiseen työtehtävään vaaditaan koulutus ja mielellään työkokemus ja 100-prosenttinen työkyky.
Kivipellon mukaan etuuksien leikkaukset eivät paranna työkykyä, vaan passivoivat.
– Sen takia hallituksen leikkaukset täytyisi perua niiden henkilöiden kohdalta, joilla hoitava lääkäri on todennut työkykyä alentavan sairauden.
keskiviikko 12. helmikuuta 2025
12.02.2025 OMIA ASIOITA
OMIA ASIOITA
Omia asioita hoidettu urakalla.
Alku kuussa oli eläkeneuvottelut, minä työhyvinvointisosiaaliohjaaja, lääkäri ja te-toimiston henkilö.
Tästä neuvottelusta poikinut fysiatrian terveystarkastus, mitattiin, kuroteltiin, käveltiin yms.
Psykologin testit on kesäkuun alussa.
Samoin kaikkien näiden koonti yhteen ja siitä sitten eteenpäin hakemusta.
Lääkäri epäili, että en pääse fyysisistä syistä, että menee mielenterveyden puolelle enemmän.
Nyt tämän kuun lopussa asetetaan selkään sakraalinen hermomodulaattori, jos auttaa tuohon joka iltaiseen
tyhjennykseen. Ja muutenkin tuon alaosan vaivoihin.
Pyysin Kelasta avustusta tuohon matkaan paikkakunnaltani toimenpide paikkakunnalle, tarkastelevat
asiaa ja palaavat sitten asiaan.
Rahojen kanssa olen ollut tarkkana, ja kyllä nippa nappa riittävät koko kuukaudeksi, mitään et voi
ylimääräistä ostaa, menee talous ihan ns. kuralle. Talous tarkka, vakaa euro !
Arkkupakastimen ostin syntymäpäiväksi saamilla rahoilla. OIKEIN MURHEENKRYYNI !!
Kannen kanssa ollut ongelmia, ensimmäinen kone vaihdettiin, ja tuotiin toinen tilalle, ja eikun sama
ongelma. En mitenkään jaksaisi näitä vastoinkäymisiä hoitaa. Ihan poikki !!
Soitin kyllä huoltoon, mutta eipä ole soittaneet takaisin. Katsotaan miten tässä käy.
Eihän toi paljoa maksanut, mutta kumminkin toimiva olisi hyvä. Vaihdan kaappipakastimeen, jos
suostuvat.
Tässä nämä päällimmäiset kuulumiset !
Kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.
torstai 23. tammikuuta 2025
23.01.2025 USU: Tulottomien kotitalouksien määrä nousi taas uuteen ennätykseen
USU: Tulottomien kotitalouksien määrä nousi taas uuteen ennätykseen
Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, jota voi hakea jos tuloja ei ole eikä varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten ruoka- ja asumiskuluihin. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Tulottomien kotitalouksien määrä nousi viime vuonna taas uuteen ennätykseen, kertoo Uutissuomalainen. Tällaisia kotitalouksia oli viime marraskuussa liki 42 000. Kela selvitti luvut Uutissuomalaisen pyynnöstä.
Lukumäärä on suurempi kuin kertaakaan vuonna 2004 alkaneen tilastoinnin aikana.
Edellisvuodesta tulottomia kotitalouksia tuli yli 2 000 lisää. Kelan tutkijan mukaan valtaosan kasvusta selittävät Ukrainasta sotaa paenneet. Viime vuonna tulottomista kotitalouksista 17 prosenttia eli lähes 7 000 oli sellaisia, joissa tukea hakenut oli ukrainalainen.
Tulottomien kotitalouksien määrä on parinkymmenen viime vuoden aikana noussut yli kaksinkertaiseksi.
-----------------------------------------------------------
TULOTTOMAT KOTITALOUDET :
Tulottomilla kotitalouksilla tarkoitetaan perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia, jotka eivät saa ansiotuloja tai ensisijaisia etuuksia. Ensisijaisia etuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva, eläke, opintotuki, sairauspäiväraha tai lasten kotihoidon tuki.
keskiviikko 22. tammikuuta 2025
22.01.2025 OIKAISUVAATIMUS EILISEEN AVAUTUMISEEN LIITTYEN
OIKAISUVAATIMUS EILISEEN AVAUTUMISEEN LIITTYEN
Tässä :
-tiukan taloudellisen tilanteeni takia, jouluun paloi enemmän rahaa , ja lainat , piti maksaa pois tammikuussa.
-ulosottovelallinen n 30000€
-pojanpoikani oli luonani joulun jälkeen viikon, jolloin yhteisiin menoihin meni rahaa
-ystäväni kuoli , joten holtittomuus rahankäyttöön kostautui, surua purin ostelulla, ja hyvän mielen sain siitä. kävin srk juttelemassa asiasta.
-mielenterveyspuoleen potilaan mielihalut korostuvat suru- ja ahdistuskausissa, ja ostelua tapahtuu enemmän.
-haluan pojan poikani luokseni , ja hän vielä tuleekin 1 kerran kk, nyt kuunvaihteessa seuraavan kerran. ylläpitokorvausta saan hänestä noin 30 e.
Edellyttääkö köyhyys, sitä ettei voisi koskaan olla onnellinen ja ostaa esim. joululahjoja ja nauttia elämästä. Koko vuosi yhtä kituuttamista ja laskemista ja taloudellista ahdistusta, mikä syö ihmistä tosi paljon. Ja sitten vielä varautumisvelvollisuus 3 päivän ruuat , millä rahalla, kun kaikki rahat menee elämiseen. Ruuan hinnan nousu .
Kyllä minun mielestä ihmisen lyttääminen, eläminen köyhyysrajan alapuolelle on jo liian paljon kannettavaksi. Psykologi MPY:llä , ohjeistanut hakemaan tukea elantoon. Pitkäkestoinen syömishäiriö ja ahdistus. Johtuen terveydestä ja taloudesta. Siksi toivon oikaisuvaatimusta.
Katsotaan miten käy !
tiistai 21. tammikuuta 2025
21.01.2025 AVAUDUN
AVAUDUN
Tänään tuli tieto, että hylkäävät harkinnanvaraisen toimeentulotuen.
SYY: Asiakkaan tulee priorisoida ravinto- ja terveysmenot. Jokaisella on varautumisvelvollisuus.
Joululahjoja ja osamaksuja ei huomioida menoina toimeentulotuessa. Ravintomenot ja vähäiset
terveysmenot kuuluvat perustoimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Harkinnanvaraisen
toimeentulotuen myöntämiseen ei perusteita.
SIIS MITÄ!
Jos minulla ei ole rahaa ruokaan ja elämiseen. En ole kuluttanut rahaa ylimääräisiin asioihin. Ihan
järkevästi, en ole hulvattomasti tuhlannut. Onhan kumminkin selvää, että joulun pitää/saa olla
joululahjoja lapsenlapsille. Vai kuuluuko ne vain niille, joilla niihin varaa.
Ja velathan on maksettava. Luottamus säilytettävä sukulaisiin ja ystäviin.
SELVITYSTÄ:
Selvitin tätä asiaa, kun tein oikaisupyynnön tähän kieltävään päätökseen. Pojanpokani oli luonani
viikon joulun jälkeen. Saan tietty hänestä ylläpitokorvauksen, hänen elämiseen luonani. Ja joudunko
siirtämään tapaamisia, en todellakaan, keksin vaikka mitä , että saan hänet luokseni, antaa minulle
voimaa jaksaa ja elää.
Joudunko siihen samaan, että taas lainaan jostain ja maksan helmikuussa takasin. Pieni kierre.
Muutenkin kaikki asiat levälleen, tänään sain ajan fysioterapiaan ja myös siihen laitteen asennukseen,
kummatkin helmikuulla.
Ärsyttäviä tälläiset, nousee niin 100:lla toi hermo pintaan.
Mutta, kaippa tämä on vaan nieltävä tuohon oikasupyynnön vastaukseen asti.
maanantai 20. tammikuuta 2025
20.01.2025 NEUVOTTELUT
NEUVOTTELUT 20.01.2025
Tänään olin sairaalassa palaveri, jossa oli työvoimapuolen toimihenkilö, työkykysosiaaliohjaaja, lääkäri
ja minä. Asioita joita pohdittiin, kuinka kauan olen ollut poissa työelämästä, sairaslomanpituutta,
työhistoriaa, terveyttä ja sairaslomia, tulevia sairaslomia ja sitä miten vakuutusyhtiö katsoo eläkkeelle
siirtymistäni, onko kuinka monta työtä mihin voisin heidän mielestään vielä työllistyä.
Jos työkykyä olisi.
Selvitettiin mitä asioita tarvitsee selvittä ennen kuin voidaan laatia eläkehakemus.
Eli fysioterapiassa pitää käydä, selvittää sieltä kropan tilanne, kun kaikki tiedot eivät olleet
ajankohtaisia.
Samaan syssyyn pitää selvittää milloin olisi se leikkaus, jossa asennetaan tahdistin lantioon.
Myös yhteydessä Psykologiin, kun saan edellämainitut asiat tietooni, ja sopia aikaa lausuntoon.
Aikalailla hommaa, mutta pyörä lähti nyt pyörimään.
Työvoimapoliittinen lausunto, ei työhaku velvoitetta alkoi nyt ja päättyy maaliskuussa.
Ilmoittelen, mikä loppu ratkaisu on. Toivon että eläke.
Muita murheita pakastimen kansi falskaa, mutta onneksi siinä oli takuu, saan uuden tilalle.
Soittivatkin, että tulee keskiviikkona. Hieno juttu. Jotain positiivista.
No, sitten tämä tammikuu, on todella vaikea kuukausi, taloudellisesti katastrofaalinen.
Harkinnanvaraista hakenut kaksi kertaa, päätöksiä ei ole tullut.
Pojanpoika tulee kuun vaihteessa, siihen mennessä toivon apuja.
Alkukuukausi ollut papereitten yms dokumenttien hakuja ja kyllä vieläkin suren kuollutta ystävääni.
Ikävä.
sunnuntai 12. tammikuuta 2025
12.01.2025 AURINKOINEN PÄIVÄ
AURINKOINEN PÄIVÄ
keskiviikko 8. tammikuuta 2025
08.01.2025 NEUVOTTELUT PERUSTURVASSA, MUKANA TYÖKYKYSOSIAALIOHJAAJA
NEUVOTTELUT PERUSTURVASSA, MUKANA TYÖKYKYSOSIAALIOHJAAJA
08.01.2025 Toimeentulotuen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistio julkaistu
Toimeentulotuen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistio julkaistu
sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta8.1.2025 10.30 Tiedote
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän loppumuistio on julkaistu. Muistio sisältää työryhmän johtopäätökset siitä, miten toimeentulotuen kokonaisuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2024.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa eduskunnan edellyttämän toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.
Työryhmä on koonnut muistioon mahdollisia toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena sekä syrjäytymistä ehkäisevänä etuutena. Työryhmä on arvioinut myös mahdollisuuksia löytää hallitusohjelmaan kirjattuja säästöjä toimeentulotuen menoista.
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistioTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 827kB
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Vuonna 2023 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa.
”Toimeentulotuki on alkujaan tarkoitettu väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi toimeentulon turvaksi kaikista vaikeimmissa tilanteissa. Ihmisellä on oikeus tuen tarpeensa mukaan saada elämäntilanteeseensa sopivia etuuksia ja palveluita. Muistiossa tarkastellut toimenpiteet vahvistaisivat toimeentulotuen roolia viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena ja tukisivat varhaisempaa puuttumista ennen toimeentulotuen saannin pitkittymistä,” työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
ToimeentulotukiLinkki toiselle sivustolle
Hankeikkuna: Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmäLinkki toiselle sivustolle
Toimeentulotuen rooli viimesijaisena tukimuotona ja velvoittavuuden vahvistaminen
Työryhmä on tarkastellut muistiossaan sitä, miten toimeentulotuen velvoittavuuden toteutumista voitaisiin vahvistaa. Mahdollisiksi toimenpiteiksi on tunnistettu ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen lisääminen perusteeksi perusosan alentamiselle, perusosan alentamista koskevan prosessin tehostaminen sekä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuuden tiivistäminen.
Työryhmän mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.
Työryhmä arvioi, että lainsäädäntöä voisi muuttaa siten, että toimeentulotuen perusosan alentaminen olisi mahdollista myös käytännössä kertaluonteisten laiminlyöntien tilanteissa. Myös ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen voisi jatkossa olla perusosan alentamisen peruste. Lisäksi perusosan alentamisen toimeenpanoa voisi sujuvoittaa.
Toimeentulotuen hakijalla on aina mahdollisuus välttää perusosan alentaminen ja työttömyysetuuksien sanktiot hakemalla ensisijaisia etuuksia tai osallistumalla työvoimapalveluihin siten, kuin niitä koskevassa lainsäädännössä edellytetään.
Nuoret toimeentulotuen saajat työelämään mahdollisimman nopeasti
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Toisaalta nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa.
Työryhmä arvioi, että kuntien rahoitusosuutta nuorten toimeentulotukimenoista on mahdollista kasvattaa. Nuoria 18–25-vuotiaita toimeentulotuen saajia on kuukausittain 24 000–33 000. Perustoimeentulotukea maksettiin 106 000 nuorelle yhteensä 273 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kunnan sadan prosentin rahoitusosuus voisi koskea sellaisia toimeentulotuen saajia, jotka ovat 18–25-vuotiaita eikä perheessä asu muun ikäisiä henkilöitä. Tällä hetkellä kuntien rahoitusosuus on 50 prosenttia.
”Kunnilla on paras tieto nuorten opiskelupaikoista, työpaikoista ja palveluista. Kunnat voivat myös pohtia mahdollisuutta tarjota nuorille esimerkiksi kesätyöpaikkoja toimeentulotuen rahoittamisen sijaan. Kuntien rahoitusosuuden laajentaminen kannustaisi nuorten työllistämiseen mahdollisimman nopeasti, jotta tukikaudet jäisivät mahdollisimman lyhyiksi”, Siika-aho sanoo.
Toimeentulotuen kokonaisuudistus syrjäytymisen ehkäisyn välineenä
Työryhmän toimenpiteiden tavoitteena on nopeuttaa työttömän asiakkaan hakeutumista työllistymistä edistävien palveluiden piiriin tiivistämällä velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä edellyttää viranomaisia laatimaan asiakkaalle hänen palvelutarpeensa niin vaatiessa monialaisen työllistymissuunnitelman kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen havaitsemisesta. Tämän ohella työryhmän mukaan tulisi säilyttää työttömyyden johdosta tulottomana toimeentulotukea saavan ohjaaminen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen aktivointisuunnitelmaan. Mahdollisuuksien mukaan ohjausta aktivointisuunnitelmaan tulisi nopeuttaa yli 25-vuotiaiden osalta.
”Velvoittavuuden lisääminen tarkoittaisi käytännössä myös oikea-aikaisten ja vaikuttavien palvelujen parempaa yhteyttä etuuksien kanssa. Toimeentulotuen uudistamisella onkin keskeinen yhteys myös palveluiden kehittämiseen. Syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää panostuksia palveluihin. Sellaisiin palveluihin, joita ei ole, ei tietenkään ketään voi velvoittaa”, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Mahdollisia toimenpiteitä säästötavoitteisiin pääsemiseksi
Työryhmä on arvioinut myös mahdollisia toimenpiteitä, joilla uudistukselle asetettuihin säästötavoitteisiin voitaisiin päästä lyhyellä aikavälillä. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kokonaisuudistuksen osalta 70 miljoonan euron säästötavoite.
Toimeentulotuen velvoittavuuden vahvistamiseen liittyvillä toimenpiteillä voisi olla säästövaikutuksia tukikausien lyhentyessä. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä toimeentulotukilain 11 §:n 2 momentin mukaan tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Suojaosista on luovuttu myös muualla etuusjärjestelmässä. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.
Työryhmä on arvioinut myös vähäiseksi katsottavien ansiotulojen ja avustusten muuttamista täysimääräisesti huomioitaviksi tuloiksi. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jossa lähtökohtaisesti kaikki tulot tulee ottaa huomioon. Avustusten muuttaminen huomioitavaksi tuloksi vähentäisi Kelan toimeenpanossa yksilöllisten tilanteiden selvittämiseen kuluvaa aikaa. Työryhmän mukaan tulisi kuitenkin säilyttää mahdollisuus jättää toimeentulotukea saavan perheen nuoren kesäansiot ja alle 18-vuotiaan saamat vähäiset lahjat huomioimatta tulona. Vähäisten ansiotulojen ja avustusten huomioiminen täysimääräisesti tuottaisi säästöä vuoden 2026 tasossa noin 3 miljoonaa euroa.
Työryhmä on myös selvittänyt toimeentulotuen perusosan lievän pienentämisen mahdollisuutta. Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi tarvittaessa aikaan säästöä n. 12 miljoonaa euroa.
”Toimeentulotuki on tarveharkintainen etuus ja yksilölliset elämäntilanteet on huomioitava jatkossakin. Koska toimeentulotuki on myös perhekohtainen toimeentulon turva, uudistuksessa tulee huomioida vaikutus lasten toimeentuloon”, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Muistiota hyödynnetään toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen valmistelussa
”Työryhmän muistioon on koottu työryhmän tunnistamat mahdolliset toimenpiteet kokonaisuudistukselle hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen osalta. Hallitus tekee päätökset etenemisestä muistion pohjalta”, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Työryhmän muistiota on tarkoitus hyödyntää toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Kokonaisuudistus valmistellaan ministeriössä keväällä 2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lausuntokierros keväällä 2025.
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on osa sosiaaliturvauudistusta.
Lisätietoja
työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etunimi.sukunimi@gov.fi
maanantai 6. tammikuuta 2025
06.01.2025 UUSI VUOSI 2025
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2025 !
Ensimmäiset päivät flunssan kourissa.
Tili tuli ja tili meni maksoin laskut pois, eli nekin mitkä roikkuneet marraskuulta osamaksut
joululahjoista lapsenlapsille 90 €.
Täydensin kaikki varastot, ja siihen upposikin aikamoinen summa.
Elisan osamaksujen erät olikin aikamoiset, eli normi laskun kera 109,20 € ja 40 €.
Ja laina sukulaiselle myös pois.
Harmittaa ihan vietävästi, mutta nyt kaikki maksettu, ja voi helmikuussa helpottaa.
En tykkää noista veloista, joten hoidan ne heti pois.
Mitään hankintoja ei ole. Toivottavasti ei tulekaan, mikään ei hajoaisi.
Joudun varmaankin turvautumaan diakonian apuun.
Mutta näin alkoi meikä likan tammikuu, eikä yhtään yllättänyt, minua ainakaan.
Huomenna eläkeneuvojan ja sosiaalitoimen työntekijän neuvottelu.
Terapiat jatkuu. Mammalla käynnit loppu, mamma poistui joukostamme joulukuussa. Ikävä on, mutta
päivä kerrallaan.
Otan tämän vuoden itseni hyvinvoinnin parantamiseen.
02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS
TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot I...
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...