perjantai 24. toukokuuta 2024

24.05.2024 KUULUMISIA !

Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin.

Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen avustuksella 250 € ja loput yritän kasata itse

 jotenkin.

3 kk aikaa saada kasaan 300 € ja sitten olisi uusi sänky minulla.

Kaikki kesän hankinnat siirtyivät, pärjään kirppis yms vaatteilla tämän kesän. 

Kun ei ole mitään menoja.

Pyörään pitää hommata uusi takavanne, mutta ei se paljon maksanut noin 50 €.


Terveys on suhteellisen  hyvin, mitä nyt silmään joku roska tehnyt rakkulan, sitä hoidetaan.

Suolistojutut menee Tampereelle TAYS:iin. 

Ravintoterapeutin käynnit jatkuu, mutta kesälomat sotkee hiukan. 

Mpy käynnit jatkuvat, odottelen vaan aikaa. 

Psykiatrin 5 kerran terapiasta käteen jotain muutettavaa elämään ja ennen kaikkea ravinnon suhteen. 

Sellainen kevään pyöritys.


Pettymyksiäkin tullut, mutta pärjään. Minun tahtoni selviytyä on vahvistunut !

 Summaus 350 € 3 kk, ruuasta pois. Onnistun ! 

maanantai 20. toukokuuta 2024

20.05.2024 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta

 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

 

Laki

yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 10 §:n 9 kohta,


20 §:n 3 momentti, 35 a §:n 7 momentti ja 65 §:n 2 momentti,

 sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 9 kohta ja 20 §:n 3 momentti laissa 1123/2014 sekä

35 a §:n 7 momentti laissa 1088/2006,

muutetaan 9 ja 9 a §, 10 §:n 10 kohta, 17 §:n 2 momentti, 24 §:n 2 momentti, 30 §,

31 §:n 4 momentti, 35 a §:n 5 momentti, 39 §, 40 §:n 1 momentti, 44 §:n 2 momentti,

45 a §:n 1 momentti, 45 b §, 49 §:n 1 momentti, 52 a §:n 2 momentti, 54 §:n 2 momentin

2 kohta, 61 a §:n 1 momentti ja 62 a §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 9 a §, 10 §:n 10 kohta, 35 a §:n 5 momentti, 45 a §:n 1 momentti, 45 b §, 52 a §:n 2 momentti ja 62 a §:n 1 momentti laissa 1123/2014, 24 §:n 2 momentti ja 31 §:n 4 momentti laissa 63/1997, 30 § laeissa 632/2010 ja 1123/2014, 40 §:n

1 momentti, 44 §:n 2 momentti ja 61 a §:n 1 momentti laissa 1273/2002, 49 §:n 1 momentti laissa 772/2002 sekä 54 §:n 2 momentin 2 kohta laissa 113/1995, sekä

lisätään lakiin uusi 52 b § seuraavasti:

9 §

Edellytykset

Velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön eikä kohtuudella

kykene parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista, jos:

1) maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä on velallisen maksukyvyn olennainen

heikentyminen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä; tai

2) velkajärjestelyyn on muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn.

Velkajärjestely voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää myös maksukyvyttömälle velalliselle, jolla on hänen aiemmin harjoittamaansa elinkeinotoimintaan liittyviä

velkoja.

9a§

Velkajärjestelyn estyminen väliaikaisesta syystä

Jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä ei voida myöntää. Syyn väliaikaisuutta ja mak-

389/2022

2

suvaran määrää arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti velallisen ansaintamahdollisuudet. Syytä ei voida pitää väliaikaisena, jos maksuvaran puuttuminen tai vähäisyys johtuu työttömyydestä, joka on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin kestänyt yli 12 kuukautta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana elinkeinotoimintaa harjoittavaan velalliseen eikä velalliseen, jolla on hänen aiemmin harjoittamaansa elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja. Elinkeinotoimintaa edelleen

harjoittavaa velallista koskevista velkajärjestelyn lisäedellytyksistä säädetään 7 luvussa.

10 §

Velkajärjestelyn yleiset esteet

Jollei 10 a §:stä muuta johdu, velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos:

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

10) velalliselle on velkajärjestelyn hakemista edeltäneiden 13 vuoden aikana vahvistettu maksuohjelma tai tätä aikaisemmin vahvistettu maksuohjelma ei ole päättynyt; tai

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

17 §

Ulosmittauskielto

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maksukielto velallisen palkan, eläkkeen,

elinkeinotulon tai muun toistuvaissuorituksen ulosmittaamiseksi on voimassa sen mukaan

kuin ulosottokaaressa säädetään, jollei tuomioistuin toisin määrää. Ulosottomiehen on

lapselle suoritettavaa elatusapua lukuun ottamatta säilytettävä rahavarat, kunnes maksuohjelma vahvistetaan tai toisin määrätään. Varat, joita ei käytetä lapselle suoritettavaan

elatusapuun tai selvittäjän saatavan suoritukseksi, tilitetään velalliselle vasta, kun maksuohjelma on lainvoimaisesti vahvistettu.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

24 §

Kanssavelallisten maksuohjelma

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Jos kanssavelalliset, jotka ovat yhteisvastuullisessa velkasuhteessa muusta kuin vakuusvelasta, ovat hakeneet velkajärjestelyä yhdessä, kunkin maksuohjelmassa otetaan

huomioon se osa velasta, joka hänen osalleen tulee, kun velka jaetaan velallisten taloudellisen aseman mukaisessa suhteessa. Velallisen taloudellisella asemalla tarkoitetaan velallisen varojen ja tavallisten velkojen maksuohjelmalla saatavan kertymän suhdetta velallisen velkoihin. Mitä edellä säädetään, sovelletaan vastaavasti, kun velallinen ja takaaja

ovat yhdessä hakeneet velkajärjestelyä.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

30 §

Yleissäännös maksuohjelmasta tavallisten velkojen osalta

Velallisen maksuvara mahdollisen vakuusvelkaosuuden vähentämisen jälkeen ja velallisen varallisuuden rahaksimuutosta saadut varat on käytettävä tavallisten velkojen suoritukseksi 34 §:n mukaisesti.

Velallinen saa pitää velkajärjestelyn alkamisen ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyneen maksuvaran itsellään siltä osin kuin sitä ei käytetä 7 §:n 1 momen-

389/2022

3

tissa tarkoitettujen menojen tai 70 §:n 2 momentin nojalla selvittäjän saatavan suoritukseksi.

Tavallisten velkojen osalta velkajärjestelyn ja maksuohjelman sisältö on määrättävä

niin, että maksuohjelman kesto on kolme vuotta, jollei 31 a §:stä johdu muuta.

Jos velallisella on omistusasunto, velallisen on suoritettava tavallisia velkojaan vähintään 32 §:ssä tarkoitettu määrä. Jos velallinen säilyttää omistusasuntonsa, maksuohjelman

kesto voi olla kolmea vuotta pitempi. Maksuohjelman kesto ei kuitenkaan saa tavallisten

velkojen osalta ylittää kymmentä vuotta.

Jos velkajärjestely on myönnetty 10 a §:n nojalla, maksuohjelman kesto on viisi vuotta,

jollei 31 a §:stä johdu muuta.

Jos velallisen on 70 §:n nojalla suoritettava selvittäjän saatava eikä velalliselle velkajärjestelyn alkamisen ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertynyt maksuvara riitä velallisen maksuosuuden suorittamiseen, maksuohjelman kesto pitenee neljä

kuukautta. Maksuohjelman kesto pitenee kuitenkin kuusi kuukautta, jos velallisen elinkeinotoiminnan velat järjestellään 45 a §:n nojalla. Jos velallisen osuus selvittäjän saatavasta

kertyy hänen maksuvarastaan maksuohjelman vahvistamisen jälkeen edellä mainittua lyhyemmässä ajassa, maksuohjelman kesto pitenee vain tämän ajan.

Maksuohjelma voi olla kestoltaan 3 tai 5 momentin mukaista maksuohjelman kestoa lyhempi silloin, kun velalliselta puuttuu pysyvästi maksuvara sairauden, iän tai muun vastaavan syyn vuoksi.

31 §

Tavallisten velkojen keskinäinen asema

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Maksuohjelma voidaan laatia niin, että velkojille tulevat määrältään vähäiset jakoosuudet määrätään maksettavaksi ensin, ja myös niin, että velalliselle määräajoin kertyvä

maksuvara käytetään vuorotellen eri velkojille tuleviin suorituksiin, mikäli se on maksuohjelman toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista eivätkä muiden velkojien mahdollisuudet maksun saantiin sen vuoksi ilmeisesti vaarannu. Jos velkojia on useampi kuin

yksi, maksuohjelmassa voidaan jättää ilman suoritusta velka, jolle kertyisi vähäinen jakoosuus. Vähäisenä pidettävän jako-osuuden euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

35 a §

Lisäsuoritusvelvollisuus

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Kertaluonteiseen suoritukseen perustuva maksuvelvollisuus on täytettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velallinen sai varat haltuunsa. Muilta osin lisäsuoritusvelvollisuus on täytettävä seuraavan kalenterivuoden aikana. Maksuohjelman päättymisvuodelta

lisäsuoritukset on kuitenkin maksettava samaan aikaan kuin viimeisen kokonaisen kalenterivuoden lisäsuoritukset tai ohjelman päättymistä seuraavien kuuden kuukauden aikana

riippuen siitä, kumman määräajan perusteella lisäsuoritukset tulevat myöhemmin maksettaviksi. Maksuajankohdasta voidaan määrätä toisin, jos se on tarkoituksenmukaista lisäsuoritusten pienen määrän tai muun erityisen syyn vuoksi. Velallinen ei ole velvollinen tekemään velalle lisäsuoritusta, jos lisäsuorituksen määrä on vähäinen. Vähäisenä pidettävän lisäsuorituksen euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

389/2022

4

39 §

Velkajärjestelyhakemuksen kaava

Tuomioistuinvirasto vahvistaa kaavan velkajärjestelyä koskevaa hakemusta varten.

40 §

Maksuohjelman oikeusvaikutukset

Kun maksuohjelma on vahvistettu, velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen ja muiden maksuohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Ohjelman keston päättymisestä huolimatta velallisen maksuohjelmassa määrätty

maksuvelvollisuus säilyy siltä osin kuin sitä ei ole täytetty. Maksuohjelmassa määrätyille

suorituksille ei viivästyksen vuoksi kerry korkoa. Ulosottokaaren 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun palkkaan tai muuhun toistuvaistuloon kohdistuva, velkajärjestelyn piiriin kuuluvaan velkaan perustuva ulosmittaus raukeaa, kun maksuohjelma on vahvistettu. Kun maksuohjelman vahvistaminen on saanut lainvoiman, myös velallisen muuhun omaisuuteen

kohdistuva, velkajärjestelyn piiriin kuuluvaan velkaan perustuva ulosmittaus raukeaa. Sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä maksuohjelman keston aikana.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

44 §

Maksuohjelman muuttaminen

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Muutos, joka maksuohjelmaan tehdään velkojien hyväksi, koskee kaikkia velkojia.

Velka, jolle kertyisi vähäinen osuus, voidaan kuitenkin jättää ilman suoritusta. Vähäisenä

pidettävän osuuden euromäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Muutos velkojien vahingoksi koskee niitä velkojia, joille ohjelman mukaan vielä tulisi suoritus. Jos ohjelmaa muutetaan 1 momentin 3 kohdan nojalla, muutoksen on oltava sisällöltään sellainen, että velallisen on maksuohjelman kestoa koskevien säännösten estämättä suoritettava

velkojalle yhtä suuri osuus velasta kuin muille samassa asemassa oleville velkojille, jollei

se ole kohtuutonta ottaen huomioon velan määrä ja peruste sekä suorituksen taloudellinen

merkitys velallisen olosuhteissa. Maksuohjelman kestoa voidaan pidentää selvittäjän saatavan maksamista varten.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

45 a §

Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat lisäedellytykset

Yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana toimivan velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät velat voidaan järjestellä tämän lain mukaan vain, jos:

1) velallisen yksityistalouden velat järjestellään tämän lain mukaisesti;

2) velallisen elinkeinotoiminnan palveluksessa on viimeksi päättyneen tilikauden aikana ollut keskimäärin enintään kaksi henkilöä velallisen lisäksi;

3) elinkeinotoiminnan tervehdyttäminen ei edellytä yritystoimintaa koskevia järjestelyjä;

4) velallinen kykenee maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvät elinkeinotoimintaan liittyvät velkansa toiminnasta saatavilla tuloilla sitä mukaa kuin ne erääntyvät; ja

5) toiminnan jatkaminen ei aiheuta 46 §:n 1 momentissa tarkoitettua luoton ottoa laajempaa velkaantumista.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

389/2022

5

45 b §

Elinkeinotoiminnan velkojen järjestelyä koskevat erityiset esteet

Elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei voida järjestellä tämän lain mukaisesti, jos on:

1) perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojien

perintätoimien estäminen tai muu velkojan oikeuden loukkaaminen; tai

2) ilmeistä, että velkojalle tuleva kertymä olisi arvoltaan pienempi kuin mitä velkoja

saisi velallisen konkurssissa ilman velallisen omistusasunnon huomioon ottamista ja

20 a §:n soveltamista.

49 §

Käsittelyjärjestys ja toimivaltaisuus

Tässä laissa tarkoitetun asian käsittelyssä noudatetaan hakemusasioiden käsittelyä koskevia oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä, jollei tästä laista muuta johdu. Velkajärjestelyä koskeva asia on käsiteltävä asian edellyttämällä joutuisuudella.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

52 a §

Velkojien kuuleminen hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Jos 38 a §:n 1 momentissa tarkoitetut hyväksynnät maksuohjelmaehdotukselle on annettu kirjallisesti ja velallinen on varannut kaikille velkojille tilaisuuden tulla kuulluksi

62 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, päätös velkajärjestelyn aloittamisesta ja maksuohjelman vahvistamisesta voidaan tehdä velkojia enempää kuulematta.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

52 b §

Pesänhoitajan kuuleminen hakemuksesta

Jos velallinen on konkurssissa eikä pesäluetteloa ole vahvistettu, tuomioistuin voi ennen kuin se päättää velkajärjestelyn aloittamisesta varata pesänhoitajalle tilaisuuden määräajassa lausua kirjallisesti hakemuksesta. Pesänhoitaja voidaan myös kutsua istuntoon

kuultavaksi.

54 §

Päätös velkajärjestelyn aloittamisesta

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Jollei 5 momentista muuta johdu, tuomioistuimen tulee päättäessään velkajärjestelyn

aloittamisesta:

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

2) asettaa määräpäivä, johon mennessä velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittäjälle tai muulle maksuohjelmaehdotuksen laatijalle, sen mukaan kuin tuomioistuin määrää,

velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan määrä, jos se poikkeaa velallisen ilmoittamasta, tai

velallisen ilmoituksen ylittävä vaatimus voidaan muuten jättää maksuohjelmassa huomioon ottamatta;

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

389/2022

6

61 a §

Lisäsuoritusten vahvistamista koskeva hakemus

Velkojan hakemus velallisen lisäsuoritusten vahvistamiseksi ja maksuvelvollisuuden

määräämiseksi voidaan tutkia vasta, kun lisäsuoritusten maksuvelvollisuus on maksuohjelman mukaan päättynyt. Hakemus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen,

kun lisäsuoritusten maksuvelvollisuus on päättynyt tai kun peruste lisäsuoritusvelvollisuudelle on tullut velkojan tietoon. Hakemusta ei voida tehdä enää sen jälkeen, kun lisäsuoritusten maksuvelvollisuuden päättymisestä on kulunut kaksi vuotta. Ennen hakemuksen tekemistä velkojan on esitettävä velalliselle kirjallinen vaatimuksensa ja varattava velalliselle tilaisuus vastata vaatimukseen. Hakemuksen saa kuitenkin vaatimusta esittämättä tehdä, jos tuomioistuinkäsittelyn siirtyminen saattaa aiheuttaa velkojalle oikeudenmenetyksen tai jos käsittelyn aloittamiseen viivytyksettä on muu painava syy.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

62 a §

Ilmoitukset ja tiedoksiantotapa

Maksuohjelmaa koskevan päätöksen antamispäivä on ilmoitettava velalliselle, kaikille

velkojille, velallisen kotipaikan ulosottoviranomaiselle ja selvittäjälle, jos sellainen on

määrätty. Ilmoituksessa on mainittava, onko maksuohjelmaehdotusta muutettu sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu asiaan osallisille. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä

velkojalle, jonka saatava velalliselta on vähäinen ja joka ei ole toimittanut lausumaa maksuohjelmaehdotuksesta. Maksuohjelman muuttamista ja lisäsuoritusvelvollisuuden vahvistamista koskevan päätöksen antamispäivä on ilmoitettava velalliselle ja niille velkojille, joille asiassa on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Maksuohjelman raukeamisesta on ilmoitettava velalliselle, velallisen kotipaikan ulosottoviranomaiselle sekä velkojille. Muutoksenhakutuomioistuin voi antaa ilmoittamisen käräjäoikeuden tehtäväksi.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

————

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2022.

Jos velkajärjestelyhakemus tai muu velkajärjestelyä koskeva asia on vireillä käräjäoikeudessa tämän lain voimaan tullessa ja päätöksen antamispäivä on ilmoitettu, 9 ja 9 a §:n,

10 §:n 9 ja 10 kohdan, 45 a §:n 1 momentin ja 45 b §:n asemasta sovelletaan tämän lain

voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Muutoksenhakutuomioistuimessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos asia on ennen tämän lain

voimaantuloa ratkaistu alemmassa tuomioistuimessa, ja sellaisessa asiassa myös käräjäoikeudessa, jos asia on muutoksenhakutuomioistuimesta palautettu käräjäoikeuteen.

Ennen tämän lain voimaantuloa vahvistettuihin maksuohjelmiin ja maksuohjelmiin,

joita koskeva maksuohjelmaehdotus on ensimmäisen kerran toimitettu asiaan osallisille

ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 30 §:n ja 31 §:n 4 momentin asemasta tämän

lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos lisäsuoritusvelvollisuus on täytettävä ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan

35 a §:n 5 momentin asemasta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 35 a §:n 7 momenttia sovelletaan lisäsuoritusvelvollisuuteen 31 päivään joulukuuta 2022.

389/2022

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ ISSN 1455-8904

7

Helsingissä 25.5.2022

Tasavallan Presidentti

 Sauli Niinistö

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

perjantai 17. toukokuuta 2024

17.05.2024 PERUSTOIMEENTULOTUKI KESÄKUU

 PERUSTOIMEENTULOTUKI KESÄKUU



Laskelma ajalle 1.6.2024 - 30.6.2024


Tulot                                                 Ilmoitettu                                                 Huomioitu

Peltola Susanna  

Yleinen asumistuki                                     357,60 e                                                     357,60 e

Tulot yhteensä                                                                                                     357,60 e

Menot Eräpäivä                                          Ilmoitettu                                                 Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                                                                             587,71 e

Asunnonvuokra,Vuokraan sisältyy vesi         526,45 e                                                             526,45 e

Menot yhteensä                                                                                                    1 114,16 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 114,16 e - 357,60 e                                                                                                   756,56 e


17.05.2024 VELKANEUVOJAN PALAUTE

VELKANEUVOJAN PALAUTE  


Velkaneuvojan palaute oli, että mennään näin, ettei hakeuduta velkasaneeraukseen.

Velkani vanhenevat 2028 ja viimeinen 06/2029. 

Mitään muuta hyötyä ei nähty kuin, että saisin luottotiedot vuotta ennemmin. 






Peltolan yhteenveto veloista. 


 

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

08.05.2024 ELÄMÄÄNI

 Täytän tänä vuonna 60 vuotta.

Viimeksi olen ollut työelämässä 2012, josta minut irtisanottiin pitkän sairaslomani takia 22.01.2016.

Kuntouttavassa työtoiminnassa 2015 -2020. 

Sairaslomalla 13.02.2020 - 31.12.2024. 

Syynä masennus, ahdistus, määrittämätön syömishäiriö  unettomuus sekä sekamuotinen

persoonallisuushäiriö.

Itsetunto, omanarvon tunto sekä ulkonäköpaineet aiheuttavat ahdistusta. 

Kuntoutustukea ja eläkettä haettu 2020 ja 2021 näistä hylyt.

Sosiaalitoimisto tehnyt minusta huoli-ilmoituksen, joten heidän alaisena, hoitavat asioitani, kelaan ja 

TE-toimistoon, jos on tarvetta.

Ja meillä oli TE-toimiston ja sosiaalipuolen kanssa neuvottelu, jossa minulle ei asetettu työnhaku

 velvoitetta.

Tulona minulla on perustoimeentulotuki, lausuntoja sinne kelaan kirjoittanut sosiaalityöntekijä ja myös 

TE- toimiston virkailija, ettei minun tukea leikata.

Olen niitä väliinputolijoita, joita ei mihinkään lokeroida, vaan roikutaan tukien varassa.

En halua työelämään, vaan olla ja nauttia, vaikka kuinka tiukkaa tekisikin pärjätä.


No, miten pärjään. Tässä kuukaudessa ihan järjettömän vaikeita asioita. Ja Elisan suuri osamaksu plus

 normi lasku verottivat, kyllä aikalailla. Ja kyllä minä olen laittanut hankinnat, ja huomannut, että kas

 eipä oikein laskelmat pitänyt paikkaansa, no ei niin kun tuo osamaksu jäi huomioimatta.

Nyt loppu kuukausi, vähän pienellä budjetilla, eli vaan 10 € viikko. 


En halua elämääni mitään kuormittavaa,  kun kuormitusta tulee ihan omastakin takaa.

Käyn minun ystävien luona ja kaffittelen.  

Tykkään leipoa ja puuhailla pihalla. 

Eikä nuo menot lopu, uusi petauspatja, sekä lenkkikengät, ehkä kesäkengät.

Kaikkea ei kerralla, mutta vähitellen. 

Apuja olen saanut sosiaalitoimistosta, vaatekierrätyksestä vaatteita(ilmaisia) sekä tukiverkostosta

 muutamia tarpeita. 

08.05.2024 Sosiaaliturvaan ennätysmäärä muutoksia

 Sosiaaliturvaan ennätysmäärä muutoksia

Tänä vuonna ja tulevina vuosina sosiaaliturvan ennakoidaan muuttuvan enemmän kuin vuosiin. Leikkaukset kohdistetaan moneen eri etuuteen, monilla eri tavoin. Luvassa on indeksijäädytyksiä, suojaosien poistoa ja omavastuuosuuksien kasvua.


Ajankohtaista Julkaistu:11.3.2024

Sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset perustuvat hallitusohjelmaan ja niitä toteutetaan tällä hallituskaudella. Leikkauksia perustellaan sillä, että ne purkavat erilaisia kannustinloukkuja ja tukevat työllisyyden kasvua. Työllisyyden odotetaan kasvavan leikkausten myötä noin 60 000–65 000 työllisellä.


Leikkausten kohdentumisen vaikutuksia ovat arvioineet sosiaali- ja terveysministeriö, terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Soste. Kaikki tahot ovat melko yksimielisiä siitä, että leikkaukset osuvat rankimmin ikäryhmään 18–24-vuotiaat, kurittavat eniten opiskelijoita, työttömiä ja yksinasuvia, kasvattavat pienituloisten määrää ja loppujen lopuksi kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää ja näin ollen myös toimeentulotuen kustannuksia.


Leikkausten osuminen omalle kohdalle on monesta kiinni

Yksilötasolla sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksia on vaikea arvioida, koska niiden kohdentumiseen vaikuttavat asuinpaikkakunta, perheen koko, palkkatulojen määrä ja asumiskustannusten suuruus.


Karkealla tasolla voisi kuitenkin ajatella, että eniten leikkaukset kolahtavat henkilöön, joka asuu pääkaupunkiseudulla, nykystandardeilla hieman liian kalliissa vuokra-asunnossa, tekee toisinaan pieniä keikkahommia kohentaakseen talouttaan, saa pientä työttömyyspäivärahaa sekä asumistukea ja tarvitsee toisinaan toimentulotukea kattaakseen esimerkiksi terveydenhuollon maksuja tai lääkemenoja.


Valmiiksi toimeentulotuella olevien kohdalla leikkauksia todennäköisesti kompensoidaan toimeentulotuessa, vaikka tulotaso pysyykin matalana. Heikoimmassa asemassa ovat mahdollisesti opiskelijat ja nuoret ansiosidonnaisella olevat, sillä asumistuen heikentymisen lisäksi lainatakausta korotettiin. Kuluja pitäisi siis kattaa entistä enemmän lainarahalla.


Asumistukeen kiristyksiä

Sosiaaliturvan ehkä useimpia koskettavia muutoksia ovat yleisen asumistuen leikkaukset: yleisen asumistuen perusomavastuu nousee noin 8 prosenttia ja samanaikaisesti kokonaiskorvausprosentti laskee 80:stä 70 prosenttiin. Laskelmien mukaan tuki laskee keskimäärin noin 12,5 prosenttia.


Lisäksi 300 euron ansiotulovähennys poistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Jatkossa Helsingissä asuville sovelletaan pääkaupunkiseudun enimmäisvuokramääriä, eikä pääkaupungin korkeampaa vuokratasoa enää huomioida, mikä sekin saattaa kiristää Helsingissä asuvan taloutta. Lisäksi vuoden 2025 alusta alkaen yleistä asumistukea ei voi saada lainkaan, jos asuu itse omistamassaan asunnossa.


Menot voivat kasvaa, tulot pysyvät ennallaan

Monen kukkaroa kiristävät myös indeksijäädytykset. Vuosina 2024–2027 ei tehdä indeksikorotuksia, ja näin ollen eri tukien euromäärät jäävät vuoden 2023 tasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että elämisen kustannusten noustessa tuen saajien pitää pärjätä suhteessa pienemmillä tuloilla. Indeksikorotuksia ei tehdä työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, lastenhoidon tukiin, kuntoutusrahaan ja sairasvakuutuksen päivärahan vähimmäismääriin. Asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen asumismenojen enimmäismääriin ei ole tulossa korotuksia.


Vuoteen 2027 saakka näiden tukien minimimäärät eivät siis nouse, vaikka elinkustannusmenot nousisivat. Asumistuessa tai eläkkeensaajan asumistuessa ei huomioida mahdollista vuokrien nousua vuoteen 2027 saakka.


Työttömyysturva tiukentuu

Kolmas merkittävä leikkaus tapahtuu työttömyysturvaan. Sitäkin nipistetään monella tavalla. Ensinnäkin työttömyysturvaan aiemmin kuuluneet lapsikorotukset poistetaan. Toisaalta 300 euron suojaosuus poistuu. Jatkossa jokainen ansaittu euro vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä. Jos siis ansaitset 400 euroa, työttömyyspäivärahasi pienenee 200 euroa.


Kolmas työttömyysturvan tiukennus koskee sen saamisen ehtoja: jatkossa työssäoloehto pitenee kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Eli oikeus työttömyyspäivärahaan on vain, jos menneiden 24 kuukauden aikana työssäoloa on kertynyt 12 kuukauden ajalta. Ja palkkaa näiltä kuukausilta pitää kertyä 930 euroa per kuukausi.


Älä jää huolen kanssa yksin

Jos epäilet leikkausten osuvan omalle kohdallesi ja huoli täyttää mielen, ei kannata jäädä yksin. Omaa tilannetta voi ja kannattaa selvittää yhdessä oikean tahon kanssa. Useimmin oikea osoite on Kela. Jonkin etuuden leikkaus voi myös aiheuttaa sen, että syntyy oikeus toimeentulotukeen. Mikäli saat jo toimeentulotukea, saattaa asumistuen leikkauksen jättämä aukko täyttyä toimeentulotuen korotuksella.


Hyvinvointialueet voivat jatkossakin myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea. Harkinnanvarainen tuki on kuitenkin nimensä mukaisesti harkinnanvaraista eikä sitä ole tarkoitettu pitkäaikaseksi avuksi.


Niin tai näin, huolen kanssa ei kannata jäädä yksin. Keskusteluapua ja tarvittaessa neuvojakin saat sosiaalityön asiantuntijoiltamme tiistaisin puhelimitse klo 12–15 numerosta 040 756 0578 ja torstaisin chatissa klo 9–12. Chattiin pääset osoitteessa www.mtkl.fi alalaidan Valoa-chat-kentässä.


08.05.2024 Rakennetaanko Suomesta hyväntekeväisyysvaltiota?

 Rakennetaanko Suomesta hyväntekeväisyysvaltiota?

Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.



Hallituksen ministereitä eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 23. huhtikuuta. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA


6.5. 2:00

HALLITUKSEN leikkauslistat saavat minut pohtimaan, mikä on hallituksen tulevaisuuden visio. Säästöt keskeisiin sote-palveluihin, koulutukseen ja tukijärjestelmiin ovat herättäneet huoleni. Nämä leikkaukset kohdistuvat erityisesti opiskelijoihin, vaikeissa elämäntilanteissa oleviin ja vähävaraisiin ihmisiin. Tämä on aiheuttanut pelkoa yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen solidaarisuuden rikkoutumisesta.


HYVINVOINTIVALTION periaatteena on tarjota kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä heidän taloudellisesta tai sosiaalisesta asemastaan riippumatta. Suomi on historiallisesti nähnyt tämän sijoituksena tulevaisuuteen eikä menoeränä. Kuitenkin taloudelliset realiteetit ja väestön ikääntyminen ovat asettaneet ymmärrettäviä paineita julkiselle taloudelle, mikä on johtanut arvovalintoihin säästötoimia tehtäessä.


Leikkausten vaikutukset ovat moninaiset. Koulutuksen säästöillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia kansakunnan kilpailukyvylle. Sote-palveluiden karsiminen puolestaan johtaa hyvinvointi- ja terveyserojen kasvuun ja heikentää ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Tukien vähentäminen heikentää vähävaraisten perheiden ja yksilöiden mahdollisuuksia selviytyä, mikä voi lisätä sosiaalista eriarvoisuutta, päihde- ja mielenterveyssairauksia sekä rikollisuutta.


Leikkausten vaikutukset ovat moninaiset.

Tilanne vaatii uudenlaista ajattelua ja uudistuksia. Pelkät säästöt eivät ole kestävä ratkaisu, vaan tarvitaan myös investointeja tulevaisuuteen ja uusia tapoja rahoittaa julkisia palveluita. Yksi mahdollisuus on tehostaa julkisen sektorin toimintaa innovaatioiden ja teknologian avulla. Myös veropohjan laajentamista ja progressiivisempaa verotusta tulisi harkita, jotta voitaisiin turvata hyvinvointipalveluiden rahoitus pitkällä aikavälillä.


RAKENNETAANKO Suomesta hyvinvointivaltiota vai hyväntekeväisyysvaltiota? Vaikka säästötoimet saattavat näyttää siirtävän vastuuta yksityiselle sektorille, Suomen periaatteet ja rakenteet ovat yhä hyvinvointivaltion ytimessä. Näin tulee olla jatkossakin.


Hyväntekeväisyysvaltion malli, jossa yksityinen sektori ottaisi suuremman roolin peruspalveluiden tarjoamisessa, ei vastaa suomalaisia arvoja eikä yhdessä tekemisen historiaa. Hyvinvointivaltion ydin on taata palvelut valtion kautta, eikä tämä periaate ole muuttunut. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.


Mirka Vainikka


toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...