14.12.2024 VUODEN 2024 MUISTOJA

 VUODEN 2024 MUISTOJA

Tämä vuosi on ollut kaiken kaikkiaan ihan hyvä. 

Taloudellisesti pikkasen tiukka, mutta Elisan laskujen kanssa tehnyt osamaksusopimuksia, niin olen 

pärjännyt. Toimeentulona on toimeentulotuki. 

Sain jopa 60-vuotis juhlani järjestettyä, leivoin kaiken itse, osan pakkaseen etukäteen. Ja loput

edellisinä päivinä, ennen juhlia. Tiukaa teki, mutta onnistuin.

Oli ihanat juhlat, niistä ihanat muistot ja tapaamiset. 

Sain hankittua jopa uuden pakkasen ja talvitakin ja talvikengät. Talvitoppahousut jäi, odottelen talven

alennusmyyntejä.

Terveyden takia jouduin käymään melkein viikoittain loppu vuodesta hoidoissa. Ei mitään vakavaa.

Hoidot vielä kesken, tulossa tammikuussa tai jotain niillä main. 

Perusturvan kanssa tavattu ja nyt mukana myös työkykyarvio tyyppi.

Hyvin huomaa, kun ihminen ei tunne toista ja hänen terveyden heikkouksiaan, ja minäkin olin niin

 lukossa, etten saanut sanaa suusta, vaan itkemään rupesin.

No, me tavataan tammikuussa uudelleen, minun lääkärin käynnin jälkeen. Ehkä uusi B-todistus valottaa

 tälle tyypille minun terveyttä. 

Lapsenlapsen tapaamiset antavat iloa ja toivoa elämääni. 

Vielä odottelen, mitä kivaa voisi nämä viimeiset joulukuun päivät saada aikaan. 

Ainakin yhteiset hetket sukulaisten kanssa. 

Ja äidin, mummun ja papan haudalla käynti. Rakkaat.

Ihanaa Joulun odotusta ! 

 

14.12.2024 Suojaosuuden määrään määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa ja velkajärjestelyssä huomioon otettaviin välttämättömiin elinkustannuksiin korotus vuoden 2025 alussa

 Suojaosuuden määrään määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa ja velkajärjestelyssä huomioon otettaviin välttämättömiin elinkustannuksiin korotus vuoden 2025 alussa

oikeusministeriö

Julkaisuajankohta3.12.2024 12.05

Uutinen

Suojaosuuden määrään määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa tehdään indeksitarkistus ensi vuoden alusta alkaen. Myös velkajärjestelyssä velallisen maksuvaraa laskettaessa huomioon otettaviin välttämättömiin elinkustannuksiin tehdään indeksitarkistus. 

Vuonna 2025 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 32,88 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 9,61 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta. Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on näin ollen 986,40 euroa kuukaudessa.

Myös velkajärjestelyssä huomioon otettavien välttämättömien elinkustannusten rahamääriä korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan maksuvaraa laskettaessa ensi vuoden alusta alkaen 715 euroa kuukaudessa. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistä selvitystä. Välttämättömien elinkustannusten euromäärä ei sisällä muun muassa asumiskustannuksia, jotka otetaan huomioon erillisen selvityksen perusteella.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Sami Korhonen, p. 0295 150 115, etunimi.sukunimi@gov.fi

14.12.2024 Jatkoa hankkeelle, jolla helpotetaan taloudellisessa ahdingossa olevia (2025 -2026)

 Jatkoa hankkeelle, jolla helpotetaan taloudellisessa ahdingossa olevia

 Suomen Punainen Risti jatkaa työtään aineellisen avun maksukorttien ja kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseksi taloudellisessa ahdingossa oleville. Tulevina vuosina tukea ja apua tarjotaan yli 100 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Suomen Punaisen Ristin Aineellista apua ja osallisuutta -hankkeen toiminta saa jatkoa uudessa hankkeessa. Aineellista apua ja osallisuutta 2025–2026 -hankkeessa tuetaan vähävaraisia kokonaisvaltaisesti.

Avunsaajille on tarjolla aineellisen avun maksukortteja sekä paikkakunnittain vaihdellen osallisuutta vahvistavaa toimintaa ja tukea, kuten yhteisöllisiä ruokailuja, talous- ja terveysneuvontaa, henkistä tukea, mahdollisuutta keskusteluun sekä ohjausta eri palvelujen ja toimijoiden pariin.

– Maksukortti on yksi tuen muoto tuomaan helpotusta taloudellisessa ahdingossa oleville. Samalla tarjoamme hankkeessa kokonaisvaltaista tukea ja vahvistamme ihmisten osallisuutta ja toimijuutta, sanoo Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoiminnan suunnittelija Riikka Kaukonen Lindholm.

Suomen Punaisen Ristin hankkeessa tullaan jakamaan vuosien 2025–2026 aikana yhteensä 75 500 aineellisen avun maksukorttia. 40 euron arvoisilla maksukorteilla avunsaajat voivat hankkia elintarvikkeita sekä muita perushyödykkeitä pärjätäkseen taloudellisesti haastavassa tilanteessa. 

– Vapaaehtoistemme kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt selväksi, miten haastavissa tilanteissa ihmiset joutuvat elämään. Maksukortteja on rajallinen määrä, joten valitettavasti vain osa apua tarvitsevista voi saada kortin. Tarjoamme kuitenkin myös muuta ruoka-apua ja esimerkiksi yhteisöllisiä ruokailuja tukeaksemme ihmisten selviytymistä.

Yli tuhat vapaaehtoista mukana auttamassa

 Aineellista apua ja osallisuutta 2025–2026 -hankkeessa tulee olemaan mukana noin 1 400 Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoista. Kokonaisvaltaista tukea vähävaraisille tarjotaan yli 100 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen Aineellista apua ja osallisuutta -hanke käynnistyi vuonna 2023 ja ensimmäiset maksukortit jaettiin syksyllä 2023. Suomen Punainen Risti on jakanut tähän mennessä vähävaraisille noin 45 000 maksukorttia.

– Vapaaehtoisemme ovat kokeneet nämä tehtävät merkityksellisiksi, sillä he ovat itse todistaneet kohtaamisissa, miten paljon tästä on apua ihmisille, kertoo Kaukonen Lindholm.

Avunsaajat kartoitetaan paikallisesti Suomen Punaisen Ristin osastojen ja yhteistyökumppanien toimesta. Maksukortteja jaetaan yhteistyössä kumppanien, kuten sosiaalipalveluiden ja muiden järjestöjen kanssa sekä osana Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoimintaa.

Vähävaraisille, akuutissa tai pitkittyneessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa oleville tarkoitetut aineellisen avun maksukortit rahoitetaan Euroopan sosiaalirahasto plussasta. Aineellinen apu on osa Suomen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman toimenpiteitä. Suomen Punaisen Ristin Aineellista apua ja osallisuutta 2025–2026 -hankkeelle myönnetty avustussumma on 3 442 800 euroa. Avustussummasta 3 020 000 euroa käytetään maksukortteihin vähävaraisten auttamiseksi. 211 400 euroa käytetään hankkeen osallistavan toiminnan järjestämiseen ja 211 400 euroa hallintokuluihin hankepäätöksen mukaisesti.

Suomen Punainen Risti tarjoaa myös muuta ruoka-aputoimintaa tukeakseen ihmisten selviytymistä ja osallisuutta. Ruoka-aputapahtumia löydät kootusti osoitteessa ruoka-apu.fi.

Usein kysytyt kysymykset 

Kuka maksukortin voi saada? 

Aineellisen avun maksukortit on tarkoitettu vähävaraisille, akuutissa tai pitkittyneessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa oleville.  

Maksukortteja on rajallinen määrä, joten valitettavasti vain osa apua tarvitsevista voi saada kortin. Tilanteessa, jossa apua tarvitsevia on enemmän kuin kortteja, priorisoimme periaatteidemme mukaisesti apua henkilöille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa tilanteessa. 

Suomen Punainen Risti tarjoaa kuitenkin myös muuta ruoka-aputoimintaa tukeakseen ihmisten selviytymistä. Lisätietoa Suomen Punaisen Ristin järjestämistä ruoka-aputapahtumista paikkakunnallasi löydät osoitteesta ruoka-apu.fi. 

Mistä maksukorttia voi hakea? 

Jakelukäytännöt ja -aikataulut vaihtelevat paikkakunnittain. Voit tutustua tarkemmin hankkeessa mukana oleviin paikkakuntiin täällä. Maksukortteja jaetaan osana Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoimintaa sekä yhteistyössä kumppanien, kuten sosiaalipalveluiden kanssa. Avunsaajat kartoitetaan ja kohdataan paikallisesti Suomen Punaisen Ristin osastojen ja yhteistyökumppanien toimesta. 

Maksukortteja on rajallinen määrä, joten valitettavasti vain osa apua tarvitsevista voi saada kortin. Tilanteessa, jossa apua tarvitsevia on enemmän kuin kortteja, priorisoimme periaatteidemme mukaisesti apua henkilöille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa tilanteessa. 

Suomen Punainen Risti tarjoaa myös muuta ruoka-aputoimintaa, kuten ruokajakeluja. Ruoka-aputapahtumia löydät kootusti osoitteessa ruoka-apu.fi. 

Missä maksukortteja jaetaan?  

Jakelukäytännöt ja -aikataulut vaihtelevat paikkakunnittain. Voit tutustua tarkemmin hankkeessa mukana oleviin paikkakuntiin täällä. 

Minkä arvoinen maksukortti on?  

40 euron arvoinen.  

Mitä tuotteita maksukortilla voi ostaa?  

Aineellisen avun maksukorttia käytetään elintarvikkeiden ja perustuotteiden maksamiseen päivittäistavarakaupassa. Kortilla ei pysty ostamaan veikkaus-, alkoholi- tai tupakkatuotteita, eikä lahjakortteja. Sitä ei voi myöskään vaihtaa rahaksi.  

Perustuotteita ovat esimerkiksi hygieniatuotteet, kuten vaipat, pesuaineet ja pehmopaperit.  

14.12.2024 Ihmisten ahdinko näkyy Suomen Punaisen Ristin ruoka-apukyselyn vastauksissa

 Ihmisten ahdinko näkyy Suomen Punaisen Ristin ruoka-apukyselyn vastauksissa

Punaisen Ristin kyselytutkimus ruoka-apua hakeville osoittaa, että moni opiskelija, lapsiperhe ja työtön joutuu tinkimään jatkuvasti pakollisista menoista, kuten reseptilääkkeistä. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa, ja ruoka-apu on monelle välttämätöntä arjessa selviytymisessä.

Tänä vuonna tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät Suomen Punaisen Ristin ruoka-avussa. Punaisen Ristin kyselyyn vastanneista 59 prosenttia kertoo sosiaaliturvaleikkausten lisänneen asiointia ruoka-avussa. Vastanneista erityisesti työttömät tai lomautetut, opiskelijat ja lapsiperheet kertovat leikkausten lisänneen heidän tarvettaan tukeutua ruoka-apuun.

– Köyhyys koskettaa ihmisiä Suomessa yhä enemmän, ja se vaikuttaa laajasti ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi lapsena koetulla köyhyydellä on vaikutuksia myöhempään elämään, kuten opintoihin ja terveyteen. On olennaista huomioida ruoka-avun tarpeiden taustalla vaikuttavat moninaiset inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, sanoo Suomen Punaisen Ristin hyvinvointi- ja järjestökehitysjohtaja Leena Suurpää.

Moni hakee nyt ruoka-apua ensimmäistä kertaa

Ruoka-apukyselyyn vastanneista 36 prosenttia kertoo joko hakeneensa ruoka-apua nyt ensimmäistä kertaa tai tulleensa ruoka-avun piiriin viimeisen puolen vuoden aikana. Ensi kertaa ruoka-apua hakeneissa korostuvat lapsiperheet, opiskelijat ja työttömät tai lomautetut.

– Kyselytulokset ovat hälyttäviä. Elinkustannusten nousun ja sosiaaliturvaleikkausten seurauksena aiemmin jotenkuten taloudellisesti sinnitelleet ovat putoamassa apua tarvitsevien joukkoon. On odotettavissa, että lähikuukausina ruoka-apuun hakeutuu entistä enemmän ihmisiä, kun leikkausten seuraukset ja ihmisten taloudellinen ahdinko realisoituvat. Nykyiset leikkaukset sosiaaliturvaan tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, eikä ole yksin järjestöjen vastuulla paikata tilannetta, sanoo Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun suunnittelija Eveliina Yli-Rahnasto.

Pakollisista menoista joudutaan karsimaan 

43 prosenttia kyselyyn vastanneista joutuu ajoittain tai jatkuvasti karsimaan pakollisista menoista, kuten itselleen tai perheenjäsenelle määrätyistä lääkkeistä, ruoasta tai laskuista.

– Apua tarvitsevien epätoivo näkyy avovastauksissa. Se tulee voimakkaimmillaan esiin niissä vastauksissa, joissa kerrotaan, että ilman ruoka-apua perhe olisi esimerkiksi ajautumassa ulosottoon. Lääkkeiden ostamatta jättämisellä voi puolestaan olla merkittäviä terveydellisiä seuraamuksia, Yli-Rahnasto sanoo.

Vastaajista 41 prosenttia sanoo ruoka-avun olevan välttämätöntä heidän tai heidän perheensä pärjäämiselle.

– Näiden lukujen takana on ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä päivästä toiseen arjestaan ja joita jatkuva huoli taloudellisesta pärjäämisestä kuormittaa. Kuulemme eri paikkakunnilta, että ruoka-avussamme vierailee nuoria ja jopa alakouluikäisiä lapsia yksin ilman aikuista, ja heillä on silmin nähden nälkä, kertoo Yli-Rahnasto.

Kyselyvastauksista käy ilmi, että saatu ruoka-apu vähentää arjesta selviytymiseen liittyvää stressiä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Ruoka-avulla on tärkeä rooli osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Ruoka-apu koetaan paikkana, jossa on mahdollisuus kohdata muita samassa tilanteessa olevia. 71 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että ruoka-apu on parantanut omaa tai perheen hyvinvointia.

Suomen Punaisen Ristin kyselyyn (pdf) vastasi 700 ruoka-apua hakevaa touko-syyskuun 2024 aikana. Kysely toteutettiin lomakekyselynä. 

 PERUSTOIMEENTULOTUKI               1.1.2025 - 31.3.2025.

Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle 1.1.2025 - 31.3.2025.

Perustoimeentulotuki on ratkaistu ajalta 1.1.2025 - 31.3.2025.

Miten asia on ratkaistu

Perustoimeentulotuki on myönnetty

1.1.2025 - 31.3.2025 807,10 e/kk

Maksut

Maksupäivä                                            Määrä                 Ajalta

2.1.2025                                                  807,10 e             1.1.2025 - 31.1.2025

3.2.2025                                                  807,10 e               1.2.2025 - 28.2.2025

3.3.2025                                                  807,10 e             1.3.2025 - 31.3.2025

 

03.12.2024 JOULUKUUN AJATUKSIA

JOULUKUUN AJATUKSIA

Joulukuussa ajatukset menee usein rahaan. Miten selviän joulusta tällä budjetilla? Jouluksi mennään

sukulaisille, ja tehdään yhdessä joulu. Lapsenlapsi tulee mummilaan Joulupäivänä ja viettää viikon

mummin luona. 

Olen ennakoinut jo tekemällä laatikoita pakkaseen. 

Porkkanat ja perunat eivät paljoa kustantaneet. Muutaman maustekakun myös leiponut. Jos ei mene

kaupaksi, voin antaa ystäville lahjaksi. Ennakointi on hyvä stressin hallinta keino.

Lahjoja en ole paljon ostanut, vain lapsenlapselle pilkki tarkikkeita: rasioita ja muutama kuva. 

Aikuisille pienet muistamiset. Hyödyllistä. 

Onneksi laskut hoitaa Kela, vuokrani nousi nyt, kun Kela tarkisti asumistuen ja tiputti 40 €, sen sitten

maksan lisää vuokraa. Ei haittaa, kun meni päikseen.

Puhelinlasku on myös omassa maksuissa. 

Ensi maanantaina minulla on Perusturvassa Työkykyarviointi, koskien eläkehakemustani.  

Näin ne asiat nytkähtävät eteenpäin.

Lääkäriajan olen varannut, ja se on vasta ensi vuoden kolmas päivä. 

Tein jo Kelaan tammikuun toimeentulohakemuksen. 

30.11.2024 Ilmoita työttömyyspäivät ajoissa

 Ilmoita työttömyyspäivät ajoissa

Joulu aikaistaa työttömyysajan ilmoitus- ja maksupäiviä. Näet OmaKelasta tai saamastasi ilmoituslomakkeesta päivän, jolloin voit jättää oman ilmoituksesi.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 20.12.2023 tai 21.12.2023

-ilmoituksen voi palauttaa 20.12.2023

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 22.12.2023.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 22.12.2023, 23.12.2023 tai 24.12.2023

-ilmoituksen voi palauttaa 21.12.2023

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 27.12.2023.

Jos työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy 25.12.2023

-ilmoituksen voi palauttaa 22.12.2023

-rahat ovat tilillä aikaisintaan 28.12.2023.

Ilmoitus kannattaa toimittaa OmaKelassa jo palautuspäivän aamuna, jotta se ehditään käsitellä mahdollisimman pian. 

Puhelinpalvelu on avoinna joulun ja uudenvuoden välipäivinä

Puhelinpalvelu on joulun ja uudenvuoden välisellä viikolla avoinna ke–pe klo 9–16. 

Palvelupisteiden aukioloajoissa voi olla muutoksia joulun ja uudenvuoden välipäivinä ja uudenvuoden jälkeen. Aukioloajat ja käyntiosoitteet kannattaa tarkistaa kela.fistä.

Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!

21.11.2024 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa

 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa

Tapio Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.

04.10.2023 13:00  Paula Huhtala  Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Hallitusohjelman linjaukset ja niiden vaikutukset yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua. Arkkipiispa Tapio Luoma osallistuu keskusteluun nostamalla arkkipiispan verkkosivuilla 4. lokakuuta julkaistussa puheenvuorossaan esiin ihmisarvon, jonka mittarina ei ole ihmisen taloudellinen asema.

– Kirkon näkökulmasta ihmistä ei voi tarkastella ainoastaan tai edes ensisijaisesti työmarkkinakelpoisuuden näkökulmasta. Ihmisen oikeus osallistua yhteiskuntaan ja elää hyvää elämää eivät ole riippuvaisia työn tekemisestä, taloudellisesta asemasta tai kulutusvalinnoista, arkkipiispa sanoo.

Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä.

– Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu työn arvoa. Ihmisen arvo on kuitenkin aina työn arvoa suurempi. Sitä ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa. Ihmisarvon korostaminen ja kunnioittaminen on kirkon ihmiskuvalle keskeistä. Oikeusvaltiossa ihmisarvon kunnioittaminen näkyy ihmisoikeuksien aktiivisena edistämisenä.

Arkkipiispa Tapio Luoma näkee myös huolestuttavana piirteenä hallitusohjelmassa sen, että työn ja osallisuuden suhde on erityisen keskeinen hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevissä tavoitteissa. Hänen mukaansa hallitusohjelman maahanmuuttoon liittyvät tavoitteet rajaavat merkittävästi maahan muuttavan oikeutta työntekoon ja siksi myös yhteiskunnallista osallisuutta.

– Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti yhteiskunnan tukijärjestelmät pyritään rajoittamaan perusoikeuksien edellyttämään minimiin. Yhteiskunnan tukiverkostojen nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän nojaavan perheen, vapaaehtoisten toimijoiden ja esimerkiksi kirkon palveluiden varaan. Ihmisoikeuksien edistäminen on kuitenkin ensisijaisesti valtion tehtävä. Hyväntekeväisyyteen perustuva yhteiskunta on monille äärimmäisen hauras, Luoma sanoo. 

Arkkipiispan mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.

– Demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole kysymys samanmielisyydestä. Demokratian edellytyksenä on vahva sitoutuminen yhtäläisestä ihmisarvosta nousevaan yhtäläiseen osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Haagan seurakunnan postaus käynnisti keskustelun

Keskustelu hallitusohjelman linjausten vaikutuksista heikoimpien asemaan alkoi helsinkiläisen Haagan seurakunnan viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) torstaina 28. syyskuuta julkaistusta postauksesta.

Postauksessa luki: ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Mt. 25:29. Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto”.

Osa postauksen kommentoijista moitti seurakuntaa politiikkaan sekaantumisesta tai vasemmistolaisuudesta, osa kiitti kannanotosta ja heikompien puolustamisesta. 

Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson sanoi Kirkko ja kaupungin haastattelussa, että siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että kirkko tai yksittäinen seurakunta ottaa kantaa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin teemoihin. Haagan seurakunta on ottanut kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin koko ajan kun se on Twitterissä, nykyisessä X:ssä, ollut. Kannanotot nousevat usein siitä, mitä seurakunnan työntekijät näkevät ja kuulevat työssään.

Kirkko puhuu ja toimii heikoimpien puolesta

Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että seurakunta tuo yhteen hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yhteistyöverkostojensa kautta luterilainen kirkko on ollut kehittämässä toimintamalleja, joilla pyritään turvaamaan ihmisarvoinen elämä esimerkiksi asunnottomuuden, ylivelkaantumisen, päihdeongelmien tai muiden ihmisen perusturvallisuutta haastavien tilanteiden äärellä.

Muun muassa Haagan seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta ovat nostaneet esiin huolen pienituloisten asemasta. Lisäksi kirkon työntekijät ja asiantuntijat ovat myös pitäneet esillä sitä, että maahanmuuttajien oikeusturva ja perusoikeudet ovat uhattuna, mikäli lakeihin suunnitellut kiristykset toteutuvat.

Arkkipiispa pitää seurakuntien ja asiantuntijoiden ulostuloja arvokkaana osallistumisena yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen mukaansa kirkko ei saa vaieta köyhyydestä yhteiskunnassa.

21.11.2024 Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta – ”Todella surullista, miten kaikki leikkaukset osuvat heikoimpiin”

 Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta – ”Todella surullista, miten kaikki leikkaukset osuvat heikoimpiin”

Paine auttamisessa ei katoa mihinkään, vaan se siirtyy eteenpäin järjestöille ja kirkolle, sanoo diakoni Petri Lehtisalo. Rakenna joulupuu -keräyksellä yritetään helpottaa ihmisten tilannetta jouluna.

20.11.2024 10:45  Paula Huhtala  Jussi Helttunen

Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina tapahtunut käänne huonompaan suuntaan: taloudellisen avun tarve on kasvanut. Näin kertoo Petri Lehtisalo, joka työskentelee Leppävaaran seurakunnan johtavana diakoniaviranhaltijana Espoossa.

Esimerkiksi diakoniaruokailujen asiakasmäärät ovat kasvaneet. Joitakin vuosia sitten Leppävaaran seurakunnan diakonialounaalla kävi keskimäärin 76 ruokailijaa, nyt määrä on yli sata.

Lehtisalo ei ole havainnoissaan yksin. Kirkkohallituksen, Soste Suomen sosiaali- ja terveys ry:n ja Talentian syys-lokakuussa 2024 tekemän kyselyn tulokset ovat saman suuntaiset.

Kyselyyn vastanneiden diakoniatyöntekijöiden mukaan toimeentulon heikkeneminen tuli esille paljon tai melko paljon noin yhdeksässä kymmenestä diakoniatapaamisessa.  

Diakoniatyöntekijät toivat vastauksissaan esiin syvän huolensa siitä, miten sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään. Leikkaukset iskevät erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa: vähävaraisiin, sairaisiin, eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin. 

Sosiaaliturvaleikkauksista erityisesti asumistuen pieneneminen tai loppuminen sekä työttömyysturvan supistuminen kurjistavat taloustilannetta.

Myös Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien diakonialle tehdyn kyselyn tulos on sama: avun tarve on entistä suurempi.

Opiskelijat hakevat nyt apua diakoniasta

Leppävaaran seurakunnan diakonian asiakkaiksi uutena ryhmänä ovat tulleet opiskelijat. Heidän talouttaan ovat kiristäneet asumistukeen tehdyt muutokset. Myös nuorten mielenterveysongelmat näkyvät diakonian vastaanotoilla. Kaikki eivät löydä töitä tai jaksa opiskella.

– Perheet, jotka elävät pienillä tuloilla, ovat nyt entistä hankalammassa tilanteessa. Hallituksen päätös nostaa arvonlisäveroa on monelle ikävä lisäkulu. Vaikka muutos tuntuu pieneltä, sen kerrannaisvaikutus perheen talouteen on tuntuva. Hyvin monet asiat, kuten ruoka ja matkakortit, maksavat nyt aiempaa enemmän. Usean taloutta kiristävät myös ansiosidonnaiseen päivärahaan tehdyt kiristykset, Petri Lehtisalo sanoo.

Myös monen ikäihmisen elämä on tiukkaa valintaa esimerkiksi siitä, ostaako lääkkeet vai ruokaa, koska raha ei riitä molempiin. Yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä. Hävikkiruokaa on aiempia vuosia vähemmän tarjolla, sillä sitä jakavat järjestöt saavat entistä niukemmin elintarvikkeita jaettavaksi.

Vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan soittaa seurakuntaan.

Petri Lehtisalo nostaa yhtenä diakonian asiakkaiden elämään vaikuttavana heikennyksenä järjestöjen tukiin kohdistuvat leikkaukset. Ihmiset eivät saa päihdepalveluja, eivät pääse kuntouttavaan työtoimintaan tai heillä ei ole enää paikkaa, mihin voisi mennä.

Kaikki leikkaukset osuvat hänen mielestään samaan kohderyhmään: heihin, joilla ennestään menee huonosti. Hän sanoo, että on todella surullista nähdä, miten huono tilanne on ja kuinka koko ajan mennään huonompaan suuntaan.

– En ole koskaan nähnyt näin tiukkaa hallitusohjelmaa. Tuntuu, että missään ei jousteta, vaan monelta sektorilta vain leikataan. Asiantuntijoita ei kuunnella, ja jyrkät linjaukset perustellaan sillä, että nyt toteutetaan hallitusohjelmaa. Päätösten kokonaisvaikutus on suuri, mutta kukaan ei ota siitä vastuuta, Lehtisalo sanoo.

"En ole koskaan nähnyt näin tiukkaa hallitusohjelmaa. Tuntuu, että missään ei jousteta, vaan monelta sektorilta vain leikataan", sanoo Petri Lehtisalo, joka toimii Leppävaaran seurakunnan johtavana diakoniaviranhaltijana.

Petri Lehtisalon mukaan yleiseen asumistukeen tehdyt kiristykset ovat lisänneet vuokrarästejä ja häätöjä.

Paine siirtyy järjestöille ja kirkolle

Kirkon diakonian merkitys on nykytilanteessa kasvanut, ja moni osaa hakea apua diakoniasta.

– Kun yhteiskunta leikkaa tuista ja tekee kiristyksiä, paine auttamisessa ei katoa mihinkään, vaan se siirtyy eteenpäin järjestöille ja kirkolle. Nyt järjestöjen auttamismahdollisuuksia on heikennetty, mutta onneksi kirkko on jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Me voimme edelleen auttaa, Petri Lehtisalo sanoo.

– Vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan soittaa seurakuntaan. Me selvittelemme asioita ja pyrimme auttamaan ihmistä tavalla tai toisella. Sen lisäksi kohtaamme hänet.

Vaikka seurakuntien diakonian taloudelliset auttamisresurssit ovat hyvin rajalliset, sillä on kontaktit eri tahoihin, kuten Kirkon diakoniarahastoon ja Tukikummit-säätiöön, joista voidaan esimerkiksi hakea varoja lasten harrastuskuluihin. Myös Kotimaanapu-sivustolla voidaan järjestää keräys vaikkapa pesukoneen hankintaan.

Tällä hetkellä yhteiskunta ei Lehtisalon mielestä hoida omia tehtäviään. Hän pitää harmillisena sitä, että kirkolle ja järjestöille siirtynyt auttamistyö ja sen määrä eivät riittävän selkeästi näy esimerkiksi tilastoissa, vaan se jää hieman näkymättömäksi.

Rakenna joulupuu -keräys auttaa monia

Pääkaupunkiseudun seurakuntien Rakenna joulupuu -keräys tulee etenkin tänä vuonna erityisen suureen tarpeeseen. Ensimmäisenä adventtina sekä Leppävaaran kirkossa että monissa muissa kirkoissa olevasta joulukuusesta löytyy kirjekuoria, jotka sisältävät lahjatoiveita.

Joissakin seurakunnissa toiveet ovat kauppaketjujen lahjakortteja, joilla voi ostaa esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja kenkiä, joissakin taas konkreettisia tavaratoiveita, kuten legoja pienelle lapselle. Leppävaaran seurakunnassa toivotaan lahjakortteja.

Seurakuntalaiset voivat ottaa kuusesta haluamansa kuoren ja täyttää siinä olevan toiveen oman taloudellisen tilanteensa puitteista ja tuoda sen kirkolle välitettäväksi eteenpäin.

Esimerkiksi vuonna 2023 Rakenna joulupuu -keräyksen tuotto Leppävaarassa oli 6 000 euroa, ja sen lisäksi saatiin muitakin lahjoituksia.

– Kirkon auttaminen on turvallista ja apu menee varmasti perille. Kaikki Rakenna joulupuu -keräyksen lahjan saajat ovat diakonian asiakkaita ja tiedämme heidän tarpeensa, Petri Lehtisalo sanoo.

Espoon seurakunnissa Rakenna joulupuu -keräysaika on 1.–8. joulukuuta eli ensimmäisestä adventtisunnuntaista toiseen adventtisunnuntaihin. Silloin halukkaat voivat ottaa toiveen sisältävän kirjekuoren, ja heillä on noin viikko aikaa hankkia lahja.

 

21.11.2024 Kelalta on tulossa uusi tuki

 Kelalta on tulossa uusi tuki

Uudella Kela-luotolla on tarkoitus mahdollistaa lääkekaton jakaminen pidemmälle aikavälille.

Uutta Kela-luottoa voisi saada ensi syksystä alkaen. Jenina Salminen

 Jussi Korhonen

Tänään klo 16:50

Kela on aloittamassa kokeilun, jossa pienituloiset voivat hakea luottoa niin sanotun lääkekaton jakamisesta pidemmälle aikavälille.

Asiasta kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa, jossa kutsutaan menettelyä ”Kela-luotoksi”.

Kela-luotolla on tarkoitus mahdollistaa vuosiomavastuun maksaminen pienemmissä osissa takaisin.

Vuonna 2025 lääkekorvausten vuosiomavastuu on 633,17 euroa. Vuosiomavastuun eli niin sanotun lääkekaton täyttymisen jälkeen on oikeutettu lisäkorvaukseen, jolloin loppuvuoden lääkkeistä maksaa vain 2,5 euron omavastuun.

Kela-luottoa voisivat saada henkilöt, joilla lääkkeiden vuosiomavastuu täyttyy yhdellä ostokerralla tai yhden kuukauden aikana ja joille aiheutuu vuoden alussa suuri taloudellinen rasite.

Kokeilu kohdistuisi pienituloisiin ja muihin kuin toimeentulotukea saaviin henkilöihin. Toimeentulotukeen oikeutetut on rajattu kokeilusta pois, koska toimeentulotuki kattaa yleensä tukea saavien tarpeelliset lääkekulut.

Kokeilun on määrä alkaa ensi syksynä ja kestää kolme vuotta.

Hallitus on täydentävässä talousarviossa myöntänyt kokeilua varten Kelalle rahoitusta ensi vuodelle 2,5 miljoonaa euroa.

19.11.2024 TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

 TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

Julkaistu 22.10.2024

Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.

 Mikä muuttuu, kun työllisyyspalveluiden uudistus tulee voimaan?

Vuoden 2025 alussa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Tätä muutosta kutsutaan TE-palvelut 2024 -uudistukseksi.

Kuntien muodostamat työllisyysalueet alkavat hoitaa työttömien työnhakijoiden neuvontaa ja palveluja 1.1.2025. Jatkossa kunnat tarjoavat neuvontaa työnhakuun, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen sekä henkilö- että yritysasiakkaille. Valtion TE-toimistot lakkautetaan, ja TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen.

Työvoimapalveluista tulee kuntien lakisääteinen peruspalvelu, kuten varhaiskasvatus- tai koulutuspalvelut. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita eli kuntalaisia.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa minuun, jos olen työttömänä?

Jos olet TE-palvelujen asiakas, kotikuntasi työllisyyspalvelut (työmarkkinatori.fi) neuvovat ja palvelevat sinua työnhakuasioissa 1.1.2025 alkaen. Jos olet työllisyyden kuntakokeilujen asiakas, työnhakupalvelusi siirretään 1.1.2025 pysyvästi kotikuntasi työllisyyspalveluihin.

Muutos ei vaadi TE-palvelujen asiakkailta mitään toimenpiteitä. Asiakastietosi siirtyvät automaattisesti kotikuntasi työllisyyspalveluille, ja voit odottaa kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteydenottoa.

Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu siirron vuoksi, eikä sinun tarvitse ottaa Kelaan yhteyttä. Jos työttömyytesi jatkuu, sinun on täytettävä säännöllisesti työttömyysajan ilmoitus, jonka perusteella Kela maksaa työttömyystukea.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa minuun, jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan?

Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa. Tämän jälkeen voit hakea työttömyystukea joko Kelasta tai työttömyyskassastasi. Kotikuntasi työllisyyspalvelut (työmarkkinatori.fi) neuvovat ja palvelevat sinua työnhakuasioissa 1.1.2025 alkaen.

Toimi näin, jos jäät työttömäksi.

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi

TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin

Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.

Ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin, jos

jäät työttömäksi

sinut lomautetaan

opintosi päättyvät ja sinulla ei ole kokoaikaista työsuhdetta.

Ilmoittaudu työttömäksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä (tyomarkkinatori.fi).

Voit saada työttömyystukea vain, jos olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Työttömyystukia on kolme:

ansiopäiväraha

peruspäiväraha

työmarkkinatuki.

Työttömyystuista käytetään myös nimitystä työttömyysturva.

Työttömyystuessa on omavastuuaika, joka kuluu vain silloin, kun työnhaku on voimassa. Huolehdi, että työnhakusi pysyy koko ajan voimassa.

TE-palvelut tai kunta tekee kanssasi työllistymissuunnitelman. Noudata työllistymissuunnitelmaa ja raportoi siinä sovitut asiat TE-palvelujen Oma asioinnissa.

Miten työllisyyspalveluiden uudistus vaikuttaa Kelan toimintaan?

Uudistuksen jälkeen kuntien työllisyyspalvelut ja KEHA-keskus (keha-keskus.fi) antavat Kelalle työvoimapoliittisia lausuntoja työttömän työnhakijan tilanteesta, kuten siitä, onko työttömyystuen maksamiselle mitään estettä.

Kela tekee päätökset asiakkaille maksettavista työttömyystuista näiden lausuntojen perusteella samalla tavalla kuin ennen uudistusta.

Aiheuttaako työllisyyspalveluiden uudistus viiveitä Kelan työttömyystukiin?

Uudistuksen ei pitäisi aiheuttaa viiveitä Kelan työttömyystukiin. Jos työttömyystukihakemusten käsittely kuitenkin hidastuu väliaikaisesti uudistuksen vuoksi, viestimme asiasta työttömille asiakkaillemme Työttömyys-sivustolla ja OmaKelassa.

Voit tarkistaa OmaKelasta, onko työttömyystukihakemuksesi saapunut Kelaan ja oletko jo saanut päätöksen. Jos päätöstä ei vielä ole tullut, näet OmaKelasta arvion siitä, miten pitkään hakemuksesi käsittely kestää.

Miten asioin työllisyyspalvelujen kanssa uudistuksen jälkeen?

Työmarkkinatori-verkkopalvelu pysyy jatkossakin työttömien työnhakijoiden sähköisenä asiointikanavana. Voit esimerkiksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja ottaa yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin työmarkkinatorin kautta.

Jos haluat asioida työnhakuasioihisi liittyen puhelimitse tai palvelupisteessä, näet kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteystiedot työmarkkinatorin aluesivuilta.

Minulla on työttömyysasioihini liittyvä kysymys. Mihin otan yhteyttä?

Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin näissä tapauksissa:

Ota yhteyttä kotikuntasi työllisyyspalveluihin työmarkkinatori.fi-verkkopalvelun kautta, jos kysymyksesi koskee

-ilmoittautumista työnhakijaksi

-työnhakuvelvoitetta

-työvoimapoliittista lausuntoa

-työttömyystuen karenssia

-työllistymistä edistäviä palveluja.

Löydät kotikuntasi työllisyyspalveluiden yhteystiedot Työmarkkinatorin aluesivuilta.

Ota yhteyttä Kelaan näissä tapauksissa:

Jos sinulla on kysyttävää Kelan maksamista työttömyystuista, voit ottaa meihin yhteyttä lähettämällä viestin OmaKelassa tai soittamalla palvelunumeroihimme.

Voit myös kysyä kysymyksesi Työttömyys-sivuston chattirobotilta. Robotti on uudistettu entistä älykkäämmäksi ja palvelevammaksi. Se auttaa sopivien etuuksien etsimisessä ja palvelee sinua myös virka-aikojen ulkopuolella.

19.11.2024 Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhät vaikuttavat tammikuun tukien käsittelyyn

Joulun pyhien vuoksi joulukuussa on tavallista vähemmän arkipäiviä. 

Tämä kannattaa huomioida tammikuun toimeentulotukea hakiessa. 

Tammikuussa tuen ensimmäinen maksupäivä on 2.1.2024.

 Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 15.12.2023.

19.11.2024 Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Hae joulukuun toimeentulotuki ajoissa

Julkaistu 16.11.2023

Toimeentulotuen hakemus kannattaa toimittaa hyvissä ajoin Kelaan, jotta tuki ehtii maksuun ennen joulua.

Joulukuussa toimeentulotuen ensimmäinen maksupäivä on 1.12., ja viimeinen maksupäivä ennen joulua on 22.12.2023 Tuki ehtii tuolloin tilille, jos hakemus ja tarvittavat liitteet on toimitettu Kelaan viimeistään 11.12.2023. Ruuhkien välttämiseksi joulukuun hakemus kannattaa kuitenkin jättää mahdollisimman pian. 

Jos asiakkaan tulot ovat säännölliset eikä hänen elämäntilanteeseensa ole luvassa muutoksia lähikuukausina, asiakas voi hakea toimeentulotukea kerralla useammalle kuukaudelle jo marraskuussa.

Kela antaa päätöksen toimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tämä edellyttää, että Kela on saanut myös kaikki tarvittavat liitteet. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, asiakasta pyydetään toimittamaan ne. Tällöin hakemus ratkaistaan 7 arkipäivän kuluessa puuttuvien liitteiden saapumisesta.

12.11.2024 PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS JOULUKUULLE, TARKISTUS MARRASKUULLE

PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS JOULUKUULLE, TARKISTUS MARRASKUULLE

Olet hakenut tarkistusta perustoimeentulotukeen ajalle 1.11.2024 - 30.11.2024. Olet lisäksi hakenut jatkoa perustoimeentulotukeen ajalle 1.12.2024 - 2.2.2025.

Perustoimeentulotuki on tarkistettu ajalta 1.11.2024 - 30.11.2024. Lisäksi perustoimeentulotuesta on tehty päätös ajalle 1.12.2024 - 31.12.2024.

 Perustoimeentulotuki on myönnetty

1.11.2024 - 30.11.2024 169,99 e

1.12.2024 - 31.12.2024 811,15 e

Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät sekä hakijalle maksettava että mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on kohdassa Maksut.

Maksut

Maksupäivä Määrä Ajalta

13.11.2024 24,42 e 1.11.2024 - 30.11.2024

2.12.2024 801,26 e 1.12.2024 - 31.12.2024

Tilinumero  xxxxxxx

Laskuttajalle maksetaan:

Maksupäivä Määrä Laskun numero Laskuttaja

13.11.2024 46,00 e 7000318923 KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE

21.11.2024 12,80 e 7000323915 KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE

25.11.2024 86,77 e 11028575054 FORTUM ASIAKASPALVELU OY

9.12.2024 9,89 e 13032587 AIG EUROPE S.A. SIVULIIKE

Miten toimit jatkossa

Toimita seuraavan hakemuksen liitteenä

-tiliote jokaisen toimeentulotukiperheeseen kuuluvan henkilön kaikista kotimaisista ja ulkomaisista tileistä 1.11.2024 alkaen siihen asti, johon se on mahdollista saada jatkohakemuksen jättämiseen mennessä. Tiliotteesta pitää näkyä tilin omistaja, tilinumero sekä alku- ja loppusaldo.

Maksusitoumukset

Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.

Päätös koskee seuraavia henkilöitä

Peltola  Susanna

Millä perusteilla asia on ratkaistu

Perustoimeentulotuen määrä saadaan, kun käytettävissä olevista toimeentulotukilaissa määritellyistä tuloista ja varoista vähennetään toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Lisätietoja on kohdassa Laskelma.

Perustoimeentulotuki tarkistetaan, kun hakijan tuen tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu tai on tapahtunut muutoksia. Perustoimeentulotukesi on tarkistettu ajalta 1.11.2024 - 30.11.2024, koska olet toimittanut Kelaan laskuja ja hakenut perustoimeentulotukea julkiseen terveydenhuoltoon tehtyihin matkoihin. 

Toimittamasi laskut maksetaan pyynnöstäsi suoraan laskuttajille. Laskelmassa on huomioitu terveydenhuollon matkojen omavastuuosuudet.

Sinun täytyy

-pitää työnhaku voimassa ilman taukoja

-olla työmarkkinoiden käytettävissä

-osallistua TE-toimiston tarjoamiin julkisiin työvoimapalveluihin.

Näiden velvollisuuksien laiminlyönti tai niistä kieltäytyminen voi johtaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, jos kieltäytymiselle ei ole hyväksyttävää syytä.

Tulot

Tulona otetaan huomioon yleensä kaikki hakijan ja toimeentulotukiperheen tulot. Tulot huomioidaan nettona eli verojen jälkeen sen kuukauden tulona, jona niiden voidaan katsoa olevan käytettävissä.

Sinulle on 19.9.2024 maksettu vakuutuskorvaus 566,20 euroa, jonka olemme ottaneet huomioon tulonasi.

Vakuutuskorvauksista, vahingonkorvauksista ja rikosperusteisista korvauksista vähennetään yksin asuvalta 50 euroa ja perheeltä 100 euroa. Tulona otetaan huomioon tämän vähennyksen ylittävä osa. Lisäksi olemme vähentäneet tulosta 214,50 euroa, koska olet käyttänyt tuloa toimeentulotuessa hyväksyttävään tarkoitukseen. Lopullinen tulona huomioon otettu summa on 301,70 euroa. Olet saanut vakuutuskorvauksen silmälaseista, joten maksusitoumuksen jälkeen maksettavaksesi jäänyt osuus silmälaseista on vähennetty korvaussummasta. Samaan aikaan ostamiesi aurinkolasien osuutta ei ole vähennetty vakuutuskorvauksesta.

Tulo on nyt huomioitu seuraavien syiden takia:

• Tulo ei ollut tiedossa, kun olemme päättäneet syyskuun toimeentulotuesta.

• Olet hakenut toimeentulotukea uudelleen syyskuun päätöstä seuraavien 2 kalenterikuukauden aikana.

• Aiemmissa päätöksissä on kerrottu, että tulo, joka ei ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa huomioon päätöstä seuraavien 2 kalenterikuukauden aikana.

Kun olemme tarkastelleet yksilöllisiä olosuhteitasi, tätä tulon jälkikäteen huomioon ottamista voidaan pitää kohtuullisena, koska tietojemme perusteella tuloa ei ole käytetty toimeentulotuessa hyväksyttävään tarkoitukseen

Menot

Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravinto-, vaate- ja vähäiset terveydenhoitomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Näistä menoista ei tarvitse esittää kuitteja tai laskuja.

Kotivakuutusmaksu on huomioitu menona. Muihin vakuutusmaksuihin ei voi saada perustoimeentulotukea.

Menona on otettu huomioon julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. Kehotamme sinua selvittämään hyvinvointialueelta, voitko jatkossa saada alennusta terveydenhuollon asiakasmaksusta tai voidaanko sinut vapauttaa sen maksamisesta.

Asuminen

Asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena.

Lainkohdat

Laki toimeentulotuesta 2 §, 2a §, 3 §, 6 §, 7 §, 7a §, 7b §, 7c §, 8 §, 10 §, 11 §, 13 §, 14 §, 16 §, 17 §, 18 §, 18a §, 18b §, 18c §, 18d §, 18e §, 23 §, 24 § ja 27 §

Kansaneläkelaitos

Päätöksestä valittaminen

Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä oikaisuvaatimuksen Kelan Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.

Laskelma

 Laskelma ajalle 1.11.2024 - 30.11.2024

Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki                                     357,60 e 357,60 e

Perustoimeentulotuki                             464,75 e 464,75 e

Vakuutuskorvaus,

(Fortum vakuutuskorvaus, vähennetty silmälasit 214,50 ja 50 e.)

                                                                                566,20 e 301,70 e

Tulot yhteensä                                                 1 124,05 e

Menot         Eräpäivä                                 Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                             587,71 e

Asunnonvuokra 1.11.2024                                     526,45 e 526,45 e

Taloussähkömaksu  25.11.2024                             86,77 e 86,77 e

Terveydenhoitomenot   21.11.2024                     12,80 e 12,80 e

Kotivakuutusmaksu  8/24                 9.11.2024 9,89 e 9,89 e

Poliklinikkamaksu   7.10.24                 13.11.2024 46,00 e 46,00 e

Terveydenhoidon matkakustannukset  4.11.2024 24,42 e 24,42 e

Menot yhteensä                                                     1 294,04 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 294,04 e - 1 124,05 e                                                 169,99 e

 

Laskelma ajalle 1.12.2024 - 31.12.2024

Tulot                                         Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki                             312,90 e 312,90 e

Tulot yhteensä                                         312,90 e

Menot                 Eräpäivä                   Ilmoitettu      Huomioitu

Peltola   Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                 587,71 e

Asunnonvuokra  1.12.2024             526,45 e 526,45 e

Kotivakuutusmaksu  9.12.2024                     9,89 e 9,89 e

Menot yhteensä 1 124,05 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 124,05 e - 312,90 e                                 811,15 e

Muutoksista on ilmoitettava

Jos tulosi, menosi tai olosuhteesi (esimerkiksi perhe- tai asuinolosuhteet) muuttuvat, ilmoita niistä Kelaan. Ilmoita muutokset heti, jotta tuki maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.

Ulkomailla syntyneisiin kustannuksiin ei voida myöntää toimeentulotukea. Ilmoita Kelaan, jos oleskelet ulkomailla yli 7 päivää. Ilmoita myös, jos olet vankilassa, koska vankilassaolo vaikuttaa tuen määrään.

Muutokset tuloissa

Ilmoita Kelaan, jos hakemuksesi lähettämisen jälkeen saat tuloja, joita ei ole otettu huomioon laskelmassa. Jos saat tällaisia tuloja, varaudu maksamaan niillä välttämättömät jokapäiväiset menosi niin, ettet tarvitse lähikuukausina perustoimeentulotukea. Tulo voidaan jakaa eriin ja huomioida se usean toimeentulotukikuukauden tulona, jos se on tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen kohtuullista. Tulo voi olla esimerkiksi

-veronpalautus

-ansiotulo

-takautuvasti maksettu etuustulo

-perintö

-muu tulo, esimerkiksi yksityinen tilisiirto tai pelivoitto.

Jos olet saanut tuloa, josta Kelalla ei ole ollut tietoa päätöstä tehtäessä, se voidaan ottaa huomioon jälkikäteen 2 seuraavan kalenterikuukauden aikana tai sen kuukauden tulona, jolloin tulo on saatu. Tuloa ei kuitenkaan huomioida siltä osin kuin tuloa on käytetty toimeentulotuessa hyväksyttävään tarkoitukseen tai sen huomioiminen on kohtuutonta.

Jos perustoimeentulotuessa huomioon otettavat tulot ovat suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot, syntyy ylijäämä. Ylijäämä voidaan ottaa huomioon seuraavien kuukausien tulona, jos tuentarpeesi jatkuu ja jos sen huomioon ottaminen on kohtuullista.

Muutokset menoissa

Toimita Kelaan kopiot alkuperäisistä laskuista, jos sinulla on tämän päätöksen ajalla erääntyviä seuraavia menoja:

-asumiseen liittyvät menot, esimerkiksi

-taloussähkö- tai lämmityslasku

-vesilasku

-kotivakuutuslasku (toimita myös kopio vakuutuskirjasta)

-asuntolainan tai rahoitusvastikkeen korko (toimita tosite koron kuukausittaisesta määrästä)

-terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi

-terveydenhuollon lasku

-reseptilääkkeen hankintameno (toimita tositteet)

-henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei voida ottaa huomioon menoina perustoimeentulotuessa.

Muut toimintaohjeet

Jos tuentarpeesi jatkuu, suosittelemme, että toimitat jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen ja liitteet voit lähettää OmaKelassa (www.kela.fi/omakela).

Toimeentulotuesta annetussa laissa on määritelty erikseen ne asumismenot, joiden määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kohtuullisen suuruiset asumismenot määräytyvät hakijan asuinkunnan ja perhekoon mukaan tai asunnossa asuvien henkilöiden mukaan. Jos olet muuttamassa, tutustu kuntakohtaisiin rajoihin kela.fi-sivuilla. Jos muutat asuntoon, jonka kustannukset ovat suuremmat, kuin kohtuullisena pidettävät asumismenot, Kela ei voi ilman erityistä perustetta ottaa huomioon määrää, joka ylittää kohtuullisena pidettävien asumismenojen rajan.

Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää hyvinvointialueesi. Tarvittaessa saat lisätietoa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta hyvinvointialueesi sosiaalipalveluista.

Hyvä tietää

Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista, esimerkiksi lääkkeistä tai matkoista, sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.

Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten hyvinvointialueen sosiaalipalveluista, Ulosottolaitokselta ja Verohallinnosta. Lisäksi Kela käyttää ratkaisuja tehdessään tulorekisteritietoja sekä saa yritysten tietoja luottotietorekisteristä. Jos tarvittavia tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään sinulta erikseen.

Kelalla on oikeus saada vuokranantajalta ja asunto-osake- tai kiinteistöosakeyhtiöltä sellaiset vuokrasuhteeseen ja asumiseen liittyvät tiedot, jotka ovat välttämättömiä perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi.

Kelalla on oikeus saada ja luovuttaa toimeentulotukilaissa säädetyt tiedot apteekille ja lääkkeellisen hapen toimittajalle perustoimeentulotuella katettavien kustannusten maksamista varten.

04.11.2024 Vähävaraisen joulu: Mistä apua jouluun?

 Vähävaraisen joulu: Mistä apua jouluun?

Viimeksi päivitetty 16/10/2024

Haluatko antaa jouluapua vähävaraisille vai toivotko saavasi itsellesi apua jouluna?

Suomessa järjestetään lukuisia keräyksiä joulun alla, joista tässä esitellään suurimmat ja tunnetuimmat.

 1. Joulupuu-keräys

Keskuspuiston Nuorkauppakamarin organisoima perinteinen Joulupuu-keräys järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2002. Keräys toimii nykyään myös muilla paikkakunnilla.

Joulupuu-keräyksen avulla yksityiset henkilöt voivat hankkia lahjoja lastenkodeissa ja sijaisperheissä sekä lastensuojelun avohoidon piirissä oleville lapsille.

Tällaisia lapsia on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Lahjapaketit jaetaan sosiaalitoimen lastensuojelun kautta.

Joulupuu-keräykseen tarkoitetun lahjapaketin voi viedä ympäri Suomea oleviin keräyspisteisiin.

Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa rahaa verkossa eJoulupuun kautta.

2. Hyvä Joulumieli

Hyvä Joulumieli -keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997.

Lahjoituksilla hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja joulua varten.

Vuosien varrella keräyksellä on autettu satojatuhansia perhettä.

Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään Suomen Punainen Ristin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä Ylen toimesta.

Päätöksen lahjakortin saavista perheistä tekee joko kunnan sosiaalitoimi, lastenneuvola, koulun terveydenhuolto tai seurakunnan diakoniatoimi.

70 euron suuruisen lahjakortin voi käyttää K-ruokakauppojen, Lidlin tai S-ryhmän kaupoissa.

3. Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys ohjaa joululahjoituksesi vähävaraisten perheiden lasten harrastusmaksuihin sekä nuorten lukio- tai ammattiopintojen oppikirjakuluihin.

Tarvittaessa perheet saavat jouluapua myös ruokakuluihin.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan Suomessa elää yli 120 000 lasta köyhyydessä.

Yhteiskunnan tuet turvaavat jonkinlaisen toimeentulon, mutta joulu voi jäädä hyvin niukaksi ilman hyväntahtoisia lahjoittajia.

4. Joululahjoitus Kotimaanavun kautta

Kotimaanapu esittelee verkkosivuillaan apua tarvitsevien yksityishenkilöiden tarinoita.

Jos tunnet kutsumusta jonkun toiveen täyttämiseen jouluksi, voit lahjoittaa itsellesi sopivan summan.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä esimerkiksi eräs leski toivoi rahaa puolisonsa hautakiveen, ja viisihenkinen perhe tarvitsi apua menetettyään koko omaisuutensa tulipalossa.

Pienituloinen eläkeläinen tarvitsi uudet talvirenkaat, ja erään omaishoitajanuoren opinnot uhkasivat jäädä kesken autolainan aiheuttaman velkaantumisen takia.

Kotimaanavun verkkosivujen kautta voit osallistua myös eri seurakuntien joulukeräyksiin.

Vaikka jouluapu menee perille Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön kautta, Kotimaanapu auttaa kaikkia suomalaisia syntyperään tai uskontoon katsomatta.

Joka eurolla on merkitystä.

Esimerkiksi vuonna 2019 Kotimaanapu pystyi lahjoittamaan seurakunnille 52 000 euroa vähävaraisten jouluruokailujen järjestämiseen ja jouluruokakassien jakamiseen.

Nämä rahat oli hankittu nimenomaan yksityishenkilöiden ja yritysten joulun alla tekemien lahjoitusten avulla.

5. Pelastusarmeijan joulupatakeräys

Pelastusarmeijan joulupatakeräys on klassikko.

Joulupadoilla on pitkä historia, sillä joulupata-keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906.

Joulupatojen sanotaan olevan yksi kustannustehokkaimmista keräysmuodoista, sillä keräyskulut ovat vain kymmenen prosentin luokkaa.

Esimerkiksi vuoden 2018 joulupatatuotto oli peräti miljoona euroa, onhan pataan lahjoittaminen monelle tärkeä ja rakas jouluperinne.

Voit viedä rahaa tai esimerkiksi vaatteita kadulla olevalle padalle. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa rahaa netissä.

Varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille sekä syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille.

Varoja käytetään myös harrastus- ja kerhotoimintaan.

Lahjoitusvaatteita jaetaan ihmisille ja myydään Pelastusarmeijan kirpputoreilla.

Vähävaraisille myös jaetaan lahjakortteja, joilla he saavat Pelastusarmeijan kirpputoreilta ilmaiseksi vaatteita ja muita tarvikkeita.

6. Hopen keräyspisteet

Hope kerää rahaa ja tavaralahjoituksia ympäri vuoden.

Joulun alla sillä on keräyspisteitä ympäri Suomea. Niistä löytyy tietoa paikallistoimijoiden Facebook-sivuilta.

Lahjojen tulisi olla uusia ja paketoimattomia, jotta vähävaraisten lasten vanhemmat voivat paketoida ne itse.

Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Hope auttaa vähävaraisia ja äkillisen kriisin kohdanneita lapsiperheitä sekä huostaanotettuja lapsia.

Hopelle voi laittaa avunpyynnön verkossa.

7. Jouluapua (toiminta loppunut toistaiseksi)

 Jouluavun toiminta on toistaiseksi päättynyt. Edellisen kerran Jouluapua toimi vuonna 2021.

Jouluapua oli vuonna 2013 Facebookissa aloittanut yhteisö, mikä keräsi yhteen apua tarvitsevat yksityishenkilöt ja lahjoittajat.

Tarkoitus oli, että lahjoittaja vei lahjansa suoraan sille perheelle, joka oli pyytänyt jouluruokaa, hygieniatuotteita, vaatteita tai esimerkiksi leluja. Nämä lahjat saivat olla käytettyjäkin.

Vapaaehtoisvoimin pyörivän Jouluapua-sivuston kartalta saattoi katsoa itseä lähinnä asuvat avuntarvitsijat, lukea heidän tarinansa, hankkia toivotut lahjat ja viedä ne perille.

Jouluavun kautta autettiin vuosittain noin 700 suomalaista perhettä.

8. Joukkorahoitus, seurakunnat ja muut joulukeräykset

Rahaa joulun viettoon (tai esimerkiksi vuokran maksuun) voi pyytää myös kansainväliseltä GoFundMe-sivustolta.

Yksityishenkilöt ympäri maailmaa ovat valmiita lahjoittamaan toisilleen muutaman euron. Kyseessä on ilmainen ja kaikille avoin joukkorahoituspalvelu.

Mesenaatti.me on suomalainen joukkorahoitussivusto, millä kerätään rahaa myös hyväntekeväisyystarkoituksiin.

Mesenaatti-sivustolla voi kuitenkin pyytää lahjoituksia vain, jos omaa rahankeräysluvan tai jos on valmis antamaan lahjoittajille vastikkeen (esimerkiksi jonkin palvelun tai tavaran).

(Vastikkeellisuusvaatimus sitoo periaatteessa myös GoFundMe-sivuston kautta apua hakevia.)

Mesenaatti veloittaa rahoituskampanjoiden tuotosta 10 %. Tämä palvelu ei oikein sovi jouluavun hakemiseen itselle, mutta sitä kautta voi osallistua esimerkiksi Romanian lasten hyväksi toteutettuihin joulukeräyksiin.

Lisäksi on olemassa lukemattomia paikallisten seurakuntien, yksityishenkilöiden, yritysten ja yhdistysten organisoimia joulukeräyksiä, kuten Operaatio Joulukassi.

Seurakunnissa saattaa olla tarjolla myös ilmaisia jouluaterioita joulun alla.

Brother Christmas on rekisteröity tavaramerkki, minkä takana on kansanedustajanakin tunnettu Ari Koponen.

Brother Christmasin kautta voi lahjoittaa aikaa, palveluita, lahjakortteja tai tavaraa.

Avunsaajat vuodesta 2015 lähtien ovat olleet esimerkiksi veteraaneja, vanhuksia, vähävaraisia lapsiperheitä, kodittomia ja maahanmuuttajia.

Brother Christmas eli Ari Koponen sai aikoinaan syytteen rahankeräysrikoksesta, sillä toiminta alkoi tavallaan laittomasti. Tilanne on muuttunut sittemmin, ja toiminta vaikuttaisi täysin läpinäkyvältä sekä lailliselta.

9. Jouluniloa myös ulkomaille

 Jos haluat auttaa ulkomailla asuvia ihmisiä joulun alla, voit esimerkiksi ostaa toisenlaisen lahjan kirkon ulkomaanavun verkkosivuilta.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa on kerrottu, mistä vähävarainen voi hakea jouluapua.

Samalla on kerrottu se, mitä kautta paremmassa taloudellisessa asemassa oleva voi tehdä lahjoituksen vähävaraisille.

Vinkki yrittäjille: Tiesithän, että yritys saa alle 850 euron lahjoituksista verovähennyksiä, jos lahjoitus on annettu yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen?

04.11.2024 Köyhyysviikko

 Köyhyysviikko 4-10.11.2024 

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja (Suomen köyhyyden vastaisen verkoston) EAPN-Fin:in kansanlaistoimintaryhmä järjestävät ensimmäistä kertaa Suomessa köyhyysviikon 4.–10.11.2024. Em. verkostot koostuvat asiantuntijoista, tutkijoista, järjestöjen edustajista sekä köyhyyttä kokevista kansalaisista.

Kampanjaviikon tavoitteena on nostaa esiin köyhyyden aikaansaamia vaikutuksia yhteiskunnassa. Haluamme lisätä tietoisuutta köyhyydestä ja kannustaa toimimaan köyhyyden vähentämiseksi.

Köyhyysviikon tavoitteet

Tiedon lisääminen

🫱Viikon tavoitteena on lisätä tietoa köyhyyden eri muodoista ja sen vaikutuksista

Asenteiden muuttaminen

🫱Tavoitteena on muuttaa asenteita köyhyyttä kohtaan ja saada ihmiset ymmärtämään köyhyyden monimutkaisuutta

Toiminnan edistäminen

🫱Viikko kannustaa ihmisiä toimimaan köyhyyden vähentämiseksi ja tukemaan köyhien elämää

Köyhyysviikon teemat

Lapsiperheköyhyys

👉Köyhyys lapsuudessa voi vaikuttaa kielteisesti lapsen kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin

Työelämän haasteet

👉Työn puute ja epävakaa työtilanne ovat merkittäviä köyhyyden syitä

Asunnottomuus 

👉Joka on yksi köyhyyden vakavimmista seurauksista

Syrjäytyminen

👉Köyhyys voi johtaa syrjäytymiseen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen.

Miten Sinä voit osallistua köyhyysviikkoon?

💢Jaa somessa köyhyysviikon materiaalia

💢Jaa tietoa köyhyydestä

💢Julkaise oma köyhyyskokemuksesi somessa, blogina, mielipidekirjoituksena

💢Julkaise organisaatiosi jäsenten köyhyyskokemuksia

💢Kirjoita kannanotto tai mielipidekirjoitus

💢Järjestä keräys tai lahjoita köyhyyden vastaiseen työhön

💢Osallistu tapahtumiin

💢Järjestä oma tapahtuma

💢Lähetä viestiä päättäjälle

Tule mukaan!

26.10.2024 Kun muualta leikataan, toimeentulotuen menot kasvavat

Kun muualta leikataan, toimeentulotuen menot kasvavat

Pääkirjoitus| Hallitus aikoo puolittaa toimeentulotuen saajien määrän. Se tuntuu epärealistiselta tavoitteelta.

Helsingin Sanomat

25.10. 19:00

Hallitus on kohdistanut leikkauksiaan etenkin sosiaaliturvaan. Kun ensisijaisten etuuksien eli työttömyysturvan ja asumistuen ehtoja on kiristetty, menot ovat lisääntyneet toimeentulotuessa, jonka pitäisi olla viimesijainen tukimuoto.

Kelan tällä viikolla julkistamien tilastojen mukaan yleistä asumistukea maksettiin syyskuussa yli kymmenen miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös Kelan maksamien työttömyystukien menot ovat laskeneet.

Sen sijaan perustoimeentulotukea Kela on maksanut huhtikuusta lähtien kuukausittain noin kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

Yleinen asumistuki pieneni juuri huhtikuun alussa. Noin 70 prosenttia toimeentulotuen saajista saa myös asumistukea.

Mitätöikö toimeentulotukimenojen nousu hallituksen hakemat säästöt? Sitä Kela ei pysty vielä sanomaan.

Oletettavasti säästöäkin syntyy, sillä kaikki työttömyysturvan ja asumistuen saajat eivät saa toimeentulotukea. Hallitus aikoo kuitenkin säästää myös toimeentulotuesta. Lakia valmistelevan työryhmän tavoitteena on puolittaa toimeentulotuen saajien määrä. Se tuntuu epärealistiselta tavoitteelta.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi syyskuussa, että hallituksen leikkaukset nostavat suhteellista pienituloisuusastetta 1,7 prosenttiyksikköä eli maahan tulee noin 100 000 uutta köyhää. Suunnilleen sama vaikutus oli 1990-luvun lamaleikkauksilla. Tilannetta ei helpota tälle syksylle kasautunut yt-neuvottelujen suma.

Sosiaaliturvaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Suurimmalle osalle toimeentulotuki on väliaikainen vaihe elämässä. Verrattuna esimerkiksi Tanskaan Suomen sosiaaliturva on tasoltaan alempi ja toisaalta velvoitteiltaan vähäisempi ja passivoivampi. Kasvokkaisia palveluja ei tarjota, eikä niihin osallistumista vaadita.

Tuen pitkäaikaisista saajista monilla on terveyden ja toimintakyvyn rajoitteita. Heistä on pidettävä huolta jatkossakin.

18.10.2024 ELÄMÄ KANTAA

ELÄMÄ KANTAA

Elämä kantaa, uskon näin.

Ja myös uskon, että kaikella on tarkoitus. 

Monesti mietin omaa elämääni, viimeiset 10 vuotta olen sairastellut ja ollut poissa työelämästä.

Mutta olen kuitenkin harkinnut hyvinä hetkinä, että menisin töihin.

Terapiassa käyn ja psykologini sanoi, että Susanna jaksaisitko, kun tänne terapiaankin välillä vaikeaa

 tulla.

Rahan puute harmittaa välillä todella pahasti.

Mutta saako rahalla onnea, ja helpottaako se oloani kuin hetkellisesti. 

Onnea ei saa kuin omalla elämän katsomusta muuttamalla. Välillä se onnistuu, sitten mennäänkin

pohjamutia myöden.

Raha, joo se on kurjaa jos sitä ei ole. Tänään hajosi minun pieni tabletti ja olin hetken ihan murheissani.

Sitten ajattelin, että sen käyttäminen vienyt muulta toiminnalta aikaa. 

Olisi jonkun uuden alun aika. 

Vaikka kuunnella äänikirjoja tai maalailla ja piirtää. 

 Syntymäpäiväni (60 ) lähenee, ja budjetti pikkasen heittänyt, kun joutuu tuolla terapiassa käymään

 toisella paikkakunnalla. Tarjoillaa sitä mitä tuolla budjetilla saa ja osaanhan minä soveltaa. 

Mutta pärjätään, pärjätään, sanoi eräs opettaja. 

Asioilla on tapana järjestyä. 

18.10.2024 Kela ottaa toimeentulotukea antaessa rahapeleistä huomioon enää vain voittorahat

Kela ottaa toimeentulotukea antaessa rahapeleistä huomioon enää vain voittorahat

 Päivitetty 18.10.2024 | 09:36

Talous, Veikkaus

Asiakkaiden ongelmalliseen pelaamiseen puututaan aiempaa herkemmin.

 Kela on päivittänyt toimeentulotuen ratkaisutyön ohjeistusta rahapelivoittojen huomioimisessa. Uuden ohjeistuksen mukaan Kela huomioi jatkossa toimeentulotuen ratkaisuissa rahapeleistä vain käyttöön saadut voitot.

Muutoksen taustalla ovat pelimarkkinoiden muutokset ja Kelan omat havainnot ratkaisutyöstä. Kun pelaaminen näyttäytyy ongelmana, Kelasta tehdään huoli-ilmoitus tai ohjataan asiakas avun äärelle.

Aiemmin toimeentulotuen ratkaisutyössä on otettu huomioon vain rahapelivoitot, mutta jatkossa Kela huomioi myös pelaamiseen käytetyt rahat. Käytännössä ratkaisutyössä huomioidaan asiakkaan pelitililtä voittojen ja panosten erotus.

Uudella ohjeistuksella halutaan välttää tilanteet, joissa toimeentulotukiasiakas joutuisi voittojen vuoksi kohtuuttomiin tilanteisiin. Näin on voinut käydä, koska tähän asti pienetkin kertavoitot on laskettu tukea vähentävinä tuloina, vaikka asiakas olisi pelannut kaikki voittonsa usein saman tien. Uuden ohjeistuksen myötä Kela siirtyykin tarkastelemaan pelivoittoja yksittäisten pelitapahtumien sijaan pidemmällä ajanjaksolla.

Kelassa tavoitteena on ratkaisutyön ohessa edistää toimeentulotuen saajien itsenäistä selviytymistä. Näin ollen pyrkimyksenä on ehkäistä toimeentulotuen saajien taloudellisia vaikeuksia ja myös peliongelmiin liittyviä haittoja.

– Emme ohjaa Kelassa asiakkaidemme toimeentulotuen käyttöä, mutta olemme tietenkin huolissamme, jos pienituloiset käyttävät rahaansa rahapeleihin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka on tarkoitettu päivittäisten elinkustannusten kuten vuokran ja ruoan maksamiseen. Tavoitteenamme on auttaa, kun rahapelaaminen syventää taloudellisia ongelmia, sanoo etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen tiedotteessa.

Rahapelaamisen ongelmat paljastuvat usein vasta tilanteen kriisiytyessä. Valkonen muistuttaa, että peliongelmiin on saatavilla apua esimerkiksi Peluurin kautta.

Toimeentulotukiasiakkaista noin viisi prosenttia käyttää rahaa pelaamiseen. Kela voi asiakkaan suostumuksella tehdä pelaamisesta huoli-ilmoituksen hyvinvointialueen sosiaalitoimelle. Tavoitteena on näin saada pelaamiseen apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Uusi ohjeistus on tullut voimaan lokakuussa.

17.10.2024 Sairastuitko työttömänä? Tästä syystä sinun kannattaa hakea sairauspäivärahaa

 Sairastuitko työttömänä? Tästä syystä sinun kannattaa hakea sairauspäivärahaa

Julkaistu 10.10.2024

 

Jos sairastut työttömänä yli 10 arkipäivän ajaksi, voit hakea sairauspäivärahaa työttömyystuen sijaan. Sairauspäivärahalle siirtyminen kannattaa, sillä silloin et menetä työttömyystukeasi, jos sinulle tarjotaan työtä, jota et voi ottaa sairaana vastaan.

1. Voit saada sairauspäivärahaa myös työttömänä. Jos sairastut yli 10 arkipäivän ajaksi ollessasi työtön, sinulla voi olla oikeus sairauspäivärahaan toimeentulosi turvaamiseksi. Tarvitset sairauspäivärahaa varten terveydenhuollosta lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestäsi.

Kun olet saanut lääkärintodistuksen, ilmoita TE-palveluihin todistukseen merkitty työkyvyttömyysaika.

Toimi näin, jos sairastut työttömänä.

2. Sinun kannattaa pyytää lääkärintodistus työkyvyttömyydestäsi ja hakea sairauspäivärahaa, jotta et menetä työttömyystukeasi. Työttömänä työnhakijana sinun täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä. Jos sinulla et pysty hakemaan tai ottamaan vastaan TE-toimiston osoittamia töitä sairautesi vuoksi, saatat menettää työttömyystukesi. Siksi sinun kannattaa hakea sairauspäivärahaa työkyvyttömyytesi ajalle.

3. Toimeentuloosi ei tule katkoksia, kun siirryt Kelan työttömyystuelta sairauspäivärahalle. Saat työkyvyttömyytesi ajalta sairauspäivärahaa työttömyystuen sijaan niin, että toimeentuloosi ei tule katkoksia.

Voit saada sairauspäivärahaa 10 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikana voit saada työttömyystukea. Huomaa, että et kuitenkaan voi saada samalta ajalta sairauspäivärahaa ja työttömyystukea.

Pidä työnhaku voimassa sinä aikana, kun odotat päätöstä sairauspäivärahasta ja saat vielä työttömyystukea. Työttömyystuen saaminen edellyttää, että työnhakija pitää työnhaun voimassa ja hakee ja on valmis vastaanottamaan sellaista kokoaikatyötä, joka vastaa hänen työkykyään.

4. Sairauspäiväraha-aika ei kuluta peruspäivärahan enimmäisaikaa. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 300 tai 400 arkipäivän ajan. Jos saat peruspäivärahaa ja sairastut niin pitkäksi aikaa, että siirryt sairauspäivärahalle, sairastaminen ei kuluta peruspäivärahan enimmäisaikaa.

5. Kun sairauslomasi päättyy, ilmoita siitä TE-palveluihin. Toimita lisäksi Kelaan työttömyysajan ilmoitus, niin työttömyystuen maksaminen jatkuu sairauslomasi jälkeen. Jos olet saanut sairauspäivärahaa yli 30 päivää, sinun pitää hakea työttömyystukea uudella hakemuksella. Muista ilmoittaa TE-palveluihin myös, jos olet Kelan kuntoutuksessa.

17.10.2024 Kansaneläkeindeksi tuo 1,0 prosentin korotuksen vain osaan Kelan etuuksista – monet etuudet pysyvät vuoden 2024 tasolla

 Kansaneläkeindeksi tuo 1,0 prosentin korotuksen vain osaan Kelan etuuksista – monet etuudet pysyvät vuoden 2024 tasolla

Julkaistu 14.10.2024

Kela on vahvistanut kansaneläkeindeksin pisteluvun 1.1.2025 alkaen. 1,0 prosentin suuruinen indeksitarkistus tehdään vuodenvaihteessa vain osaan etuuksista. Etuuksiin voivat vaikuttaa myös muut sosiaaliturvaan tulevat muutokset.

Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Näin etuuksien ostovoima pyritään säilyttämään hintojen muuttuessa.

Lain mukaan Kelan täytyy vahvistaa lokakuun loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluku. Nyt pisteluku on vahvistettu, ja vuonna 2025 se on 1930. Tänä vuonna pisteluku oli 1911. Pisteluku siis kasvaa 1,0 %, ja pistelukuun sidottujen etuuksien euromääriä korotetaan vastaavasti. Indeksitarkistusta ei kuitenkaan tehdä etuuksiin, jotka on jäädytetty hallituksen päätöksellä vuosiksi 2024–2027.

Kansaneläkeindeksin perusteella seuraavia Kelan etuuksia korotetaan 1,0 prosenttia 1.1.2025 alkaen: kansaneläke, takuueläke, rintamalisät, perhe-eläkkeet, vammaisetuudet, sotilasavustuksen perusavustus, toimeentulotuen perusosa ja lääkkeiden vuosiomavastuu. Korotusten suuruus ja euromäärät etuuksittain esitetään taulukossa tiedotteen lopussa. Lääkekorvausten alkuomavastuu nousee vuodenvaihteessa 50 eurosta 70 euroon, ja se sidotaan jatkossa kansaneläkeindeksiin.

Indeksitarkistusta ei tehdä vuonna 2025 seuraaviin Kelan etuuksiin: työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, lastenhoidon tuet ja opintoraha sekä sairauspäivärahan, osasairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, erityishoitorahan, luovutuspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät. Näiden euromäärät pysyvät samoina kuin vuonna 2024. Myöskään yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteisiin ei tehdä indeksitarkistuksia vuonna 2025.

Etuuksien euromäärät ja tulorajat 1.1.2025 alkaen

Etuuksien suuruuteen vuonna 2025 voivat vaikuttaa myös muut hallituksen esittämät muutokset. Hallitus on esittänyt muun muassa työttömyysturvan peruspäivärahan korotusosien poistamista vuonna 2025. Kela tiedottaa etuuksien ensi vuoden euromääristä ja niihin liittyvistä tulorajoista uudelleen vuoden lopussa, kun kaikki Kelaa koskevat hallituksen esitykset on käsitelty.

 

14.10.2024 TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖS MARRASKUULLE 01.11.2024 - 30.11.2024

 Laskelma

 

Laskelma ajalle 1.11.2024 - 30.11.2024

Tulot                                 Ilmoitettu Huomioitu

Peltolav Susanna  

Yleinen asumistuki                     357,60 e 357,60 e

Vakuutuskorvaus, Fortum vakuutuskorvaus, vähennetty silmälasit 

214,50 ja 50 e.                             566,20 e 301,70 e

Tulot yhteensä                                         659,30 e

Menot Eräpäivä                         Ilmoitettu Huomioitu

Peltola Susanna  

Perusosa: Yksin asuva                                 587,71 e

Asunnonvuokra 1.11.2024                         526,45 e 526,45 e

Menot yhteensä                                          1 114,16 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 114,16 e - 659,30 e                                      454,86 e

Muutoksista on ilmoitettava

Jos tulosi, menosi tai olosuhteesi (esimerkiksi perhe- tai asuinolosuhteet) muuttuvat, ilmoita niistä Kelaan. Ilmoita muutokset heti, jotta tuki maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.

Ulkomailla syntyneisiin kustannuksiin ei voida myöntää toimeentulotukea. Ilmoita Kelaan, jos oleskelet ulkomailla yli 7 päivää. Ilmoita myös, jos olet vankilassa, koska vankilassaolo vaikuttaa tuen määrään.

Muutokset tuloissa

Ilmoita Kelaan, jos hakemuksesi lähettämisen jälkeen saat tuloja, joita ei ole otettu huomioon laskelmassa. Jos saat tällaisia tuloja, varaudu maksamaan niillä välttämättömät jokapäiväiset menosi niin, ettet tarvitse lähikuukausina perustoimeentulotukea. Tulo voidaan jakaa eriin ja huomioida se usean toimeentulotukikuukauden tulona, jos se on tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen kohtuullista. Tulo voi olla esimerkiksi

veronpalautus

ansiotulo

takautuvasti maksettu etuustulo

perintö

muu tulo, esimerkiksi yksityinen tilisiirto tai pelivoitto.

Jos olet saanut tuloa, josta Kelalla ei ole ollut tietoa päätöstä tehtäessä, se voidaan ottaa huomioon jälkikäteen 2 seuraavan kalenterikuukauden aikana tai sen kuukauden tulona, jolloin tulo on saatu. Tuloa ei kuitenkaan huomioida siltä osin kuin tuloa on käytetty toimeentulotuessa hyväksyttävään tarkoitukseen tai sen huomioiminen on kohtuutonta.

Jos perustoimeentulotuessa huomioon otettavat tulot ovat suuremmat kuin perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot, syntyy ylijäämä. Ylijäämä voidaan ottaa huomioon seuraavien kuukausien tulona, jos tuentarpeesi jatkuu ja jos sen huomioon ottaminen on kohtuullista.

Muutokset menoissa

Toimita Kelaan kopiot alkuperäisistä laskuista, jos sinulla on tämän päätöksen ajalla erääntyviä seuraavia menoja:

asumiseen liittyvät menot, esimerkiksi

taloussähkö- tai lämmityslasku

vesilasku

kotivakuutuslasku (toimita myös kopio vakuutuskirjasta)

asuntolainan tai rahoitusvastikkeen korko (toimita tosite koron kuukausittaisesta määrästä)

terveydenhuoltoon liittyvät menot, esimerkiksi

terveydenhuollon lasku

reseptilääkkeen hankintameno (toimita tositteet)

henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei voida ottaa huomioon menoina perustoimeentulotuessa.

Muut toimintaohjeet

Jos tuentarpeesi jatkuu, suosittelemme, että toimitat jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen ja liitteet voit lähettää OmaKelassa (www.kela.fi/omakela).

Toimeentulotuesta annetussa laissa on määritelty erikseen ne asumismenot, joiden määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kohtuullisen suuruiset asumismenot määräytyvät hakijan asuinkunnan ja perhekoon mukaan tai asunnossa asuvien henkilöiden mukaan. Jos olet muuttamassa, tutustu kuntakohtaisiin rajoihin kela.fi-sivuilla. Jos muutat asuntoon, jonka kustannukset ovat suuremmat, kuin kohtuullisena pidettävät asumismenot, Kela ei voi ilman erityistä perustetta ottaa huomioon määrää, joka ylittää kohtuullisena pidettävien asumismenojen rajan.

Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää hyvinvointialueesi. Tarvittaessa saat lisätietoa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta hyvinvointialueesi sosiaalipalveluista.

Hyvä tietää

Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista, esimerkiksi lääkkeistä tai matkoista, sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.

Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten hyvinvointialueen sosiaalipalveluista, Ulosottolaitokselta ja Verohallinnosta. Lisäksi Kela käyttää ratkaisuja tehdessään tulorekisteritietoja sekä saa yritysten tietoja luottotietorekisteristä. Jos tarvittavia tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään sinulta erikseen.

Kelalla on oikeus saada vuokranantajalta ja asunto-osake- tai kiinteistöosakeyhtiöltä sellaiset vuokrasuhteeseen ja asumiseen liittyvät tiedot, jotka ovat välttämättömiä perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi.

Kelalla on oikeus saada ja luovuttaa toimeentulotukilaissa säädetyt tiedot apteekille ja lääkkeellisen hapen toimittajalle perustoimeentulotuella katettavien kustannusten maksamista varten.

VUOKRA     184 € 

VAKUUTUS  9,89 €

ELÄMISEEN    ??????