On tämä elämä jotenkin niin vaikeata välillä. Vaikka pieniähän nämä murheet on, hukkuuhan niitä laivojakin, ja niistäkin on selvitty.
Kun saat yhden asian hoidettua, tipahtaa toinen tilalle.
Olisihan tuolle takaisin saadulle rahalle ollut muuta käyttöä.
Eli sain sen 150 € takaisin perusturvasta vihdoin viimein, kun kysyin päätöksestä. Olivat unohtaneet pöydälle kesken.
No, raha meni samantein aurinkolaseihin, ei ollut mitään tarjouksia.
150 € +100 € = 250 €, elämä on.
Mutta, uskon että elämä kantaa. Ja tähänkin asiaan löytyy hyvä ratkaisu.
Pienellähän tulin toimeen ennenkin ja nyt mennään taas.
Helpottaa paljon, kun tietää mitä tuloina ja menoina, niin osaa elää niin että pärjää niillä mitä on.
Oli juttu lehdessä, jossa nainen pärjäsi 2,50 € per päivä, olisi itsekin kiva koittaa tuollaista ruokajuttua, mutta kun minun syöminen muutenkin mitä sattuu, niin menisi välillä varmaan jäisi alle 2,50 € per päivä. Kunnioitettavaa toimintaa. Ruokahysteria välillä liiankin suurta.
Haaveena Moccamaster, mutta tällä hetkellä tärkeämmät oli aurinkolasit, koska silmät tulleet tosi valoherkiksi. Ikä ja terveys.
Puhelinlaskut saan ajatasalle ensi kuussa.
Toimeentulotuki hakemus toukokuulle tehty.
Kiitos sinulle Pääsiäiskortista 💗
