20.04.2020 Yli 150 luoton pariskunta haki velkajärjestelyä – vaimo ihmetteli miksi pankit olivat antaneet heille lainaa
Yli 150 luoton pariskunta haki velkajärjestelyä – vaimo ihmetteli miksi pankit olivat antaneet heille lainaa
Pariskunnan velat koostuivat pitkälti pikavipeistä ja kulutusluotoista.
Kuva: Laura Oja & Colourbox
Julkaistu: 19.4. 12:30
Yli 150 erilaista luottoa saanut pariskunta haki velkajärjestelyä. Vaimolla velkoja on kaikkiaan 102 ja miehellä yli 50 kappaletta ja velkojen kokonaissumma on noin 335 000 euroa.
Vaimolla on henkilökohtaisia velkoja runsaat 106 000 euroa ja miehellä lähes 128 000 euroa. Pariskunnalla on lisäksi yhteistä asuntovelkaa noin 100 000 euroa, jonka vakuutena on talo.
Puolisot hakivat erikseen yksityishenkilön velkajärjestelyä viime vuoden lopulla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta. Järjestelyjä ei hyväksytty. Tyrmäys tuli huhtikuun alkupäivinä myös Helsingin hovioikeudesta, joka ei antanut jatkokäsittelylupaa.
Syynä velkajärjestelyhakemuksen hylkäämiseen oli piittaamaton velanotto, joka oli jatkunut pitkään. Uudella velalla yritettiin epätoivoisesti lyhentää vanhoja ja hanke epäonnistui.
Puolisot ovat noin 55-vuotiaita. Heidän yhteenlasketut vuositulonsa ovat olleet viime vuonsa 75 000–80 000 euroa. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan puolisot ovat tienanneet kohtuullisen hyvin.
PUOLISOIDEN velat asuntoluottoa lukuun ottamatta ovat pääsääntöisesti pikavippejä ja kulutusluottoja. Velat ja niiden hoitaminen nousivat sellaisiin korkeuksiin, ettei niistä enää selvitty.
Velkaantuminen käynnistyi jo 2000-luvun alkuvuosina ja lainanotto vain kasvoi 6–7 vuotta sitten, vaikka kummallakin puolisolla oli työpaikka ja säännöllinen ansiotulo. Velkaantumisvauhti oli reilusti ylitse puolisoiden maksukyvyn.
Suurimmat velkojat paheksuivat lainojen nostoa ja vastustivat velkajärjestelyä. Ottamalla lisää velkaa, puolisot vain pahensivat huonoa tilannettaan, velkojat totesivat.
Iso osa veloista oli sellaisia, joiden käyttötarkoitusta puolisot eivät kertoneet. Velkojat arvelivat, että lainaraha käytettiin elämiseen, mihin pariskunnan kuukausitulojen olisi pitänyt velkojien mielestä riittää.
Lainarahalla pariskunta piti velkojien mielestä kohtuutonta kulutustasoa tuloihinsa nähden ja elämällä yli varojensa he itse aiheuttivat velkajärjestelytarpeen.
PUOLISOIDEN antamat selvitykset avaavat syitä velkoihin. Vaimon mukaan velkaantuminen alkoi opiskelujen, lastenhoidon ja pätkätöiden vuoksi, ja lasten harrastemenot vain kasvoivat iän myötä.
Perheenpään sairastumisen puolisot nostavat yhdeksi velkaantumisen syyksi. Mies oli yhtenä vuotena 17 päivää sairauspäivärahalla. Käräjäoikeuden mielestä miehen sairastelu ei selitä velkaantumista.
Vaimon mielestä tilanne oli niin mahdoton, ettei hän nähnyt muuta ulospääsyä kuin lisävelkaantumisen. Vuoden 2015 jälkeen pariskunta tajusi tilanteen toivottomuuden, mutta velkaantuminen kuitenkin jatkui velkojien mukaan edelleen yli 50 000 eurolla.
Velkaantumisen historiasta mies totesi, että jo kymmenen vuotta sitten pariskunta yritti katkaista kierteen saamallaan 26 000 euron järjestelylainalla, tilanne ei kuitenkaan muuttunut.
LUOTONANTAJIEN vastuun vaimo otti omassa lausunnossaan esille. Hän kysyi, olivatko luotonantajat olleet vastuullisia antaessaan lisää luottoja, vaikka niitä ennestään oli jo paljon ja hän oli pitkään ollut määräaikaisessa työsuhteessa.
Vaimo otti esille myös sairastelunsa ja lääkityksensä, joka saattoi vaikuttaa hänen harkintakykyynsä, kun velat aiheuttivat stressiä.
Hän myönsi, että velkoja oli käytetty välttämättömiin talouden menoihin, mutta kyse ei ollut piittaamattomuudesta ja vastuuttomuudesta, vaan lasten perustarpeiden tyydyttämisestä.
Puolisot ovat maksaneet viime vuosina ulosoton kautta velallisilleen yhteensä yli 40 000 euroa. Velat eivät ole ulosmittauksessa lyhentyneet, vaan rahat menivät velkojen korkoihin.
Velkajärjestelyyn pääsyä vaimo piti välttämättömänä, koska edessä on omakotitalon menettäminen ja se menisi suoraan vakuusvelkoihin.
Toiselle puolisolle oli tulossa muutaman kymppitonnin perintö, josta hän luopui ja siirsi lapsilleen. Jotkut velkojat paheksuivat menettelyä ja pitivät sitä velkajärjestelyn esteenä, koska se vahingoitti velkojien asemaa.
Hakija kuitenkin muistutti, että perintörahoilla ei heidän ongelmiaan olisi ratkaistu ja kiisti, ettei teolla tarkoituksellisesti heikennetty velkojien asemaa.
KÄRÄJÄOIKEUS ei päästänyt pariskuntaa velkajärjestelyyn ja hylkäsi hakemuksen joulun alla. Se totesi, etteivät puolisot kykene parantamaan tulotasoaan niin, että selviäisivät veloistaan.
Toisen puolison osalta oikeus totesi, että perinnöstä luopumisella hän vahingoitti velkojiensa asemaa. Oikeus piti menettelyä sopimattomana ja esteenä velkajärjestelylle.
Oikeus piti pariskunnan velkaantumista piittaamattomana ja vastuuttomana eikä hyväksynyt velkajärjestelyä.
Velkajärjestelyä pariskunta haki siinä vaiheessa, kun heidän talonsa ulosmitattiin ja juuri ennen hakemuksen jättämistä toinen puoliso oli luopunut odotettavissa olevasta perinnöstään.
Käräjäoikeus otti kantaa myös luotonantajien toimintaan. Kun vaimo joutui ulosottoon, hän siihen saakka hoiti vanhoja velkojaan uuden velan ottamisella ja sen seurauksena maksuvaikeudet syvenivät. Oikeus toteaa, että luotonantajat toimivat vastuullisesti.
Pariskunta vei asiansa edelleen Helsingin hovioikeuteen ja haki jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus ei epäillyt käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta eikä myöntänyt lupaa. Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.
Vesa Näveri
