23.04.2020 Koronakriisi tuo mukanaan 10 prosentin korkokaton kuluttajaluottoihin

Koronakriisi tuo mukanaan 10 prosentin korkokaton kuluttajaluottoihin

 Velkaongelmien kärjistyminen yritetään estää, luottokorttiluotot jäävät kuitenkin sääntelyn ulkopuolelle.

Hallitus esittää kuluttajansuojalakiin muutosta, jolla kuluttajaluotoille asetettaisiin väliaikainen 10 prosentin korkokatto covid-19-epidemiaan liittyvän poikkeustilan vuoksi.

Samalla kuluttajaluottojen suoramarkkinointi ja luotonvälittäjien palvelujen suoramarkkinointi kiellettäisiin väliaikaisesti.

Lakimuutoksella halutaan varmistaa, että kuluttajilta poikkeustilanteessa perittävät luottojen korot pysyvät maltillisina tilanteessa, jossa monien ihmisten taloustilanne on heikentynyt ja monet joutuvat ottamaan lainaa. Samalla halutaan estää aggressiivinen lainamarkkinointi talousvaikeuksiin joutuville kuluttajille.

– Haluamme tuoda helpotusta talousvaikeuksiin joutuneille kuluttajille. Rajoittamalla lainojen korkoja voimme paremmin turvata kuluttajien aseman luottomarkkinoilla ja antaa yhä useammalle mahdollisuuden päästä näiden haastavien aikojen yli, perusteli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tiedotteessa.

Muutos on tarkoitus saada voimaan vappuna, ja sen on määrä pysyvä voimassa vuoden loppuun asti. 
Ennen lain voimaantuloa tehtyihin luottosopimuksiin tilapäistä korkokattoa sovelletaan heinäkuun alusta lähtien.

Finanssiala tyytyväinen

Korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, kuten yleisluottokorttiluottoja, autojen osamaksukauppaa eikä verkkokaupan erämaksumahdollisuutta.

Finanssiala otti valmisteluvaiheessa kantaa esitykseen ja esitti, että luottokorttiluotot jätetään sääntelyn ulkopuolelle. Johtaja Lea Mäntyniemi sanoi STT:lle, että esitys olisi ollut vaikea toteuttaa ja olisi aiheuttanut monille rahapulaan joutuneelle asiakkaalle vaikeita tilanteita.

– Luottokortit antavat tässä tilanteessa asiakkaille joustoa, kun esimerkiksi työttömyyskassat eivät pysty maksamaan siinä tahdissa kun ihmisillä rahantarvetta on.

Sääntelyn vaatimien muutosten tekeminen luotonantajien tietojärjestelmiin ei Finanssialan mukaan olisi onnistunut.

Luottokorttiluottojen todellisissa vuosikoroissa on vaihtelua, mutta monet niistä nousevat yli 20 prosentin.

Nina Törnudd STT

20.04.2020 OMAT JUTUT

Omat jutut:
Täytetty perustoimeentulotuki hakemus, koska tilanne ei tästä ole muuttunut niin haen taas kertaalleen yhden kuukauden päätöstä.

Kävi lääkärissä ja hän määräsi minut vielä sairaslomalle 01.06.2020 saakka.
Olotilani vaihtelee, itku puuskia tulee päivittäin.
Välillä yleensä ennen  ns. tilipäivää  olen huomannut olevani enemmän ahdistunut.
Varsinkin nyt, kun ei ole säännöllisiä päiviä noiden tukien maksuun.
Näillä nykyisillä tuloilla ei kyllä hurrata.

Onneksi tuo Kela maksaa tässä tulevassa kuukaudessa toivottavasti taas koko vuokran.
Sairauspäivärahoja joudun kyllä odottelemaan, kunnes lääkäri on kirjoittanut suoraan Kelalle
minua koskevan B-lausunnon.
Olikin jo mennyt 15.04.2020 tuo lausunto Kelaan, ja käsittelyssä hakemus.

Puhelinlasku taitaa olla tällä hetkellä vielä se suurin murhe.
Mutta, kun odottaa sen hoituvan, kun rahaa tulee, ei ole huolta tai murhetta.
Niinhän sitä sanotaan, että sitä mitä ei ole, sitä ei tarvita.

Mutta tällä täydellisyyteen pyrkivällä velkojen hoitajalle, tämä odottelu on kamalinta.

Mutta, nyt noita päätöksiä odotellessa.
Päivä kerrallaan kohti kevättä ja kesää.

20.04.2020 Veroilmoituksella voi säästää jopa tonneja – tarkista ainakin nämä neljä kohtaa

Veroilmoituksella voi säästää jopa tonneja – tarkista ainakin nämä neljä kohtaa

Tavallista useampi tekee tänä vuonna etätöitä kotonaan. Siitä voi saada työhuonevähennystä. Kannattaa muistaa myös esimerkiksi siivouspalveluiden ostamisesta saatavaa kotitalousvähennys sekä työmatkakulut.

Kuva: Vesa Moilanen & Anni Reenpää /Lehtikuva

Julkaistu: 6:27
Maalis–huhtikuun aikana kotiin postitettu viime vuoden esitäytetty veroilmoitus on syytä käydä tarkasti läpi. Puutteelliset tiedot ja jopa suoranaiset virheet voivat käydä veronmaksajalle kalliiksi.

VEROVÄHENNYKSISTÄ yleisimpiä ovat työmatkavähennykset. Asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja voi vähentää 11 kuukaudelta.

Kannattaa muistaa, että vähennyskelpoiset työmatkakulut lasketaan halvimman vaihtoehdon mukaan, eli yleensä julkisen liikenteen lippuhintojen perusteella. Korvausta omalla autolla ajetuista kilometreistä kodin ja työpaikan välillä voi perustella vain, jos riittävän hyvin toimivaa julkista liikennettä ei matkalla ole.

Omavastuu on 750 euroa, eli verovähennykseen vaikuttavat vain sen ylittävät matkakulut. Verovähennyksen määrään vaikuttavat myös omat palkkatulot, sillä esimerkiksi matkakulut vähennetään verotettavista ansiotuloista, eikä siis suoraan veroista. Vähennyksen määrää voi kuitenkin arvioida käyttämällä lisäveroprosenttia, joka voi olla esimerkiksi 40 prosenttia.

Esimerkiksi 2 000 euron työmatkakuluista vähennetään ensin 750 euron omavastuuosuus. Jäljelle jäävästä 1 250 eurosta 40 prosenttia on 500 euroa, mikä on veron todellinen vähennys.

Työttömyys pienentää omavastuuta.

– Työttömänä olleen kannattaa siis merkitä 750 euroa pienemmätkin matkakulut, kertoo johtava verojuristi Päivi Kaari Veronmaksajain keskusliitosta.

Keittiön pöytäkin voi olla työhuone

Esimerkiksi kotona tai vaikka erillisellä työhuoneella työskentelevä voi saada työhuonevähennystä, joka kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.

– Tämän vähennyksen voi saada, vaikka tekisi töitä kannettavalla keittiön pöydällä, Kaari sanoo.

Työhuonevähennyksen laskukaava on yksinkertainen: Yli 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä kotona työskentelevä voi saada verotuksessa 900 euron vähennyksen, ja enintään 50 prosenttia kotona työskentelevä voi saada 450 euron vähennyksen.

Käytännössä alle 900 euron työhuonevähennyksiä kannattaa harvoin verottajalle edes ilmoittaa. Vaikka saisit täyden työhuonevähennyksen eli 900 euroa, siitä vähennetään kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä 750 euron tulonhankkimisvähennys. Vähennyksen todellista hyötyä voi arvioida kertomalla 250 euroa 40 prosentin lisäveroprosentilla, eli täydestä työhuonevähennyksestä veronmaksajan käteen jää 100 euroa.

– Jos sen sijaan satsaa työpisteeseen enemmän, ostaa esimerkiksi työtuolin ja pöydän erilliseen huoneeseen, kannattaa miettiä niiden vähentämistä erikseen, Kaari neuvoo.

Kalusteiden tai työvälineiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot voi vähentää tulonhankkimiskuluina, jos kalusteet ovat pääosin työkäytössä. Myös kodin nettiliittymän kuluista puolet voi vähentää verotuksessa. Verovähennyksen voi saada, jos hankinnat yhdessä työhuonevähennyksen kanssa ylittävät 750 euron rajan. Kuitit on tällöin syytä pitää tallessa.

Lue lisää: Siirryitkö koronan takia etätöihin? Lue lista: nämä verovähennykset voit nyt saada

Nämä ovat vähennyskelpoisia verotuksessa:

1.Työhuone

Jos verovelvollinen työskentelee kotona tai on sopinut työnantajan kanssa tekevänsä etätöitä, verotuksesta voi vähentää työhuonevähennyksen.

Kaavamaisen työhuonevähennyksen voi saada, vaikka työnantaja olisi järjestänyt työpaikalla työntekijälle työpisteen tai työhuoneen. Työhuonevähennys määräytyy etätyöpäivien mukaan.

Kun henkilö tekee etätyötä kotona yli 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä, työhuonevähennys (vuoden 2019) verotuksessa on 900 euroa.

Kun etätyötä tehdään kotona enintään 50 prosenttia työpäivien kokonaismäärästä, työhuonevähennys (vuoden 2019) verotuksessa on 450 euroa.

2. Kalusteet ja työvälineet – osan voi vähentää jo hankintavuonna

Verohallinto linjaa ohjeissaan, että työhuoneen kalusteita ovat esimerkiksi työpöytä ja työtuoli. Työvälineitä ovat esimerkiksi tietokone, näyttö ja näppäimistö.

Jos verovelvollinen hankkii itse kalusteita tai työvälineitä, niiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot voi vähentää tulonhankkimiskuluina, jos kalusteet ovat pääosin työkäytössä.

Verohallinto muistuttaa ohjeissaan, että verovelvollinen voi vähentää joko edellä mainitun kaavamaisen työhuonevähennyksen tai työtilasta aiheutuneet todelliset kulut esimerkiksi kalusteista. Molempia ei veroilmoituksella voi vähentää.

Jos kalusteen tai työvälineen hankintahinta on enintään 1 000 euroa, kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna.

Jos hankintahinta on yli 1 000 euroa, se vähennetään vuosittaisina 25 prosentin suuruisina poistoina.

Lainaksi työnantajalta saadut, työkäyttöön tarkoitetut kalusteet tai työvälineet eivät ole veronalaista etua työntekijälle, koska niiden omistus säilyy työnantajalla.

Jos työnantaja hankkii työhuoneen kalusteita työntekijälle omaksi, kalusteiden käypä arvo on silloin palkkaa, jonka työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin.

3. Tietoliikenneyhteydet

Kun työntekijä hankkii itse tietoliikenneyhteyden, esimerkiksi laajakaistan, sen kustannuksia voi vähentää tulonhankkimismenoina. Vähennyksen määrä on 50 prosenttia tietoliikenneyhteyden kustannuksista, jos yhteys on osittain työkäytössä ja 100 prosenttia kustannuksista, jos työntekijä käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä.

Niissä tapauksissa, joissa työnantaja korvaa työntekijälle tämän itse hankkiman tietoliikenneyhteyden käyttökustannuksia, korvaus on työkäytön ja yksityiskäytön osalta veronalaista tuloa.

Työkäytön osuuden voi vähentää tulonhankkimismenona veroilmoituksessa, jos se ylittää yhdessä muiden tulonhankkimismenojen kanssa 750 euroa.

Jos työnantaja järjestää työntekijälleen tietoliikenneyhteyden työkäyttöä varten, yhteyden työ- sekä yksityiskäyttö ovat työntekijälle verovapaita.

4. Ravintoetu

Etätyöpäivät lasketaan tavallisiksi kotimaan työssäolopäiviksi.

Se tarkoittaa, että työntekijä voi silloin käyttää normaalisti työnantajan myöntämää ravintoetua, esimerkiksi lounasseteleitä tai sähköisiä maksuvälineitä.

5. Matkakustannukset

Etätyötä tehdään tyypillisesti kotona, ja varsinainen työpaikka on työnantajan toimipaikassa. Työntekijä voi vähentää asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulut verotuksessaan vain niiltä päiviltä, jolloin hän käy työnantajan toimipaikassa.

Jos asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuu – 750 euroa vuodessa – ylittyy, matkakulut vähennetään halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna.

Työnantaja ei voi korvata asunnon ja työpaikan välisiä matkoja työntekijälle verottomasti, vaan tällaiset korvaukset ovat palkkaa.

Verottajalta apua kotitalousvähennykseen

Viime vuodelta täyden 2 400 euron kotitalousvähennyksen sai, jos oli teettänyt kotonaan esimerkiksi siivous- tai remonttitöitä 5 000 eurolla. Työn hinnasta voi vähentää puolet.

Jos esimerkiksi kodin remonttilaskusta työn osuus arvonlisäveroineen oli 3 200 euroa, niin kotitalousvähennyksen määrä saadaan jakamalla työn hinta ensin puoliksi. Jäljelle jäävästä 1 600 eurosta vähennetään vielä 100 euron omavastuu, jolloin kotitalousvähennykseksi tulee 1 500 euroa.

Pariskunnan kannattaa keskittää kotitalousvähennykset toiselle puolisolle. Jos 5 000 euron määrä ei ylity, välttää maksamasta omavastuuta kahteen kertaan. Jos taas raja ylittyy, verottaja siirtää sen ylittävän summan automaattisesti puolison verotuksen vähennyksiin. Tällöin tosin verovähennyksestä menettää jälleen sadan euron omavastuun.

Osakekaupan tappio voi kääntyä verotuksessa voitoksi

Osakkeitaan myyneen kannattaa tarkistaa, että verottaja tietää myös osakkeiden hankintahinnat. Pahimmassa tapauksessa verottaja saattaa jopa merkitä kaupassa tehdyn tappion voitoksi.

Syynä on niin sanottu hankintameno-olettama, joka on 20 prosenttia myyntihinnasta. Verottaja siis olettaa, että kauppa on voitollinen, vaikka olisit ottanut kaupassa reilusti takkiin. Tiedot kannattaa siis tarkistaa ja tarpeen tullen korjata.

Jos on esimerkiksi myynyt osakkeet 5 000 eurolla kertomatta alunperin korkeampaa hankintahintaa verottajalle, oletetaan hankintahinnaksi 20 prosenttia myyntihinnasta eli 1 000 euroa. Näin lasketusta 4 000 euron voitosta sijoittaja joutuu maksamaan veroa 30 prosenttia eli 1 200 euroa.

Airbnb entistä tarkemmassa seurannassa

Vuokra-asuntojen omistajien kannattaa pitää verottaja ajan tasalla.

– Vuokratulot pitää tosiaan sinne itse laittaa, vaikka olisikin maksanut viime vuonna niistä ennakkoveroa. Yleensä esimerkiksi vuokratulojen määrät eivät ole oikein, ja vähennykset, eli vastikkeet ja muut, kannattaa myös itse laskea, Kaari muistuttaa.

Myös veroja aiemmin vältelleiden Airbnb-vuokraajien kannattaa täyttää tiedot veroilmoitukseensa, sillä puuttuvista tiedoista saattaa seurata ikävä yllätys.

Verottaja voi selvittää vuokraamalla saatuja tuloja suoraan pankeilta, ja niistä voi joutua myöhemmin maksamaan veroja korkojen kanssa.

Jos korjaat ilmoitusta, määräpäivä on joko 5.5., 12.5. tai 19.5.2020. Päivän näkee omasta veroilmoituksestasi ja OmaVerosta. Puolisoilla määräpäivä on sama.

Jos korjaukset haluaa tehdä paperilla, kannattaa ottaa huomioon, ettei korjauksia enää tehdä suoraan esitäytettyyn ilmoitukseen, vaan niitä varten on käytettävä omia lomakkeita, jotka voi joko tulostaa verkosta tai tilata verottajan puhelinpalvelusta. Tarkistusta ei siis kannata jättää viime hetkeen, vaan hankkia tarvittavat lomakkeet hyvissä ajoin.

Veronmaksajat on koonnut verkkosivuilleen myös muita vinkkejä veroilmoituksen tarkistamiseen.

Perttu Pitkänen

20.04.2020 Yli 150 luoton pariskunta haki velkajärjestelyä – vaimo ihmetteli miksi pankit olivat antaneet heille lainaa

Yli 150 luoton pariskunta haki velkajärjestelyä – vaimo ihmetteli miksi pankit olivat antaneet heille lainaa

 
Pariskunnan velat koostuivat pitkälti pikavipeistä ja kulutusluotoista.

Kuva: Laura Oja & Colourbox
Julkaistu: 19.4. 12:30

Yli 150 erilaista luottoa saanut pariskunta haki velkajärjestelyä. Vaimolla velkoja on kaikkiaan 102 ja miehellä yli 50 kappaletta ja velkojen kokonaissumma on noin 335 000 euroa.

Vaimolla on henkilökohtaisia velkoja runsaat 106 000 euroa ja miehellä lähes 128 000 euroa. Pariskunnalla on lisäksi yhteistä asuntovelkaa noin 100 000 euroa, jonka vakuutena on talo.

Puolisot hakivat erikseen yksityishenkilön velkajärjestelyä viime vuoden lopulla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta. Järjestelyjä ei hyväksytty. Tyrmäys tuli huhtikuun alkupäivinä myös Helsingin hovioikeudesta, joka ei antanut jatkokäsittelylupaa.

Syynä velkajärjestelyhakemuksen hylkäämiseen oli piittaamaton velanotto, joka oli jatkunut pitkään. Uudella velalla yritettiin epätoivoisesti lyhentää vanhoja ja hanke epäonnistui.

Puolisot ovat noin 55-vuotiaita. Heidän yhteenlasketut vuositulonsa ovat olleet viime vuonsa 75 000–80 000 euroa. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan puolisot ovat tienanneet kohtuullisen hyvin.

PUOLISOIDEN velat asuntoluottoa lukuun ottamatta ovat pääsääntöisesti pikavippejä ja kulutusluottoja. Velat ja niiden hoitaminen nousivat sellaisiin korkeuksiin, ettei niistä enää selvitty.

Velkaantuminen käynnistyi jo 2000-luvun alkuvuosina ja lainanotto vain kasvoi 6–7 vuotta sitten, vaikka kummallakin puolisolla oli työpaikka ja säännöllinen ansiotulo. Velkaantumisvauhti oli reilusti ylitse puolisoiden maksukyvyn.

Suurimmat velkojat paheksuivat lainojen nostoa ja vastustivat velkajärjestelyä. Ottamalla lisää velkaa, puolisot vain pahensivat huonoa tilannettaan, velkojat totesivat.

Iso osa veloista oli sellaisia, joiden käyttötarkoitusta puolisot eivät kertoneet. Velkojat arvelivat, että lainaraha käytettiin elämiseen, mihin pariskunnan kuukausitulojen olisi pitänyt velkojien mielestä riittää.

Lainarahalla pariskunta piti velkojien mielestä kohtuutonta kulutustasoa tuloihinsa nähden ja elämällä yli varojensa he itse aiheuttivat velkajärjestelytarpeen.

PUOLISOIDEN antamat selvitykset avaavat syitä velkoihin. Vaimon mukaan velkaantuminen alkoi opiskelujen, lastenhoidon ja pätkätöiden vuoksi, ja lasten harrastemenot vain kasvoivat iän myötä.

Perheenpään sairastumisen puolisot nostavat yhdeksi velkaantumisen syyksi. Mies oli yhtenä vuotena 17 päivää sairauspäivärahalla. Käräjäoikeuden mielestä miehen sairastelu ei selitä velkaantumista.

Vaimon mielestä tilanne oli niin mahdoton, ettei hän nähnyt muuta ulospääsyä kuin lisävelkaantumisen. Vuoden 2015 jälkeen pariskunta tajusi tilanteen toivottomuuden, mutta velkaantuminen kuitenkin jatkui velkojien mukaan edelleen yli 50 000 eurolla.

Velkaantumisen historiasta mies totesi, että jo kymmenen vuotta sitten pariskunta yritti katkaista kierteen saamallaan 26 000 euron järjestelylainalla, tilanne ei kuitenkaan muuttunut.

LUOTONANTAJIEN vastuun vaimo otti omassa lausunnossaan esille. Hän kysyi, olivatko luotonantajat olleet vastuullisia antaessaan lisää luottoja, vaikka niitä ennestään oli jo paljon ja hän oli pitkään ollut määräaikaisessa työsuhteessa.

Vaimo otti esille myös sairastelunsa ja lääkityksensä, joka saattoi vaikuttaa hänen harkintakykyynsä, kun velat aiheuttivat stressiä.

Hän myönsi, että velkoja oli käytetty välttämättömiin talouden menoihin, mutta kyse ei ollut piittaamattomuudesta ja vastuuttomuudesta, vaan lasten perustarpeiden tyydyttämisestä.

Puolisot ovat maksaneet viime vuosina ulosoton kautta velallisilleen yhteensä yli 40 000 euroa. Velat eivät ole ulosmittauksessa lyhentyneet, vaan rahat menivät velkojen korkoihin.

Velkajärjestelyyn pääsyä vaimo piti välttämättömänä, koska edessä on omakotitalon menettäminen ja se menisi suoraan vakuusvelkoihin.

Toiselle puolisolle oli tulossa muutaman kymppitonnin perintö, josta hän luopui ja siirsi lapsilleen. Jotkut velkojat paheksuivat menettelyä ja pitivät sitä velkajärjestelyn esteenä, koska se vahingoitti velkojien asemaa.

Hakija kuitenkin muistutti, että perintörahoilla ei heidän ongelmiaan olisi ratkaistu ja kiisti, ettei teolla tarkoituksellisesti heikennetty velkojien asemaa.

KÄRÄJÄOIKEUS ei päästänyt pariskuntaa velkajärjestelyyn ja hylkäsi hakemuksen joulun alla. Se totesi, etteivät puolisot kykene parantamaan tulotasoaan niin, että selviäisivät veloistaan.

Toisen puolison osalta oikeus totesi, että perinnöstä luopumisella hän vahingoitti velkojiensa asemaa. Oikeus piti menettelyä sopimattomana ja esteenä velkajärjestelylle.

Oikeus piti pariskunnan velkaantumista piittaamattomana ja vastuuttomana eikä hyväksynyt velkajärjestelyä.

Velkajärjestelyä pariskunta haki siinä vaiheessa, kun heidän talonsa ulosmitattiin ja juuri ennen hakemuksen jättämistä toinen puoliso oli luopunut odotettavissa olevasta perinnöstään.

Käräjäoikeus otti kantaa myös luotonantajien toimintaan. Kun vaimo joutui ulosottoon, hän siihen saakka hoiti vanhoja velkojaan uuden velan ottamisella ja sen seurauksena maksuvaikeudet syvenivät. Oikeus toteaa, että luotonantajat toimivat vastuullisesti.

Pariskunta vei asiansa edelleen Helsingin hovioikeuteen ja haki jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus ei epäillyt käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta eikä myöntänyt lupaa. Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Vesa Näveri

07.04.2020 MAKSUT

Sairaslomalla olen joutunut tekemään perustoimeentulotukihakemuksen joka kuukausi.
Koska tuloja ei voi laskea etukäteen, kun ei tiedä sairasloman koko pituutta.

Kela oheistaa aina minua maksamaan laskuja itse,
kun ovat maksaneet perustoimeentulotukea minun tilille,
noin kympin luokkaa.

Kun nyt olen ollut sairauspäivärahalla, niin tulot ovat tippuneet.
Kun lääkäriin vasta viimeisellä viikolla olevaa sairaslomaa, niin nyt ei tullut tässä kuussa kuin
 848,43 € asumistuen kanssa kuukausituloja.

Sain kuitenkin toimeentulotukea 291,74 € .
Josta suoritettiin sähkölasku 85,64 €.
Loput menivät, kuten olen Kelan kanssa sopimus suoraan vuokranantajalle.
Saan siis koko vuokran

 511.12
-316,80
= 194,32 €  suoraan Kelalta vuokranantajalle

Mutta, itse joudun maksamaan terveyskeskusmaksut 2 x 20,60 €.

Itse olen ihmetellyt tuota, että joudun maksamaan nuo.
Vaikka perustoimeentulotukea maksetaan, eikö ne menisi sitten niiden kautta.
Ei, koska olen laittanut tuon vuokran ensi sijalle.
Ai miksi, koska olen menneinä vuosina juurikin töpännyt noiden vuokrien kanssa, niinkin pahasti, että meinasi mennä asunto alta.

Tämän käytännön sisäistäminen on kirjoittajalle pikkasen vaikeaa,
tässä opetellaan ihan kantapään kautta taas uusia asioita.

Tottunut että kaikki sujuu, kuin nakutettu, ja tilille tulee rahat ja niillä pärjätään.


Rahaa tulee 17.04.2020.     338,31
Terveyskeskus                  -   41,20
Puhelinlaite                      -  150,00
JÄÄ                                     147,11

Kokemuksien kautta oppii.

07.04.2020 Hallitukselta nippu uusia koronahelpotuksia: Työttömän omavastuu ja työssäoloehto, työnantajan tyel-maksu...

Hallitukselta nippu uusia koronahelpotuksia: Työttömän omavastuu ja työssäoloehto, työnantajan tyel-maksu...  

Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistumassa.

Hallituksella oli tiedotustilaisuus torstaina 2.4.2020. ILTV

Sanna Marinin (sd) hallitus päätti torstaina joukosta uusia lakiesityksiä pehmentääkseen koronakriisin aiheuttamia taloudellisia iskuja.

Hallitus esittää työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaista muuttamista.

– Työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päivältä rahoittaisi valtio, hallituksen esityksessä todetaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
 
Yt-neuvottelujen piirissä on jo reippaasti yli 300 000 palkansaajaa. Heitä uhkaavat lomautukset ja irtisanomiset. HEIKKI WESTERGÅRD

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin.

Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa.

– Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi.

Lakien on määrä tulla voimaan mahdollisimman pian. Ne olisivat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin takautuvasti 16.3.2020 alkaen.

Esitys liittyy vuoden 2020 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Esityksen valmistelun rinnalla on selvitetty työttömyysturvan muiden ehtojen osalta mahdollisuutta sujuvoittaa etuuksien maksamista. Selvitystyö jatkuu kiireellisenä.

Yritysten viivästyskorkoon alennus 

Hallitus esittää, että yritysten maksujärjestelyjen viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä prosentista neljään.

– Alennettua viivästyskorkoa sovelletaan takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet maaliskuun alun jälkeen. Muutos on määräaikainen ja koskee veroja, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa.

Verohallinto helpottaa lisäksi maksujärjestelyjen ehtoja tilapäisesti.

Kunnille helpotusta 2020

Hallitus esittää, että kunnille korvataan koronatilanteesta aiheutuva verotulojen viivästyminen täysimääräisenä tänä vuonna.

– Ratkaisu on kustannusneutraali, sillä vastaava summa vähennetään kuntien valtionosuuksista vuonna 2021, hallituksen esityksessä todetaan.

Kuntien verotulojen arvioidaan vähentyvän väliaikaisesti yhteensä 547 miljoonalla eurolla. Summasta kunnallisveroa on 422 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 45 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 80 miljoonaa euroa.

Työnantajan tel-maksuun tilapäinen alennus 

Työnantajan työeläkevakuutusmaksujen tilapäistä alentamista 2,6 prosenttiyksiköllä vuonna 2020.

Esitys on osa hallituksen 20.3. sopimia taloustoimia koronavirusepidemian haittojen minimoimiseksi. Maksunalennus olisi voimassa 1.5–31.12.2020.

Eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja Merimieseläkekassan vuosimaksun osalta alennettaisiin vastaavasti vuosimaksun tasausosaa.

Myös varustamoille esitetään joustoa työeläkevakuutusmaksujen maksamiseen.

07.04.2020 Historiallinen päätös: Yrittäjille aletaan maksaa työmarkkinatukea – 724 euroa kuukaudessa

Historiallinen päätös: Yrittäjille aletaan maksaa työmarkkinatukea – 724 euroa kuukaudessa

torstai 02.04.2020 klo 14:57

Hallituksen esitys: Päätös olisi voimassa 30.6.2020 asti.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi 30. maaliskuuta yritysten tukemisesta koronakriisissä: "Hallituksella on jatkuva valmius tehdä uusia toimia ja vastata taloushaasteeseen". VALTIONEUVOSTO

Sanna Marinin (sd) hallitus esittää, että yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentulo. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa 30.6.2020 asti.

– Koronaviruksen aiheuttama tilanne on monille yrittäjille täysin kohtuuton, ja me tulemme nyt monilla tavoilla yrittäjien tueksi. Työttömyysetuuden mahdollistaminen myös päätoimisille yrittäjille on yksi näistä keinoista. Haluamme tehdä sen hakemisen ja saamisen yrittäjille mahdollisimman helpoksi, työministeri Tuula Haatainen sanoo ministeriönsä tiedotteessa.


Millä edellytyksillä työmarkkinatukea?

Esityksen mukaan ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittaja tai yhtiömuodossa.

Esityksen mukaan työmarkkinatuen saaminen edellyttää:


– Yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

– Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista, yrittäjien eläkelain mukaisesta vakuutuksesta luopumista eikä yrityksen lopettamistoimia.

Myöskään opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.

LUE MYÖS
Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea?

– Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi etenee näin:

– Yrittäjä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.

– TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.

– Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

– Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020.

– Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta, kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät.

– Laki tulee voimaan mahdollisimman pian

– Hallitus antoi esityksen työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta eduskunnalle 2.4.2020.

– Hallitus pitää muutoksen kiireellistä voimaantuloa tärkeänä koronavirusepidemiasta yrittäjille aiheutuvien yritystoiminnan kielteisten vaikutusten vuoksi. Työ- ja elinkeinoministeriö viestii lain voimaantulosta, kun eduskunta on käsitellyt hallituksen esityksen ja presidentti on vahvistanut lain.

– Kelan maksama työmarkkinatuki on 33,66 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä).

– Ilman korotuksia työttömyysetuuden määrä on keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Etuus on veronalaista tuloa.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kela

07.04.2020 Pikavippien enimmäiskorko puolitetaan, suoramarkkinointi kielletään, miljoonatukia yrityksille – Lue lista uusista helpotuksista

Pikavippien enimmäiskorko puolitetaan, suoramarkkinointi kielletään, miljoonatukia yrityksille – Lue lista uusista helpotuksista

perjantai 03.04.2020 klo 9:27 (muokattu eilen klo 14:57)

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan nyt menossa on Suomen taloushistorian pahin vaihe.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi muutoksista pikavippien sääntelyyn.

Hallitus järjesti perjantaina koronatilannekatsauksen. Aiheina olivat toimet, joilla helpotetaan yrittäjien ja kansalaisten tilannetta koronaviruksen aiheuttamassa taloudellisessa ahdingossa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) toivoi jaksamista yrittäjille.

– Tämä on Suomen taloushistorian pahin vaihe, hän totesi.

Jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan suomalaisten ylivelkaantumisen voidaan odottaa kasvavan koronakriisin aikana. Siksi hallitus aikoo puolittaa pikavippien enimmäiskoron nykyisestä 20 prosentista 10 prosenttiin. Myös pikavippien suoramarkkinointi kielletään.

Valmisteilla on myös hallituksen esitys, jolla ulosottolakia sovellettaisiin nykyistä joustavammin eli velkojien kynnys ottaa joustot käyttöön olisi mahdollisimman alhaalla.

Tämä voisi Henrikssonin mukaan tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia tai maksuaikojen myöhentämisiä.

Oikeusministeriö valmistelee myös perintälain tilapäistä muutosta, jolla kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä sovellettaisiin myös yrityssaatavien perintään, kun velallinen yritys on pieni tai keskisuuri yritys.

Valmistelussa on myös yhteisölainsäädännön muutos, jonka myötä yhtiökokoukset ja muut sääntömääräiset kokoukset voitaisiin järjestää, vaikka hallitus on rajoittanut kokoontumisia koronavirustilanteen vuoksi. Lakimuutoksella sallittaisiin yksiselitteisesti kokouksien lykkääminen määräajan yli. Kokousten järjestämistä myös helpotetaan etäosallistumisen ja valtuutusten avulla.

 
Pikavippien suoramarkkinointi kielletään ja niiden korkokattoa kiristetään. ANTTI NIKKANEN

Nämä ovat tukitoimet

Ministeri Lintilä kävi tilaisuudessa läpi hallituksen yrittäjille antamia tukipotteja kokonaisuutena. Uutena elementtinä hän kertoi valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin rahoitusohjelmasta, jolla pyritään turvaamaan koronaviruksen takia tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkuminen.

Lintilä korosti, että suorat tuet on tarkoitettu yrityksille, joiden talous on ollut vakaalla pohjalla ennen kriisiä. Tukia myönnetään toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen koronakriisin aikana.

– Emme ole lähteneet kompensoimaan ansiotulojen menetyksiä, Lintilä painottaa.

1. Kuntien suorat tuet yksinyrittäjille 100 miljoonaa euroa

Yksinyrittäjät voivat hakea 2000 euron suuruista tukea kunnalta. Lintilän mukaan kysyntä yksinyrittäjien tuelle on ollut suurta. Lintilän mukaan yksinyrittäjien tukeen on mahdollista tehdä lisää panostuksia, mikäli siihen nähdään myöhemmin tarvetta.

2. ELY-keskusten suorat avustukset pienyrityksille 200 miljoonaa euroa

ELY-keskukset voivat tukea 1-5 hengen yrityksiä, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Lintilä kertoi, että hakemuksia on tullut 4600 kappaletta kolmessa päivässä. Hakemuksia on tullut kaikista maakunnista, mutta Uudeltamaalta eniten.

3. Business Finlandin suorat avustukset pk- ja midcap-yrityksille 700 miljoonaa

Business Finland käsitellyt jo 2200 hakemusta, mutta käsittelyä odottaa vielä 13 600 hakemusta. Tukia on myönnetty 71 miljoonan euron edestä.

4. Finnveran valtuudet yritysten lainojen takauksiin 10 miljardia

Rahoitushakemuksia on tullut 3300. Finnveraan on palkattu 50 uutta työntekijää sumaa purkamaan.

5. Tesin pääomasijoitukset keskisuuriin yrityksiin 150 miljoonaa euroa

Lintilä esitteli tilaisuudessa uuden tukielementin eli valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin pääomasijoitukset keskisuuriin yrityksiin.

– Se tulee olemaan toisen aallon tarve, Lintilä kertoi. Lintilän mukaan ensimmäinen aalto on ollut pienten yritysten tukeminen, toinen aalto on keskisuuret yritykset ja kolmannessa aallossa tulevat isojen yritysten tuet.

Tesin vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Ohjelma täydentää aiemmin julkistettua Tesin jatkorahoitusvalmiutta ja lisää Tesin toimia yritysten maksuvalmiusongelmien ratkaisemiseksi.

Tesi rahoittaa ohjelmasta keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa. Kriteerinä on vähintään 10 miljoonan euron liikevaihto, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa. Sijoitukset ovat kooltaan 1–10 miljoonaa euroa.

Vakautusrahoitusta voi hakea Tesin verkkosivujen kautta 14. huhtikuuta alkaen.

TIMO MARTTILA

Elinkeinoministeri Lintilä vastasi myös huoleen nuorten taloudellisesta pärjäämisestä, kun tuhansia kesätyöpaikkoja on peruttu koronavirustilanteen takia.

– Erilaiset taimitarhat hakevat kissojen ja koirien kanssa työntekijöitä. Opiskelija, jonka kesätyöpaikka on mennyt, viiden vuoden päästä ei näytä ollenkaan huonolle, että olin kausitöissä kesällä 2020 mansikkafarmilla tai maatilalla, Lintilä sanoi.

Iltalehti on koostanut listan toimista, joilla hallitus tukee yrittäjien ja kansalaisten tilannetta.

FAKTAT

Ehdotettuja ja päätettyjä koronatoimia yrittäjien ja työntekijöiden tilanteen helpottamiseksi

3.4. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kertoo, että ministeriö valmistelee esitystä, jonka mukaan pk-yritysten perintäkuluja tullaan laskemaan.

3.4. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (r) kertoo, että Teollisuussijoitus tulee tekemään 150 miljoonan euron edestä pääomasijoituksia keskisuuriin yrityksiin.

2.4.2020 Hallitus esittää, että yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentulo. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa 30.6.2020 asti. Ilman korotuksia työmarkkinatuen määrä on Kelan mukaan keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Kustannusarvio Ylen mukaan 150 miljoonaa euroa.

2.4.2020 Hallitus esittää, että työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päiviltä rahoittaisi valtio. Osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa kriisipakettia.

2.4.2020 Hallitus esittää, että palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa. Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi. Lakien on määrä tulla voimaan mahdollisimman pian. Ne olisivat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin takautuvasti 16.3.2020 alkaen. Osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa kriisipakettia.

2.4.2020 Hallitus esittää, että yritysten maksujärjestelyjen viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä prosentista neljään. Alennettua viivästyskorkoa sovelletaan takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet maaliskuun alun jälkeen. Muutos on määräaikainen ja koskee veroja, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa. Verohallinto helpottaa lisäksi maksujärjestelyjen ehtoja tilapäisesti.

2.4.2020 Hallitus esittää työnantajan työeläkevakuutusmaksujen tilapäistä alentamista 2,6 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Työnantajan tyel-maksu on keskimäärin 16,95 prosenttia palkasta. Maksunalennus olisi voimassa 1.5–31.12.2020. Eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja Merimieseläkekassan vuosimaksun osalta alennettaisiin vastaavasti vuosimaksun tasausosaa. Myös varustamoille esitetään joustoa työeläkevakuutusmaksujen maksamiseen.

Yksityisen sektorin työnantajille alennus tarkoittaa SAK:n mukaan 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän emu-puskuria, joka on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa kriisipakettia.

2.4. Hallitus esittää, että väliaikaista lakimuutosta, jonka turvin maahanmuuttajat voivat vaihtaa työpaikkaa huoltovarmuuden kannalta kriittiselle alalle, kuten maataloustöihin. Saatavuusharkintajärjestelmässä työlupa on kytketty työnantajaan tai tiettyyn alaan.

1.4.2020 tulivat voimaan määräaikaiset lakimuutokset, jotka koskevat lomautusten ilmoittamis- ja vähimmäisneuvotteluaikoja, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Lakimuutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. Lakimuutokset perustuvat työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan koronakriisipakettiin.

– Lyhennetään yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä 6 viikosta molemmista 5 päivään.

– Laajennetaan lomautusoikeus koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.

– Jos työnteon estyminen johtuu viranomaisen tekemästä toiminnan keskeyttämistä koskevasta päätöksestä, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole työnteon keskeytymisen ajalta. Tämän edellytyksenä on, että työntekijän ansionmenetys esteen ajalta, kuitenkin enintään 14 päivältä, korvataan täysimääräisesti valtion varoista.

– Tilanteissa, joissa muun viranomaisen päätöksen takia työnteko estyy tai alle 12-vuotiaan lapsen koulu tai päiväkoti on suljettu tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, korvataan työntekijän ansionmenetys esteen ajalta täysimääräisesti valtion varoista.

– Sallitaan koeaikapurku myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Samalla säädetään, että koeaikapurussa ei tule työttömyysturvan karenssia eikä omavastuupäiviä.

– Työntekijän takaisinottovelvollisuuden pidentäminen 9 kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu tähän sopimuksekseen sisältyvien määräaikaisten työlainsäädännön muutosten aikana.

31.3.2020 TEM kertoo, että yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa.

31.3.2020 Eduskunta hyväksyy hallituksen 1 miljardin euron lisätalousarvioesityksen. Lisäbudjettiin sisältyy valtion Finnairille antama 600 miljoonan euron takaus.

29.3. Oikeusministeriö tiedottaa ryhtyneensä valmistelemaan hallituksen esitystä, jolla rajoitetaan velkojan vaihtoehtoja hakea yritys konkurssiin. Konkurssin edellytyksenä on pysyvä maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa yritys kuitenkin oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut selvää ja erääntynyttä velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Jatkossa yritystä ei voisi tällä perusteella hakea konkurssiin, sillä hallitus aikoo poistaa olettaman tilapäisesti.

20.3.2020 Hallitus esittää mittavaa pakettia yritysten tueksi:

– Se mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille Finnveran kautta. Ensisijainen toimintamalli on takaustoiminta, jossa pankit myöntävät luotot. Lisäksi valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus nousee 50 prosentista 80 prosenttiin.

Finnvera esimerkiksi alentaa 2.4. koronan vuoksi antamiensa takausten hinnoittelua takautuvasti maaliskuun alusta lähtien. Esimerkiksi 100 000 euron lainan pk-takauksen toimitusmaksu putoaa 800 eurosta 80 euroon.

– Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 150 miljoonaa euroa käytettäväksi nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin. Business Finland avasi 19.3. kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia. Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille. Rahoituspalvelujen kohteena ovat ainakin matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa.

– ELY-keskusten yritysten kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään 50 miljoonaa euroa.

– Yrittäjille suunnatun Talousapu-neuvontapalvelun toimintakykyä vahvistetaan 500 000 eurolla ja toteutetaan valtakunnallinen toimintamalli talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille.

– Valtion eläkerahasto (VER) ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteesta riippuen. Sijoitukset suunnataan jatkossakin vähäisen luottoriskin omaavien yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti.

Lähteet: Hallituksen esitykset, TEM, SAK, Yle, Kela

02.04.2020 PÄÄTÖS PERUSTOIMEENTULOTUESTA

     KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                 

        Peltola,  Susanna                                                 


        Päätös perustoimeentulotuesta                                               

                 Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle                         
                 1.4.2020 - 30.6.2020.                                             

                 Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle                           
                 1.4.2020 - 30.4.2020.                                             

                 Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen     
                 voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.           

                 Ratkaisu on tehty lyhyemmälle ajanjaksolle kuin olet hakenut,     
                 koska, sairauspäiväraha on myönnetty 19.4.2020 saakka eikä         
                 tulosi tämän jälkeen ole tiedossa. Käsittelemme asian             
                 uudelleen 1.5.2020 alkaen, kun toimitat uuden hakemuksen           
                 liitteineen.                                                       

                 Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet       
                 päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.                 

        Perustoimeentulotuen määrä                                                   
                 1.4.2020 - 30.4.2020    perustoimeentulotuki    291,74 e            

                 Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava       
                 sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle               
                 maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on     
                 kohdassa Maksu.                                                   

        Maksu                                                                        
                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                  
                 3.4.2020         11,78 e    1.4.2020   - 30.4.2020                  

                 Tilinumero     XXXX                                   

                 Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella           
                 vuokranantajalle:                                                 
                VUOKRA                                         

                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                 
                 3.4.2020        194,32 e    1.4.2020   - 30.4.2020                 

                 Lisäksi maksetaan laskuttajalle:                                   

                 Maksupäivä      Määrä       Laskuttaja                             
                 3.4.2020         85,64 e    FORTUM ASIAKASPALVELU OY               

        Päätös koskee seuraavia henkilöitä:                                         
                 Peltola Susanna                                         

        Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu                         
                 Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa               
                 määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja       
                 varojen erotus. Tulot huomioidaan verojen jälkeen  nettomääräisinä.                                                   
                 Myönnetyn perustoimeentulotuen määrä ei ole riittänyt kaikkiin     
                 toimittamiisi laskuihin. Sinun tulee itse maksaa seuraavat          
                 laskut:                                                           
                 -  terveyskeskuksen ky lasku 6420010107           
                 eräpäivä 4.4.2020 summa 20,60 euroa                               
                 -  terveyskeskuksen ky lasku 6420012588           
                 eräpäivä 23.4.2020 summa 20,60 euroa.                             

                 Vuokranantajalle maksetaan vuokran ja yleisen asumistuen           
                 välinen erotus.                                                   

                 Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sinun tulee           
                 selvittää oikeus sairauspäivärahaan 20.4.2020 alkaen, jos         
                 työkyvyttömyytesi jatkuu. Mikäli lääkäri arvioi sinut             
                 työkykyiseksi, tulee sinun hakea työttömyysetuutta 20.4.2020       
                 alkaen.                                                           

                 Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.   

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki toimeentulotuesta 1 §, 2 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §,           
                 7 c §, 14 §, 14 a §, 15 §, 16 §, 20 §, 23 § ja 24 §               

                 Kelassa asiasi käsitteli                                           
                 Anni Marttila                                                     

        Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä                   
                 oikaisuvaatimuksen Kelan Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje         
                 oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.                       

        Miten perustoimeentulotuki on laskettu                                     

        Laskelma ajalle 1.4.2020 - 30.4.2020                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    316,80 e        316,80 e              
         Sairauspäivärahaetuudet               338,31 e        338,31 e              
         Sairauspäivärahaetuudet               193,32 e        193,32 e              

        Tulot yhteensä                                         848,43 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 502,21 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.4.                                                             
         VUOKRA                                                   
         Taloussähkömaksu                       85,64 e         85,64 e             
          Eräpäivä 2.4.                                                             
          FORTUM ASIAKASPALVELU OY                                                 
          11005956277                                                               
         Terveyskeskusmaksu                     20,60 e         20,60 e             
          Käyntipäivä 5.3. eräpäivä 4.4.                                           
        TERVEYSKESKUKSEN                                       
          6420010107                                                               
         Terveyskeskusmaksu                     20,60 e         20,60 e             
          Käyntipäivä 23.3. eräpäivä 23.4.                                         
        TERVEYSKESKUKSEN                                       
          6420012588                                                               

        Menot yhteensä                                       1 140,17 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                              
        1 140,17 e - 848,43 e                                  291,74 e             

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Sinun tulee jatkossa toimittaa Kelaan                             
                 toimeentulotukiperheenjäsentesi kaikista                           
                 suomalaisista sekä ulkomaisista pankkitileistä                     
                 tiliotteet. Seuraavan hakemuksen liitteeksi pyydämme               
                 toimittamaan:                                                     
                 - Tiliotteet kaikista tileistäsi 1.2.2020 alkaen.                 

                 Jos emme saa liitteitä, hakemus voidaan hylätä tai sen             
                 käsittely voi viivästyä.                                           

                 Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen   
                 voimassaoloaikana seuraavia menoja:                               
                 - välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset                 
                 - kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä         
                   suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset     
                 - välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai       
                   matkustusasiakirjan hankintamenot                               
                 Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina       
                 perustoimeentulotuessa.                                           

                 Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa       
                 ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen     
                 ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.   

                 Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista   
                 muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki       
                 maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella   
                 myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.             

                 Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia         
                 tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten verottajalta, sekä   
                 työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Lisäksi Kela           
                 käyttää ratkaisuja tehdessään tulorekisteritietoja                 
                 (lisätietoja: www.kela.fi/tulorekisteri). Jos tarvittavia         
                 tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.                 
                 Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta         
                 Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai     
                 muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa     
                 pyydämme sinulta lisätietoja.                                     

                 Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi                 
                 veronpalautuksen tai perustoimeentulotuessa huomioitavan           
                 etuustulon takautuvalta ajalta, sinun tulee varautua kattamaan     
                 elinkustannuksesi siten, ettei perustoimeentulotuen tarvetta       
                 lähikuukausina tule, mikäli taloudellisessa tilanteessasi ei       
                 tapahdu muita olennaisia muutoksia. Kela voi ottaa jatkossa       
                 perustoimeentulotukioikeutta määriteltäessä tulona huomioon       
                 saamasi kertaluonteisen tulon.                                     

                 Mikäli Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään     
                 päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos       
                 haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden     
                 aikana.                                                           

                 Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin   
                 ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista       
                 korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle                 
                 kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista                     
                 sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi                   
                 käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.   

                 Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää           
                 kotikuntasi sosiaalitoimi. Lisätietoja saat tarvittaessa           
                 kotikunnastasi.                                                   

        Liitteet                                                                   
                 Oikaisuvaatimus Kelaan                                             
                 Apteekin sähköisen maksusitoumuksen ohje           

PS.
Toimeentulotuki oli osoitettu suoraan vuokraa. 
Minulle ei jäänyt mitään maksettavaa,  tuki kattoi koko vuokran.    
Tiukkaa tekee, mutta kyllä tässä pärjätään. 
Sairasloma jatkuu edelleen 19.04.2020  asti. Läärärille uusi aika jo varattuna.
Pitkä toipuminen. Kesää kohti. 
Vara pyörä toiminut moitteettomasti, kiitos sukulaisen. 
Oman lemppari polkupyörän korjauskin tuli ystävän kautta, eli halvempi setti. 
Onni on ystävä ! Asioilla on tapana järjestyä. 

Kiittää tahdon sinua ! Olet aarretta arvokkaampi !