Hei,
Kiitos hakemuksestasi Jouluapuun. Valitettavasti hakemustasi ei julkaista tänä vuonna.
Miksi hakemustani ei julkaistu?
Saamme jopa tuhansia hakemuksia ja valitettavasti emme voi julkaista niitä kaikkia. Lisäksi jos hakemus on ollut puutteellinen, lahjatoiveet ovat olleet kohtuuttomat / toivottu lahjakortteja tai olemme saaneet palautetta edellisten vuosien osalta, emme tällöin julkaise hakemusta.
Toivomme, että saatte apua muualta ja kaikesta huolimatta toivotamme teille rauhallista joulua.
Ystävällisin terveisin,
Jouluapua
Voimme suositella ottamaan yhteyttä seuraaviin tahoihin:
Diakoni
Pelastusarmeija
ViaDia
Hope
Arkiapuri -ryhmä Facebookissa , apua saatu täältä. Kiitos.
Homevauriot: Terve Sisäilma
maanantai 26. marraskuuta 2018
26.11.2018 KANSANELÄKELAITOS, PERUSTOIMEENTULOHAKEMUS 01.01.2019 - 30.03.2019
KANSANELÄKELAITOS PÄÄTÖS Sivu 1/ 4
PL 10 Hakemus
00056 KELA Annettu Postitettu saapunut
20.11.2018 21.11.2018 13.11.2018
Peltola, Susanna
Joosepinkuja 8 C 27
11120 RIIHIMÄKI
Päätös perustoimeentulotuesta
Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle
1.1.2019 - 30.3.2019.
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle
1.1.2019 - 31.3.2019.
Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen
voimassaoloajan. Lisätietoa on liitteessä.
Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet
päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.
Perustoimeentulotuen määrä
1.1.2019 - 31.1.2019 perustoimeentulotuki 91,25 e
1.2.2019 - 28.2.2019 perustoimeentulotuki 91,26 e
1.3.2019 - 31.3.2019 perustoimeentulotuki 91,26 e
Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava
sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle
maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on
kohdassa Maksu.
Maksu
Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella
vuokranantajalle:
Maksupäivä Määrä Ajalta
3.12.2018 126,08 e 1.12.2018 - 31.12.2018
2.1.2019 91,25 e 1.1.2019 - 31.1.2019
1.2.2019 91,26 e 1.2.2019 - 28.2.2019
1.3.2019 91,26 e 1.3.2019 - 31.3.2019
Perustoimeentulotukea maksetaan laskuttajille:
Maksupäivä Määrä Laskuttaja
7.12.2018 40,40 e TERVEYSKESKUS
Päätös koskee seuraavia henkilöitä:
Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu
Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa
määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja
varojen erotus. Tulot huomioidaan nettomääräisinä.
Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa
käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu
kaksi 20 päivän maksujaksoa. Mahdollista työttömyysetuuden
kulukorvausta ja korotusosaa ei huomioida tulona.
Päätös on annettu käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Mikäli vuoden vaihde aiheuttaa muutoksia tuloissa tai
perusosassa, voidaan annettu päätös tarkistaa.
Perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki kattavat vain osan
vuokrastasi. Sinun tulee itse maksaa vuokran loppuosa 107,86
euroa.
Sinun tulee pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä,
olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua TE-toimiston
tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Edellä
mainittujen toimien laiminlyönti voi johtaa perusosan
alentamiseen.
Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.
Lainkohdat
Laki toimeentulotuesta 2 a §, 3 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §,
7 c §, 14 §, 15 §, 16 §, 20 §, 23 § ja 24 §
Kelassa asiasi käsitteli
Linda Salminen
Päätöksestä valittaminen
Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä
oikaisuvaatimuksen Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje
oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.
Miten perustoimeentulotuki on laskettu
Laskelma ajalle 1.1.2019 - 31.1.2019
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Yleinen asumistuki 312,00 e 312,00 e
Työmarkkinatuki 599,07 e 599,08 e
Tulot yhteensä 911,08 e
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Perusosa: Yksin asuva 491,21 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.1.
Menot yhteensä 1 002,33 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 002,33 e - 911,08 e 91,25 e
Laskelma ajalle 1.2.2019 - 28.2.2019
Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Yleinen asumistuki 312,00 e 312,00 e
Työmarkkinatuki 599,07 e 599,07 e
Tulot yhteensä 911,07 e
Menot Ilmoitettu Huomioitu
Perusosa: Yksin asuva 491,21 e
Asunnonvuokra 511,12 e 511,12 e
Eräpäivä 1.2.
Menot yhteensä 1 002,33 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 002,33 e - 911,07 e 91,26 e
Ajalta 1.3.2019 - 31.3.2019 laskelma on samansisältöinen
kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.2.2019 - 28.2.2019.
Miten toimit jatkossa
Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen
voimassaoloaikana seuraavia menoja:
- välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset
- kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä
suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai
matkustusasiakirjan hankintamenot
Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina
perustoimeentulotuessa.
Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa
ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen
ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.
Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista
muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki
maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella
myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.
Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia
tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten verottajalta, sekä
työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Jos tarvittavia
tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.
Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta
Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai
muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa
pyydämme sinulta lisätietoja.
Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi
veronpalautuksen tai perustoimeentulotuessa huomioitavan
etuustulon takautuvalta ajalta, sinun tulee varautua kattamaan
elinkustannuksesi siten, ettei perustoimeentulotuen tarvetta
lähikuukausina tule, mikäli taloudellisessa tilanteessasi ei
tapahdu muita olennaisia muutoksia. Kela voi ottaa jatkossa
perustoimeentulotukioikeutta määriteltäessä tulona huomioon
saamasi kertaluonteisen tulon.
Mikäli Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään
päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos
haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden
aikana.
Jos saat tämän päätöksen ajalle kohdistuvista terveydenhuollon
kustannuksista sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi
käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.
Tarvittaessa voit hakea täydentävää tai ehkäisevää
toimeentulotukea, jonka myöntämisestä päättää kotikuntasi
sosiaalitoimi.
Liitteet
Oikaisuvaatimus Kelaan
Apteekin sähköisen maksusitoumuksen ohje
maanantai 19. marraskuuta 2018
19.11.2018 Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"
Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"
Talous kasvaa ja työllisyysaste paranee, mutta yhä useamman suomalaisen velat päätyvät ulosottoon. Syitä kehitykseen on monia.
Ulosotto19.11.2018 klo 11:45päivitetty 19.11.2018 klo 14:59
Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä ulosottoon on päätynyt 462 000 suomalaisen velat. Se on noin 12 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Kuluva vuosi ei ole poikkeus. Suunta on kasvanut tasaisesti ainakin vuosikymmenen ajan.
Helsinkiläisen Martin-Éric Racinen velkaantuminen alkoi kymmenen vuotta sitten. Ensin hän menetti työpaikkansa. Sitten hän juuttui paperisotaan TE-toimiston kanssa, joka ei suostunut puoltamaan työttömyyskorvausta. Kun Racine viimein alkoi saamaan työmarkkinatukea, hän oli elänyt luottokorttinsa varassa puoli vuotta.
Töitä ei löytynyt ja Racine ei halunnut muuttaa pois Helsingistä halvemman asunnon perässä. Velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi.
– Tuntuu epätoivoiselta, kun haluaisi päästä hommiin, haluaisi maksaa velan pois, mutta ei pääse alkuunkaan. Mutta jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, tarvitaan mahtavat ponnistukset jotta työnantaja ottaisi riskin ja palkkaisi, Racine kertoo.
Racinen laskut päätyivät ulosottoon, vaikka hänellä ei ollut palkkatuloja tai omaisuutta, eikä siten mitään ulosmitattavaa. Perintätoimiston muistutusmaksut, viivästyskorot ja lopulta oikeudenkäyntikulut kasvattivat summaa entisestään.
Tilasto kuvaa velallisten määrää riippumatta siitä, päätyykö yksittäisellä henkilöllä ulosottoon yksi vai useampi velka. Kun jokainen velka otetaan huomioon, luku kasvaa huomattavasti. Tänä vuonna velkoja on tullut yhteensä vireille ulosottoon 603 243 lokakuun loppuun mennessä. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.
Suurin osa ulosottoon päätyneistä veloista on suhteellisen pieniä. Vuonna 2017 noin joka kolmannella velallisella oli ulosotossa velkaa alle 500 euroa. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.
Mistä ulosottovelallisten määrän kasvu johtuu? Nythän on nousukausi ja työllisyysaste paranee.
Racinen mielestä yksi syy on se, että yhteiskunnan tukien varassa eläminen on yhä vaikeampaa. Huono yhdistelmä on tilanne, jossa kallista vuokraa maksavan työttömyysturva yllättäen katkeaa tai pienenee.
– Jos joutuu nostamaan monia tukia ja jos on korkea vuokra, mikä on aika yleinen tilanne etenkin Helsingissä, niin ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja se on siinä. Velkakierre lähtee. Olen nähnyt tällaisia tapauksia ja niin on käynyt itsellenikin.
Velkakierteessä olevia auttavan Takuusäätiön neuvontapalvelussa on tehty sama havainto.
– On paljon ihmisiä, joilla ei ole rahaa elämiseen ja perusturva on aika pieni, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.
Lähes joka kolmas ulosottoon päätynyt velka on alle 500 euron suuruinen. Ulosottoon päätyy paljon pienituloisia, jotka eivät selviä muutaman sadan euron velasta. Tästä kertoo myös se, että ulosottoon päätyy joka vuosi satoja tuhansia (siirryt toiseen palveluun) sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksuja.
Joka kolmas ulosottoon päätyneistä asuu Uudellamaalla.
– Helsingin alueella asuminen on kallista. Ja täällä on työtä. Kun on palkkatuloja, ihmiset uskaltavat ottaa luottoa, Mattila sanoo.
Toinen syy on se, että luotolla eläminen ylipäänsä lisääntyy. Ongelmaa pahentavat voimalla markkinoidut ja korkeakorkoiset pikavipit, joita myönnetään myös maksukyvyttömille.
– Kyllä me on kuultu täällä, että ihan peruspäivärahalla olevat ihmiset saavat luottoa markkinoilta, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Mattila.
Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne.
Martin-Éric Racine
Pikavippien markkinointi on ollut agressiivista ja tehokasta, sanoo Valtakunnanvoudinviraston päällikkö, valtakunnanvouti Juhani Toukola. Lopputuloksena niiden osuus velkatyypeistä on kasvanut nopeasti.
– Takavuosina kulutusluottoa ja pikavippiä oli noin kymmenen prosenttia. Nykyisin noin kolmannes, Toukola sanoo.
Rahatilanteen hallinta tuntuu olevan monella nykyisin vaikeaa, kun suuri osa menoista koostuu pienistä digitaalisista maksuista, Toukola huomauttaa.
– Ennen vanhaan kun rahan käyttö oli seteleitä ja lantteja, niiden loppumisen näki konkreettisemmin. Luotolla pelaaminen vaatii enemmän seurantaa.
Kolmas syy ongelmiin on se, että velkaongelmaa ei haluta myöntää ajoissa.
– Nähdään ihan parin sadan tuhannen velkapotteja, joita kolmen, neljän tonnin tuloilla elävät edelleen maksavat. Mutta lakipiste tulee jossain kohtaa kuitenkin vastaan, sanoo Takuusäätön Mattila.
Haluttomuus ottaa vastaan tukea vaikeutti myös Martin-Éric Racinen tilannetta.
– Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne.
Martin-Éric Racine
Racine suosittelee kaikkia hakemaan toimeentulotukea heti, kun sille tulee tarve. Racine ei niin tehnyt, vaikka olisi ollut siihen oikeutettu. Se tosin johtui miehen mukaan siitäkin, että hän ei tuntenut Suomen tukijärjestelmää.
– Jälkikäteen ennaltaehkäisevä toimeentulotuki olisi ollut mainio ratkaisu, mutta en silloin edes tiennyt tästä tuesta.
Hallitus haluaa suitsia ongelmaa ja esittää (siirryt toiseen palveluun) korkokattoa pikavippeihin. Takuusäätiön näkemys kuitenkin on, että ulosottojen määrä tulee kasvamaan tasaisesti.
– Meillä on tuntuma, että pinnan alla on paljon velallisia, jotka eivät vielä näy ulosottotilastoissa, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila.
Martin-Éric Racinen velkakierre on ohi. Aiempaa valoisampi tilanne on seurausta mediamyllytyksestä, johon Racine joutui vuosi sitten. Racine pani aluille hallituksen aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen, joka keräsi hetkessä kasaan tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta.
– Se on iso helpotus. Ei tarvitse perustella jatkuvasti, minkä takia tarvitsee toimeentulotukea.
Juttua korjattu 19.11.2018 klo 14:59: "Laskupino kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi" muutettu muotoon "velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi".
Jutun loppuun tehty muutoksia Martin-Éric Racinen tilanteeseen liittyen. Jutussa luki: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä Racine sai eräältä säätiöltä tukea, ja velkansa maksettua". Muutettu muotoon: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta".
Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen
perjantai 16. marraskuuta 2018
16.11.2018 EIVÄT HYVÄKSYNEET
Tehtiin vaapaaehtoinen maksusuunnitelma velkojille, eivät hyväksyneet.
Ilmeiseti liian pieni lyhennys 52 €/kk.
Vai voisiko olla myös syynä aika, 60 kk.
Ota ja tiedä. Odotelleen ja tehdään sitten uusi ehdotus.
tiistai 13. marraskuuta 2018
13.11.2018 Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista
Köyhien perheiden ahdinko pahenee: lasten talvivaatteisiin ei ole rahaa, kirpputoreillakin liian kallista
Syksyn ja talven tulo on lapsiperheissä iso rahareikä. Läheskään kaikki eivät selviydy siitä yksin.
Lapsiperheet12.11.2018 klo 19:20
Tiina Jutila / Yle
Syksy lisää monessa perheessä avuntarvetta. Esimerkiksi satojatuhansia euroja vuosittain jakavassa Tukikummit-säätiössä painetta aiheuttavat muun muassa opiskelun kustannukset ja myös arkiset vaate- ja liikuntavälinehankinnat.
Pelastakaa Lapset ry:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) melkein 15 prosenttia Suomen lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Avustushakemukset ovat lisääntyneet kautta maan.
Myös paikallisia perheitä tukeva hyväntekeväisyysjärjestö Hope havahtui Kokkolassa marraskuussa siihen, että hyllyt ammottivat tyhjyyttään syys- ja talvivaatteista. Pitkään jatkuneen leudon sään ansiosta tarve välikausi- ja talvivaatteisiin siirtyi normaalia myöhemmäksi.
– Huutava pula on normaalista käyttövaatteesta päiväkotiin ja kouluun. Varsinkin eskarilaiset, eka- ja tokaluokkalaisethan kuluttava vaatetta, sanoo Karita Hartikainen Hopesta.
Ennen euron ja nyt kahden euron collegepaita voi olla liian kallis.
Karita Hartikainen, Hope Kokkola
Kun ensimmäiset pakkaset tulevat, iskee tarve tarve toppakengille.
Kahtiajako näkyy Hartikaisen mukaan aiempaa selvemmin: toisilla on nousukausi, toisille käytettykin tavara voi olla liian kallista, sillä ainakin Kokkolassa kirpputoritavaran hinta on Hartikaisen mukaan noussut.
– On todellista vähävaraisuutta, ja silloin ei voi ostaa kirpputoriltakaan. Ennen euron ja nyt kahden euron collegepaita voi olla liian kallis.
Sanna Savela / Yle
Avun pyytäminen nolotti ensin
Hopelta apua saaneen keskipohjalaisperheen vanhempi haluaa kertoa perheen tilanteesta nimettömänä:
"Nolo oli olo kun pyysimme ensimmäisen kerran apua perheellemme, mutta kun meidät kohdattiin arvokkaina ihmisinä, nolous karisi harteilta ja tilalle tuli toivo.
Meillä taloudelliset vaikeudet ovat aiheutuneet toisen vanhemman pitkäaikaissairaudesta sekä työkyvyttömyydestä sekä toisen vanhemman pätkätöistä.
Hopen kautta olemme saaneet apua lasten harrastusmaksuihin, vaatteisiin ja harrastusvälineisiin. Ruoka-apua olemme saaneet lahjakorttien muodossa, hygieniatarvikkeita sekä kuivaelintarvikkeita Hopen varastolta.
Lapsille joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kustantaa pääsylippuja leikkipuistoihin tai pikaruokalaan, on sydäntä lämmittävää kun Hopen kautta on saatu lahjoituksia näihin. Lapsille tulee tunne, että ei ole kavereiden silmissä huonompi kun on mahdollisuuden käydä ko. paikoissa.
Joulun aika on taloudellisesti tiukilla elävässä perheessä suuri huolenaihe, kuinka siitä selvitään ettei lasten tarvitsisi kokea lahjatonta joulua tai että jouluruokia ei kotiin saada. Tässäkin Hope on näyttänyt että toivoa on. Olemme saaneet kahtena jouluna jokaiselle lapselle ihanan lahjan sekä perheelle lahjakortin jolla olemme voineet ostaa jouluruokia.
"Äiti, minulla ei ole koskaan ollut näin paljon hienoja vaatteita", totesi 7-vuotias poika, kun sai vaatteita. Joka kerta kun olemme hakeneet vaatteita, leluja, pelejä yms, kodin ovat täyttäneet ilon ja riemun äänet lasten suista."
Tukikummeilta tukea haetaan opiskeluun, mutta myös vaatteisiin
Tukikummit-säätiö on toiminut toistakymmentä vuotta vapaaehtoisten voimin, nollakustannuksin ja lahjoitusvaroin. Avustukset kanavoidaan perille seurakuntien diakoniatyön kautta.
– Koulujen alkaessa haetaan apua, kun edelliskauden vaatteet ovat jääneet pieneksi, samoin luistimet, sukset… luettelee Kirkon diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen.
Siinä missä opiskelun aiheuttamiin kustannuksiin myönnettiin viime vuonna viidennes tuesta, vaatteisiin ja kenkiin tuesta meni vain hieman vähemmän.
Viime vuonna säätiö lahjoitti varoja Kirkon diakoniarahastolle 650 000 euroa avustustoimintaan syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten tukemiseksi.
– On tärkeää, että lapsi tai nuori saa joskus tavallisiakin vaatteita, ei kaikkein kalleinta, mutta ettei aina tarvitse olla kirpparivaatteissakaan, sanoo Nieminen.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hakemuksia tulee seurakunnista Kirkon diakoniarahastoon käsiteltäväksi noin 60 kappaleen kuukausivauhtia.
Yle
Rahaston sihteerin Sari Niemisen mukaan arkisen avun suuri tarve kertoo siitä, että perusturvan taso on Suomessa liian alhainen. Yllättävät käänteet kuten sairaus, ero tai vaikkapa opintojen aloittaminen voivat suistaa perheen vaikeuksiin.
Tuen tarvetta aiheuttavat myös esimerkiksi ylivelkaantuminen ja homeongelmat. Silti useimmin avuntarvetta löytyy yksinhuoltajien, monilapsisten perheiden ja varsinkin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien keskuudesta.
Olen nähnyt työssäni, että vanhemmat pyrkivät viimeiseen asti huoltamaan lapset ja karsivat melkein mitä vain ensin
Sari Nieminen, Kirkon diakoniarahasto
Aiemmin yli 15 vuotta diakoniatyötä tehnyt Nieminen sanoo, että kuilu hyvin ja huonosti pärjäävien välillä on revennyt entisestään, ja se näkyy esimerkiksi lasten ja nuorten mahdollisuuksissa opiskella tai harrastaa. Samaa kertoo syyskuussa julkistettu diakoniabarometri.
– Olen nähnyt työssäni, että vanhemmat pyrkivät viimeiseen asti huoltamaan lapset ja karsivat melkein mitä vain ensin, mutta lopuksi voidaan joutua tinkimään myös lasten tarpeista, sanoo Nieminen.
Pelastakaa Lasten syksyisessä Lapsen ääni -kyselyssä peräti puolet kertoi, että perheen varallisuus vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa harrastaa tai viettää mielekästä vapaa-aikaa. 13 prosentilla se vaikuttaa mahdollisuuksiin käydä koulua.
13.11.2018 Perustulokokeilu päättyy – osallistuja, muista hakea työttömyysetuutta
13.11.2018
Viimeiset perustulot maksetaan 4.12.2018. Kela lähettää marraskuun aikana perustulon saajille kirjeen, jossa neuvotaan, miten heidän pitää toimia kokeilun päättyessä. Kelalla on myös oma puhelinpalvelunumero perustulokokeilun osallistujille. Osallistujien kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan tai TE-palveluihin mahdollisimman pian.
Jos perustulon saaja on kokeilun loppumisen jälkeen kokonaan tai osittain työtön eikä hänen työnhakunsa ole voimassa, hänen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä heti, sillä työttömyysetuutta voidaan maksaa vain työnhakijalle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä.
Asiakkaan pitää myös hakea Kelasta työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta, jos hän ei ole hakenut sitä perustulokokeilun aikana. Helpoimmin tuen voi hakea verkossa. Ilman hakemusta työttömyysetuutta tai muuta etuutta ei voida maksaa.
Asiakkaan tilanne selvitetään Kelassa
Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssin loppuvuonna 2018, se saattaa estää työttömyysetuuden maksun vielä perustulokokeilun päättymisen jälkeenkin. Tilanteesta riippuen karenssi voi kestää 15−90 päivää.
Karenssin voi saada työstä eroamisen tai siitä kieltäytymisen takia, työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia taikka työllistymissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin takia. Myös esimerkiksi työskentely, yrittäjyys tai opiskelu voi vaikuttaa työttömyysetuuden saamiseen.
Lisäksi työmarkkinatuen odotusaika voi vaikuttaa asiakkaan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Niille työttömille työnhakijoille, joilla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, työmarkkinatukea voidaan maksaa vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika kestää enintään 21 viikkoa.
− On tärkeää, että asiakas ottaa hyvissä ajoin ennen perustulokokeilun päättymistä yhteyttä Kelaan tai TE-palveluihin. Kelassa selvitämme jokaisen perustuloa saavan asiakkaan tilanteen perusteellisesti ja varmistamme, että asiakas osaa hakea hänelle kuuluvia etuuksia, sanoo etuuspalvelujen lakiyksikön päällikkö Mia Helle Kelasta.
Kela palvelee puhelimessa ja ajanvarauksella
Kela palvelee perustulokokeilun osallistujia numerossa 020 371 017 ma–pe klo 9−15. Soittamalla Kelaan osallistujat saavat tietoa perustulokokeilun päättymisestä ja Kelan maksamien etuuksien hakemisesta.
Numerosta voi myös varata ajan Kelan puhelinpalveluun tai palvelupisteeseen. Kun asiakas varaa etukäteen ajan Kelaan, hänen tilanteensa kartoitetaan ja hän saa neuvoja etuuksien hakemisessa.
Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä on saanut perustuloa 560 e/kk riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he töitä. Perustulo on ollut vastikkeeton etuus, jonka määrää muut etuudet tai palkkatulot eivät ole pienentäneet.
Perustulon saaja on voinut valita kokeilun aikana, hakeeko hän työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta. Kela on suositellut osallistujille etuuksien hakemista kokeilun aikana.
Lisätietoja asiakkaille:
Perustulon palvelunumero p. 020 371 017, ma−pe klo 9−15
Perustulokokeilu päättyy
Perustulokokeilu päättyy – osallistuja, muista hakea työttömyysetuutta
Kaksivuotinen perustulokokeilu päättyy 31.12.2018. Perustulon saajan pitää varmistaa, että hänen työnhakunsa on voimassa ja erikseen hakea työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta.Viimeiset perustulot maksetaan 4.12.2018. Kela lähettää marraskuun aikana perustulon saajille kirjeen, jossa neuvotaan, miten heidän pitää toimia kokeilun päättyessä. Kelalla on myös oma puhelinpalvelunumero perustulokokeilun osallistujille. Osallistujien kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan tai TE-palveluihin mahdollisimman pian.
Jos perustulon saaja on kokeilun loppumisen jälkeen kokonaan tai osittain työtön eikä hänen työnhakunsa ole voimassa, hänen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä heti, sillä työttömyysetuutta voidaan maksaa vain työnhakijalle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä.
Asiakkaan pitää myös hakea Kelasta työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta, jos hän ei ole hakenut sitä perustulokokeilun aikana. Helpoimmin tuen voi hakea verkossa. Ilman hakemusta työttömyysetuutta tai muuta etuutta ei voida maksaa.
Asiakkaan tilanne selvitetään Kelassa
Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssin loppuvuonna 2018, se saattaa estää työttömyysetuuden maksun vielä perustulokokeilun päättymisen jälkeenkin. Tilanteesta riippuen karenssi voi kestää 15−90 päivää.
Karenssin voi saada työstä eroamisen tai siitä kieltäytymisen takia, työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia taikka työllistymissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin takia. Myös esimerkiksi työskentely, yrittäjyys tai opiskelu voi vaikuttaa työttömyysetuuden saamiseen.
Lisäksi työmarkkinatuen odotusaika voi vaikuttaa asiakkaan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Niille työttömille työnhakijoille, joilla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, työmarkkinatukea voidaan maksaa vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika kestää enintään 21 viikkoa.
− On tärkeää, että asiakas ottaa hyvissä ajoin ennen perustulokokeilun päättymistä yhteyttä Kelaan tai TE-palveluihin. Kelassa selvitämme jokaisen perustuloa saavan asiakkaan tilanteen perusteellisesti ja varmistamme, että asiakas osaa hakea hänelle kuuluvia etuuksia, sanoo etuuspalvelujen lakiyksikön päällikkö Mia Helle Kelasta.
Kela palvelee puhelimessa ja ajanvarauksella
Kela palvelee perustulokokeilun osallistujia numerossa 020 371 017 ma–pe klo 9−15. Soittamalla Kelaan osallistujat saavat tietoa perustulokokeilun päättymisestä ja Kelan maksamien etuuksien hakemisesta.
Numerosta voi myös varata ajan Kelan puhelinpalveluun tai palvelupisteeseen. Kun asiakas varaa etukäteen ajan Kelaan, hänen tilanteensa kartoitetaan ja hän saa neuvoja etuuksien hakemisessa.
Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä on saanut perustuloa 560 e/kk riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he töitä. Perustulo on ollut vastikkeeton etuus, jonka määrää muut etuudet tai palkkatulot eivät ole pienentäneet.
Perustulon saaja on voinut valita kokeilun aikana, hakeeko hän työttömyysetuutta tai muuta hänelle kuuluvaa etuutta. Kela on suositellut osallistujille etuuksien hakemista kokeilun aikana.
Lisätietoja asiakkaille:
Perustulon palvelunumero p. 020 371 017, ma−pe klo 9−15
Perustulokokeilu päättyy
maanantai 12. marraskuuta 2018
12.11.2018 Elitkö yli varojesi? Suomessa voit päästä veloistasi muutamassa vuodessa
Elitkö yli varojesi? Suomessa voit päästä veloistasi muutamassa vuodessa
Yli 3 000 suomalaista hakeutuu vuosittain velkajärjestelyyn, jonka avulla he pääsevät irti veloistaan jopa kolmessa vuodessa.
Talousvaikeudet12.11.2018 klo 06:02
Suomessa on noin puoli miljoonaa ulosottovelallista. Määrä on ollut kasvussa jo vuosia.Getty Images
Joka vuosi tuhannet suomalaiset tuupertuvat laskupinojensa alle. He voivat kuitenkin hakea lohtua siitä, että asuvat Suomessa.
Umpikujaan ajautuneelle on olemassa useita pelastusteitä, joista yksi on yksityishenkilön velkajärjestely. Viime vuonna yli 3000 ihmisen velat päätyivät velkajärjestelyyn. Määrä kasvaa vuosi vuodelta (siirryt toiseen palveluun).
Velkajärjestelyyn pääsyä voi anoa käräjäoikeudesta. Järjestelyssä velkoja maksetaan yleensä kolmesta viiteen vuotta, minkä jälkeen loput velat saa anteeksi.
Velkajärjestelyyn pääsy ei ole automaatio: ennen hakemista pitää arvioida, pystytäänkö velkoja hoitamaan esimerkiksi sosiaalisella luotolla tai Takuusäätiön takaamalla pankkilainalla. Joskus vaihtoehtona voi olla myös ulosotto.
– Nykyinen järjestelmä, jossa kolmen vuoden maksuohjelmalla voi päästä veloistaan, on mielestäni verrattain tasapainoinen ratkaisu, konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa.
Suomalainen erikoisuus on velkojen vanheneminen: velat vanhenevat pääsääntöisesti 15 vuodessa.
– Elinikäistä velkojen maksua ei meillä enää tunneta. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa tällaista takarajaa ei ole.
Joskus velkoja saattaa todeta, että ulosoton hakuprosessi ei maksa vaivaa.Ismo Pekkarinen / AOP
Suomessa on herätelty tällä hallituskaudella keskustelua yksityishenkilön henkilökohtaiseen konkurssin mahdollistamisesta. Se helpottaisi velkaantuneen tilannetta nykyisestään, kun vuosien maksujärjestelyistä luovuttaisiin ja velat tulisivat kuitatuiksi kertaheitolla.
Henkilökohtaisen konkurssin toivottaisiin suitsivan löyhiä lainoja myöntäviä luottoyhtiöitä. Pelko saatavien menetyksestä pakottaisi niitä kiristämään lainaehtojaan, mikä vähentäisi suomalaisten holtitonta velkaantumista.
Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus.
Minna Backman
Helena Kontkasen mielestä henkilökohtaisen konkurssin salliminen ilman maksuohjelman suorittamista olisi mutkikasta monestakin eri syystä.
– Ketä tällainen velkojen anteeksianto voisi koskea ja mitkä seikat voisivat olla esteenä velkojen nollaamiselle?
Kontkasen mukaan asiassa törmätään kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteeseen, sillä mikäli joku velallisryhmä asetettaisiin toista parempaan asemaan, se saattaisi herättää perustuslaillisia kysymyksiä.
– Lisäksi olisi ongelmallista, jos henkilökohtaisen konkurssin piiriin kuuluisivat kaikki lainat mukaan lukien asunto- tai opintolainat.
Hän muistuttaa, että velkojen nollaaminen tai järjestely ei auta, jos ihminen ei senkään jälkeen kykene hallitsemaan talouttaan.
– Järjestelyyn pitäisi liittyä seurantaa ja tukea, jotta talous rakentuisi jatkossa kestävämmälle pohjalle.
Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan esitetyn mallin mukaista henkilökohtaista konkurssia ei ole käytössä yhdessäkään selvityksen kohteena olleesta 15:sta EU-maasta tai Yhdysvalloissa.
Ulosotto voi olla helpotus
Joissain tapauksissa ainoa, ja velallisen kannalta suotuisin vaihtoehto on ulosotto. Sitä hakee velkoja tuomioistuimesta sen jälkeen kun velallinen on ilmoittanut, että ei pysty maksamaan velkojaan.
Ulosottoon joutuminen on perinteisesti ollut suomalaisille häpeällinen asia. Sitä kuitenkin pelätään usein turhaan, Takuusäätiön rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sanoo.
– Asiasta tietää korkeintaan palkanmaksaja.
Backmanin mukaan velkojen kannattaa antaa mennä ulosottoon, mikäli tilanne on lähdössä käsistä.
– Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus, jos tarvitsee aikalisän. Ulosotto estää tekemästä epäedullisia ratkaisuja kuten maksamaan velkaa velalla.
Velat saa pois ulosotosta pois velkajärjestelyllä tai niiden perintä päättyy, kun velat vanhenevat. Suppeassa ulosotossa myös maksuhäiriömerkintä poistuu, kun velat on hoidettu.
Minna Backman ei usko ulosoton yleistymisen rapauttavan suomalaisten maksumoraalia.Tiina Jutila / Yle
Kuinka ulosottoon sitten päädytään?
Kun velallinen ei suoriudu laskuista ja lyhennyksistään, menevät ne yleensä perintätoimiston karhuttaviksi.
Velallisella on laillinen oikeus pyytää perintätoiminnan keskeyttämistä, jotta tilanne saadaan poikki ja perintätoimistot eivät aiheuta lisäkuluja velalliselle. Velallinen ilmoittaa velkojalle, yleensä perintätoimistolle, ettei kykene maksamaan rästejään.
Velkoja harkitsee, maksaako vaivaa käynnistää päätöksen hakeminen oikeudesta ja ulosottoprosessi.
Yksityishenkilön velkajärjestely
-Reilut 3 500 suomalaista päätyy velkajärjestelyyn vuosittain
-Velallisen velat ja omaisuus kartoitetaan yleensä kunnan velkaneuvojan toimesta
-Takaisinmaksusuunnitelman yleisin kesto on kolme tai viisi vuotta
-Suunnitelma vaatii käräjäoikeuden päätöksen
-Sovitun vuosimäärän jälkeen loput veloista annetaan anteeksi
Jos velallinen on todettu jo aiemmin varattomaksi, velkoja varmasti harkitsee tapauskohtaisesti kannattaako viedä asiaa eteenpäin, Valtakunnanvoudinviraston johtava hallintovouti Veikko Minkkinen toteaa.
– Se on puhdasta liiketoiminnan matematiikkaa.
Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa. Tyypillisesti haetaan suppeaa, koska se tulee velkojalle halvemmaksi. Suppeassa perinnässä tehdään yleensä maksujärjestely määräaikoineen. Siitä seuraa velalliselle maksuhäiriömerkintä, joka poistuu, kun velka on hoidettu.
Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa.
Suppea perintä kohdistuu vain sellaiseen omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosmittauksen kohteena ovat tällöin tyypillisesti veronpalautukset, tilivarat sekä palkka- tai eläketulot. Suppean perinnän kustannus on velkojalle edullisempi siinä tapauksessa, jos ulosmitattavaa ei löydy.
Suppean perinnän aiheuttama luottotietomerkintä poistetaan, jos velka maksetaan ja merkinnän poistamisesta tehdään pyyntö.
Viime vuonna ulosottoon joutui puolisen miljoonaa (siirryt toiseen palveluun) suomalaista. Joukossa on erilaisia kohtaloita, mutta yksi asia on käynyt selväksi: entistä useampi elää yli varojensa.
Nuorten ja eläkeläisten kulutusluottojuhlat
Syitä maksuongelmaisten määrän kasvuun on useita, Minna Backman sanoo.
Velkaantumisriskissä ovat nuoret, joilta puuttuu talouden hallinnan osaaminen eivätkä he osaa hahmottaa, paljonko on varaa kuluttaa.
– Mullakin pitää olla, koska muillakin on.
Velkaa otetaan, kunnes huomataan, ettei ole varaa maksaa takaisin. Ahdingosta yritetään rimpuilla uudella velalla, ja se onnistuu niin kauan kuin luottotiedot ovat kunnossa.
Oma ryhmänsä ovat ihan tavalliset ihmiset, joilla hommat ovat hallussa, mutta jotain yllättävää tapahtuu: erotaan, tulee sairaus tai puolison kuolema. Joku itsestä riippumaton tapahtuma, joka johtaa siihen, että rahat eivät riitä.
Myös ikäihmiset ajautuvat usein maksuvaikeuksiin. Moni ei havahdu siihen, että eläkkeelle jäädessä tulot tippuvat roimasti, ja jatkaa samanlaista elämää kuin työelämässä.
– Joskus myös halutaan auttaa omaa lasta tai lastenlasta vaikka lainarahalla.
Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet hurjasti sen jälkeen kun alle 2000 euron pikavippeihin määriteltiin korkokatto.Henrietta Hassinen / Yle
Backman näkee, että helposti nostettavat kulutusluotot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä velkaepidemian takana.
Kun vielä viitisen vuotta sitten oltiin huolissaan ihmisille kertyvistä satasten pikavipeistä, ovat summat nousseet lyhyessä ajassa aivan eri tasolle.
Backman muistuttaa, että ennen ensimmäisen korkokaton asettamista oltiin huolissaan satasten pikavipeistä.
– Sen jälkeen summat kasvoivat yli pariin tonniin ja nyt ne alkavat olla 10 000 - 50 000 velkaa kohti.
Kuluttajasuojalain mukaan luotonantajalla on velvollisuus tarkistaa velallisen maksukyky, mutta siitä ei ole sanktiota.
Esimerkiksi kolmisen vuotta Suomessa luottoja myöntänyt Bank Norwegian ilmoitti vastikään osavuosikatsauksessaan, että sillä on Suomessa järjestelemättömiä luottoja 160 miljoonan euron arvosta.
Eikä Norwegian ole suinkaan ainoa holtiton luoton myöntäjä.
– Niihin on hirveän helppo tarttua.
Helpot lainat lisäävät velallisten kurjuutta, Backman sanoo.
– Koska veloista puhuminen on ikävää ja noloa, niin yritetään tehdä omia ratkaisuja ottamalla kallista velkaa.
sunnuntai 11. marraskuuta 2018
09.11.2018 Halpa-Halli otti verkkokauppojen maksutavan käyttöön: jopa 1 500 euron ostokset laskulla tai osamaksulla
Halpa-Halli otti verkkokauppojen maksutavan käyttöön: jopa 1 500 euron ostokset laskulla tai osamaksulla
Ostosten maksaminen laskulla tai osamaksulla saattaa ennen pitkää levitä verkkokaupan puolelta kivijalkaliikkeisiin. (KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 9.11. 18:15
Jaa17Twiittaa
Halpa-Hallissa ostokset voi nyt maksaa 1 500 euroon asti laskulla tai osamaksulla. S-ryhmän kaupoissa kokeiltiin vastaavaa pari vuotta sitten, kunnes luottoneuvotteluiden käyminen maksupäätteellä todettiin ”aikaa vieväksi”.
Ostosten maksaminen laskulla tai osamaksulla saattaa ennen pitkää levitä verkkokaupan puolelta kivijalkaliikkeisiin.
Tai ainakin teoriassa tämä on pian mahdollista. Maksupalveluyritykset Mash ja Nets nimittäin kertoivat perjantaina, että ne alkavat tarjota suomalaisille kauppiaille osamaksupalvelua, jolla kauppiaat voivat siirtää kuluttajien ostoksia laskulle tai osamaksun piiriin.
Laskulla tai osissa maksamisen yleistyminen kivijalkaliikkeissä kuitenkin riippuu paljolti kauppiaiden itsensä halukkuudesta tarttua Mashin ja Netsin tarjoamaan palveluun.
– Periaatteessa palvelun olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kuluttajille, jotta kauppiaat innostuisivat. Moni kuluttaja maksaa jo nyt ostoksiaan laskulla, kun he höyläävät kaupoissa Visa-korttia, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.
Luoto pohtiikin, erottuuko erillinen lasku- ja osamaksupalvelu riittävästi pankkien tarjoamista luottokorteista.
– Visan ja Mastercardin asema on melko horjumaton. Niiden välistä on vaikea löytää kannattavaa markkinarakoa. Diners Clubin vetäytyminen Suomen markkinoilta kertonee tästä jotakin.
Halpa-Hallissa maksutavat ovat samat niin verkossa kuin kivijalkakaupassa
Halpa-Hallin kivijalkaliikkeissä on voinut viime maanantaista lähtien maksaa ostoksensa joko laskulla tai osamaksulla.
Uuden järjestelyn myötä asiakkaiden on mahdollista tehdä ketjun myymälöissä ostoksia aina 1 500 euroon saakka kuukaudessa ja maksaa ne laskulla 14 päivän kuluessa. Laskun voi myös pilkkoa ja maksaa erissä seitsemän prosentin osamaksukorolla.
Ostaminen ja maksaminen niin ikään tapahtuu aiemmin Halpa-Hallin verkkokaupassa käytössä olleen Kukkaro-palvelun avulla. Palvelun myymäläketjulle järjestää maksupalveluyritys Arvato.
– Palvelun saa käyttöönsä kirjautumalla siihen Halpa-Hallin verkkosivuilla. Se kokoaa verkkokaupassa ja myymälöissä tehdyt samalle laskulle, joka sitten lähetetään asiakkaalle sähköpostitse kerran kuukaudessa, verkkokauppapäällikkö Tapani Mustonen kertoo.
Mustosen mukaan Kukkaro on tällä hetkellä Halpa-Hallin suosituimpia maksupalveluita verkossa.
– Pitkälti tästä syystä halusimme tuoda maksamisen helppouden myös kivijalkakaupan puolelle.
”Luottoneuvotteluiden käyminen päivittäistavarakaupan maksupäätteellä vie liikaa aikaa”
SOK:n rahoitusjohtaja Juha Ahola kertoo, että muutamissa S-ryhmän kaupoissa kokeiltiin joitakin vuosia sitten laskulla ja osissa maksamista.
– Kyseessä oli Avardan tarjoama palvelu. Se ei kuitenkaan saavuttanut sellaista suosiota, että kokeilua olisi haluttu jatkaa tai ulottaa laajemmalle S-ryhmän kauppoihin.
Aholan mukaan S-ryhmän näkökulmasta luottoneuvotteluiden käyminen päivittäistavarakaupan maksupäätteellä yksinkertaisesti ”vie liikaa aikaa”.
– Parhaiten laskulla tai osissa maksaminen toimii verkkokaupassa ja esimerkiksi elektroniikkaan erikoistuneissa kivijalkaliikkeissä. Ruokaostokset taas eivät ole sellaisia täsmäostoksia, joihin tarvittaisiin erityisiä rahoitusjärjestelyitä. Ne hoituvat kätevimmin joko pankki- tai luottokortilla.
Lasku- ja osamaksuvaihtoehdot tuskin yleistyvät hetimmiten K-ryhmänkään kassoilla.
– Lähtökohtaisesti uuden palvelun pitäisi aina ratkaista jokin ongelma, jotta sen käyttöönotto olisi perusteltua, K-ryhmän kehitysjohtaja Juha Andelin sanoo.
– Seuraamme K-ryhmässä tarkasti asiakkaiden suosimia maksutapoja ja ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei heillä ole merkittäviä maksamiseen liittyviä ongelmia, hän jatkaa.
Andelin myös huomauttaa, että kuluttajien valinnanvara erilaisten maksutapojen suhteen on lisääntynyt merkittävissä määrin viime aikoina.
Mobiilimaksusovellus Mobilepay kelpaa maksuvälineeksi yhä useammassa paikassa. Lähimaksun yläraja puolestaan on nousemassa 50 euroon, mikä lisää maksamisen nopeutta entisestään.
– Valikoiman täydentäminen vielä lasku- ja osamaksuvaihtoehdoilla ei välttämättä ole tässä tilanteessa ajankohtaista, Andelin sanoo.
Vanhan käytännön kierrättämistä uudelleen
Luoton hakeminen kaupan kassalta ei varsinaisesti ole mikään uusi keksintö.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto muistelee, että vielä 1960-luvulla monilla suomalaisilla oli käytössään niin sanottu ”myymälätili”.
– Myymälätili tarkoitti käytännössä pientä muistikirjaa, johon kauppias merkkasi asiakkaiden ostoksia. Ihmiset ostivat ruokaa ja muita hyödykkeitä tietyn aikaa kuusta kauppiaan piikkiin ja sitten – esimerkiksi palkkapäivänä – kuittasivat koko laskun.
Myös Takuusäätiön Juha A. Pantzar on kuulevinaan menneisyyden kaikuja, kun puhutaan kivijalkaliikkeissä tehtyjen ostosten siirtämisestä laskulle tai erissä maksettavaksi.
– Nykyhetkessä kyse on kuitenkin kehityksestä, jossa maksutavat pirstaloituvat ja muuttuvat alati huomaamattomimmiksi.
Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtajan mukaan kivijalkaliikkeessä tehtyjen ostosten maksaminen laskulla ei sinänsä poikkea luottokortilla maksamisesta. Molemmissa tapauksissa oleellista on, että luottoa paitsi annetaan myös käytetään harkiten.
– Laskulle ostaminen ja laskun pilkkominen osamaksuiksi ei juurikaan eroa pikavipin ottamisesta. Kyse on velkaantumisesta. Niinpä en mielelläni näkisi sitä päivää, että joku ostaa ruokaa myymäläkassalta haetulla luotolla.
EDIT: Korjattu Halpa-Hallin verkkokauppapäällikön etunimi oikein: Tapiosta Tapaniksi. Myymäläketjulle maksupalvelun tuottaa Arvato, ei Avarda.
perjantai 9. marraskuuta 2018
09.11.2018 ONNI
Edessä tyhjä sivu täytetään, kirjoittamalla tai piirtämällä, vapaus valita.
Vuosi vaihtuu, edessä tuleva vuosi, suunnittelmat, unelmat täyttää mielen osa jo sovittuja tapahtumia .
Syntymäpäivänäsi ajattelet hetkiä menneitä ja katsot peiliin, huomaat elämän myös kasvoissasi. Tavassasi liikkua, huomaat askeleiden lyhentyneen, ryhdin kumartuneen. Onnellinen, siitä että on olemassa. Ja terve.
Kaikki ne uurteet, jotka kaunistavat kasvojasi, ovat elämäsi varrelta ansaittuja.
Ryppyvoiteetkaan eivät auta enää, vaan tyydyttävä elämään ryppyjen ja uurteiden kanssa.
Ystävät, jotka kulkevat rinnallasi, ovat sydämessäsi, vierailut ja yhteydenpidon ruokkii ystävyyttä, unohtaminen on inhimillistä. Armollinen itselleen, ja myös muille.
Aika ja paikka, kaikella on merkitys, tärkeys olla läsnä. Menemättä jättäminen, tai meneminen , toisista saa sakkoa ja toisissa huomaa tarvitsevansa juuri tätä menoa, tapaamista.
Ajan rajallisuus, elämän rajallisuus, pysäyttää ja mietityttää, mikä elämässä on tärkeintä, rakkaimmat vieläkin enemmän rakkaimpia . Olen todella rikas, ja rakas.
Kaikella omassa elämässämme on suuri tai pieni merkitys, jokin voi olla merkityksetön.
Jokainen meistä päättää kuinka tässä oravanpyörässä juoksee, jättäytyä pois siitä, rauhoittua, ja miettiä mikä on tärkeintä. Juosta pää kolmantena jalkana, vai heittäytyä sohvalle ja katsoa kattoa, ja miettiä unelmia. Rauhoittua. Rentoutua.
Päivä kerrallaan yksi asia pois, ja aikaa itselleen enemmän.
Voimme paremmin. Voin paremmin.
Valintamme .
Elämä on tässä ja nyt . Onni.
Vuosi vaihtuu, edessä tuleva vuosi, suunnittelmat, unelmat täyttää mielen osa jo sovittuja tapahtumia .
Syntymäpäivänäsi ajattelet hetkiä menneitä ja katsot peiliin, huomaat elämän myös kasvoissasi. Tavassasi liikkua, huomaat askeleiden lyhentyneen, ryhdin kumartuneen. Onnellinen, siitä että on olemassa. Ja terve.
Kaikki ne uurteet, jotka kaunistavat kasvojasi, ovat elämäsi varrelta ansaittuja.
Ryppyvoiteetkaan eivät auta enää, vaan tyydyttävä elämään ryppyjen ja uurteiden kanssa.
Ystävät, jotka kulkevat rinnallasi, ovat sydämessäsi, vierailut ja yhteydenpidon ruokkii ystävyyttä, unohtaminen on inhimillistä. Armollinen itselleen, ja myös muille.
Aika ja paikka, kaikella on merkitys, tärkeys olla läsnä. Menemättä jättäminen, tai meneminen , toisista saa sakkoa ja toisissa huomaa tarvitsevansa juuri tätä menoa, tapaamista.
Ajan rajallisuus, elämän rajallisuus, pysäyttää ja mietityttää, mikä elämässä on tärkeintä, rakkaimmat vieläkin enemmän rakkaimpia . Olen todella rikas, ja rakas.
Kaikella omassa elämässämme on suuri tai pieni merkitys, jokin voi olla merkityksetön.
Jokainen meistä päättää kuinka tässä oravanpyörässä juoksee, jättäytyä pois siitä, rauhoittua, ja miettiä mikä on tärkeintä. Juosta pää kolmantena jalkana, vai heittäytyä sohvalle ja katsoa kattoa, ja miettiä unelmia. Rauhoittua. Rentoutua.
Päivä kerrallaan yksi asia pois, ja aikaa itselleen enemmän.
Voimme paremmin. Voin paremmin.
Valintamme .
Elämä on tässä ja nyt . Onni.
09.11.2018 Lähimaksujen yläraja nousee 25 eurosta 50 euroon
KL: Lähimaksujen yläraja nousee 25 eurosta 50 euroon
31.10.2018 klo 22:20
Muutos tulee voimaan ensi vuoden huhtikuussa.
Lähimaksussa ei tarvitse näppäillä pin-koodia. SEPPO KUMMALA
Lähimaksujen yläraja nousee ensi vuoden huhtikuussa nykyisestä 25 eurosta 50 euroon, vahvistaa maksupalveluyritys Nets Finlandin toimitusjohtaja Petri Carpén Kauppalehdelle.
Lähimaksua käytettäessä ei tarvitse näppäillä pin-koodia, vaan maksukorttia vilautetaan kassapäätteen vieressä.
Maksukorttiyhtiöt MasterCard ja Visa sekä pankit haluavat vauhdittaa lähimaksujen yleistymistä, mutta myös maksutapahtumia.
– Kaupan kannalta tämä tarkoittaa, että asiointi kassalla nopeutuu, kun lähimaksua voidaan käyttää useammin, kertoo Carpén.
Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Petri Nikkilä kertoo Kauppalehdelle, että myös kuluttajat ovat toivoneet lähimaksujen ylärajan nostamista.
– Lähimaksamiseen ei ole havaittu liittyvän normaalia suurempaa riskiä, ja koska se joiltain osin jopa vähentää korttimaksamiseen liittyviä riskejä, kuten tunnusluvun urkintaa, pidämme muutosta positiivisena. Teemme Nordeassa parhaillaan valmisteluja rajan nostoon liittyen.
Netsin Carpén kertoo, että lähimaksujen osuus maksutapahtumista on jo 45 prosenttia. Hän uskoo osuuden kasvavan 60-70 prosenttiin, kun ostoksen ylärajaa nostetaan.
Tarkka päivämäärä rajan nostamiselle voi vaihdella pankkien välillä, mutta se tapahtuu noin huhtikuun puolessa välissä.
PEKKA NUMMINEN
31.10.2018 klo 22:20
Muutos tulee voimaan ensi vuoden huhtikuussa.
Lähimaksussa ei tarvitse näppäillä pin-koodia. SEPPO KUMMALA
Lähimaksujen yläraja nousee ensi vuoden huhtikuussa nykyisestä 25 eurosta 50 euroon, vahvistaa maksupalveluyritys Nets Finlandin toimitusjohtaja Petri Carpén Kauppalehdelle.
Lähimaksua käytettäessä ei tarvitse näppäillä pin-koodia, vaan maksukorttia vilautetaan kassapäätteen vieressä.
Maksukorttiyhtiöt MasterCard ja Visa sekä pankit haluavat vauhdittaa lähimaksujen yleistymistä, mutta myös maksutapahtumia.
– Kaupan kannalta tämä tarkoittaa, että asiointi kassalla nopeutuu, kun lähimaksua voidaan käyttää useammin, kertoo Carpén.
Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Petri Nikkilä kertoo Kauppalehdelle, että myös kuluttajat ovat toivoneet lähimaksujen ylärajan nostamista.
– Lähimaksamiseen ei ole havaittu liittyvän normaalia suurempaa riskiä, ja koska se joiltain osin jopa vähentää korttimaksamiseen liittyviä riskejä, kuten tunnusluvun urkintaa, pidämme muutosta positiivisena. Teemme Nordeassa parhaillaan valmisteluja rajan nostoon liittyen.
Netsin Carpén kertoo, että lähimaksujen osuus maksutapahtumista on jo 45 prosenttia. Hän uskoo osuuden kasvavan 60-70 prosenttiin, kun ostoksen ylärajaa nostetaan.
Tarkka päivämäärä rajan nostamiselle voi vaihdella pankkien välillä, mutta se tapahtuu noin huhtikuun puolessa välissä.
PEKKA NUMMINEN
09.11.2018 VALTIONKONTTORI Maksuvapausasiat -> Maksuvapaiden hakeminen
Oletko joskus ollut yrittäjä ja sinut on tuomittu maksamaan valtiolle veroja?
Velallisen epärehellisyys tai avunannosta piilottamiseen.
Jos aikaa on kulunut suhteettoman kauan, olet ainoa maksaja yhteisvastuullisesta velasta, niin anokaa maksuvapautusta Valtionkonttorista.
Maksuvapautusasiat
Maksamattomasta valtiolle tulevasta maksusta tai korvauksesta on mahdollista saada maksuvapautus joko kokonaan tai osittain. Vapautus voidaan myöntää, jos se ei loukkaa valtion etua tai jos maksun tai korvauksen periminen olisi ilmeisen kohtuutonta.
Maksuvapautushakemukset käsittelee Valtiokonttori, ja ne ratkaistaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Lähtökohtana on, että vapautuksen myöntäminen edellyttää erityisiä perusteita. Vapautuksen myöntäminen perustuu maksuvapautuslakiin (529/1980) ja -asetukseen (530/1980).
Maksuvapautuslakia sovelletaan vain valtion saataviin, ja se koskee kaikkia valtiolle tulevia maksamattomia ja perittävissä olevia maksuja tai korvauksia. Poikkeuksen muodostavat sellaiset valtion saatavat, joista on erikseen säädetty, että toimivalta vapautuksen myöntämiseen on jollakin muulla viranomaisella kuin Valtiokonttorilla (esimerkiksi veronkantolaki 7a luku ja elatustukilaki 21 §).
Valtiokonttori voi myös vapauttaa valtion palveluksessa olevan henkilön kokonaan tai osittain korvaamasta vahinkoa, jonka tämä on aiheuttanut valtiolle.
Huom! Älä lähetä Valtiokonttoriin enää 21.2.2018 jälkeen alkuperäisiä asiakirjoja maksuvapautushakemuksen liitteinä. Muunnamme kaikki meille lähetetyt maksuvapautusasioihin liittyvät asiakirjat sähköiseen muotoon ja säilytämme ne sähköisinä tallenteina. Digitoinnin yhteydessä paperiset asiakirjat hävitetään.
Hyödyllisiä linkkejä:
Kirkon diakoniarahasto
Kuluttajavirasto: Etsi oma talous- ja velkaneuvojasi
Takuu-Säätiö
Velkakierre.com
Miten maksuvapautusta haetaan?
Maksuvapautusta voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella tai lomakkeella, jonka voi tulostaa alla olevan linkin kautta tai pyytää Valtiokonttorista.
PDF Hakemuslomake
Hakemukseen on liitettävä muun muassa selvitys hakijan taloudellisesta asemasta ja niistä seikoista, joilla hakemusta perustellaan. Lisäksi hakemuksen mukana on toimitettava jäljennös asiakirjoista, joihin maksu- tai korvausvelvollisuus perustuu (maksuvapautusasetus 2 §).
Huom! Älä lähetä Valtiokonttoriin enää 21.2.2018 jälkeen alkuperäisiä asiakirjoja maksuvapautushakemuksen liitteinä. Muunnamme kaikki meille lähetetyt maksuvapautusasioihin liittyvät asiakirjat sähköiseen muotoon ja säilytämme ne sähköisinä tallenteina. Digitoinnin yhteydessä paperiset asiakirjat hävitetään.
Hakemukseen liitetään tapauskohtaisesti seuraavat asiakirjat:
jäljennös asiakirjoista, joihin maksu- tai korvausvelvollisuus perustuu
hakijan ja hänen puolisonsa verotustodistukset kolmelta viimeiseltä vuodelta
hakijan ja hänen puolisonsa viimeisin palkkatodistus
selvitys yrittäjätuloista, eläketuloista, työttömyyspäivärahasta ja muista tuloista
selvitys hakijan varallisuudesta
selvitys muista veloista (ilmettävä jäljellä oleva velka ja kuukausierä)
selvitys asumismenoista ja asumistuesta
selvitys mahdollisesta elatusapupäätöksestä
selvitys sairaudesta (lääkärinlausunto), työttömyydestä, työkyvyttömyydestä tai muista sellaisista seikoista, joilla on merkitystä hakemuksen kannalta
selvitys poikkeuksellisen suurista sairausmenoista
muu selvitys, jolla saattaa olla vaikutusta asian käsittelyssä.
Liitteiden tulee olla mahdollisimman uusia.
Hakemus lähetetään Valtiokonttoriin tai vaihtoehtoisesti perivälle viranomaiselle (esimerkiksi Verohallinto tai Oikeusrekisterikeskus), joka liittää oheen oman lausuntonsa ja lähettää hakemuksen edelleen Valtiokonttorille.
Maksuvapautusasioiden yhteystiedot:
Postiosoite:
Valtiokonttori
Maksuvapautusasiat
PL 400
00054 VALTIOKONTTORI
Puhelin:
0295 50 2000 / maksuvapautusasiat
Fax:
0295 50 3333
(lisätiedoksi merkintä ”Maksuvapautusasiat”)
Sähköposti:
maksuvapautus(at)valtiokonttori.fi
(Emme suosittele arkaluontoisen materiaalin lähettämistä suojaamattomassa sähköpostissa.)
keskiviikko 7. marraskuuta 2018
07.11.2018 Suomi.fi / tietoa ja palveluja kansalaisten tarpeisiin
Suomi.fi
Parisuhde
Lapsen saaminen ja hoito
Perheen kriisitilanteet
Perheiden tukeminen
Nuorten palvelut
Läheisen kuolema
Sosiaalinen turva
Asumispalvelut
Vammaisten palvelut
Ikääntyneiden palvelut
Toimeentulon tukeminen
Edunvalvonta
Sosiaalipalvelujen neuvonta ja vapaaehtoistoiminta
Terveys ja sairaanhoito
Terveyden ylläpitäminen
Sairastaminen
Ravitsemus ja elintarvikkeet
Kuntoutus
Päihteet ja mielenterveys
Terveyspalvelujen neuvonta ja vapaaehtoistoiminta
Opetus ja koulutus
Esiopetus ja koulunkäynti
Opiskelu
Opiskelijan toimeentulo ja sosiaalinen tuki
Tiede ja tutkimus
Työelämä ja työttömyys
Työnhaku ja urasuunnittelu
Työelämän säännöt
Työkyky ja työsuojelu
Työttömyys
Asuminen ja rakentaminen
Asunnon hankinta
Rakentaminen ja kiinteistöt
Kiinteistön kunnossapito ja jätehuolto
Muuttaminen ja väestötiedot
Oikeudet ja velvollisuudet
Perusoikeudet ja vaikuttaminen
Lainsäädäntö ja oikeusturva
Oikeudenkäynti- ja rikosasiat
Turvallisuus ja järjestys
Tieto- ja hallintopalvelut
Talouden hoitaminen
Oman talouden suunnittelu
Eläkkeet
Verotus ja julkinen talous
Kuluttajansuoja
Maahan- ja maastamuutto
Maahanmuutto
Muuttaminen Suomesta
Ulkomailla asuminen
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjastot
Kulttuuri
Liikunta ja ulkoilu
Viestintä
Ympäristö
Ympäristönsuojelu
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Lemmikki- ja harraste-eläimet
Liikenne ja matkustaminen
Liikenne
Kartat
Matkustaminen
Asioi helposti ja joustavasti
Viesti viranomaisten kanssa
Vastaanota viranomaisten viestit ja päätökset sähköisesti.
Vastaa tai toimita viranomaisille lisätietoja.
Nyt myös mobiilisovelluksessa!
Viestit
Asioi yrityksen tai henkilön puolesta
Valtuuta toinen asioimaan puolestasi tai pyydä valtuutusta asioida toisen puolesta.
Valtuudet
Tarkista tietosi eri rekistereissä
Tarkista, mitä tietoja sinusta on eri viranomaisten rekistereissä. Saat ohjeet, kuinka muutat rekisteritietojasi, jos huomaat niissä virheitä.
Rekisterit
Verohallinto
Kaksi eri Suomi.fi-valtuutta
Veroasioiden hoitamiseen on olemassa kaksi valtuutta: veroasioiden hoito ja veroilmoittaminen.
Veroasioiden hoito -valtuus oikeuttaa valtuutetun hoitamaan kaikkia veroasioita valtuuttajan puolesta kaikissa Verohallinnon asiointikanavissa. Huomaa, että kun valtuutus on tehty, asianhoitaja voi nähdä, korjata tai ilmoittaa valtuuttajan kaikkia verotustietoja. OmaVerossa näkyvien tietojen kokonaisuus riippuu siitä, onko valtuuttaja yksityishenkilö, elinkeinonharjoittaja vai yhtiö.
Myös oikaisuvaatimuksiin annetut Verohallinnon ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä erilaiset ennakkoratkaisut ja oikaisuvaatimukset näkyvät OmaVerossa.
Veroilmoittaminen-valtuutuksella asianhoitaja voi antaa valtuuttajan puolesta vain veroilmoituksia ja muita veroasioiden hoitoon liittyviä ilmoituksia. Valtuutusta ei voi käyttää kaikissa asiointikanavissa, esimerkiksi OmaVero-palvelussa.
Katso-valtuudet toimivat Suomi.fi-valtuuksien rinnalla vuoden 2019 loppuun saakka. Myös Katso-tunniste toimii tunnistautumisvälineenä Verohallinnon palveluihin.
Tietoa ja palveluja kansalaisten tarpeisiin
Ohjeet ja tuki
Parisuhde ja perheParisuhde
Lapsen saaminen ja hoito
Perheen kriisitilanteet
Perheiden tukeminen
Nuorten palvelut
Läheisen kuolema
Sosiaalinen turva
Asumispalvelut
Vammaisten palvelut
Ikääntyneiden palvelut
Toimeentulon tukeminen
Edunvalvonta
Sosiaalipalvelujen neuvonta ja vapaaehtoistoiminta
Terveys ja sairaanhoito
Terveyden ylläpitäminen
Sairastaminen
Ravitsemus ja elintarvikkeet
Kuntoutus
Päihteet ja mielenterveys
Terveyspalvelujen neuvonta ja vapaaehtoistoiminta
Opetus ja koulutus
Esiopetus ja koulunkäynti
Opiskelu
Opiskelijan toimeentulo ja sosiaalinen tuki
Tiede ja tutkimus
Työelämä ja työttömyys
Työnhaku ja urasuunnittelu
Työelämän säännöt
Työkyky ja työsuojelu
Työttömyys
Asuminen ja rakentaminen
Asunnon hankinta
Rakentaminen ja kiinteistöt
Kiinteistön kunnossapito ja jätehuolto
Muuttaminen ja väestötiedot
Oikeudet ja velvollisuudet
Perusoikeudet ja vaikuttaminen
Lainsäädäntö ja oikeusturva
Oikeudenkäynti- ja rikosasiat
Turvallisuus ja järjestys
Tieto- ja hallintopalvelut
Talouden hoitaminen
Oman talouden suunnittelu
Eläkkeet
Verotus ja julkinen talous
Kuluttajansuoja
Maahan- ja maastamuutto
Maahanmuutto
Muuttaminen Suomesta
Ulkomailla asuminen
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjastot
Kulttuuri
Liikunta ja ulkoilu
Viestintä
Ympäristö
Ympäristönsuojelu
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Lemmikki- ja harraste-eläimet
Liikenne ja matkustaminen
Liikenne
Kartat
Matkustaminen
Asioi helposti ja joustavasti
Viesti viranomaisten kanssa
Vastaanota viranomaisten viestit ja päätökset sähköisesti.
Vastaa tai toimita viranomaisille lisätietoja.
Nyt myös mobiilisovelluksessa!
Viestit
Asioi yrityksen tai henkilön puolesta
Valtuuta toinen asioimaan puolestasi tai pyydä valtuutusta asioida toisen puolesta.
Valtuudet
Tarkista tietosi eri rekistereissä
Tarkista, mitä tietoja sinusta on eri viranomaisten rekistereissä. Saat ohjeet, kuinka muutat rekisteritietojasi, jos huomaat niissä virheitä.
Rekisterit
Verohallinto
Kaksi eri Suomi.fi-valtuutta
Veroasioiden hoitamiseen on olemassa kaksi valtuutta: veroasioiden hoito ja veroilmoittaminen.
Veroasioiden hoito -valtuus oikeuttaa valtuutetun hoitamaan kaikkia veroasioita valtuuttajan puolesta kaikissa Verohallinnon asiointikanavissa. Huomaa, että kun valtuutus on tehty, asianhoitaja voi nähdä, korjata tai ilmoittaa valtuuttajan kaikkia verotustietoja. OmaVerossa näkyvien tietojen kokonaisuus riippuu siitä, onko valtuuttaja yksityishenkilö, elinkeinonharjoittaja vai yhtiö.
Myös oikaisuvaatimuksiin annetut Verohallinnon ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä erilaiset ennakkoratkaisut ja oikaisuvaatimukset näkyvät OmaVerossa.
Veroilmoittaminen-valtuutuksella asianhoitaja voi antaa valtuuttajan puolesta vain veroilmoituksia ja muita veroasioiden hoitoon liittyviä ilmoituksia. Valtuutusta ei voi käyttää kaikissa asiointikanavissa, esimerkiksi OmaVero-palvelussa.
Katso-valtuudet toimivat Suomi.fi-valtuuksien rinnalla vuoden 2019 loppuun saakka. Myös Katso-tunniste toimii tunnistautumisvälineenä Verohallinnon palveluihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...
