perjantai 29. kesäkuuta 2018

29.06.2018 Suomalaiset ottavat yhä enemmän kulutusluottoa – vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin toukokuussa ennätysmäärä

Suomalaiset ottavat yhä enemmän kulutusluottoa – vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin toukokuussa ennätysmäärä

Suomen Pankin lukuihin sisältyvät suomalaisilta ja Suomessa toimivilta luottolaitoksilta otetut lainat. Niiden osuudeksi kulutusluottokannasta arvioidaan noin 80 prosenttia.

 
Toukokuun lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli kulutusluottoja yhteensä 15,5 miljardin euron arvosta. Kulutusluottojen määrä on ollut kasvussa koko 2010-luvun ajan. (KUVA: MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA)
Anu-Elina Ervasti HS
Julkaistu: 29.6. 16:54

SUOMALAISET kotitaloudet nostivat alkuvuonna 2018 aiempaa enemmän vakuudettomia kulutusluottoja suomalaisilta luottolaitoksilta, kertoo Suomen Pankki tiedotteessaan. Tammi–toukokuussa tällaisia luottoja nostettiin yli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Lainaa otettiin vilkkaasti etenkin toukokuussa. Silloin uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin ennätysmäärä, 264 miljoonaa euroa.

Uusien luottojen keskikorko oli toukokuussa 5,7 prosenttia. Luku on vuoden aikana noussut noin 0,5 prosenttiyksikköä, tiedotteessa kerrotaan. Vakuudettomiin kulutusluottoihin erikoistuneiden yhtiöiden korot ovat tyypillisesti korkeampia kuin liikepankkien.

SEKÄ vakuudettomien että vakuudellisten kulutusluottojen lainakanta on ollut kasvussa koko 2010-luvun ajan. Suomen Pankin mukaan vakuudettomien kulutusluottojen vuosikasvuvauhti kiihtyi toukokuussa lähes yhdeksään prosenttiin.

Suomen Pankki ei kerää tietoja siitä, mihin kulutusluottoja käytetään tai mistä niiden kasvanut suosio johtuu. Vakuudettomien kulutusluottojen tarjonta on kuitenkin viime aikoina lisääntynyt. HS uutisoi viime vuonna, että esimerkiksi useat norjalaiset kulutusluottoyhtiöt olivat hiljattain aloittaneet luottojen myynnin Suomessa.

Suomen Pankin ekonomisti Olli Tuomikoski arvioi HS:lle, että yksi taustatekijä voi olla myös suomalaisten vahvistunut luottamus omaan talouteensa.

SUOMEN Pankin lukuihin sisältyvät suomalaisilta ja Suomessa toimivilta luottolaitoksilta otetut lainat. Näiden lisäksi kulutusluottoja voi ottaa esimerkiksi rajan yli lainaavilta luottolaitoksilta – tällainen on vaikkapa Suomeen pari vuotta sitten rantautunut Bank Norwegian – tai pankkiryhmien rahoituslaitoksilta.

Niiden osuus koko kulutusluottokannasta on parikymmentä prosenttia, Tuomikoski arvioi.

”Rajan yli lainaavien luottolaitosten osuus on kasvanut aika lailla viime vuosien aikana, mutta niitä ei tällä hetkellä oikein tilastoida, vaan tiedot perustuvat niiden itsensä julkaisemiin neljännesvuosikatsauksiin ja tilintarkastustietoihin”, hän sanoo.

Luvut eivät sisällä myöskään tili- tai korttiluottoja. Sen sijaan mukana ovat vakuusvajeelliset kulutusluotot, joista vaadittava vakuus ei kata lainan pääomaa.

Myös uusien asuntolainojen määrä kasvoi hieman alkuvuoden aikana. Toukokuun lopussa kotitalouksien lainoista oli kulutusluottoja yhteensä 15,5 miljardia ja muita lainoja 16,7 miljardia euroa.

KOTITALOUKSIEN velkaantuminen on viime aikoina kasvanut voimakkaasti. Kulutusluotoista etenkin vakuudettomien pienlainojen, niin sanottujen pikavippien, suosio on herättänyt myös huolia ylivelkaantumisesta.

Oikeusministeriö valmisteleekin parhaillaan tiukennuksia pikavippien säätelyyn. Vuonna 2013 asetettiin korkokatto alle 2 000 euron luotoille, ja nyt harkinnassa on myös suurempia luottoja koskeva korkokatto.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi keväällä, että myös luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta aiotaan kiristää. Lisäksi selvityksessä on niin sanotun positiivisen luottorekisterin perustaminen. Sellaiseen kerättäisiin tietoa siitä, kuinka paljon luotonhakijoilla on lainoja yhteensä.

torstai 28. kesäkuuta 2018

28.06.2018 Kela hukkumassa toimeentulotukihakemuksiin – aktiivimalli ja kallis asuminen lisänneet hakemuksia ennätyksellisen paljon

Kela hukkumassa toimeentulotukihakemuksiin – aktiivimalli ja kallis asuminen lisänneet hakemuksia ennätyksellisen paljon

Jos työtön ei täytä aktiivimallin ehtoja, työttömyyskorvaus pienenee, ja moni hakee toimeentulotukea Kelasta. Myös korkeat asumiskustannukset ajavat ihmisiä toimeentulotukiluukulle.

Toimeentulotuki28.6.2018 klo 17:34
Raha Euro kolikoita.
Lisääntynyt toimeentulotuen hakemusten määrä ei automaattisesti tarkoita, että myös tuen maksu lisääntyisi.AOP

Tänä kesänä Kela on saanut ennätäysmäärän toimeentulotukihakemuksia. Tällä viikolla hakemuksia on käsiteltävänä enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin sen puolentoista vuoden aikana, jolloin Kela on käsitellyt toimeentulotukihakemuksia.

– Kelaan on tullut kymmeniä tuhansia toimeentulotuen hakemuksia kesäkuussa, joten syväanalyysiä me emme ole ehtineet tekemään, mutta ihan selkeästi aktiivimalli näkyy hakemusten määrässä, sanoo Kelan Eteläisen vakuutuspiirin johtaja Antti Jussila.

– Kun aktiivimallin seurauksena työttömyysturvaa leikataan, niin näyttää siltä, että joissakin tapauksissa lähdetään hakemaan toimeentulotuesta kompensaatiota tai toimeentulotuen tarkistusta, hän sanoo.

Uusista hakemuksista hylätään 40 prosenttia

Hakemusten ennätyksellisestä määrästä ei voi kuitenkaan päätellä sitä, onko aktiivimalli lisännyt toimeentulotuen maksamista: peräti 40 prosenttia uusista toimeentulotukihakemuksista hylätään. Keskimäärin hylkyprosentti Jussilan mukaan on noin 20.

Osittain loppukevään ja kesän ruuhkaa on lisännyt oppilaitoksista valmistuneiden ja opiskelijoiden hakemusten määrän lisääntyminen, mutta se ei yksin selitä ilmiötä, koska viime kesänä näin pahaa hakemusten tulvaa ei ollut.

Myös korkeat asumiskustannukset lisäävät toimeentulotukihakemuksia erityisesti pääkaupunkiseudulla.

– Isoissa kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asumisen kalleus ajaa ihmisiä hakemaan toimeentulotukea. Toimeentulotuki on tyypillisesti asumistuen jatkoa eli jos yleinen asumistuki ei riitä, niin silloin haetaan toimeentulotukea, sanoo Jussila.

Kelan eteläinen vakutuuspiiri tekee 40 prosenttia koko valtakunnan toimeentulotukipäätöksistä.

Hakemusten käsittely viivästynyt – Kela lupaa nyt päätökset viikossa

Kesäkuussa pahimman ruuhkapiikin aikaan Kela ehti käsitellä 85 prosenttia hakemuksista lain määräämän seitsemän päivän aikana. Syynä on hakemusten valtaisa määrä, mutta osittain hakemusten käsittelyä on hankaloittanut Kelan työntekijöiden kesäloma-aika.

Pääosan viivästyneistä päätöksistä Kela on tehnyt kahdeksantena päivänä.

– Koska tällä viikolla hakemusten määrässä on tehty jälleen uusi ennätys, niin me teemme erilaisia työjärjestelyjä, jotta saamme käsiteltyä kaikki hakemukset ajallaan.

Jussila korostaa, että kiireelliset hakemukset Kela pystyy käsittelemään aina ajallaan.

– Kiireellisen toimeentulotuen me maksamme yhden päivän kuluessa eli jos tilanne on niin haastava, että henkilö tarvitsee päätöksen ja mahdollisen maksusitoumuksen heti, niin me kyllä pystymme sen hoitamaan.

28.06.2018 Tällainen on ”aktiivimalli kakkonen”: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa - ensin tulee muistutus, sitten pitenevät karenssit


Uutiset | Politiikka

Tällainen on ”aktiivimalli kakkonen”: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa - ensin tulee muistutus, sitten pitenevät karenssit

Tänään klo 10:21
Jatkossa työttömän työnhakijan on raportoitava hakemistaan työpaikoista kuukauden välein verkkopalveluun.

Työministeri Jari Lindström (sin) esitteli torstaina omatoimisen työnhaun mallin, jota on kutsuttu myös "aktiivimalli kakkoseksi".

Mallissa työtön ilmoittautuu ensin työnhakijaksi lähtökohtaisesti verkkopalvelussa, mutta tarvittaessa muistakin tavoista voidaan sopia maakunnan tai palveluntarjoajan kanssa. Työnhakijalle laaditaan työllistymissuunnitelma 14 päivän kuluessa työnhaun alkamisesta.

Työttömien tulee hakea lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta tapauskohtaisesti velvoite voi olla pienempikin riippuen alueellisesta työtilanteesta, työnhakijaan liittyvistä syistä tai ammattisuojasta. Nykyisinkään työttömän ei tarvitse hakea muita kuin oman alan töitä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana.

Lindströmin mukaan haettavien paikkojen joukossa voi olla enintään yksi yksilöity työpaikka, jonka hakemista ei voi korvata vapaavalintaisella hakemisella.

Kuukausittainen raportointi
Työttömän tulee raportoida hakemistaan paikoista kuukauden välein verkkopalveluun. Mikäli verkkoraportointiin ei ole taitoja, Lindströmin mukaan maakunnan tai palveluntarjoajan tulisi tarjota muita mahdollisuuksia raportointiin. Muita tapoja voisivat olla esimerkiksi puhelinraportointi tai paikan päällä raportointi.

Työttömän tulisi hakea paikkoja, joita hänen on realistista saada. Mikäli havaittaisiin "hakemustehtailua", työtön menettäisi toistaiseksi mahdollisuutensa valita, mitä työpaikkoja hän hakee. Maakunta voisi tällöin määrätä työllistymissuunnitelmassa, mitä paikkoja työttömän on haettava.

Tarkoituksenmukaisten paikkojen hakemista valvotaan Lindströmin mukaan verkkopalvelun ja työttömien haastattelujen kautta. Ministeri vakuuttaa, että "Ei me heti rynnätä kimppuun pakottamaan ihmisiä tekemään jotakin."

- Kaikestahan jää jälki, mitä hän on verkossa tehnyt ja toiminut. Siinä vaiheessa muistutetaan tai puututaan ja tulee jopa velvoittavuutta, jos ei homma muuten onnistu, Lindström totesi.

Lindström kuvailee, että kyseessä on nyt "luottamusloikka" eli työtön on jatkossa vastuussa työpaikkojen hakemisesta.

- Hyvin pitkälle on tarkoitus luottaa siihen, että työnhakija on tosissaan hakenut paikkoja ja ilmoittaa verkossa niistä, Lindström totesi.
Työministeri Jari Lindström esitteli omatoimisen työnhaun mallia.

Työministeri Jari Lindström esitteli omatoimisen työnhaun mallia. HANNA GRÅSTEN


Asteittain pitenevät karenssit
Hakemusten lähettämisen lisäksi työmahdollisuuksien hakemiseksi laskettaisiin yhteydenotto työnantajaan, osallistuminen rekrytointitapahtumaan tai se, että ilmoittautuu vuokratyönvälitystä tarjoavan yrityksen rekisteriin. Myös esimerkiksi yrittäjän osallistuminen tarjouskilpailuun laskettaisiin työmahdollisuuksien hakemiseksi.

Ensimmäisestä hakemisvelvoitteen laiminlyömisestä seuraisi muistutus. Mikäli seuraavankaan kuukauden aikana ei täytä velvoitetta, seuraisi 10 päivän karenssi. Kolmannesta rikkeestä tulisi 20 päivän karenssi ja neljännestä työssäolovelvoite. Varmasta työpaikasta kieltäytymisestä (koskisi vain vähintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä) seuraisi 90 päivän karenssi, jolloin ei makseta työttömyysetuutta.

Nykyisin jo ensimmäisestä velvoitteen laiminlyömisestä voi seurata 30 tai 60 päivän suuruinen karenssi. Omatoimisen työnhaun mallin astuessa voimaan poistuisivat nykyiset karenssit, joita työttömälle on voitu asettaa muun muassa tarjotun työn hakematta jättämisestä, työllistymissuunnitelman toteuttamatta jättämisestä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisestä.

Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth kertoo, ettei kaikkia mallin yksityiskohtia ei ole vielä mietitty, mutta tarkoituksena on, että muistutus olisi verkkopalvelussa nähtävänä ja siitä lähetettäisiin myös kotiin kirje.


Lindstömin mukaan muistutuksen antamisen yhteydessä ei kysytä hakematta jättämisen syystä, vaan sen on tarkoitus olla "herätys" työttömälle työttömyysetuuden vastikkeellisuudesta. Lindström korostaa, että muistutus hyödyttää niitä työttömiä, jotka ovat tehneet jonkin virheen raportoinnissa tai unohtaneet sen.

Päällekkäisiä velvoitteita?
Työmarkkinajärjestöt, kuten SAK, ovat kritisoineet hallitusta siitä, että se asettaa sekavanolosia ja päällekkäisiä velvoitteita työttömille ensin aktiivimallilla ja sitten omatoimisen työnhaun mallilla. Lindström vakuutti torstaina, ettei päällekäisyyksiä synny.

Lindströmin mukaan kuvio menee niin, että työnhakijan jätettyä hakematta työmahdollisuuksia, hänelle tulee ensin muistutus ja sitten karenssi, jolloin ei makseta työttömyysetuutta. Kun karenssi on päättynyt, aktiivimallin kolmen kuukauden tarkastelujakso alkaisi alusta eli etuutta maksettaisiin normaalin suuruisena.

- Jos ei edes yritä hakea, saa karenssin tai työssäolovelvoitteen. Jos ei onnistu pyrkimyksissään, etuuden määrää leikataan aktiivimallin mukaisesti, Lindström sanoi.

Aktiivimallissa työttömyysetuuden määrää leikataan 4,65 prosenttia kolmeksi kuukaudeksi, mikäli työtön työnhakija ei ole osoittanut aktiivisuuttaan olemalla 18 tuntia palkkatöissä, viisi päivää TE-toimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa tai tienaamalla 241 euroa yritystoiminnalla kolmen kuukauden tarkastelujaksolla.

Lindström lupaa, että työttömät työnhakijat saavat jatkossa paremmin tietoa siitä, mitä kaikkea heiltä edellytetään. Hän vakuuttaa, ettei päällekkäisiä sanktioita tule.

- Aktiivimallin tiedottamisessa me epäonnistuttiin kyllä totaalisesti ja se lähti aivan väärille urille tiedottamisen kannalta, hän toteaa Iltalehdelle.

Lindström kehottaa kansalaisia tutustumaan omatoimisen työnhaun malliin työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Yksityiset toimijat mukaan
Työllistymissuunnitelman voisi laatia jatkossa myös yksityinen yritys, joka saisi myös seurata suunnitelman toteuttamista. Sanktioita voisi kuitenkin määrätä vain viranomainen.

Vanhemman hallitussihteerin Timo Melingin mukaan perustuslain näkökulmasta ei ole ongelmallista, että yksityinen palveluntuottaja laatisi työnhakijaa velvoittavia suunnitelmia.

- Se, että missä kohtaa tulee työttömyysturvaseuraamuksia, on perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä ja se kuuluu aina viranomaiselle.

Palveluntuottaja voi siis Melingin mukaan seurata työllistymissuunnitelman toteutumista, mutta mikäli ilmenee jotain sellaista, mikä voi vaikuttaa työttömyysturvaoikeuteen, asian selvittäminen tästä eteenpäin olisi viranomaistoimintaa eli maakunnan vastuulla.

Eduskuntaan jo syksyllä
Hallitus esitteli omatoimisen työnhaun mallin ensimmäisen version jo vuosi sitten, mutta se palautettiin valmisteluun kovan kritiikin jälkeen. Kahden edeltävän viikon aikana hallitus on keskustellut korjatusta mallista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lindströmin mukaan "esitys ei ole yksimielinen". Esimerkiksi STTK ja SAK ovat mallia kohtaan kriittisiä.

Hallitus lähettää mallin esitysluonnoksen lausuntokierrokselle tällä viikolla. Lausuntoaika päättyy elokuussa, jonka jälkeen siihen tehdään mahdollisia muutoksia. Lindströmin mukaan esitystä on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syysistuntokaudella.

Maakunnat olisivat päävastuussa omatoimisen työnhaun mallin toteuttamisesta, joten Lindströmin mukaan malli voi astua voimaan vasta, kun maakunnat on perustettu. Hallitus ilmoitti tällä viikolla, että sote- ja maakuntauudistusten voimaantulo lykkääntyy vuodella eli vuoden 2021 alkuun.

Hallituksella ei ole tässä vaiheessa arvioita mallin työllisyys- tai kustannusvaikutuksista.

HANNA GRÅSTEN

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

27.06.2018 Sosiaalinen luotto voi pelastaa kalliilta pikavipiltä – Äänekoski lähtee mukaan sosiaalisen luototuksen tarjoamiseen

Sosiaalinen luotto voi pelastaa kalliilta pikavipiltä – Äänekoski lähtee mukaan sosiaalisen luototuksen tarjoamiseen

26.06.2018 17:11



Perustuvalautakunta viimeisteli valtuuston päätöksen ottaa Äänekoskella käyttöön sosiaalinen luototus. Järjestelmä starttaa syyskuun alussa.




Sosiaalinen luototus perustuu lakiin sosiaalisesta luototuksesta. Lain pykälän mukaan sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista.

– Työttömien keskusjärjestö on ollut vahvasti vaikuttamassa lainsäädäntöön, jossa oli selkeä aukko täytettäväksi. Olen iloinen, että Äänekoski ottaa käyttöön sosiaalisen luototuksen – vihdon ja viimein, Sirpa Martins sanoo.

Martins tietää, millaisessa pattitilanteeseen saatetaan joutua, kun ei saa toimeentulotukea, ei edes sitä harkinnanvaraistakaan.

– Sillon on vaarana ajautua taloudelliseen umpikujaan. Pahimmassa tapauksessa lähdetään purkamaan tukalaa tilannetta pikavippien avulla. Uskon, että sosiaalisen luototuksen turvin saadaan moni kohtalon kierre kiinni ja katkaistua, Martins sanoo ja muistuttaa, ettei järjestelmää tule nähdä menoeränä kaupungille.

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää henkilöille, joiden kotikunta on Äänekoski. Sosiaalista luottoa myönnetään Äänekosken kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston varojen puitteissa. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä luoton saajalle annetaan tiedot kunnan määrittelemistä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista kirjallisena.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta saada muuta luottoa esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai luottohäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttää hakijalta maksuvaraa maksaa luotto takaisin lähinnä pysyväisluonteisen tulolähteen, esimerkiksi työtulon tai eläkkeen perusteella.

Sosiaalinen luototus on Keski-Suomessa käytössä Jyväskylän kaupungissa ja Toivakan kunnassa. Äänekoskelle valmisteltu toimintaohje noudattaa pitkälle maakunnassa käytössä olevia periaatteita, mikä on tarkoituksenmukaista palvelujen yhteensovittamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

maanantai 25. kesäkuuta 2018

25.06.2018 AVI haluaa Hämeenlinnalta selvitystä toimeentulotuen ongelmista

AVI haluaa Hämeenlinnalta selvitystä toimeentulotuen ongelmista

Hämeenlinnan toimeentulotuen asiakkaiden virta seurakunnan diakonian avun suojiin on Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan poikkeuksellista.

Hämeenlinna21.6.2018 klo 14:49
 Mies ojentaa kahdenkymmenen euron seteliä.
Diakonia on antanut pieniä avustustuksia avuntarvitsijoille Hämeenlinnassa.Henrietta Hassinen / Yle

Jaa artikkeli Twitterissä
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulon käsittelyssä Hämeenlinnassa on ollut lain vastaisia viiveitä alkuvuodesta 2018.

Etelä-Suomen AVI on kiinnittänyt huomiota siihen, että joka kymmenes asiakas on esimerkiksi huhtikuussa 2018 saanut odottaa Hämeenlinnan kaupungin avustuspäätöstä yli lain salliman seitsemän arkipäivän.

Tulemme puuttumaan tähän jo kesän aikana.
Sari Luukko

AVI harkitseekin asiaan puuttumista, lähinnä siis kyselyä Hämeenlinnan kaupungille, mitä asiassa aiotaan tehdä, jotta täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyssä olevat viiveet saadaan lainmukaisiksi.

– On asiakkaita, joilla on Kelan myöntämä perustoimeentulotuki, mutta jotka joutuvat odottamaan sallittua pitempään lisätuen ratkaisua kaupungilta. Tulemme puuttumaan tähän jo kesän aikana, sanoo AVI:n ylitarkastaja Sari Luukko.

Toimeentulotukeen oikeutettujen määrä jyrkässä kasvussa
Perustoimeentulotukeen oikeutettuja oli vuoden 2017 lopussa Hämeenlinnassa yli 4 100. Vuodesta 2016 perustoimeentulotukeen oikeutettujen määrä on kasvanut yli tuhannella asiakkaalla Hämeenlinnassa vuodessa.

Kasvu on hyvin jyrkkä eli 35 prosenttia, tieto ilmenee Sosiaaliasiamiehen raportista vuodelta 2017. Myös Riihimäellä toimeentulotukeen oikeutettujen määrän kasvu on poikkeuksellisen suuri eli yli 20 prosenttia vuodessa.

Sosiaalihuollon ylitarkastaja pitää hyvänä sitä, että Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala on vakuuttanut, että asiakkaat tulevat autetuiksi. Ongelmat ovat silti jatkuneet Hämeenlinnassa turhan pitkään: perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelalle 2017 alusta ja viranomaisten yhteys tökkii edelleen.

– Jos toimeentulotuen asiakasmäärät ovat kasvaneet jyrkästi, kyllä Hämeenlinnan pitäisi itsekin vastata asiaan henkilöstömäärän lisäyksillä sosiaalitoimeen, kuten Kelankin omaan työhönsä, painottaa ylitarkastaja Luukko Etelä-Suomen AVI:sta.

AVI arvostaa diakoniaa, mutta vastuu kuuluu kunnalle ja Kelalle
Toimeentulotuen saajien turvautuminen diakoniaan on hyvin poikkeuksellista Suomessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedossa ei ole yhtään toista kuntaa, missä toimeentuloasiakkaiden virta on suuntautunut kirkolle, kun tukea ei ole saatua ajoissa Kelalta tai kunnalta, tässä tapauksessa Hämeenlinnalta.

– Ei ole tarkoitus, että ihmiset putoavat tyhjän päälle. Kelalla ja Hämeenlinnan sosiaalityöllä on peiliin katsomisen paikka, pohtii ylitarkastaja Sari Luukko tilannetta.

AVI:n ylitarkastajan mukaan diakoniatyön apu pulmatilanteessa on kunnioitettavaa, mutta toimeentulotuki kuuluu silti varsinaisille viranomaisille. Perustoimentulotuesta vastuullinen on Kelalla.

Kelalla ja Hämeenlinnan sosiaalityöllä on peiliin katsomisen paikka.
Sari Luukko

Täydentävästä ja erityistoiveentulosta puolestaan asiakkaan oma kunta on vastuullinen viranomainen.

– Diakoniatyö on aivan viimeisiä tukipaaluja, kyllä avun pitäisi löytyä pääsääntöisesti kunnasta, muistuttaa ylitarkastaja.

Myös muissa Kanta-Hämeen kunnissa ongelmia
Hämeenlinna ei ole ainoa Kanta-Hämeen kunta, jossa toimeentulotukihakemusten käsittelyajat ovat viivästyneet huhtikuussa yli lain salliman seitsemän arkipäivän. Riihimäellä pieni osa Kelan ja lähes kahdeksan prosenttia kaupungin hakemuskäsittelyistä myöhästyi.

Kelalla oli ongelmia myös Forssassa, Hattulassa, Janakkalassa, Humppilassa, Lopella ja Tammelassa eli kahta kuntaa lukuunottamatta kaikissa maakunnan kunnissa. Kelalla niiden hakemusten osuus, joissa käsittelyajat myöhästyivät oli kuitenkin pieni.

Sen sijaan joissain Kanta-Hämeen kunnissa käsittely ontui pahasti. Hämeenlinnan ja Riihimäen liskäksi Tammelassa ja erityisesti Humppilassa tukien käsittely oli hidasta. Humppilassa peräti neljäsosa hakemuksista oli odottanut käsittelyä yli yhdeksän päivää.

Forssa, Hausjärvi, Janakkala, Jokioinen ja Ypäjä puolestaan onnistuivat käsittelemään kaikki hakemukset säädetyssä ajassa.

25.06.2018 KELA

Kela !

Kävin kysymässä, jos vaikka olisin saanut hepatiitti rokotukset maksusitoomuksella,  rokotukset eivät kuulu maksusitoomusten piiriin, tuli tiukka vastaus.
Seuraava kysymys koski gynekologinkäyntiä, vuositarkastus, pitää käydä terveyskeskuksen kautta ja sieltä pyytää lähetettä.
Kaikki olisi muuten hyvin ja näin tekisinkin, mutta ei ole vaan kerta kaikkiaan ymmärrä , tätä mistä säästetään ja mistä ei. Suomalaiset olemme maksaneet verot yms. ja silti kaarretaan ja kierretään, ei onnistu.

Rahaa,  jos olisi kävisin yksityisesti. Mutta, nyt ei kertakakkiaan irtoa ylimääräistä.

Pitää yrittää , jos vaikka saisi harkinnanvaraisella.

Sitten tämä hermostuminen. Olen tehnyt Kelaan hakemukset aina 2019 vuoden kesään saakka. Kyseistä hakemusta ei ole edes käsitelty, kuin vaan tämän vuoden heinäkuun loppuun.
Virkailija ihmetteli.
Olivat vastaanottaneet Työvoimatoimiston lausunnon missä sopimus kesään 2019.
Päätöstä eivät ole käsitelty, vaikka jo huhtikuussa mennyt.

Ja suuret kirjoitukset!
Olen jokaiseen laskuun kirjoittanut, että maksetaan suoraan laskuttajalle.
Nyt ovat kahdessa laskussa laittaneet rahat tilille toisessa, ja toisessa suoraan lykänneet rahat vuokranantajan tilille. Kun olen kirjoittanut hakemukseen, että vuokranantajalle ylimääräinen suoritus.
Mutta laskut suoraan laskuttajille.

Aivan käsittämätöntä juttua, jos en olisi mennyt, olisi tullut heinäkuun lopulla karhu terveyskeskuksen laskusta.

Ketuttaa. Mutta, asioilla on tapana järjestyä. Uskon niin !
Aina kokemuksita viisastuu !

25.06.2018 Jo vuosia velatta, mutta arki ei helpotu: ”Minua on kohdeltu pahemmin kuin murhaajaa” - IL:n lukijat kertovat elämästä maksuhäiriömerkinnän varjossa

Jo vuosia velatta, mutta arki ei helpotu: ”Minua on kohdeltu pahemmin kuin murhaajaa” - IL:n lukijat kertovat elämästä maksuhäiriömerkinnän varjossa

lauantai 23.06.2018 klo 11:38
Kysyimme lukijoilta, miten maksuhäiriömerkintä on vaikuttanut heidän elämäänsä.
 Moni kokee, ettei nykyinen järjestelmä kannusta velkojen asialliseen hoitoon, koska merkinnästä ei pääse eroon vaikka asia olisi hoidettu pois päivänjärjestyksestä.
Moni kokee, ettei nykyinen järjestelmä kannusta velkojen asialliseen hoitoon, koska merkinnästä ei pääse eroon vaikka asia olisi hoidettu pois päivänjärjestyksestä. MOSTPHOTOS
Yli sata kansanedustajaa on jättänyt tiistaina lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden suomalaisten elämää. Lakialoitteella pyrittäisiin muun muassa nopeuttamaan merkinnän poistumista luottorekisteristä.

Kysyimme lukijoilta kokemuksia elämästä maksuhäiriömerkinnän kanssa. Tarinoita tuli kymmeniä. Niissä toistui kokemus ulkopuolisuudesta ja kakkosluokan kansalaisuudesta.

Pitkään tiedoissa roikkuva merkintä hankaloittaa elämää monin tavoin: Työpaikan saanti voi olla vaikeampaa, puhelinliittymää ei tahdo saada ostettua, vakuutuksia ei myönnetä ja vuokranantajat ovat haluttomia vuokraamaan asuntoa luottotiedottomalle. Kaiken kaikkiaan nykyinen systeemi koetaan kohtuuttomaksi.

Olen saanut maksuhäiriömerkinnän ja vaikka olen nyt vuoden ollut "kuivilla", merkintä häiritsee elämääni. En pysty esim. ottamaan uutta puhelinliittymää, ellen ole valmis maksamaan siitäkin noin 300 euroa, koska minulla ei ole luottotietoja. Olemme miesystäväni kanssa kauan jo haaveilleet omasta kodista, mutta lainaa en saa, koska minulla ei ole luottotiedot kunnossa. Mikä ärsyttää eniten tässä kaikessa on se, että olen tehnyt töitä sen eteen, että saisin velkani maksettua korkoineen (jotka ovat ihan sairaita ja velka voi jopa triplaantua niillä), ja viime vuoden kesäkuussa olin maksanut kaiken ja voi sitä onnen määrää. Ajattelin, että nyt vihdoin voin jättää sen luvun elämästäni taakse mutta ei.. siellä se merkintä vaan pysyy ja kiusaa pientä ihmistä. Vuoden kuivilla

Nuorena ja tyhmänä tuli hölmöiltyä raha-asiat. Kaikki kuitenkin nyt maksettuna - olleet jo neljä vuotta ja talous vakituisen työn ansiosta kunnossa, mutta merkinnät siellä edelleen roikkuu vuoden 2019 kesään asti. Olen siksi asunnoton tällä hetkellä, vaikka tienaan 2000e/kk. En kelpaa vuokralaiseksi noiden merkintöjen takia, vaikka mikään niistä ei ole edes vuokrarästeistä, vaan pikavipeistä. Minusta tämä on todella epäreilua. Olen rangaistukseni jo kärsinyt ja maksanut. Juopot ja valtion tuella elävät vapaaehtoistyöttömät saavat kyllä asunnon, mutta minä en. Typy

Minua on kohdeltu pahemmin kuin murhaajaa.. en saa mitään nimiini.. en edes sähkösopimusta. Tilanne on sietämätön. Asun tällä hetkellä kaverini omistamassa asunnossa vuokralla ja kaikki vakuutukset ja liittymät ovat hänen nimissään. Olen ollut velaton jo kolme vuotta. Tessu

Kyllähän se silkkaa hulluutta on, että puolen vuoden jaksolta, jossa asiat kaatuivat päälle ja maailmaa pirstaloitui alta, yhteiskunta saa hyljeksiä minua vuosia. Ei asuntoa, ei oman alan töitä (kaupan ala), ei mahdollisuuksia jatkaa omaa elämää velkojen maksun jälkeen. Kun luottotietoni menivät, ei kulunut kuin kolme viikkoa ja kaikki ulosoton velat oli maksettu. Tässä sitä silti ollaan. Kiitos yhteiskunta kannustuksesta! Tavallinen kansalainen


Työttömyyttä ja epäonnea
Olen jo vuosia sitten eronnut, yksin asusteleva vanhempi nainen. Sairastuin 2014 vaikeaan masennukseen. 2015 jäin työttömäksi. Asuntovelat painoi päälle. Pitkästä sairauslomasta ja työttömyydestä johtuen en kyennyt hoitamaan normaalisti laskujani ja laskuja meni ulosottoon. Luottotietoihin tuli merkintä, tottakai. Toivuin masennuksesta, sain työpaikan ja talouteni kuntoon. Luottotietojen menetys on minulle ollut todella suuri häpeän aihe. Tunnen itseni huonoksi äidiksi, mummoksi. Sain hoidettua ulosotossa olevat laskuni nopeasti pois, mutta merkintä kummittelee vielä ensi vuoden tammikuulle asti. Masennus ja luottotiedot

Maksoin joulukuussa 2016 kaikki velkani pois ja kituuttelen vielä kevääseen 2019 vain, koska viimeisin merkintä oli tullut kaksi kuukautta ennen velkojen maksua. Haluaisin "nimeni" takaisin ihan vaan senkin takia, että yöpainotteinen työni helpottuisi jos saisin ostettua auton. Muutaman hyvän työn olen menettänyt merkinnän takia, vaikka kerroin, että olen velkani maksanut. Ihan kun palkasta lähtevä iso summa ei kelpaisi rangaistuksesta, saati että joutuu odottamaan yli kaksi vuotta velattomana! Ihmisillä on monia syitä miksi merkintä tulee, omalle kohdalle osui äkillinen työttömyys. Yöeläin

Maksuhäiriömerkintöjä sain 21-24-vuotiaana hankalan elämäntilanteen vuoksi. Tämän jälkeen opiskelin, sain lapsen ja opiskelin uuden ammatin. Menin töihin opiskeluaikana ja aloin maksaa velkojani ulosoton kautta. Nyt olen jo vuosia ollut vakituisessa työssä sosiaalialalla ja elän tavallista lapsiperhearkea. Maksuhäiriömerkinnät säilyivät. En saanut kotivakuutusta ja puhelinliittymäni oli prepaid. Olin jonkin aikaa asunnotonkin tämän vuoksi merkintöjen alkuvuosina. Tämän vuoden alussa maksoin viimeisen velkaerän. Ulosottomies poisti kaikki merkintäni helmikuussa. Tuntuu kuin elämä olisi nyt 16 vuoden jälkeen alkanut ja olisin viimein samanarvoinen kuin muut ihmiset ensimmäistä kertaa aikuisiälläni. Edelleen olo on epäuskoinen enkä ole vielä uskaltanut vaihtaa puhelinliittymää. Pelottaa että se edelleen evätään. Huonommuuden tunne on säilynyt. Huonompi?

Itsellä on juurikin tilanne, että kaikki velat on maksettu jo lähes 2 vuotta sitten, mutta luottotiedot saan puhtaaksi vasta kesäkuussa 2019. En ymmärrä. Ihan kuin olisi rikollinen. Joskus vaan elämä menee vikatilaan, eikä siitä pitäisi rangaista kohtuuttomasti. Katinka

Esikoisen rankka syntymä
Kannatan aloitetta. Maksuhäiriömerkinnän aiheutti itsellä iloinen asia: lapsen syntymä. Avovaimoni sai tunnistamattoman bakteeritulehduksen hätäsektiosta. Alkoi sairaalakierre ja tuhansien eurojen sairaalamaksuihin ei saatu apua. Sossu auttoi 60 eurolla. Tästä alkoi vuoden kestävä kotihoito, jonka seurauksena minun tuloni eivät riittäneet lainan ja luottokortin maksuun. Niiden maksamisessa ei ennen ollut ongelmaa. Käyn onneksi töissä ja saan elämäni takaisin raiteilleen noin kolmen vuoden päästä ja toivon, että samalla saisin luottotiedot takaisin. Jos vielä joskus lapsen teen, pidän huolen, että lainaa ei ole silloin euroakaan. Kiitos sosiaalitoimisto kun autoit.

Kun olin 18-vuotias, silloinen poikaystäväni manipuloi minua ottamaan lainaa hänelle omissa nimissäni. Hän ei tietenkään koskaan maksanut ja rakkaus maksoi minulle 10 000 euroa ja tämän velan maksoin pois. Merkintä jäi, ja se vaikeuttaa elämääni merkittävästi. Yksikään euro ottamistani veloista ei koskaan päätynyt omaan kukkarooni. Tyhmyydestä kärsii koko ruumis

RIIKKA NYMAN
riikka.nyman@iltalehti.fi

25.06.2018Maksuhäiriömerkinnän poistumista voi itse nopeuttaa jo nyt - usein siihen riittää velkojen maksaminen ja yksi ilmoitus

Maksuhäiriömerkinnän poistumista voi itse nopeuttaa jo nyt - usein siihen riittää velkojen maksaminen ja yksi ilmoitus

Yli sata kansanedustajaa jätti viime tiistaina lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden elämää.
Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu, vanhentunut tai velan peruste on poistunut.


Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu, vanhentunut tai velan peruste on poistunut. VEERA KORHONEN / SKA



Maksuhäiriömerkinnän saanut henkilö voisi monessa tapauksessa jo nyt nopeuttaa merkintöjensä poistumista maksamalla saatavansa, tiedottaa Suomen Asiakastieto Oy.

Iltalehti uutisoi viime viikon tiistaina, että yli sata kansanedustajaa on jättänyt lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa maksuhäiriömerkinnän saaneiden elämää.

Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu, vanhentunut tai velan peruste on poistunut.

Suomen Asiakastiedon mukaan suppeassa ulosotossa todetusta esteestä aiheutunut UMS-merkintä poistuu nykykäytäntöjen mukaan silloin, kun ulosotto tai henkilö itse ilmoittaa luottotietorekisteriin saatavan maksetuksi.

Lähes 40 prosenttia kaikista kuluttajan maksuhäiriöistä on juuri tällaisia merkintöjä.


- Velat kannattaa aina maksaa, vaikka niistä olisi tullut jo maksuhäiriömerkintäkin. Maksuhäiriömerkinnän tulee kuvata henkilön maksukykyä ja maksuhalua. Näin näyttää myös olevan, sillä saamme vain vähän ilmoituksia maksusuorituksista, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä tiedotteessa.

Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat ovat Suomessa yleiseurooppalaista tasoa.

Ei suurta muutosta
Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriödataan ja pitkäaikaiseen tilastolliseen analyysiin perustuvan arvion mukaan lakialoitteessa vaadittu muutos ei toisi suurta muutosta nykytilaan.

Asiakastiedon henkilöluottotietorekisterissä oli maaliskuun lopussa 376 300 henkilöä, joilla on keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää.

Heistä 9 300 eli 2,5 prosenttia on sellaisia, joiden kaikki maksuhäiriömerkinnät poistuisivat, jos merkintöjen tallennuskäytäntöä muutettaisiin esitetyllä tavalla.

Näillä henkilöillä on kaikissa maksuhäiriömerkinnöissään lisätieto siitä, että saatava on maksettu.

KIA KILPELÄINEN
kia.kilpelainen@iltalehti.fi

tiistai 19. kesäkuuta 2018

19.06.2018 Tulolaskuri näyttää ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät

Tulolaskuri näyttää ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät

Me-säätiön ja THL:n tulolaskurista voi katsoa, miltä pienten ansiotulojen, tulonsiirtojen ja vuokrien monimutkainen kokonaisuus näyttää eri perhetyypeillä.

Oona Lohilahti HS
Julkaistu: 19.6. 2:00 , Päivitetty: 19.6. 15:36

TÄNÄÄN julkaistu Me-säätiön ja THL:n tulolaskuri on ensimmäinen ilmainen ja helposti käytettävä työkalu, jonka avulla kuka tahansa voi tarkastella sosiaaliturvan, pienten ansiotulojen, vuokrien ja perhetyypin vaikutuksia toisiinsa ja vieläpä neljännesvuosisadan ajalta.

Laskuri siis kertoo, miten esimerkiksi työttömyyspäiväraha ja asumistuki leikkaantuvat, jos ihminen ottaa vastaan pätkätyön. Laskuri kertoo hyvin olennaisen asian – paljon käteen jää rahaa.

”Tämä laskuri näyttää laajalle yleisölle syyperustaisen sosiaaliturvan monimutkaisuuden. Se näyttää myös sen, että sosiaaliturvajärjestelmämme tuottaa aika saman euromäärän tukia eri tilanteissa oleville ihmisille”, sanoo tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Moisio sanoo, että 10 vuotta sitten edes valtaosalla tutkijoista ei ollut työkaluja vastaavien esimerkkitapauksien laskemiseen.
 
VOIT itse kokeilla laskuria alla tai Me-säätiön sivuilla klikkaamalla tästä. Laskuri näyttää yläreunassa arvioidut tulot asumismenojen jälkeen - tätä tietoa voi täsmentää omaan elämäntilanteeseen sopivaksi vastaamalla laskurin kysymyksiin. HS:n artikkeli jatkuu laskurin jälkeen.
LASKURI näyttää selkeästi sen, millaisessa tukiviidakossa etenkin perheet ja yksinhuoltajat pahimmillaan elävät.

Vuokralla asuvan yksinhuoltajan elanto saattaa koostua työttömyyspäivärahasta, elatusavusta, asumistuesta, lapsilisästä ja toimeentulotuesta. Usean tuen kanssa taiteilevien elämää hankaloittaa sekin, että eri tuissa on erilaiset myöntöperusteet ja tulorajat. Osa tuista on perhekohtaisia, osa yksilökohtaisia.

Tulonsiirtoja voi myös saada hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Pienipalkkainen saattaa joutua nostamaan tukia vuokranmaksuun, mutta toisaalta työttömyysturvaa nostava voi käydä töissä.

Toinen projektissa mukana ollut THL:n tutkija Ilari Ilmakunnas tiivistää, että laskuri visualisoi senkin, mitä ei aina tule ajatelleeksi: kaikista pienituloisimmat, sosiaaliturvaa saavat ihmiset ovat usein oikeutettuja myös sekä asumistukeen että toimeentulotukeen.

”Asumistuki ja toimeentulotuki korvaavat molemmat asumista. Etenkin toimeentulotuki, mutta myös asumistuki vähenevät aika paljon, jos saa palkkatuloja. On syytä miettiä, onko se tarkoituksenmukaista, että asumista tuetaan kahdesta eri järjestelmästä”, Ilmakunnas sanoo.

Moisio huomauttaa, että tämän tuloja tasaavan vaikutuksen takia sosiaaliturvan antama tulotaso on aika lähellä pienimpiä palkkoja erityisesti vuokralla asuvilla lapsiperheillä.

SOSIAALITURVASSA ongelmallisimpana nähdään usein kannustinloukut. Ne ovat tilanteita, joissa työllistyminen ei ole syystä tai toisesta kannattavaa. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaalle jää lisäansioista käteen vain 20 prosenttia. Toinen syy kartella työtä ovat byrokratialoukut. Tällöin työn vastaanottaminen voi viivyttää tukien maksua kohtuuttomasti.

Kannustinloukussa on esimerkiksi tulolaskurista löytyvä työmarkkinatuella elävä ja 600 euron vuokraa maksava työtön, joka käy töissä 300 euron suojaosan verran eikä menetä siis vielä tukiaan. Hänelle jää käteen 547 euroa, kun palkasta, asumistuesta ja työttömyystuesta vähennetään verot ja vuokra.

Jos saman työttömän ansiotulot olisivatkin 300 euron sijaan 1­500 euroa kuukaudessa, hänelle jäisi käteen 880 euroa. 1­200 euron lisäansioista viivan alle jäisi vain 333 euroa. Vaikka yli 300 euroa on merkittävä summa, palkkatuloista on jäänyt käteen alle kolmasosa, eikä työnteko ole taloudellisesti kovin kannustavaa.

1 500 euron tienaaminen voi kaiken lisäksi tarkoittaa matalapalkka-aloilla lähes täysien tuntien tekemistä.

Tukia ei silti aina kannata katkaista, vaikka ne leikkaavatkin palkkatuloja. Tulolaskurikin näyttää, että käteen voi jäädä hieman enemmän tukien ja matalan palkan yhdistelmällä kuin pelkillä palkkatuloilla.

Kannustinloukkujen toinen muoto ovat byrokratialoukut. Siihen joutuessaan työn tekeminen ei kannata, koska seuraava rahansaantipäivä voi viivästyä kohtuuttomasti. Byrokratialoukut eivät näy tulolaskurista.

KANNUSTINLOUKUT ovat järjestelmän vika, jonka seurauksena työllistyminen voi vaikeutua. Poliitikot haluavatkin uudistaa järjestelmää, jotta työllistyminen kannattaisi nykyistä useammin.

Kannustinloukkukysymyksen vaikeutta kuvaa kuitenkin se, että perhetyyppien lisäksi suurin syy loukuille ovat asumiskulut. Mutta jos asumistukea leikataan, leikkaus paikataan joka tapauksessa toimeentulotuella. Jos tukea korotetaan, vuokrat tuppaavat nousemaan.

Tulolaskuristakin näkee sen, että toimeentulotuki ilmestyy tulolistaan vasta, kun vuokra kohoaa tarpeeksi korkeaksi. Koska toimeentulotuessa ei ole minkäänlaista suojaosaa lisätuloille, tuki passivoi, kun käteen jää viidesosa tienatuista ansioista.


Tästä on kyse?
Tulolaskuri

 -Me-säätiön ja THL:n tulolaskurin kautta kautta voi tarkastella, miten sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittaminen on eri vuosina onnistunut. 

- Laskuri visualisoi käyttäjän valitseman elämäntilanteen mukaiset tulot vuosien 1994–2018 verotus- ja sosiaaliturvalainsäädäntöjen mukaan. Työkalulla voi kokeilla, miten tulonmuodostus saattaa muuttua elämäntilanteen vaihtuessa. 

 -Laskurin tietolähteenä on Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimalli. 

 -Laskurissa ei ole mukana edes varhaiskasvatusmaksuja, jotka voivat muodostaa oman tuloloukkunsa siitä huolimatta, että Juha Sipilän hallitus on laskenut pienituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja. 

 -Me-säätiö on vuonna 2015 rekisteröity säätiö, jonka tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa. Säätiön ovat perustaneet Supercell-yrittäjät Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. 



19.06.2018 Häpeä estää monia hakemasta apua velkoihin – Kun ne räjähtävät käsiin, tukea pitäisi saada nopeasti

Häpeä estää monia hakemasta apua velkoihin – Kun ne räjähtävät käsiin, tukea pitäisi saada nopeasti
Häpeä estää avun hakemista velkaongelmiin. Rahahuolista puhumisen kynnystä pitää madaltaa.
Satu Pajuriutta
Julkaistu: 17.6. 9:00

 SUOMESSA on noin 375 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriö­merkintä. Osalla tilanne johtaa vähitellen, osalla nopeasti vakavaan velkaantumiseen.

Kesäkuun alussa 121 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen pikavippien markkinoinnin kieltämiseksi. Pikavipit ovat vain yksi osa velkaantumista.

Nopeus on valttia pahasti velkaantuneen ihmisen auttamisessa. Käytännössä ihmiset yrittävät selvitä rahavaikeuksistaan hyvin pitkälle yksin. Häpeä estää avun hakemista velkaongelmiin. Kun talousvaikeuksien selvittäminen pitkittyy, velkavyyhti monimutkaistuu ja paisuu.

Silloin kun ihminen havahtuu hakemaan apua, apua pitää saada heti.

TALOUS- JA VELKANEUVONNAT ovat siirtymässä puolen vuoden päästä kunnilta ja aluehallintovirastoista oikeusaputoimistoihin valtion hoidettaviksi. Osa talous- ja velkaneuvojista pelkää työnsä muuttuvan hakemusten suoltamiseksi oikeuteen, velkajärjestelyä kun haetaan velallisen kotipaikan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella.

Iso osa velkaneuvojan työtä on kuunnella ja tukea ihmisiä. Velkaantumiseen johtaneita tilanteita on yhtä monta kuin kertojiakin. Siksi ihmiset tarvitsevat juuri heille sopivaa apua. Talousvaikeudet voivat alkaa pikkuhiljaa ja rysähtää päälle isomman kriisin seurauksena. Ne voivat johtua talousosaamisen puutteesta. Velkaantuminen voi alkaa sairastumisesta tai työttömyydestä.

Juuri kodistaan muuttanut nuori voi hyötyä siitä, että tulot ja menot kirjataan yhdessä ja haetaan tarvittavat tuet. Eroprosessin takia rahavaikeuksiin tarvitsee tukea myös perheen hajoamisen käsittelyssä.

Firman konkurssin kokenut entinen hyvätuloinen yrittäjä on ymmällään sosiaalitoimen tukiviidakossa. Takausvelan mak­sajaksi joutunut saattaa me­nettää läheisiä ihmissuhteita ja jopa kotinsa pystyäkseen maksamaan toisen nimissä ollutta velkaa.

Tällaisten asioiden setvimisessä tarvitsee muutakin tukea kuin maksusuunnitelman tekeminen.

RAHAHUOLISTA PUHUMISEN kynnystä pitää madaltaa. Tällöin voi olla mahdollista päästä ongelmiin kiinni ennen kuin ne pääsevät todella isoiksi. Niin ammattilainen kuin läheinen voi ottaa raha-asiat puheeksi. Summien sijaan voi vaikka aloittaa joillakin seuraavista kysymyksistä: Onko talouden kanssa huolia? Huolestuttaako rahatilanteesi? Saatko pakolliset menot hoidettua?

19.06.2018 ”Emme voi hyväksyä nykytilannetta” – Puoluerajat ylittävä ryhmä: Maksuhäiriömerkinnät poistettava velkansa maksaneilta


”Emme voi hyväksyä nykytilannetta” – Puoluerajat ylittävä ryhmä: Maksuhäiriömerkinnät poistettava velkansa maksaneilta

19.6.2018 12:22 Päivitetty: 19.6.2018 12:22


DEMOKRAATTI
toimitus@demokraatti.fi
@demokraatti_fi

Laaja puoluerajat ylittävä joukko kansanedustajia esittää, että maksuhäiriömerkinnät on poistettava velkansa maksaneilta.

– Tarkoituksena on puuttua yleiseen ongelmaan, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää monin tavoin vielä pitkään sen jälkeen kun velka on maksettu, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski sanoo edustajien yhteisessä tiedotteessa.

Kansanedustajien aloiteryhmä, jossa on jäseniä kaikista eduskuntaryhmistä, jättää tänään lakialoitteen luottotietolain ja ulosottokaaren muuttamiseksi siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina kun velka on suoritettu tai sen peruste on poistunut. Lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa.

Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa työllistymisen.

Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä.

– Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa työllistymisen, mikäli tehtäviin liittyy rahan käsittelyä, keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti ja kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari huomauttavat.

– Emme voi hyväksyä nykytilannetta, missä maksuhäiriömerkintöjä säilytetään luottotietorekisterissä 2-4 vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu, SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen ja vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto jatkavat.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki ja sinisten kansanedustaja Kimmo Kivelä huomauttavat vielä, että lakialoitteella luottorekisterin ylläpitäjää velvoitetaan poistamaan maksuhäiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut.

–Lisäksi ulosottomiehelle säädettäisiin velvollisuus tehdä peruuttamisilmoitus ilman velallisen erillistä pyyntöä, RKP:n kansanedustaja Joakim Strand ja kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen päättävät.

Eduskuntaryhmien maksuhäiriömerkintäaloitteen ensimmäiset allekirjoittajat katsovat, että maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyttäminen velkansa maksaneilla ihmisillä ei ole tarkoituksenmukaista vaan johtaa talousvaikeuksien syvenemiseen ja lisää syrjäytymistä.

19.06.2018 Yhtiön nimenmuutos iKassa Finland

YHTIÖN NIMENMUUTOS
iKassa Finland on osa Aurajoki Nordic Oy yhtiötä. Yhtiömme nimi on muuttunut toukokuussa (aiemmin DFC Nordic Oy), mutta palvelemme edelleen asiakkaillemme tutulla nimellä iKassa Finland.

Uusi tietosuoja. Henkilötietojen turvaaminen on tärkeää ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan 25.5.2018 alkaen. Yksityisyytesi on meille tärkeä ja uusi tietosuojaselosteemme löytyy osoitteesta www.ikassa.fi/tietosuojaseloste

JOUSTOA KESÄKUUKAUSILLE
Miten voisimme olla tukena juuri sinun kesäkukkarollesi? Asiakaspalvelumme auttaa sinua löytämään sopivan ratkaisun maksusuunnitelmallesi tai maksusuunnitelman yksittäiselle maksuerälle. Ole yhteydessä, niin katsotaan yhdessä mitä voimme sopia.

Tiesithän, että voit ehdottaa avoimelle saatavallesi maksusuunnitelmaa myös verkkosivujemme kautta. http://www.ikassa.fi/velallisille/yksityishenkiloille/ehdota-maksusuunnitelma

KESÄN POIKKEAVA AUKIOLOAIKA
Aukioloaikamme heinäkuussa 2018 ovat poikkeavat. Olemme avoinna arkisin klo 8 – 16, jolloin meidät tavoittaa sekä puhelimitse numerosta 020 456 0000 sekä sähköpostitse asiakaspalvelu@ikassa.fi.

Elokuusta lähtien olemme jälleen avoinna arkisin klo 8 – 19.



Henkilötietolain 10 ja 24 §:n mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Tällä selosteella kerromme, kuinka DFC Nordic Oy brändiensä Laina.fi, Risicum, OK Money, Jousto ja iKassa kautta kerää ja käsittelee asiakkaidensa henkilötietoja.

Sivustolla vierailun, lainan hakemisen ja lainan myöntämisen yhteydessä kerättäviä tietoja hallinnoi viime kädessä DFC Nordic Oy, jonka kotipaikka on Suomessa.

Rekisterinpitäjä
DFC Nordic Oy
Y-tunnus: 1998514-5
Postiosoite: PL 267, FI-20101 Turku
Käyntiosoite: Yliopistonkatu 29 b A, FI-20100 Turku
Puhelin: 020 456 0000 (pvm)
Fax: 02 230 5500
Sähköposti: asiakaspalvelu@ikassa.fi 
www.ikassa


Ehdota maksusuunnitelmaa

iKassa / Velallisille / Yksityishenkilöille / Ehdota maksusuunnitelmaa
.....


maanantai 18. kesäkuuta 2018

18.06.2018 Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut – Toni Tiittanen ja 3 500 muuta asunnotonta saivat kodin

Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut – Toni Tiittanen ja 3 500 muuta asunnotonta saivat kodin

Reilu kymmenen vuotta sitten Suomi päätti, että jokainen suomalainen ansaitsee oman kodin. Nyt tavoite on lähempänä kuin koskaan. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

Asunnottomuus17.6.2018 klo 18:05päivitetty 18.6.2018 klo 14:29
Asunnottomien yö.Asunnottomien yö.
Marja Väänänen / Yle


Tästä on kyse
Vuosina 2008–2017 Suomi vähensi pitkäaikaisasunnottomuutta 40%.
Pitkäaikaisasunnoton on ollut ilman asuntoa yli vuoden tai toistuvasti kolmen viime vuoden aikana.
Asunnottoman henkilön asumisjärjestelyt säästävät 15 000 euroa.


Vuonna 2007 asuntoministeri Jan Vapaavuori asetti “neljä viisasta miestä” ratkomaan pitkäaikaisasunnottomuutta. Koolle kutsuttiin piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale. Ryhmän sihteerinä toimi Juha Kaakinen.

– Jokaisella on ihmisarvo ja asunto on perusoikeus. Sivistysvaltiossa kaikille kuuluu koti, kertoo Y-säätiön nykyinen toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Suomen malli pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen kiinnostaa joka mantereella. Ryhmän puhemieheksi päätynyt Juha Kaakinen on kertonut tuloksista Ranskassa, Britanniassa, Irlannissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä.

Syksyllä vuorossa ovat ainakin Kanada ja Australia. Viikoittain Suomeen tulee kansainvälisiä vieraita tutustumaan tapaan, jolla pitkäaikaisasunnottomuus saatiin laskuun.

Asunto ensin -periaate
Asunto ensin -ajatus on yksinkertaisuudessaan timanttinen. Ensin hankitaan koti. Vasta sen jälkeen ryhdytään korjaamaan ongelmia, joita asunnottomuus on tuonut.

– Asuntoja piti olla riittävästi. Koteja ostettiin yksityisiltä markkinoilta ja niitä rakennettiin lisää. Asunnoista tehtiin koteja, joissa asutaan pysyvästi, kertoo Juha Kaakinen.

 Mies koivun katveessa
Juha Kaakisen mielestä asunto on ihmisen perusoikeus.Tiina Kokko / Yle

Kustannukset jaettiin valtion ja kaupunkien kesken tasan. Hanketta tukivat muun muassa asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kokonaiskustannukset olivat 270 miljoonaa euroa, josta pääosa kohdistui asuntojen rakentamiseen ja hankintaan.

Asuntoloista luovuttiin. Ne remontoitiin asunnoiksi, koska kenenkään ei tarvitse asua asuntolassa. Helsingin Alppikadun asuntolan 250 vuodesijaa muutettiin 81 asunnoksi.

3 500 ihmistä asunnotonta sai kodin. Heistä 80 prosenttia kykeni pitämään siitä kiinni.

Kuinka se on mahdollista?

Oikeudet ja vastuut kuuluvat kaikille
Asuntojen suhteen kaikki asunnottomat olivat samalla viivalla. Asunnottomuuden syitä ei kysytty.

– Koti tarkoittaa turvaa, vastuuta ja vapautta. Halu hoitaa itse asioitaan kasvaa. Turvallisuus on asunnottomalle järisyttävä kokemus. Jotkut nukkuivat ensin lattialla, koska sänky tuntui niin vieraalta, kertoo Juha Kaakinen.

Asunnottomuuden kylkiäisinä tulevat usein päihde- ja mielenterveysongelmat. Asunnon saaminen ei lopeta ongelmia, mutta niiden kanssa on helpompi elää. Turvassa oleva ihminen kykenee hoitamaan asioitaan paremmin.

Asunnoton on usein rahaton ja työtön. Miksi antaa asunto jo valmiiksi rahattomalle?

– Koska hän ei ole enää asunnoton. Asunnosta vastatessaan hän on yhteiskunnan jäsen, ja velvoitettu sekä oikeutettu samoihin etuuksiin kuin muutkin, toteaa Juha Kaakinen.

Tukea ei tuputeta, eikä tuki ole ehto kodin saamiselle. Asukas itse päättää elämästään ja siitä, tarvitseeko hän tukea.

Viiden vuoden asunnottomuus
Toni Tiittanen on tavallinen espoolainen mies, josta tuli koditon 22-vuotiaana.

– Kaverit tekee kaltaisekseen ja rahat upposivat Kallion baareihin. Yritin maksaa vuokrarästejä, mutta niitä kertyi niin, että lopulta tuli häätö, hän kertoo.


puisto
Pitkäaikaisasunnoton on ollut ilman kotia yli vuoden.Marja Väänänen / Yle

Asunnottomuus kesti viisi vuotta. Asuinpaikkoja oli useita kymmeniä. Pisin vuokrasuhde kesti vuoden, muuten paikka vaihtui joka viikko tai joka päivä.

– On todella noloa ja kiusallista pyytää kaverilta tai sukulaiselta majapaikkaa. Mikään ei motivoi. Asunnon puute aiheutti masennusta ja mielenterveysongelmat pahenivat.

Itsetuhoiset ajatukset alkoivat tulla tutuiksi. Tiittanen otti yhteyttä Espoon aikuissosiaalitoimistoon.

– Sanoin, etten enää jaksa: teen itselleni jotain, jos minua ei auteta.

Oikealla tuella on suuri merkitys

Asunnottoman saaman tuen tapa voi ratkaista kaiken. Yhteisöpalvelujohtaja Anna Vuorio Setlementtiasunnot Oy:sta sanoo, että kun apuun ollaan valmiita, tuen pitää olla laadukasta ja heti saatavilla. Toni Tiittanen sai apua heti.

– Asuntoa piti odottaa neljä kuukautta, mutta kyllä se meni, kun oli jotain mitä odottaa. Aluksi se oli tosi outoa. Ei tiennyt, miten päin olisi ollut. Se oli epätodellista. Aluksi nukuin kovalla lattialla, kertoo Tiittanen.

Nyt hän asuu Espoon Saunalahdessa tukiasunnossa ja käy kuntouttavassa työtoiminnassa. Tiittanen on yhteisönsä vanhin ja kirjaa ylös kuulumisia asukkaiden yhteisökokouksissa.

Se oli epätodellista. Aluksi nukuin kovalla lattialla.

TONI TIITTANEN
– Siellä kysellään, miten on viikko mennyt. Kun ihmisille kuuluu hyvää, siitä tulee hyvä mieli, Tiittanen kertoo.

Viinaa kuluu vähemmän, nykyään lähinnä viikonloppuisin. Vanhoja ryyppyporukoita on vaikea jättää.

– Onneksi olen saanut uusiakin kavereita. Sillä porukalla missä liikkuu, on tosi suuri merkitys, pohtii Toni Tiittanen.

Asunnottomuus eristää muista

Asunnottomuus laittaa sivuraiteille nopeasti. Tutkijat kritisoivat aluksi sitä, että asunnot tehtiin lähekkäin. Pelättiin ongelmia.

Onko koti sijoituskohde vai sosiaalinen perusoikeus?

JUHA KAAKINEN

– Silti asumiselta toivotaan yhteisöllisyyttä. Miksi asunnottomat olisivat tässä poikkeus? Asunnottomuuden kokemus eristää muista muutenkin, joten miksi heidät pitäisi jättää asunnoissaan yksin, kysyy Juha Kaakinen.

Kodittomien ääntä kuultiin. Asunnottomuuden kokeneet olivat mukana toiminnassa hankkeen ohjausryhmästä lähtien.

Rakenteellinen asunnottomuus
Asunnottomuus ilmiönä kertoo yhteiskunnasta paljon.

– Miten huolehditaan kohtuuhintaisesta asumisesta? Onko koti sijoituskohde vai sosiaalinen perusoikeus? Asunnon pitäisi olla yhtä itsestäänselvä kuin tiet, viemärit tai vesijohdot, sanoo Juha Kaakinen.

Kohtuuhintaisten asuntojen alueilla asunnottomia ei juuri ole. Esimerkiksi Irlannissa, jossa kohtuullista vuokra-asumista on vähän, katu- asunnottomuus on räjähtänyt käsiin.

Suomessa kokonaisasunnottomuus on vähentynyt jo viidettä vuotta peräkkäin.

Riskitekijöitä asunnottomuuteen
Asunnottomuus alkaa usein yksittäisestä asiasta. Työpaikan menetys, avioero, läheisen kuolema. Tunnepuolen iskut ovat iso syy asunnottomuuden taustalla. Kaikilla riski joutua asunnottomaksi ei kuitenkaan ole yhtä suuri.


rappukäytävä jossa Markku yöpyi
Kohtuuhintaisen asumisen alueilla asunnottomuutta on vähemmän.Marja Väänänen / Yle

– Velkaantuminen nostaa asunnottomuuden riskiä. Myös rikkinäinen kotitausta on keskeinen tekijä. Väkivalta, päihteet tai mielenterveysongelmat heijastuvat lapsen kokemaan turvattomuuteen, kuvaa Juha Kaakinen.

Nuorilla pitkä laitostausta voi vaikeuttaa matkaa kohti itsenäistä elämää.

– Ihmetemppuja ei silti vaadita. Yksi asia voi kaataa, mutta yksi asia voi myös nostaa ihmisen takaisin raiteille, toteaa Kaakinen.

Yhteistyön voimannäyte
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma kesti kahdeksan vuotta ja päättyi vuonna 2015. Hankkeessa oli valtion lisäksi järjestöjä ja kymmenen Suomen suurinta kaupunkia. Kahdeksan vuoden aikana ehti olla viisi hallitusta.

– Poliitikoilla on paljon valtaa. Jos halutaan parantaa asioita, se pystytään tekemään. Hankkeessa vastuut ja kustannukset jaettiin selvästi, toteaa Juha Kaakinen.

Asunnottomuus voidaan voittaa. Nyt työ keskittyy asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja asumisneuvonnan kehittämiseen.

– Sodanjälkeisissä oloissa Suomi asutti satoja tuhansia evakkoja. Olisi kummallista, jos emme nyt löydä koteja kaikille asunnottomille, sanoo Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Suomessa on tällä hetkellä vielä 7 112 ihmistä ilman kotia.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

17.06.2018 ”Aktiivimalli kakkonen” etenee - hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa

Uutiset | Politiikka
”Aktiivimalli kakkonen” etenee - hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa
perjantai 15.06.2018 klo 16:48

Työministeri Jari Lindströmin mukaan hallitus on huomioinut mallin valmistelussa aiemmin saamansa palautteen.

Työministeri Jari Lindströmin mukaan keskustelut keskusjärjestöjen kanssa jatkuvat tällä ja ensi viikolla. Omatoimisen työnhaun mallista on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella.

Hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Kyse on omatoimisen työnhaun mallista, jonka SAK on ristinyt jo aiemmin "aktiivimalli kakkoseksi". Hallitus lähettää mallista esitysluonnoksen lausuntokierrokselle juhannuksen jälkeen.

Alun perin ajatuksena oli, että aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä langetettaisiin työttömälle 60 päivän korvaukseton karenssi.

Jatkossa karensseja kevennettäisiin HS:n mukaan niin, että ensimmäisestä työvoimapoliittisesta rikkeestä tulisi varoitus. Toisesta rikkeestä tulisi karenssi, ja rikkeiden toistuessa rangaistukset pitenisivät.

Tällä hetkellä saa vähintään 15 päivän karenssin, jos ei saavu työllisyyssuunnitelman laatimistilaisuuteen, 30 päivän karenssin, jos kieltäytyy työllisyyssuunnitelman laatimisesta ja 60 päivän karenssin, jos laiminlyö työllisyyssuunnitelman toteuttamisen.

Työministeri Jari Lindström (sin) tiedotti torstaina kutsuneensa työelämän keskusjärjestöt mukaan uudistuksen valmisteluun ja ilmoitti, että hallitus on huomioinut mallin valmistelussa aiemmin saamansa palautteen.

Lindströmin mukaan keskeistä on, että työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi omatoimista työnhakua. Samalla muut työttömyysetuuden saamiseen liittyvät velvollisuudet vähenisivät.


SAK epäileväisellä kannalla
SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen sanoo Iltalehdelle, että omaehtoisen työnhaun malli on "selkeästi inhimillisempi" kuin viime vuonna esitelty, tyrmäävän vastaanoton niin työntekijä- kuin yrittäjäpuolelta saanut versio, mutta SAK on edelleen epäilevällä kannalla mallin suhteen.

- Puhumme hallituksen mallista, koska emme olleet valmistelemassa sitä kolmikantaisesti keväällä. Olemme sitä mieltä, että aktiivimalli pitäisi perua. Nyt käsiteltävänä oleva omaehtoisen työnhaun malli on taas uusi velvoite työttömille.

Väänänen pitää myönteisenä sitä, että hallituksessa on mietitty sanktioinnin lieventämistä.

- Nykyiset karenssit ovat tosi tiukkoja.

Hallituksen määrälliset tavoitteet työnhaussa ovat pysyneet ennallaan, vain tarkastelujakso on muuttunut. Alun perin puhuttiin, että työttömän tulee hakea 12 työpaikkaa kolmen kuukauden ajanjaksolla, kun nyt puhutaan neljän työpaikan hakemisesta yhden kuukauden aikana.

Väänänen katsoo, että hallituksen pitäisi panostaa työvoimapalveluihin, kun määrälliset tavoitteet ovat kaikkialla maassa samalla tasolla. HS:n mukaan työvoimapalveluihin osallistumisella voitaisiin joissain tapauksissa korvata hakemusten lähettämistä.

Omaehtoisen työnhaun mallin yksityiskohdat ovat yhä auki, ja myös SAK haluaa odottaa mallin valmistumista ennen kuin se ottaa kantaa kokonaisuuteen.

OLLI WARIS
olli.waris@iltalehti.fi

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

13.06.2018 Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen

Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen
Nykyisin riidattomia velka-asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa.

Käräjäoikeudet13.6.2018 klo 14:43päivitetty 13.6.2018 klo 15:49
Kymenlaakson käräjäoikeuden Kouvolan kanslia

Kymenlaakson käräjäoikeuden Kouvolan kanslia
YLE / Anna Huittinen

Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa.

Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona.

Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasiat. Lisäksi summaarisiin kuuluvat esimerkiksi häätöä koskevat riidattomat asiat.

Oikeusministeriön mukaan keskittämisellä nopeutetaan ja tehostetaan summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Viime vuonna käräjäoikeuksissa ratkaistiin 376 000 summaarista riita-asiaa.

Sähköistä asiointia lisätään
Samalla sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi esimerkiksi perintätoimintaa harjoittaville ja oikeudenkäyntiasiamiehille syyskuusta 2019 alkaen.

Heidän on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmää tai sähköistä asiointipalvelua. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.

Yksityishenkilöt voivat jatkossakin omassa asiassaan toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona.

13.06.2018 Akordisopimus perintätoimiston veloista jotka jo ulosotossa

 Akordisopimus perintätoimiston veloista jotka jo ulosotossa :

Heikentyneen taloudellisen tilanteeni vuoksi ja lisääntyneiden ylimääräsiten elinkustannusten mm. bensiini,sähkönsiirto ym. vuoksi. Olemme erittäin suuressa taloudellisessa ahdingossa. Tämän lisäksi on myös taloudessa sairautta. Olemme laskeneet ja pyöritelleet mihin rahkeemme riittää. Ja olemme tulleet siihen tulokseen, että maksimissaan pystyisimme maksamaan noin 70€/velkoja.
Velkojia on useampi ja tällä hetkellä johtuen ulosotosta, velkapääoma ei lyhene ollenkaan, koska kaikki menee vain ja ainoastaan korkoihin ja ulosoton palkkaan.

Velat ovat Lindorffin ei enää alkuperäisen velkojan.

Pätee ihan kaikkiin perintätoimistoihin.

13.06.2018 Pohja perintäyhtiön epämääräisestä velasta

 Pohja perintäyhtiön epämääräisestä velasta :Viivi Velallinen kiistää kanteen ja vastustaa sitä ja pyytää kunnioittaen ensisijaisesti hylkäämään kanteen seuraavin perustein.

1. Pääoman, korkojen ja kulujen välinen matemaattinen suhde on vaatimuksena kohtuuton, kun vertaa pääomien yhteissummaa vaadittuihin, väitettyihin kuluihin ja korkoihin nähden. Terveydellisistä vaikeuksista kärsivältä, velkavaikeuksiin ajetulta ihmiseltä on kohtuutonta vaatia xxx euron xxx kuluja ja korkoja.

Väitetyissä veloissa korkojen laskennan aikaväleistä ei ole selvitystä, mistä alkaen ja mihin asti korot on laskettu. Vaadimme kanteen hylkäämistä vanhentuneina, koska selvitystä korkojen laskennasta alkupäivämääristä ei ole esitetty tai toissijaisesti jokaisesta korkovaatimuksesta erikseen selvitys kantajalta, miten ja miltä ajalta korkolaskelma on tehty?

2. Väitettyjen saatavien perusteeksi kerrotaan luetteloilmoitus eli ilman alkuperäistä laskua esitetään pääoma, jolle ei ole todistetta.

Vaadimme kantajaa esittämään kaupan asiakirjat, jolla Firma Oy on myynyt ”saatavan” Lindorff Invest Oy:lle ja edelleen siirtoasiakirjan, jolla väitetty, ilman laskua oleva, saatava on siirretty Lindorff Oy:lle.

3. Väitettyjen saatavien osalta vaadimme alkuperäisen laskun esittämistä, sekä siirtoasiakirjat alkuperäisen velkojan ja Lindorff Oy:n välisen kauppakirjan esittämistä sekä selvitystä viimeksi mainitun muuttumisesta Lowelliksi.

4. Väitetystä saatavasta vaadimme alkuperäisen laskun sekä siirtoasiakirja xxxxx Lindorff Oy:lle

5. Väitetyt saatavat vaadimme kantajaa esittämään alkuperäisen tilausasiakirjan ja laskun sekä kaupan asiakirja Velkoja Oy:ltä Lindorff Invest Oy:lle ja edelleen viime mainitulta Lindorff Oy:lle

6. Väitetyt saatavat vaadimme kantajaa esittämään tilausasiakirjan, laskun sekä selvityksen kauppa ja siirtoasiakirjoineen, miten ”saatava” on siirtynyt kantajan haltuun

7. Jokaisesta maksuvaatimuksesta ja maksumuistutuksesta yms muista väitetyistä vanhentumisen katkaisuista asiakirja, joka todistaa väitetyn katkaisun

Köyhälässä 30.5.2018

Viivi Velallinen

Laati Velallisten Tuki ry
Siitä lisäät vaan xxxx kohtiin mukamas alkuperäisen velkojan ja äitisi tiedot.
ja vastausiakaa TASAN 7 päivää


*Velan riitauttaminen perintätoimistoihin ensimmäisen ohjeen mukaan.


*Jos teillä on ongelma vakuutusyhtiön tai pankin kanssa niin KANTELU Fineen. Perustelut ja faktat mukaan.

13.06.2018 Ohjeita velalliselle , omien oikeuksien puolesta

 OHJEITA :
 TALLENTAKAA OMALLE KONEELLE TÄMÄ JA POHJAT JOTKA ON KETJUSSA. (EIJA KUUSLA)

Mä voisin tähän laittaa sellasen pienen kantelukaaren miten menetellä eri tilanteissa: ja muistaakaa,että KIRJALLISESTI:

- Kela hylkää,jättää,huomioimatta laskuja, perii takaisin väärin perustein, vaatii jotain muuta:
-oikaisuvaatimus perusteluineen kelalle ja korostaa, että PIKAISESTI
- Jos ei mene läpi tai selvitys viivästyy niin KANTELU päätöksineen/perusteluineen Eduskunnan OIKEUSASIAMIEHELLE

-Ulosotto toimii väärin esimerkiksi vapaakuukauteen liittyen, pitkän sairauden tai työttömyyden jälkeen on iskemässä kiinni tuloihin:
- Ensin KANTELU perusteluineen ja päätöksineen Valtakunnanvoudin virastoon
- Mikäli ei vastaus tyydytä niin sen jälkeen päätös päätöksineen ja perusteluineen OIKEUSKANSLERILLE

-Perintätoimiston perimisessä on jotakin epäselvää, onko lasku aito, onko vanhentunut, korot ja kulut ovat pääasiassa perinnässä
- Vaatikaa ensin perintätoimistolta siirtokaari, ALKUPERÄINEN lasku, mistä alkaen on laskettu korot ja kulut (alkuperäisen velkojan)
- Sen jälkeen kun saatte vastauksen, niin tarkistakaa laskun ALKUPERÄINEN päivä
- Mikäli lasku on tekaistu, vanhentunut, epäselvä muuten, niin RIITAUTTAKAA perintä perusteluineen
- Jos ei TODISTETUSTI ole laskua kolmen vuoden aikana tullut, niin kyseessä on erityisvanhentuminen,näyttö taakka on perintätoimistolla
- Mikäli riitautetun laskun perintää jatketaan niin KANTELU perusteluineen ja dokumentteineen Aluehallintovirastoon
- Tässä voisi nyt olla tarkastuksen pakka, että kuinka moni muu on maksanut pelkkiä korkoja ja kuluja ja laskea yhteen ja laittaa maksuvaatimukset perusteluineen perintätoimistolle korkoineen.

TILITYSTEN VAATIMINEN:

Erään Käräjäoikeuden päätös tilityksistä:

Tilitys tulee laatia kirjalliseen muotoon ja sen tulee sisältää

- laskelma kantajalla vastaajalta olleiden lainojen pääomista ja niille kertyneistä koroista sekä jäljennökset lainojen velkakirjoista ja muista saamistodisteista,
- selvitys vastaajan hallussa olleiden kantajan varojen määrästä ja jokaisesta niihin kohdistuneesta muutoksesta,
- laskelma kertyneistä lyhennyksistä ja niiden kohdentumisesta,
- mahdollisten korkoihin kohdistettujen suoritusten laskutapa
- tositteet jokaisesta tapahtumasta
- loppusaldo, joka osoittaa asianosaisten välisen velkasuhteen määrän tilityksen tapahduttua eli velallisen ja velkojan välisen velkasuhteen lopputulos ja se, mitkä velat ovat tulleet maksetuiksi ja miltä määrin.

Kun vaadittu tilityksiä niin tässä on teille erittäin mahtava pohja. Saa käyttää ja jakaa aivan vapaasti..😊

- Mikäli lasku on aiheellinen ja tiedätte, että se on ihan aito, niin tehkää suoraan Akordisopimus perintätoimiston kanssa.
- Jos Lindorffin tai Intrum velkoja on Ulosotossa, tehkää akordisopimus suoraan ko. toimiston kanssa niin ei tule lihotettua UOn palkkapussia.

-Velkajärjestelyyn mikäli olette hakemassa, olette jo. Tarkistakaa todella tarkkaan joka ikinen lasku joka sinne on menossa.Ettei pääse läpi tämmöisiä vanhentuneita tai vääriä tekaistuja laskuja läpi.

Nyt taistellaan OMIEN OIKEUKSIEN PUOLESTA!!!

Tsemppiä kaikille.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

06.06.2018 Asiakaspalvelun aukioloajoissa muutoksia


31.5.2018

Asiakaspalvelun aukioloajoissa muutoksia
kesällä

Useiden palvelupisteiden aukioloajat muuttuvat kesän ajaksi. Puhelinpalvelu palvelee kesälläkin joka arkipäivä klo 9–16.

Tiedot palvelupisteiden kesäaukioloajoista on koottu alla olevaan listaan. Listassa ovat vain ne palvelupisteet, joiden aukioloaika muuttuu kesän ajaksi. Voit tarkistaa Kelan palvelupisteiden aukioloajat ja osoitteet verkossa osoitteessa www.kela.fi/palvelupisteen-haku.

Puhelinpalvelu on kesälläkin avoinna joka arkipäivä klo 9–16. Löydät Kelan palvelunumerot verkosta osoitteesta www.kela.fi/palvelunumerot.

Englanninkielinen puhelinpalvelu on avoinna normaalisti joka arkipäivä klo 9–15. Kansainvälisten asioiden keskuksen numerossa ja Kelan perintäkeskuksessa palvellaan normaalisti joka arkipäivä klo 9–16.

Venäjänkielinen puhelinpalvelu on avoinna 21.6. asti normaalisti ma–pe klo 9–11 ja 12–15. Puhelinpalvelu on 25.6.–31.8. avoinna ma ja ke klo 9–11 ja 12–15.

Kela tarjoaa etäpalvelua kielipalveluna koltansaameksi, pohjoissaameksi ja kurdin soraniksi.

Etäpalvelu koltansaameksi on suljettu 13.8.-10.9.
Etäpalvelu pohjoissaameksi on suljettu 16.7.-17.8.
Etäpalvelu kurdin soraniksi on suljettu 1.6.–31.8.
Vastaus moneen kysymykseen verkosta
Moniin kysymyksiin löytyy vastaus helposti ja nopeasti Kelan verkkosivuilta.

Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) voi hakea lähes kaikkia etuuksia ja tarkistaa esimerkiksi oman hakemuksen käsittelytiedot. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Verkkoasiointipalvelussa voit

hakea Kelan etuuksia
ilmoittaa muutoksista ja lakkauttaa tuen
muuttaa tilinumeroa
tarkistaa, onko hakemuksesi ratkaistu, paljonko etuutta maksetaan ja koska maksupäivä on
lähettää etuusasioihin liittyviä viestejä.
Tutustu Kysy Kelasta -palstaan, jossa Kelan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin joka arkipäivä. Voit tarkistaa etuuksien maksupäivät kätevästi verkossa osoitteessa www.kela.fi/maksupaivat tai soittamalla numeroon 020 634 0210.

Voit myös varata ajan palvelupisteeseen tai puhelinpalveluun. Ajanvarauksen voi tehdä Kelan verkkosivuilla osoitteessa www.kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla Kelaan.

Eteläinen asiakaspalveluyksikkö
Palvelupiste Normaali aukioloaika Poikkeava aukioloaika
Hanko ti ja to klo 9–12 ja 13–16  18.6.–10.8. avoinna to klo 9–12 ja 13–15
Karjaa ma–ke ja pe klo 9–12 ja 13–16 18.6.–3.8. avoinna ma–ke klo 9–12 ja 13–15
Tammisaari ma ja ke–pe  klo 9–12 ja 13–16 18.6.–3.8. avoinna ke–pe klo 9–12 ja 13–15
Karkkila to klo 9–12 ja 13–16            25.6.–29.7. suljettu
Heinola ma–pe klo 9–12 ja 13–16 11.6.–30.8. avoinna ma–to klo 9–12 ja 13–16, pe vain ajanvarauksella
Orimattila ti–to klo 9–12 ja 13–16 4.6.–30.8. avoinna ti–ke klo 9–12 ja 13–16, to vain ajanvarauksella
Asikkala ke klo 9–12 ja 13–16              4.6.–30.8. avoinna vain pe ajanvarauksella
Sipoo ma klo 9–12 ja 13–16              2.7.–27.7. suljettu
Loviisa ke–to klo 9–12 ja 13–16              2.7.–27.7. suljettu
Sammonlahti to ajanvarauksella              25.6.–29.7. suljettu
Savitaipale ke klo 9–12 ja 13–16      25.6.–29.7. suljettu
Luumäki pe klo 9–12 ja 13–15              25.6.–29.7. suljettu
Parikkala (asiointipiste) ma, ti ja to klo 8.30–11.30 ja ajanvarauksella klo 13–15                   16.7.–29.7. suljettu
Ruokolahti (asiointipiste) ti ja pe klo 8.30–11.30     25.6.–29.7. suljettu

Itäinen asiakaspalveluyksikkö
Palvelupiste Normaali aukioloaika             Poikkeava aukioloaika
Juva ma–ti klo 10–12 ja 13–15                    1.7.–31.7. suljettu
Kangasniemi ma ajanvarauksella                    1.6.–31.8. suljettu
Savonlinna ma–pe klo 9–16 1.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 9–11 ja 12–15
Iisalmi ma–pe klo 9–16 1.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 9–11 ja 12–15
Kiuruvesi ma ja ke klo 9–12 ja 13–15 1.6.–31.8. avoinna ma ja ke klo 9–12 ja 13–15. Ei palvelua ajanvarauksella.
Lapinlahti ma ja ke klo 9–12 ja 13–15 1.7.–29.7.                                                                suljettu. 1.6.–30.6. ja 1.8.–31.8. avoinna ma ja ke klo 9–12 ja 13–15, mutta ei palvelua ajanvarauksella.
Leppävirta ma ja to klo 9–12 ja 13–15, ke ajanvarauksella 16.7.–10.8. suljettu
Nilsiä ti ja to klo 9–12 ja 13–15 1.6.–31.8. avoinna ti ja to klo 9–12 ja 13–15. Ei palvelua ajanvarauksella.
Petonen ti–ke ajanvarauksella                       1.7.–31.8. suljettu
Pielavesi ti ja to klo 9–12 ja 13–15               2.7.–29.7. suljettu
Siilinjärvi ma–pe klo 9–12 ja 13–15 1.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–15. Ei palvelua ajanvarauksella.
Suonenjoki ma, ke ja pe klo 9–12 ja 13–15 1.6.–31.8. avoinna ma ja ke klo 9–12 ja 13–15, pe ajanvarauksella
Tuusniemi ke klo 9–12 ja 13–15                    1.7.–29.7. suljettu
Varkaus ma–pe klo 9–16 1.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 9–11 ja 12–15
Vesanto to klo 9–12 ja 13–15                          1.7.–29.7. suljettu
Hankasalmi ma ajanvarauksella                          1.6.–31.8. suljettu
Joutsa ti–to ajanvarauksella                          9.7.–3.8. suljettu
Jämsä ma–pe klo 9–12 ja 13–15 1.6.–31.8. avoinna ma–to klo 9–12 ja 13–15, pe vain ajanvarauksella
Laukaa ma–to klo 9–12 ja 13–15, pe ajanvarauksella 2.7.–27.7. avoinna vain ajanvarauksella
Pihtipudas ma klo 9–12 ja 13–15                     4.6.–27.7. suljettu
Suolahti ke ajanvarauksella                                    1.6.–31.8. suljettu
Viitasaari ma–to klo 9–12 ja 13–15, pe ajanvarauksella 2.7.–27.7. avoinna vain ajanvarauksella
Äänekoski ma–pe klo 9–12 ja 13–15 1.6.–31.8. avoinna ma–to klo 9–12 ja 13–15, pe vain ajanvarauksella
Kitee ti–ke ajanvarauksella                              2.7.–29.7. suljettu
Rantakylä to–pe ajanvarauksella                      1.6.–31.8. suljettu


Keskinen asiakaspalveluyksikkö
Palvelupiste Normaali aukioloaika                      Poikkeava aukioloaika
Alajärvi ajanvarauksella                                      2.7.–31.7. suljettu
Jalasjärvi pe klo 9–12 ja 13–15                              16.7.–29.7. suljettu
Teuva (asiointipiste) ma–to klo 9–15 ja pe klo 9–14 2.7.–27.7.  suljettu
Ähtäri (asiointipiste) ma–pe klo 9–15               16.7.–29.7. suljettu
Janakkala to klo 9–12 ja 13–16                       2.7.–27.7. suljettu
Akaa (asiointipiste) ma–ti klo 9–12                       2.7.–27.7. suljettu
Orivesi ma–ke klo 9–12                                       2.7.–27.7. suljettu
Pälkäne ma ajanvarauksella                                       2.7.–20.7. suljettu
Parkano ke–to klo 9–12 ja 13–15                               2.7.–27.7. suljettu
Virrat ma–ti klo 9–12 ja 13–15                               2.7.–27.7. suljettu


Läntinen asiakaspalveluyksikkö
Palvelupiste Normaali aukioloaika                     Poikkeava aukioloaika
Pietarsaari ma–ke klo 9–12 ja 13–16, to–pe ajanvarauksella 15.5.–31.8. avoinna ma–ke klo 9–12 ja 13–15
Laihia (asiointipiste) ajanvarauksella                9.7.–29.7. suljettu
Kristiinankaupunki (asiointipiste) ma–pe klo  9–12 ja 13–15 2.7.–29.7. suljettu
Raisio ma–to klo 9–12 ja 13–16, pe ajanvarauksella
14.5.–31.8. ma–to klo 9–12 ja 13–15.30, pe vain ajanvarauksella

Naantali ma klo 9–12 ja 13–16, to ajanvarauksella            2.7.–27.7. suljettu
Mynämäki pe klo 9–12                                                   2.7.–27.7. suljettu
Laitila (asiointipiste) pe klo 9–12 ja 13–15                    2.7.–27.7. suljettu
Merikarvia ma ja pe klo 10–12 ja 13–15                              2.7.–31.7. suljettu
Rauma

ma–to klo 10–12 ja 13–16, pe ajanvarauksella

1.6.–31.8. avoinna ma–to klo 10–12 ja 13–15.30, pe vain ajanvarauksella

Eura
ke–to klo 10–12 ja 13–15.30, pe ajanvarauksella

1.6.–30.6. ja 1.8.–31.8.  avoinna ke klo 10–12 ja 13–15.30, pe ajanvarauksella. 1.7.–31.7. avoinna vain pe ajanvarauksella.
Huittinen
ma–ti klo 10–12 ja 13–15.30, ke ajanvarauksella

1.6.–31.8. avoinna to klo 10–12 ja 13–15.30, ti vain ajanvarauksella

Kokemäki
to klo 10–12 ja 13–15, pe ajanvarauksella

2.7.–29.7. suljettu
Kaarina ti–ke ajanvarauksella                   2.7.–27.7. suljettu
Kemiö
ma klo 9–12, ti klo 9–12 ja 13–15. Ajanvarauksella ma klo 13–15.30.

1.6.–30.6. ja 1.–31.8. ti ilman ajanvarausta klo 9–12, ajanvarauksella klo 13–15.30. Suljettu 2.7–27.7.

Loimaa ma–to klo 9–12 ja 13–15, pe ajanvarauksella 1.6.–31.8. avoinna ma–ke klo 9–12 ja 13–15, to–pe vain ajanvarauksella
Paimio to klo 10–12 ja 13–15.30                 2.7.–27.7. suljettu
Parainen ma ja to klo 9–12 ja 13–16                  2.7.–27.7. suljettu
Salo ma–to klo 10–12 ja 13–16, pe ajanvarauksella 1.6.–31.8. avoinna ma–to klo 10–12 ja 13–15.30, pe vain ajanvarauksella
Somero ke klo 10–12 ja 13–15.30                  2.7.–27.7. suljettu
Lieto ti ajanvarauksella                                  2.7.–27.7. suljettu
Turku ma–ti ja to–pe klo 9–16, ke ajanvarauksella 21.5.–31.8. avoinna ma–ti ja to–pe klo 9–15.30, ke vain ajanvarauksella
Skanssi ma–ke klo 11–16 ja to klo 12–16, pe ajanvarauksella 21.5.–31.8. avoinna ma–ke klo 11–16, to ja pe vain ajanvarauksella


Pohjoinen asiakaspalveluyksikkö
Palvelupiste Normaali aukioloaika           Poikkeava aukioloaika
Hyrynsalmi to ajanvarauksella                   25.6.–3.8. suljettu
Paltamo ma klo 10–12 ja 13–15                   25.6.–3.8. suljettu
Puolanka ke 10–12 ja 13–15                           25.6.–3.8. suljettu
Pello ti ja to klo 10–12 ja 13–15           16.7.–27.7. suljettu
Ylitornio ma ja pe klo 10–12 ja 13–15           30.7.–10.8. suljettu
Tervola ajanvarauksella ma                           1.6.–31.8. suljettu
Kannus ke ja pe klo 10–12 ja 13–15           16.7.–27.7. suljettu
Ii ti ajanvarauksella                                   1.6.–31.8. suljettu
Kolari ma ja ke klo 10–12 ja 13–15           1.6.–31.8. avoinna ke klo 10–12 ja 13–15
Muonio ke ja pe klo 10–12 ja 13–15           1.6.–31.8. avoinna pe klo 10–12 ja 13–15
Pulkkila pe klo 10–12 ja klo 13–15            6.7.–27.7. suljettu
Muhos ma ja ke klo 10–12 ja 13–15, pe ajanvarauksella     16.7.–27.7. suljettu
Vaala ti 10–12 ja 13–15, to ajanvarauksella                      2.7.–27.7. suljettu
Liminka ma ja pe 10–12 ja 13–15, ke ajanvarauksella              16.7.–27.7. suljettu
Ruukki to ajanvarauksella                              2.7.–27.7. suljettu
Salla ma ja pe klo 10–12 ja 13–15              23.7.–3.8. suljettu


Pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksikkö
Palvelupiste Normaali aukioloaika            Poikkeava aukioloaika
Itäkeskus ma–pe klo 9–16                           4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Kamppi ma–pe klo 9–16                           4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Hakaniemi ma–pe klo 9–16                   4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Malmi ma–to klo 9–16, pe ajanvarauksell   4.6.–31.8. avoinna ma–to klo 10–16, pe vain ajanvarauksella
Vuosaari ma–pe klo 9–16                  4.6.–21.6. ja 6.8.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16.


25.6.–3.8. avoinna vain ajanvarauksella.
Käpylä ajanvarauksella                  25.6.–3.8. suljettu
Espoon keskus ajanvarauksella   25.6.–3.8. suljettu
Leppävaara ma–pe klo 9–16           4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Matinkylä ma–pe klo 9–16           4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Tikkurila ma–pe klo 9–16                   4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Myyrmäki ma–pe klo 9–16           4.6.–31.8. avoinna ma–pe klo 10–16
Hakunila ajanvarauksella 25.6.–31.8. suljettu

06.06.2018 Yhä useampi lapsi saa vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella – kasvua 10 vuodessa yli 40 %

4.6.2018

Yhä useampi lapsi saa vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella – kasvua 10 vuodessa yli 40 %

Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2017 lopussa yhteensä 34 900 lasta. Heistä 9 700 sai vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön perusteella. Psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %.



Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat alle 16-vuotiaan vammaistuen selvästi yleisin sairausperuste. 19 600 lasta (yli 56 % kaikista saajista) sai tukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella vuoden 2017 lopussa.

– Vuoteen 2008 verrattuna näiden saajien määrä on lisääntynyt 45 % ja vuoteen 2000 verrattuna lähes 80 %, sanoo tilastosuunnittelija Reeta Pösö Kelasta.

Suurimmat sairausryhmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmässä olivat psyykkisen kehityksen häiriöt (9 700 saajaa), lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (6 100 saajaa) ja älyllinen kehitysvammaisuus (2 800 saajaa).

Psyykkisen kehityksen häiriön perusteella alle 16-vuotiaan vammaistukea saavien määrä on kasvanut 10 vuodessa 43 %. Käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella tukea saavien määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 noin 58 % ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella etuutta saavien määrä 36 %.

Psyykkisen kehityksen häiriöiden sairausryhmässä lähes 80 % saajista oli poikia. Saajista 60 % oli 5–9-vuotiaita. Yleisimmät sairausdiagnoosit olivat puheen ja kielen kehityksen häiriöt (41 %), monimuotoiset kehityshäiriöt (26 %) ja laaja-alaiset kehityshäiriöt (24 %).

Tuen saajien määrä vähentynyt 2000-luvun alusta neljänneksellä
– Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. 2000-luvun alkuvuosista saajien määrä on vähentynyt noin 25 %, Reeta Pösö kertoo.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan. Noin puolet alle 16-vuotiaan vammaistuen saajista sai viime vuonna etuuden perustuen suuruisena. Korotettua tukea sai 40 % ja ylintä tukea 5 % saajista.

06.06.2018 Kela korvaa vähälle käytölle jääneet palvelupisteet muilla palveluilla

1.6.2018

Kela korvaa vähälle käytölle jääneet palvelupisteet muilla palveluilla

Etäpalvelu, puhelinpalvelu ja verkkoasiointi korvaavat palvelupisteet, joiden asiakasmäärät ovat jääneet vähäisiksi.

Kelan palveluverkkoon kuuluu 180 palvelupistettä, joista 56 on avoinna joka arkipäivä. Loput 124 palvelupistettä ovat avoinna 1–4 päivänä viikossa. Lisäksi Kela on mukana 138 asiointipisteessä eri puolilla maata.

Palvelupisteiden tilannetta seurataan Kelassa jatkuvasti. Palvelupisteiden määrää lisätään tai vähennetään kysynnän mukaan. Kelan hallitus päätti joulukuussa 2017 Kelan palveluverkon kehittämisen kriteerit. Henkilökohtainen palvelu paikkakunnan omassa palvelupisteessä voidaan korvata muilla asiointitavoilla silloin, jos kysyntä on vähäistä ja asiakkaiden palvelutarpeisiin voidaan vastata muilla palveluilla. Kysyntää pidetään vähäisenä, jos palvelupisteessä asioi alle 100 asiakasta viikossa. Usein käynnissä on kyse etuushakemuksen jättämisestä tai täydentämisestä, joskus myös etuusasian selvittämisestä tai laajemmasta arvioinnista.

Näiden kriteerien perusteella Kela on päättänyt korvata 13 palvelupistettä muilla palveluilla 1.9.2018 alkaen. Korvattavat palvelupisteet ovat Petonen, Suolahti, Hankasalmi, Ilomantsi, Rantakylä, Tuusniemi, Juva, Kangasniemi, Janakkala, Jalasjärvi, Pälkäne, Lieto ja Laihia.

– Monissa näistä palvelupisteistä käy alle 20 asiakasta viikossa, joissakin asiakkaita on ollut kolme viikossa. Suurin osa on avoinna vain yhtenä päivänä viikossa ajanvarauksella, Kelan asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisäksi jo aiemmin on korvattu Ikaalisten, Ähtärin, Teuvan ja Ruoveden palvelupisteet. Näillä paikkakunnilla Kela-asioita voi jo nyt hoitaa etäyhteyden avulla asiointipisteessä.

Asiointi turvataan puhelinpalvelulla, etäpalvelulla ja verkkoasioinnilla

– Kela pitää erittäin tärkeänä, että syrjäseutujen palvelut turvataan ja että palvelut ovat saatavilla myös heille, jotka eivät voi asioida verkossa tai joiden asia on liian monimutkainen verkossa hoidettavaksi, Elise Kivimäki korostaa.

– Haluamme parantaa mahdollisuutta asioida Kelassa viitenä päivänä viikossa. Investoimme etäpalveluun ja puhelinpalveluun. Uudet tekniset ratkaisut ovat haja-asutusalueiden asukkaille parempi ratkaisu kuin palvelupiste, joka on avoinna kerran viikossa ajanvarauksella, Kivimäki toteaa.

Kela pyrkii aktiivisesti lisäämään etäpalvelua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jo nyt 60 kunnassa asiakkaat voivat asioida Kelan palveluneuvojan kanssa kuvayhteyden avulla viranomaisten yhteisessä asiointipisteessä. Asiointipisteen henkilökunta auttaa yhteyden avaamisessa.

Etäpalvelun lisäksi asiakkailla on mahdollisuus saada henkilökohtaista palvelua myös Kelan pop up -pisteissä. Pop up -palvelut ovat väliaikaisia tai kiertäviä palvelupisteitä, joissa Kela tulee asiakkaan luokse esimerkiksi oppilaitoksiin tai asiointipisteisiin.

Resursseja kohdennetaan myös puhelinpalveluun.

– Etsimme uusia toiminnallisia ratkaisuja puhelinpalvelun järjestämiseen ja hankimme uutta teknologiaa, jonka avulla asiakkaan olisi esimerkiksi mahdollista jättää ajastettu soittopyyntö tai soittaa puhelinpalveluun Kelan verkkosivujen kautta, Kivimäki kertoo.

Muutokset Itäisessä asiakaspalveluyksikössä
Itäisessä asiakaspalveluyksikössä suljetaan 1.9. seuraavat palvelupisteet: Petonen, Rantakylä, Suolahti, Hankasalmi, Tuusniemi, Juva, Ilomantsi ja Kangasniemi.

Petosen ja Rantakylän palvelupisteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä Kuopion ja Joensuun keskustojen palvelupisteistä. Petosella järjestetään pop up -toimintaa yhdessä järjestöjen ja sosiaalitoimen kanssa. Kuopion kaupunki on siirtänyt sosiaalitoimen palvelut Kuopion keskustaan jo aiemmin. Rantakylään suunnitellaan pop up -toimintaa.

Suolahden, Hankasalmen, Ilomantsin, Tuusniemen, Juvan ja Kangasniemen palvelupisteissä on asioinut alle 40 asiakasta viikossa. Monessa palvelupisteessä asiakkaita on viikoittain käynyt keskimäärin vain 3. Joissakin kunnissa on jo nyt asiointipiste, jossa on etäpalvelu. Muihinkin kuntiin suunnitellaan pop up -toimintaa ja etäpalvelua.

Muutokset Keskisessä asiakaspalveluyksikössä
Keskisessä asiakaspalveluyksikössä suljetaan 1.9. seuraavat palvelupisteet: Janakkala, Jalasjärvi ja Pälkäne.

Jalasjärven ja Pälkäneen palvelupisteissä on asioinut noin 20 asiakasta viikossa. Kela on esittänyt kunnille mahdollisuutta asiointipisteeseen, jossa on etäpalvelu.

Janakkalasta on hyvät kulkuyhteydet Hämeenlinnan ja Riihimäen palvelupisteisiin. Janakkalan palvelupisteessä on käynyt keskimäärin 40 asiakasta viikossa. Kela esittää kunnalle mahdollisuutta asiointipisteeseen, jossa on etäpalvelu.

Muutokset Läntisessä asiakaspalveluyksikössä                       
Läntisen asiakaspalveluyksikön alueella suljetaan 1.9. alkaen Laihia ja Liedon palvelupisteet. Molemmat palvelupisteet ovat toimineet asiointipisteen yhteydessä, ja niissä on asioinut alle 10 asiakasta viikossa. Paikkakunnilla on jatkossakin asiointipiste, jossa neuvotaan Kela-asioiden hoitamisessa.

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...