26.02.2018 HURJAKSI MENI

Hurjaksi meni tuon Brother Christmas -hyväntekijän ruotiminen sosiaalisessa mediassa  sekä lehdissä,  joten katsoin aiheelliseksi poistaa kyseiseen aiheeseen linkittämäni jutut blogistani.

Lukekoon jokainen jota ne kiinnostaa  päivälehdistä ja iltapäivälehdistä. 

Katsotaan miten asia etenee.
Varmasti tällä on hallaa hyväntekijälle, moni laittaa pussin suut kiinni, ja harkitsee uudelleen.
Toivon asioiden selviävän parhain päin.
Toivottavasti hyvien asioiden suodaan jatkuvan, koska hyväntekijöitä tarvitaan Suomessa.
Niitä voisi olla myös enemmänkin, koska hätä on kova.

Itsekin olen monesti pyytänyt apua, ja saanutkin.
Pienikin apu antaa toivoa.
Uskoa parempaa.

26.02.2018 LYHENNYS S A L D O 838,25 EUR

Lainan tiedot
Velallinen
PELTOLA  SUSANNA

Lainan nimi
MUU
Myönnetty
24 200,00 EUR

Nostopäivä
19.01.2007

Saldo
838,25 EUR

Korkotiedot
Kokonaiskorko
3,700 %
Korkosidonnaisuus
Sp-prime
Seuraava korontarkistuspäivä

Seuraava maksuerä

Eräpäivä
26.03.2018
Hoitotapa
Maksupalvelu

Hoitotili
FI38 4262 1120 0136 13
Lyhennys
262,59 EUR
Korko
2,41 EUR
Kulut
1,00 EUR
Maksettava yhteensä
266,00 EUR

25.02.2018 HARMILLISTA, MUTTA TOISAALTA HYVÄ SELVITTÄ ASIA

Harmillista miten hyväntekeväisyyttä kritisoidaan.

Mutta ainahan on kateutta maailmassa. Kateushan vie kalatkin järvistä .

Usein asia on toisin päin, kehutaan kuinka auttavaisia ihmisiä Suomi pullollaan.

Eikö kuitenkin hyvä ole palkitsevaisempaan, kuin paha.

Itse olen avustustehtävä yhteisössä ollut avunsaajana, miettinyt juurikin avuntarvitsijoiden kriteereitä, myöskin avuvantajan kriteeriä millä perusteella saa apua.

Todellakin sairaat lapset ja vanhukset ovat etusijalla autettavien listassa. Mutta yhtälailla kengätön henkilö , joka kotiinsa vangittuna kengättömänä, tarvitsee apua.

Kuinka monessa avustusjärjestelmässä ovat apua hakemassa.
Kuinka paljon on riittävä määrä apua, ja avustusta.

Toivotaan, että Brother Christmas saa  asian oikaistuksi, ja avustustoiminta jatkuu. Moni on sen tarpeessa.

Tuleeko ihminen sokeaksi avustusten määrän suhteen?

Kuinka monella on todellakin tarvetta hakea apua, Suomessa on paljon köyhyyttä ja apu tulee tarpeeseen.

Juurikin näissä avustusjärjestöissä päättäjällä/päättävillä on todella vaikea saada selvyys todellisen hädän laadusta.

Kelan systeemien  kompurointi, on aiheuttanut monelle ongelmia lääkkeiden saannin suhteen.

Myös sosiaalipuolelta voi hakea apua.

Sosiaalitoimistoissa on edelleen voimassa harkinnanvarainen ja täydentävä toimeentulotuen hakeminen .
Apua kannattaa aina hakea.

Kelan hakemukseen voi kirjoittaa, että toivoo harkinnanvaraista ja hakemus laittaa jatko hakemiseen sosiaalitoimistoille.

Ja kelan hakmus kannatta tehdä ainakin 3-6 kuukaudeksi, ettei joka kuukausi tarvitse tehdä hakemusta.

25.02.2018 Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään ei ole tulossa muutoksia vuoden 2018 alusta

Ulosottomaksut
Ulosottomaksuja ovat taulukkomaksu, käsittelymaksu, tilitysmaksu, myyntimaksu, täytäntöönpanomaksu ja valvonnan myöhästymismaksu.

Taulukkomaksu peritään velalliselta kulloinkin kertyneestä suorituksesta tai lyhennyksestä. Maksun suuruus on riippuvainen suorituksen tai lyhennyksen määrästä (ks. taulukko).

Jos velkaa ei saada perityksi velalliselta velallisen varattomuuden tai muun esteen vuoksi tai hakijan peruutettua hakemuksensa, hakijalta peritään ulosottoasian palautuksen yhteydessä käsittelymaksu. Maksun suuruus tavallisessa ulosotossa on 10,00 euroa asialta ja suppeassa ulosotossa 5,00 euroa asialta. Jos hakija on pyytänyt saatavansa merkitsemistä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi, hänen on suoritettava käsittelymaksun lisäosana 10,00 euroa asialta.

Velkojan on suoritettava hänelle kulloinkin tilitettävästä rahamäärästä tilitysmaksua. Tilitysmaksun suuruus on 1,45 % tilitettävästä rahamäärästä, kuitenkin enintään 500 euroa tilityskerralta. (Muutokset voimaan 1.11.2009)

Ulosmitatun kiinteistön, alusrekisteriin merkityn aluksen, ilma-aluksen, asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeen ja kiinnityskelpoisten ajoneuvojen ja työkoneiden pakkohuutokaupasta peritään taulukkomaksun lisäksi myyntimaksu (ks. taulukko).

Häätöjen, osamaksutilitysten ja turvaamistoimenpiteiden (takavarikot) täytäntöönpanosta ulosottomaksuna peritään täytäntöönpanomaksu (ks. taulukko).

Jollei velkoja valvo kiinnitykseen perustuvaa panttisaatavaansa asianosaiskeskustelussa velkojan on suoritettava valvonnan myöhästymismaksu. Maksu määräytyy velkojan saatavan suuruuden mukaan siten kuin taulukkomaksusta on säädetty, mutta kaksinkertaisena. (Voimaan 1.11.2009)

Ulosottomaksua ei peritä mm. rangaistuksen, uhkasakon ja elatusavun ulosotossa. Estemaksua ei peritä asianomistajalta, jolle rikosasiassa on tuomittu maksettavaksi korvausta. Oikeus- ja verohallinnon viranomaiset sekä syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiset ovat vapaat ulosottomaksuista.

Ulosottomaksujen määrät ovat seuraavat:

Taulukkomaksu (Muutokset voimaan 1.11.2009)

Peritty saaminen tai sen osa
* enintään 14 euroa, taulukkomaksu 2,50 euroa
* yli 14 euroa mutta enintään 27 euroa, taulukkomaksu 5,00 euroa
* yli 27 euroa mutta enintään 67 euroa, taulukkomaksu 7,00 euroa
* yli 67 euroa mutta enintään 165 euroa, taulukkomaksu 12,00 euroa
* yli 165 euroa mutta enintään 335 euroa, taulukkomaksu 27,00 euroa
* yli 335 euroa mutta enintään 670 euroa, taulukkomaksu 56,00 euroa
* yli 670 euroa mutta enintään 1 680 euroa, taulukkomaksu 84,00 euroa
* yli 1 680 euroa mutta enintään 8 400 euroa, taulukkomaksu 134,00 euroa
* yli 8 400 euroa, taulukkomaksu 210,00 euroa

Käsittelymaksu (Muutokset voimaan 1.7.2013)

* tavallisessa ulosotossa on 10,00 euroa
* suppeassa ulosotossa 5,00 euroa
* passiivisaatavassa lisäosa 10,00 euroa

Tilitysmaksu (Muutokset voimaan 1.11.2009)

* 1,45 % tilitettävästä rahamäärästä, kuitenkin enintään 500 euroa tilityskerralta

Myyntimaksu (Muutokset voimaan 1.7.2013)

Pakkohuutokaupan kauppasummasta
* kiinteistö ja määräala 1100 euroa
* asunto-osake ym. 450 euroa

Täytäntöönpanomaksu (Muutokset voimaan 1.7.2013)

* häätö, asuinhuoneisto 110 euroa
* muu häätö 225 euroa

Osamaksukaupasta annetun lain mukainen virka-apu ja tilitys (Muutokset voimaan 1.7.2013)

* tilitettävän esineen arvo enintään 840 euroa, 110 euroa
* tilitettävän esineen arvo yli 840 euroa, 225 euroa
* muu täytäntöönpano 225 euroa

Täytäntöönpanomaksusta peritään puolet, jos varsinaisiin täytäntöönpanotoimiin ei ole ryhdytty.


Muut maksut
Ulosottomiehen tekemästä tiedoksiannosta peritään samansuuruinen maksu kuin haastemiehen tiedoksiannosta, eli 70 euroa. (korotus 1.1.2016 lukien)



Julkaistu 8.1.2016

25.02.2018 Ministeri Häkkänen: Ulosottouudistus tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä

Alkuperäinen julkaisija: Valtakunnanvoudinvirasto
Ministeri Häkkänen: Ulosottouudistus tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä
Julkaistu 26.1.2018
Ulosottolainsäädäntöön tulee uudistuksia helmikuun alussa. Uudistuksella puretaan ulosottoon liittyviä kannustinloukkuja ja helpotetaan näin työllistymistä.

Oikeusministeriön tiedote 26.1.2018

Jatkossa vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta. Aiemmin lykkäyksen enimmäiskesto on ollut neljä kuukautta. Ulosoton lykkäys kannustaa ottamaan työtä vastaan, koska lykkäyksen aikana ulosmittausta ei toimiteta lainkaan.

- Työllisyyden parantaminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Tällä uudistuksella voidaan tarttua yhteen työllistymisen kannustinloukkuun, kun ulosotossa olevan työttömän on nyt aiempaa kannattavampaa ottaa työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa, oikeusministeri Antti Häkkänen painottaa.

Uudistuksen jälkeen palkan ulosmittauksen lykkäystä voivat saada sellaiset henkilöt, joiden nettotulot jäävät alhaisiksi, eli henkilöt, jotka ovat niin sanotun tulorajaulosmittauksen piirissä. Ulosottomies voi kieltäytyä lykkäyksen myöntämisestä ainoastaan, jos velalliselle on jo aiemmin myönnetty lykkäys ja uuden lykkäyksen takia velan maksu vaarantuisi olennaisesti.

Muiden velallisten osalta lykkäys säilyy harkinnanvaraisena ja enintään neljän kuukauden kestoisena.

Myös velallisen ryhtymistä yrittäjäksi helpotetaan. Jos pitkään työttömänä ollut henkilö työllistyy yrittäjänä, elinkeinotulosta voidaan jatkossa jättää ulosmittaamatta aiempaa suurempi määrä.

- Uudistuksella kannustetaan pitkään työttömänä olleita henkilöitä työllistämään itsensä yrittäjinä. Yrittäjyyden ottaminen mukaan uudistukseen on erityisen tärkeää, jotta kannusteita yrittäjyyteen saadaan vahvistumaan velkaantumisesta huolimatta, Häkkänen sanoo.

Kaupunkien ulkopuolella asuvien ulosottovelallisten työllistymismahdollisuuksia parannetaan
Osana ulosoton kannustinloukkujen purkamista uudistetaan myös asetusta, jolla säädetään ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävien työvälineisiin rinnastettavien esineiden arvosta. Tällainen voi olla esimerkiksi työmatkoihin tarvittava auto.

Aiemmin ulosottovelallinen saattoi pitää työvälineisiin rinnastettavan esineen, jonka arvo on korkeintaan 3 000 euroa tai erityisestä syystä 5 000 euroa. Uudistuksen jälkeen rajat nousevat 5 000 ja 7 000 euroon.

- Korotuksella halutaan auttaa erityisesti kaupunkien ulkopuolella asuvien ulosottovelallisten työllistymistä, sillä työssäkäynti voi monessa tapauksessa edellyttää auton säilyttämistä, Häkkänen sanoo.

Kaikkiaan ulosottolainsäädännön uudistusten odotetaan helpottavan tuntuvasti työllistyvien velallisten asemaa. Myös julkinen talous hyötyy työllistymisistä. Muutoksen ei arvioida heikentävän velkojien asemaa pitkällä tähtäimellä.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Mari Aalto, puh. 02951 50502, etunimi.sukunimi@om.fi

erityisasiantuntija Tuukka Vähätalo, puh. 02951 50240, etunimi.sukunimi@om.fi

erityisavustaja Lauri Koskentausta, puh. 02951 50131

25.02.2018 Tutkimus paljasti: Joka kymmenes pienituloinen ikäihminen jättää menemättä lääkäriin rahan takia

Tutkimus paljasti: Joka kymmenes pienituloinen ikäihminen jättää menemättä lääkäriin rahan takia
Eilen klo 16:01
THL:n tutkimuksen mukaan myös pienituloisten kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat usein riittämättömiä.


Ikäihmisten rahatilanne voi estää tarpeellisen lääkärikäynnin. INKA SOVERI
Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia, kertoo THL:n tuore tutkimus.

THL selvitti 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pienituloisimmalla ryhmällä esimerkiksi terveyskeskuslääkärin tarve oli suurempi, mutta rahan puute johti usein siihen, että lääkärikäynti jäi tekemättä.

- Pienituloiset ikääntyneet, erityisesti toimeentulotukea hakeneet, jättävät muita useammin menemättä lääkäriin rahan puutteen vuoksi, sanoo THL:n tutkija Katri Hannikainen.

- Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa, ja niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää.


Kotihoitoa ei riittävästi

Tutkimuksen mukaan useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi kotipalvelua. Lähes joka viides ei puolestaan saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.

Selvityksen mukaan lähes joka neljäs pienituloisimmista (korkeintaan 15 000 euroa vuodessa) 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, suurituloisimmista vain hieman useampi kuin joka kymmenes.

Eron taustalla on pienituloisten suurempi sairastavuus sekä yleisempi yksin eläminen.

- Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen arvioi.

HENRI KOPONEN
henri.koponen@iltalehti.fi

22.02.2018 Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistoille

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistoille
Oikeusministeriö  30.11.2017 13.39

TIEDOTE Talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimistoille
Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen aluehallintovirastoilta sekä kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan talous- ja velkaneuvonnan palveluja sekä parantamaan sähköisiä palveluja.

Laki on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä 1.12.2017.

Jatkossa oikeusaputoimistot tuottavat talous- ja velkaneuvonnan palvelut. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit voivat hankkia näitä palveluja myös ostopalveluina. Uudistuksella halutaan yhtenäistää kansalaisten saamia talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Tällä hetkellä mahdollisuudet saada näitä palveluja vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maata.

Uudistuksella tavoitteena on myös parantaa sähköisiä palveluja, sillä hyvin toimivilla sähköisillä palveluilla voidaan tarjota tukea varhaisessa vaiheessa ja näin ehkäistä velkaantumista. Lisäksi uudistukselle pyritään ehkäisemään velkaantuneiden ihmisten syrjäytymistä, kun talous- ja velkaneuvonnan palveluja tarjotaan oikeusaputoimistoissa, joista myös oikeudelliset palvelut on tarvittaessa helposti saatavavilla.

Muutoksen seurauksena talous- ja velkaneuvonnan ohjaus ja valvonta siirtyvät Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle.

Uudistuksessa talous- ja velkaneuvonnan päätoiminen henkilöstö siirtyy tietyin edellytyksin oikeusapu- ja edunvalvontapiireihin oikeusaputoimistojen palvelukseen. Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä.


Lisätiedot:
hallitusneuvos Maaria Rubanin, puh. 02951 50140, etunimi. sukunimi@om.fi

21.02.2018 Merja, 55, oli ihan tavallinen ihminen kunnes sairastui – ”Häpeä on hirveä”

Merja, 55, oli ihan tavallinen ihminen kunnes sairastui – ”Häpeä on hirveä”

Merja Tuomivirta miettii yömyöhään, miten saa laskut maksettua. (KUVA: Bo Stranden)
Julkaistu: 18.2. 8:12

YHTEISVASTUU Merja Tuomivirta, 55, oli ihan tavallinen ihminen, joka kävi töissä ja hoiti asiansa, kunnes sairastuminen vei hänet köyhyysrajalle. Apua Merja on saanut diakoniatyöstä, jota tuetaan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista.
Kuvittele, että pankkitililläsi olisi 1,39 euroa.

Ja sillä summalla pitäisi tulla koko kuukausi toimeen laskujen maksamisen jälkeen.

Salolaiselle Merja Tuomivirralle, 55, se on todellisuutta.
– Herään öisin ja mietin, miten pärjään, hän kertoo.
– Köyhyys tuli täytenä yllätyksenä. En koskaan ajatellut, että voisin pudota.

VUONNA 2010 Merja Tuomivirta työskenteli vielä kodinhoitajana. Neljän lapsen äiti asui miehensä kanssa omistusasunnossa Turussa.

Kaikki oli hyvin. Pariskunta eli mukavaa elämää, harrasti, shoppaili ja söi ravintoloissa. Jos he tarvitsivat jotakin, se ostettiin. Kun perheessä oli kaksi tienaavaa aikuista, raha-asioita ei tarvinnut liikoja miettiä.

Sitten Merja sairastui.
– Jaksamiseni alkoi hiipua, Merja kertoo. Sittemmin hänelle on tehty 20 vatsaleikkausta.

  Sairaus vaikuttaa Merjan elämään koko ajan. Polvi on huonossa kunnossa, ja jono leikkaukseen pitkä.

Leikkausten jälkeen sairausloma söi naista niin henkisesti kuin fyysisestikin. Töissä kiire lisääntyi, työyhteisö vaihtui, samoin esimiehet.
– Yritin sinnitellä, mutta sairaus vaikutti avioliittoon ja kaikkeen olemiseen.

Syksyllä 2016 Merja erosi pitkästä avioliitostaan. Saman vuoden joulukuussa hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Työn tekeminen kävi mahdottomaksi. Hoidin vanhuksia. Minulla oli nostokielto.

AVIOERON jälkeen Merja ei halunnut enää asua samalla paikkakunnalla. Hän päätti muuttaa rauhallisempaan ja pienempään kaupunkiin. Salossa oli oma veli, poika ja ystäviä, jotka Merja on tuntenut 13-vuotiaasta. Hän on kotoisin lähistöltä Särkisalosta.
– Oli hyvä päätös muuttaa Saloon, Merja sanoo. Tyttäretkin asuvat sopivan matkan päässä Paimiossa ja Piikkiössä.
Vuokra-asunto löytyi helposti. Vanhasta kodista Merja otti mukaan kannettavan tietokoneen lisäksi pikkutavaroita kuten lautasia ja kuppeja. Uuden kodin huonekalut on hankittu kirpputoreilta.
 
Merjan seinällä on terapiakartta. (KUVA: Bo Stranden)


Eniten taloutta horjuttavat avioliiton aikana otetut velat, joita Merja maksaa vielä kymmenen vuotta. Sen jälkeen helpottaa vähän.
– Kelassa sanottiin, että velkoja ei hyväksytä menoiksi. Kysyin, että mitä teen. Neuvottiin, että jätä velat maksamatta.

Tätä Merja ei voi käsittää.
– Sanoin, että menetän luottotiedot. Ihmettelin, että näinkö tämä maailma pyörii. Jos ihminen antaa luottotietojen mennä, sulkeutuu aika moni muukin ovi. Taistelen, etteivät luottotietoni mene.

Kelassa sanottiin, että velkoja ei hyväksytä menoiksi. Kysyin, että mitä teen. Neuvottiin, että jätä velat maksamatta.

Tuli eteen mitä tahansa yllättävää, se keikauttaa heti talouden. Liukastumista estävät nastakengät vetelevät viimeisiään. Uusiin ei ole varaa. Terveydentilansa takia Merjan pitäisi välttää kaatumista.
– Olisi tärkeää, että olisi talvella hyvät kengät.

Hiljattain lääkäri määräsi Merjalle valohoitoa. Se olisi maksanut 20 euroa kerta.
– Kysyttiin, miksi en mene. Sanoin, että ei minulla ole varaa.

Merja syö myös sellaisia lääkärin määräämiä lääkkeitä, joita Kela ei korvaa. Niitäkin on pitänyt karsia.

MERJA sanoo, ettei olisi selvinnyt ilman diakonia. Diakoniatyön kautta hän saa maksusitoumuskuponkeja ruokakauppaan.
– En tiedä, miten pärjäisin, jos apua ei olisi, hän sanoo.

Nälkää ei ole onneksi tarvinnut nähdä. Diakoniavun kautta Merja saa muun muassa ruokakauppiaiden lahjoittamia eineksiä, joissa parasta ennen -päiväys on menossa vanhaksi. Ne annetaan tarvitseville pakastettuina.

Toisinaan Merja saa ystäviltään ruoka-apua.
– Häpeä siitä, että en pysty itse maksamaan menojani, on ihan hirveä, hän sanoo.

Mieli on matala. Merja on ollut todella masentunut.
– Olen pudonnut tavallisesta ihmisestä toisen luokan kansalaiseksi. Olen ollut ihan tavallinen ihminen, joka on maksanut veronsa, hoitanut asiansa ja sitten joutuu köyhyysrajalle.

Nykyhallituksen päätöksiä Merja seuraa ihmeissään.
– Hallitus tekee koko ajan päätöksiä, joista vähävaraiset kärsivät eniten.

Kun Merja oli yksinhuoltaja vuonna 1982, hän oli sosiaalihuollon asiakas.
– Toiminta oli inhimillisempää. Sai asioida toisen ihmisen kanssa. Nyt täytät yksin kotona sähköisesti hakemuksen.

Merja Tuomivirta yrittää pitää positiivisuuttaan yllä kaikin tavoin. Olohuoneen seinätarrat muistuttavat pitämään mielen iloisena.

OMAAN arkeensa Merja kaipaa yksinkertaisia asioita kuten hedelmiä, salaattia, tomaatteja ja kurkkua. Ne ovat olemattomalla budjetilla elävän tavoittamattomissa.

Kahvi maistuisi, mutta kaupan kassalla tuli yllätyksenä, että maksusitoumuskupongilla ei saa ostaa kahvia.
– Vuosi 2017 on ollut hirveä. Toivon, ettei sellaista enää tule, Merja sanoo.
– Olen ollut normaali työssä käyvä ihminen. Kaikkein vaikeinta on ollut se, että pitäisi muuttaa koko elämäntyyli ihan erilaiseksi. Se on aikamoinen pudotus.
Kun tippuu köyhyysloukkuun, ei voi käydä elokuvissa, teatterissa eikä harrastaa.
– Vielä enemmän käy sääliksi perheellisiä, Merja sanoo.

Osasta lääkkeitä on ollut pakko luopua niiden hinnan takia, vaikka Merja tarvitsisi niitä kipeästi. (KUVA: Bo Stranden)

Nyt helmikuussa 2018 hänelle jäi tilille 20 euroa laskujen jälkeen. Leikkausten jälkeen hän tarvitsisi kolmet uudet tukiliivit vuodessa. Ne maksavat 139 euroa kappale.
– Eihän se ollut mikään raha, kun olin töissä, Merja miettii.
– Jos äitini eläisi, en olisi tässä tilanteessa eikä tarvitsisi kärsiä puutteesta. Olen monta kertaa miettinyt, että voi kun minulla olisi vielä äiti.

ELÄMÄN piristys ovat lasten lisäksi ystävät, jotka ovat pysyneet rinnalla, vaikka elämäntilanne on muuttunut. Kun Salossa oli markkinat, ystävät veivät Merjan ravintolaan syömään.
– Välillä koen ulkopuolisuutta. Ystävät ovat työssä käyviä ihmisiä, ja minä elän niin erilaista elämää.

Sairaus vaikuttaa elämään esimerkiksi siten, että Merjan pitää välillä mennä pitkäkseen, koska vatsassa alkaa polte.

Vuosi 2017 on ollut hirveä. Toivon, ettei sellaista enää tule.

Tällä hetkellä hän kulkee väliaikaisesti rollaattorin turvin. Polvi on huonossa kunnossa. Merja on kaatunut monta kertaa kotona, koska polvi ei kanna. Jono leikkaukseen on pitkä.
– Kaipaan ihmissuhdetta. Kun asuu yksin, ei ole toisen aikuisen tukea. Jos tässä olisi kaksi ihmistä, voisi jakaa kaiken. Tutustuminen ei ole enää niin helppoa tässä iässä.

Tulevaisuudessa Merja haluaisi tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. Vanhustenhoito oli hänen elämäntyönsä.
– Eniten toivoisin, että lapset säilyisivät terveinä, ja heillä olisi hyvä elämä, Merja toivoo.

Suvi Kerttula

Osallistu Minun oli nälkä -kirjoituskilpailuun!
Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen nälkä-aiheiseen kirjoituskilpailuun.
Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista: Miten ruoan puute näyttäytyy arjessasi? Miltä nälkä tuntuu? Millaiset asiat ovat kohdallasi johtaneet tilanteeseen, että ruokaa ei ole riittävästi? 
Halutessasi voit kirjoittaa suomalaisesta nälästä ja köyhyydestä yleisemmälläkin tasolla.
Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin (sis. välilyönnit) mittainen teksti ja lähetä se osoitteeseen tarina@yhteisvastuu.fi 11.3. mennessä. Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä. Kirjoita tekstisi viestin tekstikentään – älä lähetä liitteitä.
Kolme parasta kirjoitusta palkitaan; voittaja 500 euron, toinen 300 euron ja kolmas 200 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee voittajakirjoitukset kevään aikana. Kilpailussa palkittaville ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.
Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä vuoden 2018 aikana omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta.

19.02.2018 Ammattiautoilijan kuorma-autokortti maahanmuuttajille 150€, TE-palvelujen mukaan vastaavia kursseja järjestetään silloin tällöin avoimenakin hakuna, jolloin hakukriteerinä ei ole maahanmuuttajuus vaan kaikki voivat hakeutua kurssille.

Ammattiautoilijan kuorma-autokortti maahanmuuttajille 150€
16.2.2018 08:18Petri Saarela



TE-palvelut järjestää kuljetusalan ammattikoulutuksen maahanmuuttajille. Koulutus kuorma-autokortteineen maksaa maahanmuuttajalle 150€.


Kuorma-auto Oulussa Rotuaarin eteläpäässä. Kuva Petri Saarela.


TE-palvelut tarjoaa maahanmuuttajille kuljetusalan ammattikoulutusta. Maahanmuuttajille suunnattu ammattikoulutus antaa valmiudet suoriutua kuorma-autonkuljettajan tai pakettiautonkuljettajan tehtävistä.
Koulutuksen tavoitteena on työllistyä kuljetusalan työtehtäviin ja koulutuksen suorittanut saa ammattipätevyyden tavaraliikenteen puolelle.

Koulutukseen sisältyy

C-ajokorttikoulutus (tietopuolinen koulutus ja ajo-opetus sekä kokeet)
Perustason ammattipätevyyskoulutus ja koe
Tavarakuljetusten suorittaminen kuorma-autolla ja kuormankäsittelylaitteiden käyttöharjoitukset (takalaitanostimen käyttö, koukkulaitteen käyttö, kuormausnosturin käyttö, trukin käyttö)
Kuorma-auton kuljettaminen turvallisesti ja taloudellisesti
Tavaran kuormaus ja kuorman varmistaminen
Terminaalissa työskentely
Kuljetusasiakirjojen käyttö ja asiakaspalvelu
Korttikoulutukset (trukkikortti, ensiapu1, työturvallisuuskortti, ADR-ajolupa, tieturva)
Työnhakuvalmennus
Työharjoittelu 3 kk
Koulutus on maahanmuuttajalle maksutonta. Kustannuksia maahanmuuttajalle tulee erilaisista henkilökohtaisista luvista yhteensä n. 150€.

TE-palvelujen mukaan vastaavia kursseja järjestetään silloin tällöin avoimenakin hakuna, jolloin hakukriteerinä ei ole maahanmuuttajuus vaan kaikki voivat hakeutua kurssille.

Uutista korjattu klo 10:01 ja 23:55 Kyseinen koulutus on maahanmuuttajille, ja vaikka vastaavaa koulutusta ei tällä hetkellä kantaväestölle järjestetä, sellainen on ollut saatavilla. Otsikko muutettu.

12.02.2018 TYÖHISTORIA

Olen aloittanut työurani jo kouluiässä.
Jouduin ehtojen takia ottamaan tunteja, ne maksoin lastenhoidolla.
Koulukäyntiin rahoja porkkana harvennuksella, toto-myynnillä,
pesulassa kesätöissä, siivoojana sekä lisäksi sokerijuurikkaan harvennusta,
yhtenä kesänä leipomossa siivoojana.

Kauppaopiston jälkeen 1984, suoraan matkahuolto-virkailijaksi.
Sen jälkeen kassana kaupassa ( lapsi 1988) ja  kioskimyyjänä. 
Yritin aloittaa sairaanhoitajan opinnot, pääsinkin ja muutaman kuukauden kävinkin Helsingissä, mutta rahat ei riittäneet.
Tässä sivussa kävin osastoapulaisena keikkahommia.
Keikkahommia tein 6 vuotta, loppui 1997.

Kahvilantyöntekijänä muutaman vuoden, sitten taas kaupan kassaksi viideksi vuodeksi.

Ystäväni firmaan lounaskahvilaan apulaiseksi, josta sitten hetkeksi omistajaksi.
Firman myynnin uhatessa, irtisanottiin minut, koska alkuperäisellä omistajalla enemmistö osuus.
Heitin keikkaa tarjoilu- ja keittiöhommiin.

Uimalaan kesätöihin ja siitä sitten edelliseen työpaikkaani, ns. sekatavarakauppaan 5 vuodeksi, ja kaaduttuani jäin sairaslomalle, lonkkaleikkaus, ja erinäisiä muita sairauksia sisältyi pitkään sairaslomaan,  joka päättyi sitten vuonna 2016 , kyseisestä firmasta irtisanomiseen.

Vuodesta 4.11.2015 - 30.06.2018  , kuntouttavassa työtoiminnassa.
Sisältää : "yleismies Jantusen hommia", askartelua, leipomista, neuvontaa talous jutuissa sekä vertaistukea.

Koulutukseltani olen markkinointimerkonomi.
Työhistoriaa on 1984-2016 .

Tulevaisuudessa haluaisin juurikin neuvonta yms töitä, joista voisi olla apua muille.
Juurikin tämän blogin kautta ja myös kuntouttavan, halu auttaa, ja luoda toivoa muille, että asioista voi selvitä, jos haluaa, aina on toivoa.

Omakohtainen kokemus, on auttanut minua omassa tilanteessani.

06.02.2018 ON JA EI , JA KUMMINKAAN EI

 1) Toimintakykysi on heikentynyt vammaistuen tarkoittamalla            
tavalla, mutta lääketieteellisen haitan osalta ei                  
myöntöedellytys täyty, joten tukea ei voida myöntää.    
            
2)  Olemme arvioineet, että toimintakykysi on heikentynyt.               


Näiden päätösten lukemisessa on aina jotain niin koomista.
Ensin sanotaan , että on tarvetta, mutta sitten päätetäänkin, että ei.

Tätä hakemusta en olisi tehnyt, jos Kelan työntekijä ei olisi sitä käskenyt hakemaan.
Kamala paperisota ja lääkärissä juoksemista.

Mietinkin jo, voisikohan jotain muuta etuutta hakea nyt samoilla lääkärinlausunnoilla.
Vaikka eläkettä, kun työkyky on alentunut,  tai osaaikaeläkettä.
Kuntoutustukea, siihenkin kävisi kyseinen lausunto.
Olisinhan sitten aktiivinen , Aktiivi mallin mukaan.

Mielessäni jo kuvittelin, että saan takautuvilla maksuilla pankkilaina pois.

Kävin työkykyä arvioivassa  Perusturvan henkilön lähettämässä tarkastuksessa Terveyskeskuksessa, kuuluu työttömän oikeuteen , ensin sairaanhoitajan haastattelussa, ja sitten lääkärin vastanotolla . Näistä käynneistä oli mennyt tiedot Perusturvaan ja  työntekijä oli lukenut lausunnot, ja lähetti kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen. Jossa oli kyseiset lausunnot tukemassa kuntouttavaa työtoimintaa.
Aktiivi mallin mukaisesti olen sopivassa paikassa , ei tarvitse pokkuroida virastoissa  30.06.2018 saakka.


Toivossahan on hyvä elää.

Kovasti olen toivonut, että joku lukijani antaisi vinkin työpaikkaan, jossa voisin toteuttaa tämän  blogin kirjoittelu yms.  ja auttamista taloudellisissa ahdingoissa, vertaistukijana.

Kait sen aika ei vielä ole, mutta viriteltävä jo nyt näitä verkkoja, kun aika menee niin nopeasti, ja kohta on jo heinäkuu, ja olen sitten tyhjän päällä.
Jos jotain ei löydy.


                                                                   

06.02.2018 KELASTA PÄÄTÖS

        Päätös 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta                                   

                 Hakemus vammaistuesta on hylätty.                                 

        Mitä tietoja meillä oli käytettävissä                                       
                                                                      Saapunut     
                 Hakemus                                              24.11.2017   
                 Muu terveydentilaselvitys                            08.12.2017   
                 Lääkärinlausunto C                                   11.01.2018   
                 Lääkärinlausunto C                                   12.01.2018   

        Millä perusteilla vammaistuki on ratkaistu                                 
                 Vammaistuki voidaan myöntää, jos henkilön toimintakyky on         
                 heikentynyt sairauden tai vamman takia yhtäjaksoisesti             
                 vähintään vuoden ajan. Tämän lisäksi sairaudesta tai vammasta     
                 tulee aiheutua vähintään olennaista haittaa tai vähintään         
                 viikoittaista avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta             
                 henkilökohtaisissa toiminnoissa.                                   

                 Olemme arvioineet, että toimintakykysi on heikentynyt.             
                 Hakemuksesi ja lääkärinlausunnon perusteella olemme               
                 arvioineet, että sinulle ei aiheudu vähintään olennaista           
                 haittaa.                                                           

                 Selvitysten mukaan suoriudut päivittäistoiminnoista               
                 itsenäisesti ja ilman suuria hankaluuksia. Sinulla ei myöskään     
                 ole avuntarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa.                 
                 Päivittäisillä ja henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan     
                 mm. liikkumista,  peseytymistä ja hygienianhoitoa,                 
                 pukeutumista, ruokailuja, wc-toimintoja, asiointeja kodin         
                 ulkopuolella ja kotitöitä.                                         

                 Toimintakykysi on heikentynyt vammaistuen tarkoittamalla           
                 tavalla, mutta lääketieteellisen haitan osalta ei                 
                 myöntöedellytys täyty, joten tukea ei voida myöntää.               
                                                                                   

                 Hakemuksessa esitettyjä kustannuksia ei voida huomioida, koska     
                 tuen kaikki perusedellytykset eivät kohdallasi täyty.             

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki vammaisetuuksista 8 § ja 10 §                                 


                 KANSANELÄKELAITOS                                                 



                 Marja Lahti                                                       

05.02.2018 Velkavankeus ei ole ikuinen kenellekään - Velat vanhoiksi viidessä vuodessa velkajärjestelyn avulla: ”Pyritään, että asunnon pystyisi säilyttämään”

Velkavankeus ei ole ikuinen kenellekään - Velat vanhoiksi viidessä vuodessa velkajärjestelyn avulla: ”Pyritään, että asunnon pystyisi säilyttämään”
Torstai 1.2.2018 klo 07.19   
Velkajärjestelyn jälkeen merkintä siitä näkyy ulosottorekisterissä yleensä kahden vuoden ajan, mutta muutoin tilanne on käytännössä sama kuin velkaa ei olisi ollutkaan.


Talous- ja velkaneuvonnat siirtynevät ensi vuoden alusta valtion toiminnaksi. (MOSTPHOTOS)
Yksityishenkilö pääsee suuristakin veloista eroon, mikäli hänet hyväksytään velkajärjestelyyn. Tällöin voi viidessä vuodessa päästä aloittamaan elämänsä niin sanotusti puhtaalta pöydältä.

- Henkilölle laaditaan maksuohjelma, jossa määritellään, mitä hän joutuu maksamaan ja miten summa jakautuu velkojien kesken, sanoo Helsingin ulosottoviraston johtava kaupunginvouti Visa Kallio.

Velkajärjestely kestää yleensä viisi vuotta.

Harvalla on niin hyvä maksuvara, että kaikki tulisi maksetuksi.

- Kun velkajärjestely päättyy, niin ne velat, mitkä ovat olleet järjestelyssä, on käsitelty, sanoo Kallio.

Viisi vuotta minimi toimeentulolla

Velkajärjestelyn ajan joutuu elämään tiukasti, sillä käteen jääväksi summaksi tuloista lasketaan se, mikä katsotaan minimitoimeentuloksi.

Velkajärjestely voi olla myös kymmenen vuoden pituinen. Tämä tulee harkittavaksi, jos velallisella on asunto.

- Järjestely pyritään tekemään niin, että asunnon pystyisi säilyttämään, sanoo Visa Kallio.

Velkajärjestely voi tietysti mennä pieleen, jos maksuohjelmaa ei pysty noudattamaan. Tällä tavalla voi käydä esimerkiksi silloin, jos velkaantuu uudelleen järjestelyn aikana.

Velkajärjestelyn jälkeen merkintä siitä näkyy ulosottorekisterissä yleensä kahden vuoden ajan, mutta muutoin tilanne on käytännössä sama kuin velkaa ei olisi ollutkaan. Toki eri lainanantajilla voi olla omia rekistereitä, joiden perusteella ne ovat myöntämättä uusia lainoja.

Velkaneuvonnan kautta alkuun

Yksityishenkilön velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta. Käytännössä hakemuksen voi tehdä yhdessä kunnallisen talous- ja velkaneuvontatoimiston henkilökunnan kanssa. Neuvonta onkin yleensä paras keino alkaa selvittää omaa kaaokseen ajautunutta taloustilannettaan.

Talous- ja velkaneuvonnat siirtynevät ensi vuoden alusta valtion toiminnaksi.

- Järjestelyyn pääsee, kun on tuloja, joilla maksuohjelmaa pystyy noudattamaan, sanoo Visa Kallio.

Myös niin sanottuja nollaohjelmia on hyväksytty.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

- Se sisältää kuitenkin velvoitteen ilmoittaa, jos tuloja on. Ei ole tarkoitus, että järjestely tehdään lahjaksi, sanoo Kallio.

Talous- ja velkaneuvonnassa talous kartoitetaan ja laaditaan maksuvaralaskelma, josta käy ilmi summa, joka on käytettävissä velkojen hoitoon. Keinoina velkojen järjestelemiseen ovat vapaaehtoiset maksusopimukset velkojien kanssa. Takuusäätiön takaus pankista myönnettävälle järjestelyluotolle ja viimesijaisena keinona, mikäli muut eivät tule kyseeseen, on yksityishenkilön velkajärjestelyn hakeminen käräjäoikeudelta. Joissakin kunnissa voi olla käytössä myös sosiaalinen luotto.

Pikavippejä otetaan tavallisen elämän rahoittamiseen

Talous- ja velkaneuvoja Sirpa Vahvaselkä Mikkelin seudun talous- ja velkaneuvonnasta sanoo, että on huomannut työssään sen, että vippejä ja kalliita kulutusluottoja tarvitaan välttämättömään elämisen kustannuksiin, kuten lääkkeisiin, terveydenhoitoon ja erilaisiin kodin hankintoihin, kuten rikki menneen kodinkoneen hankintaan.

Vahvaselkä sanoo, että on harhakäsitys, että kalliitta pikalainoja otetaan juhlimiseen ja harkitsematta.

- Monet pienituloiset joutuvat turvautumaan niihin pakkotilanteessa, kun markkinoilla ei ole saatavissa matalakorkoista, vakuudetonta luottoa.

Vahvaselkä sanoo, että talousneuvontaa tulisi lisätä erityisesti nuorille, mutta tarvetta siihen olisi kaikenikäisillä.

- Talous- ja velkaneuvonnan resurssi menee pitkälti jo velkaongelmissa olevien asioiden hoitamiseen.

- Myös varautuminen ja säästäminen tulisi nostaa uudelleen arvoonsa. Jo pienemmänkin puskurirahaston olemassaolo pelastaisi monelta pikavipiltä ja kalliilta kulutusluotolta, sanoo Vahvaselkä.

02.02.2018 Toimeentulotukea jo 0,4 miljoonalle: Tuki kasautuu pk-seudulle – "Tarve on monella asiakkaalla jatkuvaa"

Toimeentulotukea jo 0,4 miljoonalle: Tuki kasautuu pk-seudulle – "Tarve on monella asiakkaalla jatkuvaa"


Kuvituskuva. Lotta Åberg / Arkisto
SOSIAALITUKI   Pääkaupunkiseudulla asuu keskimääräistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole lainkaan verotettavaa tuloa. Myös asuinkulut ovat muuta maata suuremmat.

Suomessa maksettiin viime vuonna perustoimeentulotukea maksettiin kaikkiaan 722,1 miljoonaa euroa. Kolmasosa näistä menoista maksettiin pääkaupunkiseudulle.

Kela maksoi perustoimeentulotukea vuoden mittaan 277 316 kotitaloudelle. Tuensaajia oli 402 564, joka on seitsemän prosenttia väestöstä.

Kaupunkimaiset kunnat ja erityisesti pääkaupunkiseutu erottuvat perustoimeentulotuen tilastossa. Viime vuonna perustoimeentulotuen saajista 29 prosenttia asui pääkaupunkiseudulla, mutta alueella asuu 21 prosenttia Suomen väestöstä.

Helsingin Uutiset kertoi viime syksynä, että perustoimeentulotuella maksetaan myös ihmisten asumiskuluja. Helsingissä Kela maksoi toissa vuonna jo 12 600 asiakkaan kaikki asumismenot.

– Tyypillisin saajaryhmä ovat työttömät. Kesäkuussa vuokramenoihin perustoimeentulotukea Helsingissä saaneista 75 prosenttia oli työttömiä, Kelan tilastoryhmän pääsuunnittelija Heidi Kemppinen kommentoi HU:lle tuolloin.

Keskimääräinen kotitaloudelle vuoden aikana maksettu tuki oli pääkaupunkiseudulla viime vuonna Kelan mukaan 3 378 euroa. Koko maassa vastaava määrä oli 2 744 euroa.

Pääkaupunkiseudulla perustoimeentulotuen tarve on usein myös jatkuvaa. Pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista sai tukea viime vuonna vähintään yhdeksältä kuukaudelta, kun koko maassa vastaava osuus oli noin kolmannes.

Tuen keskimääräistä suurempaa määrää ja pidempää kestoa selittävät osaltaan pääkaupunkiseudun muuta maata suuremmat asumiskustannukset.

Alueella asuu myös muuta maata enemmän kotitalouksia, joilla ei ole verotettavia tuloja. Ensisijaisten tulonlähteiden puuttuminen kasvattaa perustoimeentulotuen tarvetta.