30.11.2015. Hallituksen vaivihkaa valmistelema asetus vie rahaa köyhiltä ja sairailta

Asiantuntijat: Hallituksen vaivihkaa valmistelema asetus vie rahaa köyhiltä ja sairailta

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut nousevat vuodenvaihteessa noin 30 prosenttia, päätti hallitus puolitoista viikkoa sitten. Päätöksen valmistelu tapahtui kaikessa hiljaisuudessa ilman lausuntokierrosta. Kysyimme maan parhailta asiantuntijoilta ja sote-palvelujen käyttäjiltä, ovatko hinnankorotukset poikkeuksellisia, keitä ne kirpaisevat eniten ja millaisia vaikutuksia palvelumaksujen nostolla on.

Mistä on kyse?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia 1.1.2016.
Korotus koskee kaikkia tasasuuruisia palvelumaksuja. Niitä on kaikkiaan 38.
Mm. terveyskeskus- ja poliklinikkakäynnit, kotipalvelut, lyhytaikainen laitoshoito, lääkärintodistukset sekä lastensuojelun maksut (kunnalle siirtyvät elatusavut) kallistuvat.
Myös potilaan omavastuu palvelumaksuista (maksukatto) nousee, mutta vain indeksin nousun verran.
Hinnankorotusten perusteena on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 150 miljoonan säästöjen keräämisestä.
Pyysimme hallituksen päätöksestä arvioita paitsi viranomaistahoilta, myös sellaisilta tavallisilta kansalaisilta, jotka käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja.

Yksi heistä on Kirsi Ylinen Tampereelta. Hän on joutunut eläkkeelle jo suhteellisen nuorella iällä ykköstyypin diabeteksen ja siihen liittyvien muiden kroonisten sairauksien vuoksi.

Ylisen arvio palveluhintojen noston seurauksista on karu.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus ei ole Yliselle yhdentekevä asia, koska hän on hyvin vähävarainen. Ylisen käteen jäävistä tuloista kuluu tänä vuonna yli neljäsosa erilaisten terveydenhuoltokulujen maksuun. Terveydenhuollon palvelumaksujen tämänvuotinen maksukatto eli asiakkaan vuotuinen omavastuuosuus on 679 euroa. Se täyttyi Ylisellä jo helmikuussa.

Tuo omavastuuosuus on huomattavasti suurempi kuin Ylisen käteen jäävät kuukausitulot vuokranmaksun jälkeen (564 euroa). Yliseltä kuluu siis jo tänä vuonna enemmän kuin yhden kuukauden palkka pelkkiin terveydenhuollon palvelumaksuihin.

– Sitten erikseen on lääkekulujen katto ja taksikulujen katto. Palvelumaksujen ja taksikulujen kattoon menee kahden ja puolen kuun rahat. Sitten on vielä lääkekulut siihen kaveriksi, huokaa Ylinen.

Hän kertoo, ettei pysty ostamaan kaikkia itselleen määrättyjä lääkkeitä.

– Esimerkiksi astma- ja keuhkosarkoidoosilääkkeitä pitäisi vetää puoli vuotta, jotta niihin saisi korvattavuuden. Ei minulla ole varaa hommata niitä säännöllisesti. Nytkin keuhkojen kapasiteetti on pienentynyt puoli litraa viime kesästä, kun minulla ei ole ollut varaa vetää lääkkeitä.

Kunnalla on oikeus huojentaa maksuja

Aika näyttää, toteutuuko Kirsi Ylisen kauhuskenaario palvelumaksujen noston seurauksista. Periaatteessa niin ei pitäisi käydä, sillä asiakaspalvelulaissa on säädös, jonka mukaan kunnilla on oikeus kohtuullistaa maksuja tai jopa antaa ne anteeksi, jos asiakas ajautuu kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Niin ei kuitenkaan välttämättä aina tapahdu. Nyt korotettavat palvelumaksut ovat nimittäin kaikille asiakkaille tasasuuruisia maksuja. Niiden kohdalla kunnan ei ole pakko kohtuullistaa asiakkaan maksutaakkaa. Maksujen kohtuullistaminen on kunnalle pakollista vain silloin, kun kyse on asiakkaan  ansiotason mukaan määräytyvästä palvelumaksusta.

Kunnilla on oikeus käyttää paljon harkintavaltaa sotemaksujen suhteen. Hallitus määritteli päätöksellään ensi vuoden alussa voimaan tulevat palvelumaksujen enimmäismäärät. Kunta saa tarjota palveluitaan halvemminkin taksoin, mutta lähes kaikilla kunnilla on tapana laskuttaa asiakkailtaan sallittu enimmäishinta.

Rahan säästäminen on korotusten ainoa peruste

Pyysimme hallituksen päätöksestä asiantuntija-arviot neljältä taholta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Kansaneläkelaitokselta (KELA), Tilastokeskukselta  ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöltä (SOSTE ry.).

Se, että kaikki palvelumaksujen korotukset ovat samansuuruisia, osoittaa, että päätöksen pohjana on ollut vain yksi motiivi, arvioi SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.

– Pointtina on nimenomaan ollut se, että täytyy kerätä rahaa. Siinä ei ole käytetty lainkaan sosiaali- ja terveyspoliittista harkintaa. On katsottu vain, että tuolla prosentilla saadaan tietty summa kasaan. Sitten on lätkäisty se korotus kaikkiin maksuihin samansuuruisena.

Vertti Kiukas sanoo, että tässä tehdään säästöjä, jotka maksetaan köyhillä ja kipeillä ihmisillä. Soste ry:n pääsihteerin arvio palvelumaksujen korotusten seurauksista on samansuuntainen kuin Kirsi Ylisellä.


Mutta mistä se kertoo, että hallitus on jättänyt tulonjakovaikutuksia koskevat laskelmat tekemättä?

– Se varmaan kertoo siitä, että tämä istuva hallitus ei pidä niitä relevantteina. Sitä ei siinä määrin kiinnosta, mitkä ovat ne tulonjakovaikutukset tai se miten tämä ihmisten elämään vaikuttaa. Tämä nähdään varmaan aika mekaanisena osana tätä säätöpakettia, arvelee Vertti Kiukas.

Maksujen korotus on ennennäkemättömän suuri

Kaikki haastattelemamme asiantuntijat olivat sitä mieltä, että hallituksen olisi pitänyt ehdottomasti järjestää palvelumaksujen korottamisesta lausuntokierros mm. siksi, että hintojenkorotus on ennennäkemättömän suuri.

– Tällainen 30 prosentin nousu on todella poikkeuksellinen, jos se toteutuu. Olen melkein 40 vuotta näitä pyöritellyt, mutta ei tämmöisiä prosentteja ole ennen tullut eteen, arvioi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen, joka seuraa työkseen hintojen kehitystä aitiopaikalta.

Lehtisen mukaan palvelumaksujen korotusta ei voi selittää palveluiden tuotantokustannusten nousulla. Hän muistuttaa, että palkkaratkaisuja on tehty nollalinjalla ja inflaatio on muutenkin hyvin heikko. Kun vuoden alussa voimaan tulevaa palvelumaksujen korotusta vertaa ensivuodelle ennustettuun inflaatiotasoon, ero on huima.

– Valtiovarainministeriön ennuste koko ensi vuoden inflaatioksi on 1,1 prosenttia. Sen suhde 30 prosenttiin on aikamoinen, tuumii Ilkka Lehtinen. Ensi vuoden inflaatio johtuukin Lehtisen mukaan hyvin suurelta osin valtiovallan päätöksistä, jos hallituksen kaavailemat maksujen ja verojen korotukset toteutuvat sen suuruisina kuin miltä nyt näyttää.


Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja on ollut määrä tarkistaa joka toinen vuosi indeksin muutosten mukaisesti. Tuo periaate ei enää pidä. Myös tämän vuoden alussa maksuihin tehtiin erilliskorotus. Se oli 9,4 prosenttia. Nyt päätetty erilliskorotus on lähes kolminkertainen siihen verrattuna.

Asiantuntijat hämmästelevät korotuslinjaa sekä THL:ssä että Kelassa mm. siksi, että Suomessa asiakkaalta peritään huomattavasti suurempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevassa sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa tämä myönnetään, samoin se, että ”korotuksesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset korostuvat heikompituloisilla ja paljon palveluita käyttävillä henkilöillä”.  Muistiossa todetaan lisäksi, että ”todellinen maksukertymä voi jäädä arvioitua pienemmäksi”.

Toisin sanoen palvelumaksujen korotus ei välttämättä synnytä niitä säästöjä, joita sillä tavoitellaan. Tästä arviosta huolimatta hallitus on päättänyt panna korotuksen täytäntöön.

Kyse on järjestelmän muutoksesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio pitää hallituksen kaikessa hiljaisuudessa tekemää hintojenkorotuspäätöstä hyvin merkittävänä.

Professori Moisio pitää hinnankorotuspäätöstä järjestelmän muutoksena kahdesta eri syystä. Hän kuvaa asiaa näin:

– Asiakasmaksuilla on kaksi tarkoitusta. Yhtäältä niillä kerätään osa palvelun tuotantokustannuksista. Toisaalta maksut toimivat ohjausmekanismina, jotta asiakkaat käyttäisivät palveluja vain silloin, kun heillä on siihen on tarvetta.

Moision mielestä kolmanneksen korotus asiakasmaksuihin on niin suuri, että se muuttaa sitä logiikkaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan.

– Korotuksen kautta jo hyvin suuri osa kustannuksista siirretään asiakkaiden maksettavaksi. Toinen puoli asiasta on ohjausvaikutus. Kun korotus on näin suuri, se voi vaikuttaa jo ihmisten käyttäytymiseen. Asiakas ei kenties enää hae tarvitsemaansa palvelua, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole siihen varaa, pohtii professori Pasi Moisio.

Kelan johtavan tutkijan Yrjö Mattilan mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen hinnoittelussa on vain kerran tapahtunut Suomessa sellainen hintojen hyppäys, jota voi verrata Sipilän hallituksen 19. marraskuuta tekemään päätökseen. Silläkin kerralla oli kyse ”järjestelmän muutoksesta”.

– Vuoden 1972 kansanterveyslain tavoitteena oli maksuttomien terveyspalvelujen toteuttaminen. 1970-luvulla maksuttomuuteen pyrittiin, mutta vuoden 93 valtionosuusuudistus muutti täysin tuon paradigman. Kunnat saivat tuolloin oikeuden käyttää valtionosuutensa mihin halusivat. Samaan aikaan tuli voimaan maksuasetus, joka antoi luvan periä maksua asiakkaalta.

Vanhusten kotipalvelut saattavat vaarantua

Yrjö Mattilan mielestä palvelumaksujen korotus saattaa vaikuttaa kaikkein eniten vanhusten elämään ja vanhusten hoivan periaatteisiin. Mattila muistuttaa, että nykykäytännön mukaan vanhusten tulisi asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotipalveluilla on keskeinen merkitys tuon tavoitteen toteutumisen kannalta.

Mattilan arvion mukaan kotipalvelut saattavat karata palvelumaksujen korotusten takia ikäihmisten ulottumattomiin.

Diabeteksen kanssa kamppaileva Kirsi Ylinen on vielä huomattavasti alle 50-vuotias. Hän joutuu käymään poliklinikalla hoidossa tämän tästä.

Reissun kokonaishinta lähentelee nyt 65:tä euroa. Palveluiden uudet hinnat näyttävät Ylisen silmissä käsittämättömiltä.

Myös illan A-studio 30.11. käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen maksukorotuksia.

Valtioneuvoston tiedote asiakasmaksujen muutoksista löytyy täältä. Tiedotteessa on linkit asetukseen ja asiaa koskevaan muistioon.

Timo Seppänen
TIMO SEPPÄNEN
Yle

23.11.2015 PELOISSANI MENIN JA MAKSOIN......

Peloissani menin ja maksoin 17.11.2015 eräpäivällä olevat 3 laskua Saunalahden laskujen maksussa.
Naputtelin taivaan tuuliin 165 € !

Rahaa siis jäi loppu kuukaudeksi 20 € ruokaan ja tietty,  kun on kuun loppu käsillä niin tuo WC-paperi ja muut kuukauden pesupulverit yms loppu.
Nyt sitten mietin, että kumpi ensin ruoka vai WC-paperi. Halvemmaksi tulisi ostaa iso paketti kyseistä hyödykettä, josta löytyy nykyisin jos jonkilaisia pehmeää, samettista, hajullista, luonnon ystävän yms.
No, tietysti osta ruokaa, ja sitten vasta ensi viikolla sen isomman paketin WC-paperia, kun tulee toimeentulotuki, sinnittelen tuolla 2 rullalla viikon.

Syy miksi tätä kirjoitan on tuo minun ensin kirjoittamani Saunalahden laskut.
Olin sopinut heidän kanssaan maksusopimuksen, jonka eriä oli tässä ja joulukuussa sekä tammikuussa,
mutta kas minä pelko takapuolessa, menin ja maksoin ne kaikki kerralla, kun näytti 17.11.2015 eräpäivää. Pelkäsin , että menee puhelin kiinni.

No, sitten soitin seuraavana päivänä ja kysyin, että miksi se herjasi minulle 17.11.2015.
Asiakaspalvelija sanoi, ei sinun olisi tarvinnut  siitä välittää kun sinulla on se maksusopimus.
Sanoin, että minä maksoin ne pois, kun pelkäsin puhelimen kiinni menemistä.
Sinullahan oli maksusopimus, onko sinulla jotain tästä asiasta epäselvää.
Niin, se päivämäärä.
Se oli niiden alkuperäisten laskujen päivämäärä.
Voi pyhä jysäys, multa meinasi mennä taju.

Miten voi ihminen mennä sekaisin jostain päivämäärästä.
Joka oli muutama päivä sitten.
Koska, aiemmin oli , joskus käynyt niin.

Ihmisen peloilla ja vanhoilla muistoilla voi olla erittäin pelottava vaikutus, paniikki.
Tekee asioita joita ruokkii vanhat muistot.
Ja tekemäsi mielestäsi  oikeat asiat ovat sitten loppu pelissä tehty väärin.
kuten minulle kävi.
Minä kärvistelen nyt sitten sen 20 € turvin. Joulukuun ensimmäiseen päivään saakka.
Hyvin menee, omasta typerästä teosta huolimatta.

17.11.2015 OSUI JA UPPOSI

Kirjoitus toimeentuotuesta, kuinka sen hakeminen on vaikeaa tai sitä ei haeta laisinkaan.

"– Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin tai sinnittelee sen sijaan että tarttuisi ripaan sosiaalitoimistossa, arvioi tutkimusprofessori, sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Toimeentulotuen hakemisrumba saatetaan myös kokea vaikeana lukuisine tositteineen.

– Se, että tukea ei haeta näin laajassa mittakaavassa on osoitus siitä ettei järjestelmä toimi erityisen hyvin, Pasi Moisio sanoo." 

Minullehan tuo pikavippi-juttu oli kuin omasta suusta , minä sinnittelin puoli vuotta erilaisilla pikavipeillä yms, ennen kuin sitten tajusin, että en tästä pääse eteen enkä taaksepäin, vaan joudun menemään "sossun luukulle" 

Paperisota oli kamala, ennen kuin sitten saatiin selvitettyä mitkä maksut olen saanut tilille ja mitkä maksut olen maksanut tililtä. 

Kaiken kaikkiaan , kun velat olivat minun hallinnassa,  "sossu" ei katsonut niitä menoiksi kun niitä maksoin, mutta kun ne menivät ulosottoon ja perittiin tuloistani, ne katsottiin minulle eduksi, silleen, että tuloni putosivat 2/3 osaa tai 1/3 osaa.

Aluksihan se on vaikeaa kaikkinensa todistuksinensa, ja kopioita tiliotteista yms. 

Mutta kun paperiasiat kunnossa, kaikki rullaa ainakin minulla hyvin. 

Osa syynä pidän kuitenkin sitä, että minulle ei anneta saumaa pelailla vuokrarahoilla yms. koska rahat siirtyy välitystilille, jota hoitaa sosiaalitoimisto, ja sieltä minulle tuloutetaan ylimääräinen raha laskujen ja menojen jälkeen. 

Mutta, näin minulla. Olen hakenut apua, vaikkakin häpeä ja nöyryytys on välillä kova, koska koen , että en ansaitse sitä mikä ehkä kuuluisi jollekin toiselle, joka ei ole etuuttaan hakenut. Oikeutettu se joka tapauksessa on minulle.

 Mutta asiaahan tuossa jutussa on, että pitäisi saada tuen piiriin myös ne , jotka siihen ei vielä kuulu.  Vanhukset ja ne jotka eivät hakemuksesta tiedä eikä ole sitä koskaan tehnyt.  Auttajia, ja neuvojia, etsijöitä jotta ihmiset saataisiin avun piiriin.

17.11.2015. Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö – "Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin"

Kotimaa 17.11.2015 klo 7:03 | päivitetty 17.11.2015 klo 10:40
Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö – "Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin"
Sosiaalietuuksien alikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin tukien väärinkäyttö. Tutkimusten mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta. Alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.


Toimeentulotukihakemusta täytetään
Kuva: Yle
Mistä on kyse?

Toimeentulotuen alikäyttäjiä saattaa olla saman verran kuin tuen saajia
Alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta
Toimeentulotuella voitaisiin estää syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kuluja yhteiskunnalle
Ainakin osittainen ratkaisu ongelmaan saattaa löytyä siitä, että toimeentulotukea haetaan vuodesta 2017 lähtien Kelasta, samalta luukulta monien muiden tukien kanssa
Sosiaalietuuksia jätetään hakematta, vaikka niihin oltaisiin oikeutettuja.

Kaikkein eniten alikäyttöä on toimeentulotuessa, jonkin verran suomalaiset jättävät hakematta myös asumistukea.
Toimeentulotuen alikäyttäjiä saattaa olla jopa saman verran kuin tuen saajia. Asiantuntijat päätyivät tähän arvioon, kun toimeentulotuen alikäytön laajuutta selvitettiin osana toimeentulotuen niin sanotun Kela-siirron valmistelua.
Kelan mukaan toimeentulotukea jää varovaisten arvioiden mukaan hakematta vuosittain 30–100 miljoonan, rohkeimpien arvioiden mukaan jopa 300 miljoonan euron edestä. Viime vuonna toimeentulotuen menot olivat yhteensä 745 miljoonaa euroa.

Tukea ei joko haluta, osata tai kehdata hakea.
– Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin tai sinnittelee sen sijaan että tarttuisi ripaan sosiaalitoimistossa, arvioi tutkimusprofessori, sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Toimeentulotuen hakemisrumba saatetaan myös kokea vaikeana lukuisine tositteineen.
– Se, että tukea ei haeta näin laajassa mittakaavassa on osoitus siitä ettei järjestelmä toimi erityisen hyvin, Pasi Moisio sanoo.

Pasi Moision mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttö on vähäistä alikäyttöön verrattuna.

Samaa sanoivat sosiaalietuuksia myöntävät asinatuntijat Kelan tutkimuksessa vuonna 2013: selvä vähemmistö sosiaalijohtajista, Kelan toimistojen johtajista ja TE-keskusten johtajista piti ongelmana sitä, että sosiaalietuuksia käytetään tietoisesti väärin.
Tyypillinen alikäyttäjä: maaseudulla yksin asuva vanhus
Toimeentulotuen alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä tuki jää useimmiten hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.

Toimeentulotuki on toimeentuloturvan niin sanottu viimeinen perälauta, eli sitä voidaan myöntää mikäli Kelan tuet ja muut tulot eivät riitä toimeentuloon.
Hakeminen ei kuitenkaan kaikilta onnistu.
Tuen alikäyttäjiä ovat tyypillisesti pienellä eläkkeellä sinnittelevät vanhukset, jotka eivät esimerkiksi isoihin lääkemenoihinsa syystä tai toisesta tukea hae.

On myös havaittu, että pienillä paikkakunnilla hakematta jättäminen on yleisempää. Pienissä piireissä avun pyytäminen sosiaalitoimistosta saatetaan kokea kiusallisena.
Seuraukset voivat kuitenkin olla suuria.
– Muutama satanen voisi pelastaa esimerkiksi häädöltä ja sitä myötä muilta ongelmilta. Kyse on siis suurista inhimillisistä seurauksista, joilla on myös kansantaloudellisia seurauksia syrjäytymisen kustannusten kautta, Pasi Moisio sanoo.

Väheneekö alikäyttö, kun tukea haetaan pian Kelasta?
Pasi Moisio arvioi, että toimeentulotuen hakematta jättäminen tulee yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi kuin se, että kaikki siihen oikeutetut tukea myös saisivat.
Sote-ratkaisun ei nähdä vaikuttavan tilanteeseen, sen sijaan tuen siirtyminen Kelaan saattaisi tavoittaa osan hakematta jättävistä.

Vuodesta 2017 lähtien toimeentulotukea haetaan sosiaalitoimiston sijaan Kelasta. Valtakunnallisen etuuskäsittelyn odotetaan yhdenmukaistavan tuen hakemista.
Kela arvioi, että muutos tavoittaisi toimeentulotuen piiriin noin puolet hakematta jättävistä, noin 28 000 kotitaloutta.
Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle tarkoittaa käytännössä sitä, että puutteellinen toimeentulo on aiempaa helpompi havaita, koska perustoimeentulotukea haetaan samalta luukulta Kelan perusturvan kanssa.
– Muutoksen myötä kuitenkin tapauskohtainen tarveharkintaisuus vähenee, eli joissakin tapauksissa tuen määrä tulee tippumaan, Pasi Moisio arvioi.

Laura Savolainen
Yle

17.11.2015 ITKU JA POTKU , HUUTORAIVARIT

Itku, juu tuli ja ei meinannut sitten millään loppua.

Ei helpottanut oloa, lisäsi vaan enemmän ja enemmän ahdistusta.

Syytä en löytänyt , miksi korttitaloni luhistui. 

Oliko kuitenkin kuormittanut itseäni liikaa, ja miettinyt tätä kurjuutta.

Kurjuus johtuu rahattomuudesta, kyvystä hoitaa raha asioitani oikein. 

Miksi menin ja annoin S-kortin pois, ihan siitä syystä että sain rahaa ja sain hankittua joululahjan ja ruokaa itselleni. 

Nyt, kuitenkin ajattelen, että olisin pärjännyt kuitenkin ilman edellä mainittua asiaa. 

No, onko sitä rahaa jäljellä ei senttiäkään. 

Pitäisi odotella ensi viikkoon , että tulee Kelasta työmarkkinatuki ja kuntouttavantyötoiminnan lisäkorvaus. Mutta, laskin mitä tästä kaikesta saan , niin vaan sen 67€ , mitään muuta ylimääräistä ei tule, vaikka tuo työmarkkinakorvauksin nousi 32,80€ -> 37,60€ . Tiedän mihin tuo menee, puhelinlaskujen rästeihin, niitähän vielä 177€ , menin taas ja siirsin niitä, ja hups keikkaa , summasta tuli 227€, osan olen jo maksanut. 

Niin miksihän sitä aina toivoo ja luulee, että kaikki raha säilyy ja kasvaa korkoa, vaikka se on vaan hetken lompakossa, minun lompakossa ainakin on iso reikä mistä eurot tippuu pois tai käyttäjällä liian iso koura , josta sormien välistä rahat tippuu . 

Ainhan siihen on jonkulainen selitys miksi raha ei pysy , mutta mennyttä ei saa ja sitä on turha surra. 

Yritän taas, monennenkos kerran, varmaan sadannen tai tuhannen , että muutan tapojani. 

Toisille se on kuin luonno laki , että raha asioitten kanssa sujuu hyvin, ja saa vielä säästöönkin. 

Minulla vaan tuo oppiminen kestää kauan, opinkohan tässä elämässä sitä ollenkaan. 

Ainakin hyvin vanhana , jos en tähän ikään sitä vielä ole oppinut. 51 vuotta. 

Itku , sehän on puhdistavaa, ja nenä menee kyllä tukkoon ja silmät punaisena. 

Ehkä huomenna , jo rupeaa tämä tila helpottumaan . 

Minä toivon, että jossain vaiheessa elämäni rupeaa kääntymään paremmalle suunnalle. 

Tämä loppu vuoden notkahdus mielentilassa, ei voi kuin nousta ylös ja jatkaa taas , paremmalla onnella. 

Ehkä vuonna 2016 . 

"Voit saada kaiken haluamasi, jos vain haluat sitä tarpeeksi." SL

16.11.2015 AHDISTUKSENI

Ahdistukseni lisääntyy yleensä, kun rahatilanteeni on huono.
Miksi näin tapahtuu ?
Luulen, että tämä juontaa aikaan ennen viisastumistani.
Helppoa on olla rahan kanssa onnellinen ja huoleton.
Ei ole murhetta huolta ja ahdistusta.

Kuinka monella muulla on samanlainen tarina. Varmasti monella muulla, kertooko hän sen meille tai jollekin muulle. Ehkä ei , koska häpeävät tilannettansa. Nöytyyttämisen ja nolaamisen pelko on suuri.


Luetaan mainoksia ja ajatellaan, että olisi ihanaa saada tuo ja tuo. Tarvitsisin tuota ja tuota.
Mutta kun sitä ei saa ja voi ostaa, jättää lopulta lehtienkin mainokset lukematta.
Muuten kuin ruokatarjouksien osalta.
Katsotaan missä olisi 4:llä eurolla jauhelihaa 2 pakettia. Sinne esimerkiksi minä poljen pyörällä tuulessa tuiskussa hakemaan pakkaseen, jotta on sitten pahan päivä varalla mistä ottaa.

Se on valinta kysymys, miten sen 4 € kuluttaa, joka tähän jauhelihaan tai tonnikalaan.
Voisihan sillä ostaa vaikka pienen suklaan ja jättää jugurttiin lopun, ehkä leipä paketti lisäksi.

Yhden asian olen pitänyt, että ostan kolestrolitonta levitettä, koska riskinä korkea kolesteroli.
Mutta ilman sitäkin varmaan tulisin toimeen, mutta olisiko elämäni muuten riskitöntä. Mene ja tiedä sitä.
Paljonhan tässä elämässä on suuren kysymys merkin alla.
Ja juurikin vaihtoehtona jokin muu kuin oma valinta.

Ja kyllä olen miettinyt tänäänkin, että moniko todella on niin köyhä, että ei ole edes asuntoa ja ruokaa saati vaatetta ja omaa sänkyä.

Mutta, näihin ei yksi ihminen voi mitään. Vaan päättäjät , miettikää mikä  voisi olla ratkaisu ongelmiin, joissa Suomalaiset kärsivät köyhyyttä ja ahdinkoa.
Minä ahdistun varmaan pienemmistä asioista, mutta ne ovat minulle suuria.
Toiset ahdistuvat omista vaikeista asioista ja ne ovat hänelle suuria.

Ahdinkoa on monenlaista ja kestäminen on yksityiskohtaista jokaisella  meillä.
Ahdingon jälkeen voi olla hetkittäin jopa hyvin ihanaa, mutta pikku hiljalleen , kun rahattomuus uusii, upotaan taas syviin vesii. Mutta edellisestä oppineena, tiedän , että selviän.

16.11.2015 TULEVAISUUS AHDISTAA.....

Tulevaisuus ahdistaa ihan hirveästi.
Välillä tämä tunne lyö niin vasten kasvoja ja sisintä, että meinaa järki sumentua.
Kaikki lahjat, hössötykset, ruuat ja muut.
Tässä Joulussa on erittäin suuri asia, minkä takia haluaisin kaikki asiat kuntoon, ennen Joulua.

Minä mietin jo, että pyytäisin sukulaiselta vapautuksen lainanlyhennyksestä, mutta en kuitenkaan haluaisi, että lainan loppuminen viivästyy siitä loppu päivämäärästä. Tällainen asiahan olisi ollut vanhassa elämässä ihan normi asia. Siirrettiin asioita, jotta olisi saanut haluamansa, rahaa, rahaa, rahaa ...

Tuo raha on taas ollut tiukoilla monta kuukautta, ja jotenkin vaan tullut selvittyä. Ruokaraha vierailijalta (2 vuotta pikku mies ) on helpottanut jonkin verran, mutta kuitenkin joutunut nipistämään omista ruuista väli viikkoina, kun haluaa kattaa vierailijalle notkuvat ja terveeliiset pöydät, herkkuineen. Vähälläkin rahalla saa paljon sellaista mistä hän tykkää. Mutta tuota Joulun ajan ruokailua olen miettinyt. Ja siitähän minä saanut stressin.

Miten muiden  perheiden Joulun ruuat , vähävaraiset saavat seurakunnilta ja Jouluapua yms. hyväntekijäsivustoilta, hyväntekijöitä lahjakortteja, joulupaketteja  ja samoin EU-ruokakin tullut jakoon, eli jotakin jouluruokiakin ehkä tarjolla.  Niiden lahjojen kanssa varmasti on kanssa ongelmia, mietikin jo, olisiko minulla jotakin mitä joltain toiselta puuttuisi. No, oikeasti, elän niin vähällä ja tavaroitakin niin vähän, että ei ole jaettavaksi. Vierailijan lelut ja kirjat olen itsekin hommannut kirpputoreilta, muutamilla euroilla, kyllä kaikessa hän menee edelle.
Esimerkiksi, itselläni ei ole jouluun juhla asua, kaikki pieniä, turvonnut jostakin syystä, lääkkeistä ehkä.
Ja siitä , että ystävällä herkkuja, ja nehän tietty maistuu näin pimeällä, no syyhän se sekin on lihomiseen.

Joulun aatos kuitenkin olisi , se perheellisyys ja yhteinen aika, ei mammona ja "mussutus".

Mutta asioilla on tapana järjestyä, ja sitten jo yllättäen huomaataakin, että ollaan jo vuodessa 2016, ja Joulunkin meni ja vihelsi mennessään.

Näissä miettiessä, taaskin huomasin , että helpotti laittaa aatokset tänne jakoon, hiljalleen eteenpäin, ilman paniikkia.

16.11.2015 Hallitus peruu eläkeläisten asumistuen leikkauksen – Eläkejärjestöt riemastuivat: ”Tummaan päivään valoa”

Hallitus peruu eläkeläisten asumistuen leikkauksen – Eläkejärjestöt riemastuivat: ”Tummaan päivään valoa”

HELSINGIN SANOMAT
  Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä sanoo, että leikkaus peruttiin ”oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden vuoksi”.
Hallitus peruu päätöksensä eläkeläisten asumistuen leikkaamisesta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallituksen suunnittelemaa eläkkeensaajien asumistuen yhdistämistä yleiseen asumistukeen ei toteuteta. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) vahvistaa Helsingin Sanomille, että asumistuki jätetään ennalleen.

Hallituksen tarkoitus yhdistää yleinen asumistuki ja eläkeläisten asumistuki olisi pienentänyt kymmenien tuhansien eläkeläisiltä tukea. Hallituspuolueet ovat nyt sopineet, että asumistukijärjestelmään ei kosketa.

Mäntylä sanoo, että leikkaus peruttiin ”oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden vuoksi”.

”Tämä on ollut minulle vaikea asia viedä eteenpäin. Olen erittäin tyytyväinen, että esitys ei etene”, Mäntylä kertoo.

Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan eläkeläisten asumistuen leikkaus yhdessä eläkkeiden indeksijäädytysten kanssa olisi merkinnyt noin 27 000 eläkeläisen putoamista köyhyysrajan alapuolelle.

Mäntylän mukaan kokonaisarvioinnin perusteella on käynyt selväksi, että ”osa eläkkeensaajista olisi joutunut täysin kohtuuttomaan tilanteeseen mikäli asumistuet olisi yhdistetty”.

”On suoraan sanoen sydäntä särkevää miettiä, miten näillä ihmisille käy. Olen onnellinen, että voin tämän viestin laittaa maailmalle”, Mäntylä anoo.

Asumistuen leikkaamisella julkinen sektori olisi säästänyt ensi vuonna vajaa 20 miljoonaa euroa ja sen jälkeen vuosittain noin 60 miljoonaa euroa.
Suomen suurimmissa eläkejärjestöissä riemastuttiin uutisesta, jonka mukaan hallitus peruu eläkeläisten asumistuen leikkauksen.
”Onpa hieno juttu. Tummaan päivään tuli valoa. Emme ole siis turhaan tehneet työtä”, Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen sanoo.

Eläkkeensaajien keskusliiton toiminnanjohtajan Timo Kokon mukaan asumistuen leikkauksesta on tullut järjestöön valtavasti palautetta.

Artikkeliin liittyvät

Lindtman: Hallituksen eläkepäätös on opposition ansiota 11:17
”Olemme vedonneet tästä asiasta hallitukseen ja kansanedustajiin lukuisia kertoja, että he estäisivät eläkeläisten aseman kurjistamisen näin valtavassa määrin”, Kokko sanoo.

Hallitus lievensi alkuperäistä ehdotustaan kesän aikana niin, että leikkaus olisi ollut enintään 60 euroa kuukaudessa.
740 euron suuruista takuueläkettä saaville lievennettykin ehdotus olisi Kokon mukaan tarkoittanut kokonaisen kuukauden tulojen menetystä vuodessa. Huomattava osa eläkeläisistä elää Kokon mukaan toimeentulon äärirajoilla.
”Onneksi sosiaalista omaatuntoa on hallituksesta nyt löytynyt. Kolmasosa eläkkeensaajista saa eläkettä alle 1 100 euroa kuukaudessa, kun EU:n köyhyysraja oli vuonna 2013 1 190 euroa kuukaudessa”, Kokko sanoo.

Myös Salmisen mukaan eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen olisi koskenut hyvin laajaa joukkoa eläkeläisiä.
”Niiden, joiden taloudellinen tilanne on heikoin, tilanne olisi entisestään heikentynyt. Paljon sairastaville myös lääkekorvausten leikkausten peruminen on suuri juttu”, Salminen sanoo.

Hallitus myös pienentää ensi vuodelle tehtäviä lääkekorvauksista tehtäviä säästöjä. Alkuperäinen 50 miljoonan säästötavoite puolitetaan.

Hallitus joutuu nyt löytämään budjetin sisältä noin 40 miljoonaa euroa, jolla se paikkaa perutut päätökset. Mäntylän mukaan kompensaatiota ei kuitenkaan tehdä sellaisilla leikkauksilla tai toimenpiteillä jotka kohdistuisivat heikompiosaisiin.

Leikkaus on tarkoitus toteuttaa joko korvausprosenttia alentamalla, korottamalla omavastuuosuutta tai muuttamalla lääkkeiden korvattavuutta. Mäntylän mukaan hallituksen täytyy löytää sellainen keino, että ”korvaavat säästötoimet eivät missään tapauksessa veisi enää tiukalla eläviltä ihmisiltä”.

Eläkeläisten taloudellisen aseman heikentyminen on ollut eduskunnassa paljon esillä tänä syksynä. Kuukausi sitten oppositio jätti hallitukselle välikysymyksen eläkeläisten asemasta. Siinä olivat mukana Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät. Oppositio piti hallituksen päätöksiä kohtuuttomina eläkeläisille.

Eläkeläisten tilanteeseen vaikuttavat päätökset ovat olleet vaikeita hallituksellekin. Hallitus on kuitenkin tiukasti tähän saakka ajanut sitä linjaa, että myös eläkeläiset muiden tavoin joutuvat osallistumaan säästöihin.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,4 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajat on yksi suurimpia ihmisryhmiä, joita hallituksen tekemät päätökset koskevat.

09.11.2015 MINÄ TIPUIN KARTALTA NÄIDEN VELKOJEN SUHTEEN

Minä tipuin näiden velkojen suhteen kartalta.
Ulosotosta kirje missä oli vaan 9880,07 €.
Ei pidä paikkaansa. Niitähän on ollut peräti 35 000 €, enkä todellakaan ole niitä lyhentänyt 25 119,93 €.
Tietty jonkin verran lyhennystä tullut, mutta ei noin paljoa.
On se kumma juttu, miten nuo velkojat vetävät velkansa pois ulosotosta, ja laittavat takaisin.

FAKTAA:
"Ulosmitattujen varojen kohdentaminen
Ulosotossa maksuna saadut varat kohdistetaan ensin velan koroille, vasta sen jälkeen pääomalle ja lopuksi perinnästä ja oikeudenkäynnistä aiheutuneille kuluille (ensin kulujen korot, sitten pääoma). Tämä tarkoittaa sitä, että jos velalle on ehtinyt kertyä jo paljon korkoja, velan pääoma alkaa pienentyä vasta pitkän ajan kuluttua. Jos velasta kertyvät korot ovat suuremmat kuin mitä saadaan ulosmitatuksi, velka ei pienene lainkaan, vaan päinvastoin kasvaa koko ajan.

Varattomuus ulosotossa
Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja asia palautetaan velkojalle. Velkoja voi lähettää saatavansa uudelleen ulosottoon. Varattomaksi toteamisesta tulee merkintä luottotietoihin."

Eli sitä velkaa maksetaan, kuin kuollutta lehmää. Pitkään ja hartaasti.

Tuota ulosottovelkaa en ole joutunut maksamaan taloudellisesti heikossa asemassa, niin se velka kasvaa vaan koko ajan korkoa.

Mutta, olen minä pankkilainaa maksanut pienistä tuloistani.
Eli 266 € joka kuukausi, ei yhtään maksuvapaita kuukausia, ja summahan on pienetynnyt eli 7 852,24 €.

Tuo on minulle kunnia-asia, saada 15.06.2018 saldoksi 0,00 €.

Kelalle menin ilmoittamaan, että aloitan kuntouttavan työtoiminnan, virkailija tokaisi, että sinun päiväraha muuttuu isommaksi. Ja muuttuu työmarkkinatueksi + kulukorvaus.
Tuota päätöstä odottelen, kuin kuuta taivaalta.
Toivon, että ei mene ulosottoa. Luin , ettei menisi, mutta katsotaan nyt. Onko laki muuttunut toiseksi.

Yksi huono asiakin tuli minulle eteen. Ostin talvikengät viime vuonna, ja olin niistä todella iloinen.
Otin ne käyttöön taas tänä syksynä, ja huppista kantatuki meni rikki. No, ensimmäinen vaihto tapahtui 3 viikkoa sitten, ja sain kuin sainkin uudet kengät ilman kuittia, ihan samanlaiset.
No, viime viikolla meni toisitakin kengistä kantatuki, ja nyt ei sitten ollut vaihtokenkiä, mutta sanoin, että voisin ottaa toiset kengät niiden tilalle. Juu voit ottaa, hän käy katsomassa kenkein arvon koneelta, nahkanilkkurit ja hinnaksi tuli 30€ !  Minä valitin asiakaspalveluun CM , mutta tuli kirje, että he maksavat kenkien nykyisen arvon, koska kuittia ei ollut vaidosta.

Mutta en lannistunut, laitoin meiliä että voitte plussakorttini avulla katsoa ja ottaa kuittikopion , josta näette kenkien arvon, niitä ostaessani. Ei ole kuulunut mitään. Toivottavasti ottavat yhteyttä, kun löytävät kuitin. Tai sitten eivät viitsi tekemään pyyntöäni.

Ei ole varaa ostaa kenkiä. Onneksi sukulaiseltani sain talvilenkkarit, mutta niiden kanssa ei voi juhlavaatteita (siis farkkuja ja villapaitaa) jouluna käyttää.

Kyllä joutuu kovasti miettimään, mitä ostaa ja mitä ei.

Jotkut saavat pikkuisen enemmän kuin toiset, ja jotkut jäävät aina hiukan jostain paitsi, ihan omaa syytänsä.
Sitä ei vaan aina arjessa tule helposti huomanneeksi.
Usein miten on tehokkaampaa, kun on ystävällinen ja ihminen ihmiselle , sellainen kuin toivoisi itselleen oltavan. Asiat sujuvat kuin itsestään.
Vaikka nyt ei eletä pula-aikaa, ei pitäisi jonoissa kiilata ja kinastella ruuasta.
Tämä kuitenkin on tullut toteen leipäjonoissa, kun toinen saa  enemmän kuin toinen, vähemmän saanut  tyytyy kohtaloonsa, ainako, toivottavasti ei, koska kyllä hänelläkin on omat oikeutensa yhtälailla tasa-arvoiseti kuin toisellakin leipäjonossa tai muussa jonossa olevalla.

Toiset sen ymmärtävät ja toiset eivät vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.

"Saakoot leipänsä, mutta olkoot ilman sirkushuveja."

09.11.2015 ULOSOTTOKIRJE