Useat käräjäoikeudet ovat mitätöineet pikavippien viivästyskorkoja – suurin osa velallisista ei hoksaa vastustaa kohtuutonta korkovaatimusta
Pikavippien sääntelyyn kaavaillaan taas uusia muutoksia velkaongelmien vuoksi.
Maksamatta jääneen pikavipin vuoksi voi saada velkakanteen. (KUVA: LAURA OJA / HS)
Minna Passi HS
USEAT käräjäoikeudet ovat kohtuullistaneet tuomioissaan pikavippiyhtiöiden jopa yli sadan prosentin kohtuuttomia viivästyskorkovaatimuksia.
Tapaukset ovat päätyneet oikeuteen, kun velkaa on jäänyt maksamatta ja pikavippiyhtiöt tai perintäfirmat ovat halunneet viedä velan ulosottoon.
Tyypillisesti velalliset eivät vastaa velkakanteisiin.
Käräjäoikeuksien ratkaisujen perusteella se kuitenkin kannattaisi, sillä korkoja on muutettu useissa tapauksissa jopa niin, ettei viivästyskorkoa ole tarvinnut maksaa lainkaan yli viitekoron.
Joissakin tapauksissa viivästyskoron määrää on kohtuullistettu. Lainattu pääoma pitää toki joka tapauksessa maksaa takaisin.
Velallisen pitää esittää vaatimus kohtuullistamisesta itse, sillä tuomioistuimet eivät nykyisen oikeuskäytännön nojalla voi kohtuullistaa korkoa, jos velallinen ei itse sitä vaadi.
Tuomioistuin voi puuttua oma-aloitteisesti asiaan vain, jos luoton sopimusehdot ovat olleet liian epäselvät.
ESIMERKIKSI Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on ollut tapaus, jossa perintäyhtiön korkovaatimus oli 90 prosenttia noin 2 800 euron pääomasta. Alkuperäinen pikavippi oli ollut 2 000 euroa ja velan todellinen vuosikorko 132 prosenttia.
Oikeus katsoi, että vaatimus 90 prosentin viivästyskorosta oli kohtuuton ja laski sen 50 prosenttiin.
Helsingin hovioikeus on antanut ratkaisun, jossa yli 118 prosentin viivästyskorko katsottiin kuluttajaa kohtaan kokonaan kohtuuttomaksi.
Hovioikeuden mukaan viivästyskoron määrää ei tule sovitella alhaisemmaksi, vaan sopimusehto oli jätettävä kokonaan ottamatta huomioon. Velkojalla oli oikeus saada vain lain mukaan määräytyvä viivästyskorko, joka on tällä hetkellä seitsemän prosenttia vuodessa.
Myös Oulun ja Vantaan käräjäoikeudet ovat pitäneet tämän suuruisia korkoja kohtuuttomina ja pitäneet korkoehtoja vastaavalla tavoin kokonaan mitättöminä.
TUOMIOISTUIMISSA on ollut myös tapauksia, joissa yhtiöt ovat luopuneet suoraan korkovaatimuksistaan, kun velallinen on nostanut esiin koron kohtuuttomuuden.
Perintäyhtiöt ja pikavippifirmat eivät ole myöskään erityisen aktiivisesti valittaneet niille epämieluisista tuomioista.
”Toisen ihmisen tietämättömyyttä on käytetty hyväksi kautta aikojen, joskus häikäilemättömästikin”, eräs käräjätuomari toteaa.
”Tuomioistuimet eivät kuitenkaan voi puuttua lainojen ehtoihin omasta aloitteesta viran puolesta, jos ehdot ovat riittävän ymmärrettävät ja selkeät, vaan asia jää velallisten oman ymmärryksen ja aktiivisuuden varaan. Pikavippifirmojen toiminta jatkuu, kun yksittäiset kohtuuttomiksi todetut tapaukset hautautuvat tuomioistuinten arkistoihin eivätkä tule ihmisten tietoon.”
KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTO on yrittänyt saada aikaiseksi oikeuskäytäntöä myös koko luotonaikaisen koron kohtuullisuudesta.
Se ei ole kuitenkaan onnistunut, sillä pikavippiyhtiöt ovat itse luopuneet vaateistaan kaikissa tapauksissa, joissa kuluttaja-asiamies on lähtenyt avustamaan luoton ottanutta kuluttajaa, kertoo lakimies Paula Hannula kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Hannula kertoo, että pikavippiyhtiöt myöntävät nykyään pääosin 2 000 euron tai sitä suurempia luottoja. Yksi syy voi olla se, että kuluttajansuojalaki suojaa alle 2 000 euron luottoja kohtuuttomilta koroilta korkokaton avulla.
Alle 2 000 euron luotossa laskennallinen todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan 50 prosenttia.
Suuremmissa luotoissa ei vastaavaa sääntelyä ole, jolloin pikavippiyhtiöt kiskovat kuluttajilta tyypillisesti yli sadan prosentin, joskus jopa yli 400 prosentin todellista vuosikorkoa.
”Kun laki säädettiin vuonna 2013, lainsäätäjä oletti, että sektorin toimijat eivät ala yleisesti tarjota yli 2 000 euron lainoja suuremman luottoriskin vuoksi. Oletus osoittautui vääräksi”, Hannula kertoo.
KULUTTAJA-ASIAMIES teki vuonna 2016 esityksen lain muuttamisesta niin, että korkokattosääntely laajennettaisiin koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja. Asiasta on tehty oikeusministeriössä myös arviomuistio, ja se on ollut lausuntokierroksella.
Samana vuonna Helsingin yliopistossa tehdyn katsauksen mukaan yksittäisten luotonantoyritysten pienet velkapääomat muodostavat suuren osan velkomustuomioiden velkamassasta.
Saman raportin mukaan pikavippejä olivat ottaneet kaikenikäiset ihmiset.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2015 myönnettiin 471 459 uutta pikavippiin vertautuvaa pienlainaa.
”Jotkut ottavat pikavippejä perheen pakollisten menojen, kuten ruuan tai lääkkeiden, ostamiseen. Mutta joukossa on tietysti hyvin monenlaisia syitä”, Hannula kertoo.
Hannulan mukaan ylivelkaantuneilla on usein pikavippien lisäksi myös muita velkoja, kuten erilaisia laskuja, hyödykesidonnaisia luottoja, autolainaa tai asuntolainaa.
”Jos aletaan korjaamaan ongelmaa hyvin kalliilla kulutusluotoilla, se on yksi tekijä, joka osalla voi sysätä tilanteen vielä huonompaan suuntaan”, Hannula sanoo.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) on linjannut, että pikaluottosääntelyä tullaan arvioimaan vielä tällä vaalikaudella, koska pikaluotoista aiheutuu kuluttajille vieläkin velkaongelmia, vaikka sääntelyä on kiristetty asteittain useita kertoja.
Fakta
Näin voit riitauttaa kohtuuttomat korkoehdot
*Jos olet lainannut rahaa, joudut maksamaan pääoman eli lainatun summan aina takaisin. Luoton korko tai sen viivästykorko voi kuitenkin olla kohtuuttoman korkea. Myös erilaiset kulut, kuten nostopalkkiot, voivat olla perusteettomia, jos niistä ei ole sovittu selkeästi.
*Pyydä velkojalta eritelty selvitys siitä, miten velan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut on laskettu. Tarkista selvitys, sillä velkojien toimittamissa tiedoissa voi olla virheitä tai ne voivat olla joiltakin osin perusteettomia.
*Jos haluat riitauttaa korkojen tai muiden kulujen määrän, ota ensiksi yhteyttä velkojaan ja yritä sopia kohtuulliset ehdot.
*Jos sovintoa ei synny, kannattaa kääntyä kuluttajaviranomaisen tai ammattitaitoisen avustajan, kuten asianajajan, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tai julkisen oikeusavustajan puoleen.
*Jos riita etenee tuomioistuimeen, sinulla voi olla oikeus oikeusapuun, jos sinulla on pienet tulot. Asiaa ei kannata lähteä ajamaan itse. Jos vahingossa riitautat aiheettomia seikkoja, voit joutua maksamaan vastapuolelle suuriakin oikeudenkäyntikuluja.
*Jos olet saanut velkakanteen käräjäoikeudesta, pyydä tarvittaessa lisäaikaa vastauksen antamiselle, jotta avustajasi ehtii perehtyä juttuun. Älä jätä reagoimatta haasteeseen, jos asia on mielestäsi riitainen.
