19.02.2025 Kelan johtava ylilääkäri: Käsitys työkyvyttömyydestä erkaantunut lääkärien ja eläkelaitosten välillä

 Kelan johtava ylilääkäri: Käsitys työkyvyttömyydestä erkaantunut lääkärien ja eläkelaitosten välillä

 

Kelassa huolestuttiin työkyvyttömyyshylkyjen suurista määristä - mitä tilanteelle voidaan tehdä?

Julkaistu 05.12.2024 12:27

 

– Pidän nykyistä työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuutta, joka on tänä vuonna Kelassa ylittänyt 60 prosenttia, huolestuttavana ja kestämättömänä, toteaa Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.

MTV Uutiset uutisoi keskiviikkona työkyvyttömyyshakemusten hylkypäätösten nopeasta kasvusta. Leinonen pitää tilannetta ongelmallisena niin asiakkaille kuin yhteiskunnallekin.

– Se aiheuttaa paljon pettymyksiä, väliinputoamisia ja myös turhaa työtä terveydenhuoltoon.

Tällainen tilanne on ollut esimerkiksi Arja Törnroosin perheessä, kun hän on taistellut pitkään vakavasti masentuneen poikansa hoidon ja kuntoutuksen puolesta. 

 

– Suurin ongelma on se, että ihmiset ajautuvat, joutuvat hakemaan työkyvyttömyyseläkettä oltuaan jo pitkään sairaana ilman että heidän mahdollisuuksiaan kuntoutua takaisin työelämään on kunnolla selvitetty, kertoo Leinonen.

Käsitys työkyvyttömyydestä erkaantunut

Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus on tosiaan jo pitkään ollut kasvussa, niin Kelassa kuin myös työeläkeyhtiöissä. 

Leinosen mukaan käsitys työkyvyttömyydestä on erkaantunut hakijoiden, puoltavia lausuntoja laativien hoitavien lääkärien ja eläkelaitosten välillä. 

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

– Hakijoille on pääsääntöisesti myönnetty sairauspäivärahaa enimmäismäärä, eli noin vuosi. Työkyvyttömyys ja työstä poissaolo ovat siis jo varsin pitkiä työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa, Leinonen sanoo.

– Eläkevaiheessa työkyvyttömyyden määritelmä muuttuu ammatillisesta yleiseen, toisin sanoen enää ei riitä että on omaan entiseen työhönsä työkyvytön. Tämän ajatellaan olevan merkittävin hylkäykseen johtava syy. 

19.02.2025 Joka kolmas työtön on työkyvytön: "Ketään ei tunnu kiinnostavan, että heitä on näin paljon"

 Joka kolmas työtön on työkyvytön: "Ketään ei tunnu kiinnostavan, että heitä on näin paljon"

 Julkaistu 18.02.2025 06:19

 

Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Asiantuntijan mukaan keskeistä olisi, että työkyvyttömät henkilöt ohjautuisivat oikealle etuudelle ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin.

 

Jopa kolmannes työttömistä työnhakijoista on työnhakuvelvoitteen ulkopuolella. Asiantuntija ehdottaa toimenpiteitä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

– Ketään ei asia tunnu kiinnostavan, että Suomessa on näin paljon tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä, toteaa työelämäprofessori, THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto MTV Uutisille.

Viime vuonna työnhakuvelvoitteen ulkopuolella oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista. Asia selviää ELY-keskusten kehittämishallintokeskuksen rekistereistä. 

Kivipellon mukaan tuoreilla työllisyysalueilla on nyt mahdollisuus suunnitella ja hankkia uudenlaisia palveluita, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä sekä parantavat alueiden työllisyystilannetta. 

Asiantuntija ehdottaa lukuisia toimenpiteitä

Kivipelto listaa useita toimia, miten tilanteessa tulisi reagoida.

 tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kelassa, sote-palveluissa ja työllisyyspalveluissa. Nyt henkilö voi olla työttömyysetuudella tai jopa toimeentulotuella pitkään ilman, että kukaan on kiinnostunut hänen työkyvystään. 

Resurssit pitäisi asiantuntijan mukaan suunnata toisaalle.

– Työllisyyspalveluissa ja etenkin monialaisessa työllisyyden tukemisessa työntekijöiden resurssien kohdentaminen tehottoman työnhakuvelvoitteen valvontaan tulisi lopettaa ja suunnata resurssit työ- ja toimintakyvyn selvityksiin, eläkeselvittelyyn ja osatyökykyisten työnhakijoiden kohdalla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen.

Keskeistä Kivipellon mukaan on se, että työkyvyttömät henkilöt ohjautuisivat oikealle etuudelle ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin. 

– Työttömyysturva ei ole heille oikea etuus, vaan tällä hetkellä joko sairauspäiväraha tai eläke/kuntoutustuki. Myös yleistuki voisi olla parannus, mutta jos sekin on velvoittava tukimuoto, ei asia varsinaisesti muutu.

Kivipelto pohtii "Työ ensin" -periaatetta.

– Työ ensin eli jos työkyvyn ei todeta olevan alentunut niin, että työnteko ei missään tehtävässä enää onnistu, etsittäisiin hänelle työkykyyn sopiva työpaikka ja alettaisiin vasta työpaikan löytymisen jälkeen tekemään muita tukitoimia kuten terveys- ja asumispalveluita ja sosiaaliturvaa.

 

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Kivipelto kaipaa työllistymiseen uudistuksia heille, joilla työmarkkina-asema on lähtökohtaisesti heikko. 

– Suomessa jo lähes jokaiseen työtehtävään vaaditaan koulutus ja mielellään työkokemus ja 100-prosenttinen työkyky.

Kivipellon mukaan etuuksien leikkaukset eivät paranna työkykyä, vaan passivoivat. 

– Sen takia hallituksen leikkaukset täytyisi perua niiden henkilöiden kohdalta, joilla hoitava lääkäri on todennut työkykyä alentavan sairauden.

12.02.2025 OMIA ASIOITA

 OMIA ASIOITA 

Omia asioita hoidettu urakalla.

Alku kuussa oli eläkeneuvottelut, minä työhyvinvointisosiaaliohjaaja, lääkäri ja te-toimiston henkilö.

Tästä neuvottelusta poikinut fysiatrian terveystarkastus, mitattiin, kuroteltiin, käveltiin yms.

Psykologin testit on kesäkuun alussa. 

Samoin kaikkien näiden koonti yhteen ja siitä sitten eteenpäin hakemusta. 

Lääkäri epäili, että en pääse fyysisistä syistä, että menee mielenterveyden puolelle enemmän. 

Nyt tämän kuun lopussa asetetaan selkään sakraalinen hermomodulaattori, jos auttaa tuohon joka iltaiseen 

tyhjennykseen. Ja muutenkin tuon alaosan vaivoihin. 

Pyysin Kelasta avustusta tuohon matkaan paikkakunnaltani toimenpide paikkakunnalle, tarkastelevat

asiaa ja palaavat sitten asiaan. 

Rahojen kanssa olen ollut tarkkana, ja kyllä nippa nappa riittävät koko kuukaudeksi, mitään et voi 

ylimääräistä ostaa, menee talous ihan ns. kuralle. Talous tarkka, vakaa euro !

Arkkupakastimen ostin syntymäpäiväksi saamilla rahoilla. OIKEIN MURHEENKRYYNI !!

Kannen kanssa ollut ongelmia, ensimmäinen kone vaihdettiin, ja tuotiin toinen tilalle, ja eikun sama

ongelma. En mitenkään jaksaisi näitä vastoinkäymisiä hoitaa. Ihan poikki !! 

Soitin kyllä huoltoon, mutta eipä ole soittaneet takaisin. Katsotaan miten tässä käy. 

Eihän toi paljoa maksanut, mutta kumminkin toimiva olisi hyvä. Vaihdan kaappipakastimeen, jos

 suostuvat. 

Tässä nämä päällimmäiset kuulumiset ! 

Kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.