keskiviikko 28. kesäkuuta 2023

28.06.2023 VIIMEISIÄ PÄIVIÄ KESÄKUUTA

 Viimeisiä päivä kesäkuuta. 

Ahdistus 100% !

Taas kerran olin unohtanut laskun laittamisen Kelaan. Joku aivopieru taas ollut.

Mutta, korjaus tuli tosi nopeasti Kelan laskelmiin. Tietty joudun taas maksamaan ylimääräistä

Lowellille.

Eli vielä pitäisi skarpata. Miten nyt näin vaan taas kävi, sitä en tiedä.

Liikaa kaikkia juttuja mielen päällä. 

Ahdistaa arki. Lomalle ei pääse näistä asioista. 

En haluaisi muuta, kuin olla 2 viikkoa ilman murheita ja stressiä.

Kesän hankinnat jäihin, niin jalkaleikkauksen jälkitila ei anna ostaa uusia kesäkenkiä.

Mekko olisi kiva, mutta odottelen alennusmyyntejä.

Pojanpojalleni sitä polkupyörää 24" , mutta ei ole ollut annetaan palstoilla. Harmillista. 

Mitä muuta haluaisin, jotain pientä mielen piristystä ! 

Nauttisin oleilusta, ihan vaan olla, ettei tarvitsisi stressata mistään. 

Mahdollista, on ! 

Matkusteluun ei ole varaa, vaikka niin pitäisi olla. 

Tästä surkeudesta kohti heinäkuun parempia päiviä, toivon ! 


tiistai 27. kesäkuuta 2023

27.06.2023 PERUSTOIMEENTULOTUKI KESÄKUU TARKASTUS JA HEINÄKUUN LASKELMA

 Laskelma

 


Laskelma ajalle 1.6.2023 - 30.6.2023


Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Yleinen asumistuki                                         314,94 e 314,94 e

Perustoimeentulotuki                             953,92 e 953,92 e

Tulot yhteensä                                             1 268,86 e

Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola  Susanna  

Perusosa: Yksin asuva 555,11 e

Asunnonvuokra,   Vuokraan sisältyy vesi 1.6.2023                     511,12 e 511,12 e

Taloussähkömaksu,  , Laskun numero 11017951148 1.6.2023         80,33 e 80,33 e

Kotivakuutusmaksu, Laskun numero 110108080279 7.6.2023         15,90 e 15,90 e

Poliklinikkamaksu, Käyntipäivä 24.4.,   Laskun numero 1043895 7.6.2023 41,80 e 41,80 e

Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 2.6., 2.6.2023     26,40 e 26,40 e

Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 6.6., 6.6.2023     13,20 e 13,20 e

Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 7.6., 7.6.2023     25,00 e 25,00 e

Menot yhteensä 1 268,86 e

Maksettava perustoimeentulotuki

1 268,86 e - 1 268,86 e 0,00 e

Perustoimeentulotuessa huomioon otettavat menot ja tulot ovat yhtä suuret. Sinulle ei siis makseta perustoimeentulotukea.


 


Laskelma ajalle 1.7.2023 - 31.7.2023


Tulot Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna  

Yleinen asumistuki                                                         314,94 e 314,94 e

Perustoimeentulotuki                                             937,79 e 937,79 e

Tulot yhteensä                                                                 1 252,73 e

Menot                                                     Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu

Peltola   Susanna  

Perusosa: Yksin asuva 555,11 e

Asunnonvuokra, Vuokraan sisältyy vesi                     1.7.2023 511,12 e 511,12 e

Kotivakuutusmaksu,  Laskun numero 11018802709 10.7.2023 15,90 e 15,90 e

Päiväkirurginen toimenpidemaksu, Käyntipäivä 6.6.,  

 Laskun numero 1062222 13.7.2023                                     186,50 e 186,50 e

Menot yhteensä                                                                              1 268,63 e

Maksettava perustoimeentulotuki

                1 268,63 e - 1 252,73 e                                                          15,90 e


maanantai 19. kesäkuuta 2023

19.06.2023 RAHASI EIVÄT RIITÄ IHMISARVOISEEN ELÄMÄÄN

 Rahasi eivät riitä ihmisarvoiseen elämään


Aina asiat eivät mene putkeen. 

Ihmisarvoinen elämä, mitä se on.

Miten sen koen ja elän, vaihtelee. Tulee todella syviä kuoppia, ja kapuaminen sieltä kestää.

Mutta, ainakin vielä olen selvinnyt sieltä ja jatkanut elämää. 

Juuri eilen juttelin ystävän kanssa, kun ei pääse mihinkään lomalle tai kyläilemään, kun

 matkustaminen on kallista.  Ja elämä yleensäkin tosi kallista !

Pysyn kotimaassa ! 


Mukavaa Juhannuksen aikaa ! 

19.06.2023 Katso, onko sinulla varaa ihmisarvoiseen elämään – siihen kuuluu esimerkiksi huvipuistokäynti kerran vuodessa

 Katso, onko sinulla varaa ihmisarvoiseen elämään – siihen kuuluu esimerkiksi huvipuistokäynti kerran vuodessa

 Onko sinulla varaa valittaa?

Eläminen on kallistunut. Moni keskituloinenkin on joutunut miettimään, mihin rahat riittävät.

19.6. 7:30


Teksti: Heidi Sullström, koodi: Joel Kanerva, grafiikka: Stina Tuominen


Turun yliopistossa on laskettu, kuinka monta euroa kuukaudessa eri puolilla Suomea asuvat tarvitsevat ihmisarvoiseen elämään.


Katso kuinka paljon tarvitset tuloja kuukaudessa ja mitkä tavarat ja palvelut ovat välttämättömiä, että voit olla tutkijoiden mukaan yhteiskunnan täysipainoinen jäsen.


Lue lisää: Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – Noin kahdeksalla prosentilla suomalaisista tulot eivät riitä siihen

Valitse, keitä perheeseesi kuuluu

1–Aikuinen nainen

+Aikuinen mies

+Eläkeläisnainen

+Eläkeläismies

+Tyttö, alle kouluikäinen

+Poika, alle kouluikäinen

+Tyttö, ala-koululainen

+Poika, ala-koululainen

+Tyttö, teini-ikäinen

+Poika, teini-ikäinen

Valitut jäsenet

Aikuinen nainen–

Kotitalouden käytettävissä olevat kuukausitulot verojen jälkeen:

Laske yhteen kaikkien perheenjäsenten palkat, yrittäjätulot, pääomatulot ja sosiaalituet, kuten eläke, asumistuki, toimeentulotuki ja lapsilisä verojen jälkeen. Tietojasi ei tallenneta.

1 032 €/kk

Kotikuntasi:

Riihimäki

Onko kotitaloudessasi auto?


Ei

Kotitaloutesi on pienituloinen

Kun kotitaloutesi kaikki käytettävissä olevat tulot jaetaan perheenjäsenten lukumäärän avulla ja painotetaan, tulonne ovat 1 032 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohti. Suomalaisista 13,2 prosenttia kuuluu tähän ryhmään. 86,8 prosentilla suomalaisista on käytettävissä enemmän rahaa kuin tähän ryhmään kuuluvilla.

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa käytetään laskukaavaa, jossa kotitaloudessa yksi aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0–13-vuotiaiden painokerroin on 0,3. Painokertoimet lasketaan yhteen ja kotitalouden kaikki käytettävissä olevat tulojen summa jaetaan näin saadulla painokertoimella. Tulos on kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettu käytettävissä oleva tulo.

Pienituloisuuden raja on Eurostatin määritelmän mukaan 60 prosenttia mediaanitulosta. Suomalaisista 13,2 prosenttia on tämän määritelmän mukaan pienituloisia.

Keskituloisiksi lasketaan OECD:n määritelmän mukaan ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden laskettuna ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Keskituloisia on valtaosa suomalaisista, 67 prosenttia.

Suurituloisiksi on tässä laskettu ne asuntokunnat, joiden tulot ovat kolme kertaa mediaanitulot. Suomalaisista 1,8 prosenttia kuuluu tähän ryhmään.

Asuntokuntien henkilöluvulla painotettu mediaanitulo oli 2 258 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Tulonjakotilaston tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2021.

 

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa käytetään laskukaavaa, jossa kotitaloudessa yksi aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0–13-vuotiaiden painokerroin on 0,3. Painokertoimet lasketaan yhteen ja kotitalouden kaikki käytettävissä olevat tulojen summa jaetaan näin saadulla painokertoimella. Tulos on kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettu käytettävissä oleva tulo.

Pienituloisuuden raja on Eurostatin määritelmän mukaan 60 prosenttia mediaanitulosta. Suomalaisista 13,2 prosenttia on tämän määritelmän mukaan pienituloisia.

Keskituloisiksi lasketaan OECD:n määritelmän mukaan ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden laskettuna ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Keskituloisia on valtaosa suomalaisista, 67 prosenttia.

Suurituloisiksi on tässä laskettu ne asuntokunnat, joiden tulot ovat kolme kertaa mediaanitulot. Suomalaisista 1,8 prosenttia kuuluu tähän ryhmään.

Asuntokuntien henkilöluvulla painotettu mediaanitulo oli 2 258 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Tulonjakotilaston tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2021.


Rahasi eivät riitä ihmisarvoiseen elämään

1 168 €

Näin paljon kotitaloutesi tarvitsee kuukaudessa ihmisarvoiseen elämään.

 Summa koostuu tavaroista ja palveluista, joiden katsotaan olevan välttämättömiä yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Viitebudjetteja varten on kartoitettu suomalaisten näkemyksiä siitä, mitä ihmisarvoiseen elämään kuuluu.

Tutkijat ovat tehneet laskelmat olettaen, että kaikki perheenjäsenet ovat perusterveitä, eli heillä ei ole allergioita tai sairauksia, jotka vaatisivat erityisruokavaliota tai säännöllistä lääkehoitoa.

Laskelmassa sukupuolia on kaksi, mies ja nainen. Energian tarve on miehillä keskimäärin hieman suurempi, joten heidän on arvioitu tarvitsevan ruokaan hieman enemmän rahaa kuin naisten. Naisten taas on arvioitu käyttävän miehiä enemmän rahaa terveydenhuoltoon ja hygieniaan.

Budjetti on laskettu hypoteettisille kotitalouksille. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, eivätkä laskelmiin mukaan otetut tavarat ja palvelut eivät ole kaikkien mielestä välttämättömiä. Osa tulee toimeen pienemmälläkin rahasummalla.

Turun yliopiston laskelmat on tehty lokakuussa 2022. Laskelma on päivitetty vastaamaan huhtikuun 2023 hintoja perustuen Tilastokeskuksen dataan.

Opiskelijoille on tarjolla edullisempaa asumista ja ruokailua, joten viitebudjetin summaa ei suoraan voi soveltaa opiskelijan tilanteeseen.

Näistä sinun kuukausibudjettisi koostuu - valitse alta sinua kiinnostava kategoria

Asuminen: 495 €/kk

Ruoka: 268 €/kk

Vapaa-aika: 80 €/kk

Liikkuminen: 77 €/kk

Tietoliikenne: 66 €/kk

Terveys: 50 €/kk

Vaatteet: 49 €/kk

Hygienia: 43 €/kk

Kodin tavarat ja laitteet: 39 €/kk

Kategorioiden yhteissumma 1 168 €/kk

19.06.2023 Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen

 Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen

Helsingissä nelihenkinen perhe tarvitsee ihmisarvoiseen elämään yli 3 600 euroa kuukaudessa, ilmenee Turun yliopiston laskemasta ihmisarvoisen elämän budjetista. Yksin asuva tarvitsee vähän yli 1 500 euroa.

 

Ihmisarvoiseen elämään kuuluvat myös sosiaalisuus, harrastukset ja mahdollisuus tehdä lomamatka ainakin kerran vuodessa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
 

HEIDI SULLSTRÖM

7:30


Jaa

Ruokaa, vaatteet ja katto pään päällä. Se riittää ehkä selviytymiseen, mutta ei ihmisarvoiseen elämään.

Siihen tarvitaan muun muassa mahdollisuus harrastaa, käydä joskus ulkona ja jopa pienellä lomamatkalla kerran vuodessa, arvioivat Turun yliopiston tutkijat.

Helsingissä nelihenkinen perhe tarvitsee ihmisarvoiseen elämään yli 3 600 euroa kuukaudessa, ilmenee tutkijoiden kokoamasta ihmisarvoisen elämän viitebudjetista. Yksin asuva selviää vähän yli 1 500 eurolla.

Tähän sisältyvät asumiskulut, ruoka, vaatteet, puhelimet, terveys-, harrastus- ja hygieniamenot ja kaikki kodin tavarat.

Muualla Suomessa, jossa asuntojen vuokrat ovat edullisempia, summat ovat pienempiä kuin Helsingissä. Suurissa yliopistokaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, nelihenkisen perheen budjetti on lähes 3 400 euroa ja muualla Suomessa hieman alle 3 300 euroa.

Yksin asuva tarvitsee suuressa yliopistokaupungissa lähes 1 300 euroa ja muualla Suomessa hieman alle 1 200 euroa kuukaudessa.

Ihmisarvoinen elämä on tässä yhteydessä synonyymi yhteiskunnalliselle osallistumiselle, kertoo laskelmaa tekemässä ollut sosiaalipolitiikan erikoistutkija Lauri Mäkinen.

– Budjettia tehdessä kuultiin tutkijoita ja kansalaisia. He näkivät, että ihmisarvoinen elämä ei ole vain hengissä pysymistä. Siihen kuuluu myös muiden tarpeiden, kuten sosiaalisuuden tyydyttäminen.

Onko sinulla varaa valittaa? Testaa Ylen koneella, riittävätkö tulosi ihmisarvoiseen elämään ja katso, mitä siihen tutkijoiden mukaan kuuluu

”Mielestäni se kertoo köyhyydestä”

Viitebudjetti on tehty ennen kaikkea siksi, että sen avulla voidaan arvioida sosiaaliturvan riittävyyttä.

Kahdeksalla prosentilla Suomessa asuvista kuukausitulot ovat pienemmät kuin ihmisarvoiseen elämään tarvittava summa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä ilmestyneestä tutkimuksesta.

Uuden hallituksen kaavailemat leikkaukset työttömyystukeen ja asumistukeen voivat kasvattaa tämän rajan alle jäävien osuutta.

Lapsista yli 11 prosenttia asuu perheessä, jossa tulot eivät riitä ihmisarvoiseen elämään.

– On hyvin mahdollista, että silloin ihminen ei pysty elämään sellaista elämää, joka katsotaan välttämättömäksi suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla. Minun nähdäkseni se kertoo köyhyydestä, Lauri Mäkinen sanoo.

Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisia, hän muistuttaa.

– Viitebudjetissa mainitut hyödykkeet eivät ehkä ole kaikkien mielestä välttämättömiä. On mahdollista, että joku tulee toimeen pienemmälläkin rahasummalla.

Yli 65-vuotiasta vain vähän yli prosentilla tulot eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Se johtuu matalista asumiskuluista, sillä valtaosa eläkeläisistä asuu velattomassa omistusasunnossa, Mäkinen sanoo.

Toisaalta, mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hänellä on merkittävästi suuremmat terveydenhoitomenot kuin viitebudjettiin on laskettu, sillä yksi sen oletusarvoista on, että perheenjäsenet ovat terveitä, hän muistuttaa.

Hintojen nousu kurittaa eniten pienituloisia

Inflaation kirittäessä arkisia kustannuksia yhä suuremmiksi julkisuudessa on keskusteltu, keneen hintojen nousu kovimmin osuu.

Tuloerot ovat Suomessa pienet, ja pienituloisten osuus Suomessa on yksi Euroopan alhaisimmista, Mäkinen sanoo.

Suurituloisia on vain vähän alle kaksi prosenttia. Suurituloisella on kuukaudessa käytettävissä vähintään 6 770 euroa yhtä henkilöä kohti. Se on noin kolme kertaa mediaanitulon verran.

Valtaosa suomalaisista on keskituloisia, lähes 70 prosenttia. Keskituloiseksi luetaan, jos tulot ovat 75–200 prosenttia mediaanitulosta. Se tarkoittaa, että jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen yhtä henkeä kohden 1 690–4 515 euroa, on keskituloinen.

Pienituloisia, enintään 60 prosenttia mediaanitulosta tienaavia on hieman yli 13 prosenttia. Silloin käytettävissä olevat tulot ovat yhden hengen taloudessa korkeintaan noin 1 350 euroa kuukaudessa.

Monen tulot osuvat kuitenkin pienituloisuuden rajan ala- ja yläpuolelle, joten hintojen nousulla on iso vaikutus, Mäkinen sanoo. Mitä pienemmät tulot, sitä vähemmän taloudessa on liikkumavaraa.

– Helposti putoaa sinne köyhyysrajan alapuolelle.

Ihmisarvoisen elämän viitebudjetin kuukausituloihin ei välttämättä yllä keskituloinenkaan, varsinkin jos on yksinhuoltaja tai perheessä on monta lasta.

Näin ihmisarvoisen elämän viitebudjetti on laskettu

Ensin on määritetty, minkä tarpeiden tulee tyydyttyä, että yhteiskunnallinen osallisuus toteutuu, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Lauri Mäkinen. Siihen liittyy muun muassa ravintoa, vaatteita, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja hygienian hoitoa.

Kun tarpeet on määritetty, pohditaan, mitä ovat ne hyödykkeet, joita tarvitaan, että tarpeen tulevat tyydytettyä. Tässä on käytetty apuna aikaisempia viitebudjettitutkimuksia. Mielipiteitä hyödykkeiden välttämättömyydestä on kysytty kansalaisilta ja asiantuntijoilta. Lisäksi tarkempaa tietoa on kerätty ryhmäkeskustelujen avulla.

Kun tuotelistat ovat valmiina, on määritelty, kuinka kauan ne kestävät käytössä ja kuinka paljon niitä tarvitaan. Tuotteille on haettu hinnat suurten kauppojen verkkosivuilta. Kun hinnat lasketaan yhteen, muodostuvat viitebudjetit erilaisille perheille.

Opiskelijat erikoisessa asemassa

Suomessa perusturvan taso on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä. Siitä huolimatta työttömänä, sairaana tai vanhempainvapaalla sosiaaliturvan varassa olevien perusturva ei riitä yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistavaa kulutustasoa.

Eläkeläisten kohdalla tilanne on toinen: takuueläkeläisten perusturva ylittää ihmisarvoisen elämän arvioinnissa käytetyin viitebudjetin alarajan, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio.

– Eläke on pitkäkestoinen ja pysyväisluonteinen etuus, ja eläkettä saadessa työn avulla ei välttämättä voi kasvattaa tulojaan.

Sosiaaliturvassa työttömyys, sairaus ja vanhempainvapaa taas on ajateltu lyhytaikaisiksi elämäntilanteiksi. Niiden aikana ei välttämättä tarvitse uusia kestokulutushyödykkeitä ja elämiseen voidaan käyttää esimerkiksi säästöjä, Moisio sanoo. Näitä täydentää toimeentulotuki, jota myönnetään tarveharkintaisesti.

Suomessa neljännesmiljoona elää kokonaan perusturvan eli vähimmäismääräisten eläkkeiden tai muiden perusturvaetuuksien varassa.

Erikoisessa asemassa ovat opiskelijat. Sosiaaliturvan kannalta opiskelua ei pidetä sosiaalisena riskinä työttömyyden tai sairauksien tapaan, vaan investointina oman ammattitaidon kasvattamiseen, joten etuudet ovat pienempiä kuin muilla niitä saavilla.

– Opiskelijat ovat sosiaaliturvassa siitä erikoinen ryhmä, opintolaina luetaan osaksi heidän sosiaaliturvaansa. Jos opiskelija hakee toimeentulotukea, laina lasketaan tuloihin, vaikka sitä ei olisi nostettu, Moisio huomauttaa.

Toisaalta vaikeassa asemassa ovat ne kotitaloudet, joissa terveydenhuoltomenot ovat suuret. Ne voivat kasvaa nopeasti maksukatosta huolimatta, Moisio sanoo.

Suomalainen sosiaaliturva on kuitenkin kattava ja tehokas ja se vähentää köyhyyttä, hän sanoo.

– Ei se silti suomalaista pienituloista lohduta, että jossain muualla menee vielä huonommin, hän myöntää.

Aiheesta enemmän: Paketissa 5 artikkelia


maanantai 12. kesäkuuta 2023

12.06.2023 TYÖLLISYYSKATSAUS 24.5.2023

TYÖLLISYYSKATSAUS 24.5.2023

Työttömiä työnhakijoita huhtikuussa 246 100

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 7 400 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa 74 400. Kaikkiaan avoinna oli 170 300 työpaikkaa, mikä on 70 400 vähemmän kuin vuosi sitten.


Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 246 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 7 700 vähemmän kuin edellisessä kuussa.

Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 138 500 henkilöä, mikä on 8 700 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Koko maassa oli lomautettuna huhtikuun lopussa 24 600 henkilöä, mikä on 1 200 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 19 000 henkilöä, mikä on 2 400 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Maaliskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 3 900:lla.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 84 700

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 84 700, mikä on 12 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 92 500 eli 2 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 400 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa eli yhteensä 25 100. Nuorten työttömyyksistä 57,6 prosenttia päättyi tammi-huhtikuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 4,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.


Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuun aikana 74 400 eli 36 800 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Kaikkiaan huhtikuussa oli avoinna 170 300 työpaikkaa, mikä on 70 400 vähemmän kuin vuosi sitten.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa 117 800 henkilöä, mikä on 2 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 6,7 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli huhtikuussa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,2 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 222 000, mikä oli 29 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

 Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.


 Lisätietoja tilastojen eroista: https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/tyti

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Petri Syvänen, TEM, puh. 029 504 8050


sunnuntai 4. kesäkuuta 2023

04.06.2023 HYLKYÄ PUKKAA

 Hylky tuli Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta. 

Olen siinä määrin terve, että kykenen työelämään. 

Niin, mutta he eivät eläkään minun housuissani, minun elämääni ! 

Tervetuloa minun kroppaani kokemaan nämä kaikki olotilat, ja arvioimaan sitten miten ja missä olisin

kykenevä työhön. Kykenen kyllä, mutta voimat uupuvat totaalisesti.  

Kiitos tästäkin ! 


Muutenkin tullut taas niin roppakaupalla kuraa niskaan, että ei riitä oikein voimavarat.

Pettymys luvatusta, ja paljon muutakin. 


Mutta, kyllä tämä tästä. Ensi viikolla leikkaukseen, ja katsotaan sitten, mitä elämä antaa taas eteen. 

Ihanaa kesää ! 

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...