keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

29.03.2023 KIITOS PALAUTTEESTA !

  KIITOS PALAUTTEESTA !


Aina on mukava saada palautetta, ja kiitosta siitä, että jaksan kirjoittaa tätä blogia. 

Välillä on, kuin tervanjuontia, mutta sitten taas toisaalta tekstiä tulee, kuin itsestään. 

Vanha kunnon kirje on aina hyvä tapa, samalla tavalla, kuin sähköpostikin, enkä palautteesta pahastu. 

Annatte aihetta asioihin myös itse, en aina vello omissa asioissa. Hyvä niin. 

Kyllä meillä kaikilla on tarkoitus tässä elämässä, ketkä pääsee vähemmällä ja kelle sitten annetaan oikein

kunnolla vastoinkäymisiä. 

Toivoa on aina ! 

Luovuttaa ei saa ! 

maanantai 27. maaliskuuta 2023

27.03.2023 Köyhyys- tai syrjäytymisriski

Köyhyys- tai syrjäytymisriski

Määritelmä 1

Köyhyys- tai syrjäytymisriski kuvaa sitä väestöä, joka on joko pienituloisen kotitalouden jäsen, kokee vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta tai asuu vajaatyöllisessä kotitaloudessa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa EU 2030 -strategian tavoitteiden seurantaa.


Tilastokeskuksen julkaiseman köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osaindikaattorina oleva pienituloisuus perustuu kansainvälisesti vertailukelpoiseen tulokäsitteeseen (käytettävissä olevat rahatulot pl. myyntivoitot). Käsite vastaa Eurostatin EU-SILC-tilastossa käyttämää tulokäsitettä, mutta eroaa siitä hieman palkkojen luontaisetuuksien osalta. Ne luetaan tuloihin kansallisessa tilastoinnissa, mutta ei EU-SILCissä autoetua lukuun ottamatta. Poikkeama aiheuttaa pienen eron pienituloisuusasteeseen ja sen myötä köyhyys- tai syrjäytymisriskiin verrattuna Eurostatin julkaisemiin lukuihin.


Köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin viiteajankohta on Tilastokeskuksen julkaisuissa tulojen viitevuosi. Indikaattorin kolmesta osatekijästä pienituloisuus ja vajaatyöllisyys pohjautuvat tulojen viitevuoden tietoihin, vakava aineellinen ja sosiaalinen puute tutkimusvuoden tietoihin, joka on tulojen viitevuotta seuraava vuosi. Eurostatin sivuilla indikaattori julkaistaan tutkimusvuoden mukaan.


Eurostat uudisti köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osatekijöistä vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen ja vajaatyöllisyyden määritelmiä vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja riskissä olevista uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2015 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta.


_____________

Pienituloisuusraja 

Pienituloisuus on suhteellista ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa. Raja voidaan asettaa myös puoleen mediaanituloista, joka on OECD:n käyttämä pienituloisuuden raja.

27.03.2023 Vakava aineellinen ja sosiaalinen puute

 Vakava aineellinen ja sosiaalinen puute

Määritelmä 1

Aineellisen ja sosiaalisen puutteen mittari kuvaa perustarpeisiin liittyviä puutteita, jotka johtuvat siitä, ettei kotitaloudella ole varaa niihin. Perustarpeita on 13. Jos kotitaloudella on puutetta niistä vähintään seitsemässä, sen katsotaan kokevan vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.


Osa perustarpeista ovat kotitaloustasoisia ja osa henkilötasoisia. Kotitaloustasolla mitattavia perustarpeiden puutteita ovat


- asumismenojen ja lainojen maksaminen myöhässä taloudellisten syiden takia

- vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista,

- taloudella ei ole varaa autoon,

- taloudella ei ole varaa proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä,

- taloudella ei ole varaa viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella,

- taloudella ei ole varaa pitää kotiaan riittävän lämpimänä

- taloudella ei ole varaa ostaa uusia huonekaluja rikki menneiden tilalle.


Henkilötasolla perustarpeiden puutteiksi katsotaan

- ettei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tarvittaessa,

- ei ole varaa ostaa joitakin uusia vaatteita käytettyjen tilalle,

- ei ole varaa kahteen pariin sopivia kenkiä,

- ei ole varaa käyttää pientä summaa rahaa omiin menoihin viikoittain,

- ei ole varaa harrastaa jotakin säännöllisesti kodin ulkopuolella

- tavata sukulaisia tai ystäviä kahvin tai ruoan merkeissä vähintään kerran kuukaudessa.


Henkilötason puutetta kuvaavat osatekijät kerätään Suomessa yhdelle kotitalouden jäsenelle (ns. kohdehenkilö). Jos hän kokee puutetta jossakin perustarpeessa, oletetaan puutteen koskevan koko kotitaloutta.


Vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen indikaattoria on uudistettu Eurostatissa vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja aineellisesta ja sosiaalisesta puutteesta uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2015 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta. Määritelmämuutos vaikuttaa köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavaan indikaattoriin.


Aiemmin mittari tunnettiin nimellä vakava aineellinen puute. Vanhan määritelmän mukaisessa indikaattorissa perustarpeiden puutteita olivat asumismenojen ja lainojen maksuvaikeudet, vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista, taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon, proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä, viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä. Vanhalla indikaattorilla mitattuna vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsottiin ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koettiin puutetta vähintään neljällä mittarilla yhdeksästä.


lauantai 25. maaliskuuta 2023

25.03.2023 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – määrä kasvoi lähes 120 000:lla

 Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – määrä kasvoi lähes 120 000:lla

Tekijä STT -24.3.2023 | 16:530

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 pienituloisia oli noin 700 000 eli vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä. Lehtikuva / Jussi Nukari

Lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema elinolotilasto kertoo. Määrä kasvoi 117 000 ihmisellä vuotta aiempaan verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan ihminen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti erityisesti suhteellisen pienituloisuuden kasvu noin sadallatuhannella ihmisellä. Pienituloisia oli noin 700 000 eli vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle, että kasvun taustalla vaikuttaa yhteiskunnan avautuminen koronarajoituksista.

Tilastoissa pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.

– Vuonna 2021 koronakriisi väistyi ja työllisten määrä lisääntyi, jolloin suomalaisten keskitulot nousivat, Hiilamo selittää.

– Tällöin oli myös enemmän ihmisiä, joiden tulot jäivät keskitulojen alapuolelle.

Hiilamo arvioi, että tänä vuonna suhteellinen tuloköyhyys todennäköisesti helpottaa. Ennuste perustuu siihen, että sosiaalietuuksiin tehtiin kuluttajahintaindeksin mukainen korotus.

– Indeksihän kohosi tosi paljon. Sen sijaan palkat ovat nousseet tätä vähemmän, Hiilamo toteaa.


Monen perusturva ei riitä vähimmäistoimeentuloon

Helmikuun lopussa julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti perusturvan riittävyydestä enteilee niin ikään suhteellisen pienituloisuuden vähenemistä tänä vuonna.

Raportissa käytettiin perusturvan riittävyyden mittarina erityisesti niin sanottuja viitebudjetteja. Budjetit heijastavat kulutuksen vähimmäistasoa, jonka katsotaan olevan edellytyksenä yhteiskunnalliselle osallisuudelle.

– Raportin mukaan pienituloisuusaste ja minimibudjettiköyhyys olisivat kasvaneet Suomessa vielä viime vuonna, erityistutkija Anna Järvinen Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Sostesta sanoo STT:lle.

– Vuonna 2023 nämä luvut taas olisivat raportin mukaan laskusuunnassa.

Raportissa todettiin, että kaikkiaan vuosina 2019–2023 perusturvan ostovoima on kasvanut Suomessa. Tästä huolimatta työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei edelleenkään riitä kattamaan vähimmäistoimeentuloksi katsottuja viitebudjetteja.

– Perusturvan riittävyydestä pitäisi huolehtia. Suomi on sitoutunut köyhyyden vähentämiseen osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja sen toimeenpanon suunnitelmaa, Järvinen sanoo.

– Vaalikeskusteluissa on ollut leikkauspuheita, mutta Sosten näkökulmasta perusturvaa ei pitäisi lähteä leikkaamaan.


Uudenlaisia toimeentulon ongelmia ei vielä tunnisteta

Energiakriisi ja inflaatio ovat tuoneet mukanaan myös uudenlaisia toimeentulo-ongelmia, joita suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei välttämättä tunnista.

– Esimerkiksi energiaköyhyys ja liikkumisköyhyys, jotka liittyvät energian ja polttoaineen hinnan nousuun, kohdistuvat osin alempaan keskiluokkaan, Hiilamo sanoo.

– Aikaisemmin kehitetyt järjestelmät ja mittarit eivät kauhean hyvin tavoita heitä. Tämä vaatii uudentyyppisten mittareiden kehittämistä ja varmaankin sosiaaliturvan kattavuuden parantamista.

Myös asuntojen arvon aleneminen asutuskeskusten ulkopuolella on voinut tuoda mukanaan aiempaa enemmän ongelmia.

– Ihmiset eivät välttämättä saa remonttilainaa, ja asumistaso heikkenee. Tilannetta pahentaa edelleen korkojen nousu, Hiilamo sanoo.


Ruoka-avun kysyntä kasvanut

Viime vuonna noin seitsemällä prosentilla kotitalouksista oli joko vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Osuus kasvoi hieman vuodesta 2021. Tilanne on kuitenkin parempi kuin 2000-luvun alkupuolella. Tilastokeskuksen mukaan toimeentulovaikeudet kasvoivat viime vuonna eniten yhden huoltajan kotitalouksissa.

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston (EAPN-FIN) puheenjohtaja Leena Valkonen sanoo STT:lle, että hintojen nousu näkyi viime vuonna muun muassa ruokajonoissa.

– Ruokajakelua järjestäviltä tahoilta on kuulunut, että viime syksystä alkaen jonoihin alkoi ilmestyä lisää väkeä, Valkonen kertoo.

– Samaan aikaan kaupat ovat pyrkineet – aivan oikein – minimoimaan hävikkiään. Eli lahjoitusruoan määrä on vähentynyt ja kysyntä kasvanut. Ruoan jakajat ovat vähän ihmeissään, että mistä jaettavaa saisi.

Valkonen huomauttaa, että Suomi on saanut kansainväliseltä tasolta useamman kerran moitteita perusturvan riittämättömyydestä.

– Helmikuussa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen perusturvan taso on jo liian matala, Valkonen sanoo.

– Moitteet tulivat nyt kolmannen kerran, eli tämä linja on Suomessa jatkunut.

Suomessa on vajaat 2,9 miljoonaa kotitaloutta. Näistä noin 60 prosentilla jää Tilastokeskuksen mukaan rahaa säästöön, 40 prosentilla ei. Noin joka neljäs kotitalous ei selviytyisi yllättävistä menoista.


Pekka Torvinen, Eetu Halonen

torstai 23. maaliskuuta 2023

23.03.2023 PÄIVITYS KUULUMISIIN

 Päivitys kuulumisiin.

Yhä edelleen olen puolikuuro, vasen korva suhisee edelleen ja siihen onneksi sain ajan

 Keskussairaalaan.

Omat ajatukset ovat ihan solmussa. Tarviiko olla huolissaan, juu tarvii !


En halua työelämään enää, vaan jotain vapaaehtoista, mutta niin etten stressaannu ja kuormitu.

Yritän nyt ensin parantua tästä korva jutusta ensin. Ja tuo jalan korjausleikkauskin on nyt keväällä

 tulossa. Sairastellut tämän alku vuoden taas huolella. Ja vieläkin toipilas.

En vaan ole jaksanut panostaa mihinkään. Suurin piitein nukkuisin jos voisin, ympäri vuorokauden, 

mutta kun kumminkin pitää nousta ylös. 


Talousasioista sen verran, että taas mennään nolla budjetilla loppu kuukausi. Mihin rahat menneet

 sairasteluun ja ehkä ruokaan. Laskuja sairaalasta tullut 4 kpl laittanut ne Kelaan sekä Fortumin laskut

 vakuutus ja sähkö sekä vielä hammaslääkärilaskun, aikamoinen pino melkein 200 €.

Onneksi menee kaikki laskut menee perustoimeentulotuen piiriin. 

Mutta, kyllä kaikki selviää ja minäkin varmaan paranen. 

Kumminkin stressaan kaikista asioista, vaikka pitäisi vaan luottaa, että asiat selviävät. 

Luoja luoduistaan huolen pitää ! 

Pitkää huoli lähimmäisistä ! 

sunnuntai 19. maaliskuuta 2023

19.03.2023 HUHTIKUUN PERUSTOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS 01.04.2023 - 30.04.2023


Laskelma
 

Laskelma ajalle 1.4.2023 - 30.4.2023

Tulot                                             Ilmoitettu         Huomioitu
Peltola  Susanna  
Yleinen asumistuki                                 314,94 e         314,94 e
Perustoimeentulotuki                         900,29 e         900,29 e
Tulot yhteensä                                                 1 215,23 e

Menot                         Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola  Susanna  
Perusosa: Yksin asuva                                                     555,11 e
Asunnonvuokra  Vuokraan sisältyy vesi. 1.4.2023 511,12 e         511,12 e
Kotivakuutusmaksu, Fortum Asiakaspalvelu Oy, Laskun numero 11016885932 3.4.2023
                                                                        15,90 e 15,90 e
Terveyskeskusmaksu, Käyntipäivä 15.3., Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Laskun numero 70000028295 20.4.2023                             20,90 e         20,90 e
Terveyskeskusmaksu, Käyntipäivä 28.2., Kanta-Hämeen Hyvinvointialue, Laskun numero 7000020240 1.4.2023                                     20,90 e         20,90 e
Poliklinikkamaksu, Käyntipäivä 30.1., Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Laskun numero 1010427 19.4.2023                                     41,80 e         41,80 e
Hammashoitomaksu, Käyntipäivä 6.3., Kanta-Hämeen Hyvinvointialue, Laskun numero 3000018736 7.4.2023                                     49,50 e             49,50 e
Terveydenhoidon matkakustannukset, Käyntipäivä 4.4., Oman auton käyttö, matka 35,3 km Hämeenlinnaan korvatautien pkl 4.4.2023     22,44 e             22,44 e

Menot yhteensä                                                         1 237,67 e

Maksettava perustoimeentulotuki
1 237,67 e - 1 215,23 e                                                   22,44 e
 

tiistai 7. maaliskuuta 2023

07.03.2023 MAALISKUU

 Maaliskuu koitti. Ihana auringonpaiste ja pakkaset sekä lumisateet aloittivat tämän kuukauden.

Oli kyllä aikamoinen tauti. Vieläkin toisessa korvassa alentunut kuulo, ja tukkoisuus. 

Laittoi miettimään elämästä kuolemaan.

Tein sovun sukulaisten kanssa, 3 vuoden sotakirveen hautaus. 

Testamenttiasioistakin mietin, sukulaiselle kerroin toiveeni. 

Mietin miten selviän, jos tulotasoni pysyy tällaisena. 

Huonona päivänä en mitenkään. Mutta suomalainen sisu puskee läpi vaikka harmaan kiven!

Yritän olla suoraselkäisempi ja maksaa kaikki ajallaan, nyt on lipsunut ja talous on noin 50 € verran

epätasapainossa.

Mutta, jos oikein olen tiukka ensi kuukausi olisi tasausaikani.

Ei pitäisi olla mitään menoja, jotka verottaisi. 

Paitsi, jos tulee jalkaleikkaus, sitten mennään taas ihan sekaisin, mutta mennään tällä nyt vielä hetkinen. 

Aurinkoisia kevät päiviä ! 

02.04.2025 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS, HUHTIKUUN TARKASTUS

 TOUKOKUUN TOIMEENTULOTUKI PÄÄTÖS HUHTIKUUN TARKASTUS   Laskelma ajalle 1.4.2025 - 30.4.2025 Tulot                                    I...