Tulot Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Yleinen asumistuki 314,94 e 314,94 e
Tulot yhteensä 314,94 e
Menot Eräpäivä Ilmoitettu Huomioitu
Peltola Susanna
Perusosa: Yksin asuva 532,97 e
Asunnonvuokra, 1.9.2022 511,12 e 511,12 e
Menot yhteensä 1 044,09 e
Maksettava perustoimeentulotuki
1 044,09 e - 314,94 e 729,15 e
Jaana Kärki kaupan kassalla. Kädessä hänellä on lompakko. Kassahihnalla näkyy muun muassa maitoa, kissanruokaa ja alennuksessa olevaa kanaa.
Jaana Kärki haaveilee, että voisi joskus käydä kaupassa ilman, että kaikkien tuotteiden hintoja tarvitsisi laskea koko ajan yhteen. Tässä kuussa hänelle jäi vuokran ja laskujen jälkeen 200 euroa käytettäväksi ruokakauppaan.
EMILIA KORPELA
5.8.
•
Päivitetty 11:59
Lahtelainen Jaana Kärki on juuri saanut tilille kuukauden toimeentulotuen. Ensin hän maksaa vuokran ja pakolliset laskut. Niiden jälkeen tilille jää parisataa euroa.
Tuenmaksupäivänä Kärjen jääkaappi näyttää tyhjältä: hyllyillä on muutama säilykepurkki ja hilloja. Onneksi nyt pääsee kauppaan.
Varmistaakseen, että syömistä on myös loppukuussa, Kärki ostaa paljon ruokaa pakkaseen. Tavaroita koriin poimiessaan hän laskee, kuinka paljon tuotteet maksavat. On noloa, jos rahat eivät riitäkään kassalla. Kärki haaveilee pääsevänsä vielä joskus kauppaan ilman, että tarvitsee miettiä hintoja.
Kolmasosa Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajista on saanut tukea yli vuoden, vaikka tuki on tarkoitettu väliaikaiseksi avuksi.
Jaana Kärki on malliesimerkki toimeentulotukea saavasta. Hän on yli viisikymppinen, asuu yksin kaupungissa ja on ollut vuosia työttömänä.
Elämänsä aikana hän on tehnyt töitä muun muassa kirpputorilla, leipomoautossa sekä tekstiili- ja metallialalla. Kärki alkoi paiskia töitä valmistuttuaan peruskoulusta, koska tekeminen sopi hänelle paremmin kuin lukeminen.
Töitä hän sai pitkään yksinkertaisesti marssimalla paikalle kysymään. Nykyään harva työhakemus johtaa edes haastattelukutsuun. Monissa ammateissa vaaditaan koulutusta. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio vähentävät nopealla vauhdilla työpaikkoja, joissa pärjää ilman tutkintoa.
Työttömänä Kärki on tarvinnut elämiseen toimeentulotukea.
Tilastoissa korostuvat yksinasuvat kaupunkilaiset, koska vuokrat ovat korkeita ja asumistuki liian matala, kertoo Kelan tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen. Asumistuen korvaamat vuokrarajat ovat niin matalat, että yksinasuvilla tuki kattaa vain noin puolet asumismenoista. Isoimmissa kaupungeissa vuokrat ovat tyypillisesti korkeampia.
Valtaosa toimeentulonsaajista on nuoria. Heidän kohdallaan tuki toimii usein kuten on suunniteltu. Esimerkiksi muutettuaan pois kotoa tai valmistuttuaan oppilaitoksesta nuoret saavat vähän aikaa tukea, ennen kuin pääsevät työelämään.
Pitkään perustoimeentulotukea saavissa korostuvat yli viisikymppiset. Heillä työttömyyden taustalla on usein samoja syitä kuin Kärjellä: koulutus ei enää vastaa työelämän kasvaneita vaatimuksia tai terveysongelmat haittaavat työnsaantia.
Muita tukia saavat ovat myös iso ryhmä perustoimeentulotuen saajista. Toimeentulotuki tilkitsee esimerkiksi työmarkkinatuen, asumistuen ja eläkkeiden riittämättömyyttä. Ongelman ovat nostaneet esille muun muassa Euroopan neuvosto ja Ihmisoikeusliitto.
Perustoimeentulotuen laskeminen on yksinkertaista: hakijan tuloista vähennetään elämiseen tarkoitetut menot. Jos tämän jälkeen jää rahaa, tukea ei saa. Jos laskun lopputulos on miinusmerkkinen, hakija saa tukea sen verran, että talous pysyy nollassa.
Raha on toimeentulotukea saavalla koko ajan mielessä. Välillä Jaana Kärki herää yöllä pohtimaan rahatilannetta.
– Pahimmillaan laskujen ja vuokran maksamisen jälkeen minulle on jäänyt 100–150 euroa. Silloin jouduin lainaamaan ystäviltä. Siitä syntyy kierre: kun saa rahaa, pitää maksaa velat. Sitten ei taaskaan ole rahaa, ja sitä täytyy lainata.
Kärjen tilanne on tavallista tiukempi, koska hän haluaa asua rivitalossa, jossa asui yhdessä miehensä kanssa ennen tämän kuolemaa. Puutarha on henkireikä, ja ympärillä asuu paljon ystäviä.
Vuokraraja on hieman yli 500 euroa, joten asumistuki ei ota huomioon koko 700 euron vuokraa. Loput vuokrarahoista on säästettävä ruokaan ja vaatteisiin tarkoitetuista rahoista. Kärki ei ole viiteen vuoteen ostanut uusia vaatteita.
Oma pieni puutarha auttoi Jaana Kärkeä jaksamaan työttömänä ollessa. Puutarhassa kasvaa myös mansikoita ja karviaisia, jotka ovat usein liian kalliita ostettaviksi.
Isompiin ostoksiin Kärjen on anottava kunnan sosiaalihuollolta harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toistaiseksi kaikki hänen hakemuksensa on hylätty. Hän on esimerkiksi toivonut toista jääkaappia, koska insuliinipakkaukset vievät paljon tilaa.
Sosiaalitoimen harkinnanvarainen tuki on Kärjen mielestä melko joustamaton. Miehen kuoleman jälkeen häneltä jäi vahingossa yhden kuukauden vuokra maksamatta. Kun hän huomasi asian, rahaa maksamiseen ei ollut jäljellä.
Sosiaalitoimi hylkäsi tukihakemuksen, koska Kärki oli jo kerran saanut rahat vuokraan. Hän sai sovittua vuokranantajan kanssa rästin maksamisesta vähän kerrallaan usean kuukauden aikana.
Hän myöntää, että juttu oli kaksipiippuinen.
– Se oli oma moka. Jos tällaisia ruvettaisiin maksamaan, joku voisi käyttää sitä hyväkseen. Toisaalta minulle tätä ei ole tapahtunut aikaisemmin. Voisi katsoa enemmän kokonaiskuvaa, koska heillä on vuosien ajalta tietoa, miten olen hoitanut asiat.
Koska tuki on rakennettu väliaikaiseksi, se ei mahdollista säästämistä tai oman talouden suunnittelua pidemmällä aikavälillä. Tukea täytyy yleensä anoa joka kuukausi erikseen, ja sillä hetkellä tilillä oleva raha vähentää saatavaa tukea.
– Tukea on vaivalloista hakea. Tarvitaan kaikenlaisia dokumentteja, koska tuki ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi. Peräänkuulutan tähän ratkaisuja sosiaaliturvauudistukselta. Jos tukea tarvitsee pitkään, mikä on silloin oikea tuki, kysyy Kelan tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen.
Hän toivoo toimeentulotukilakia muutettavan niin, että Kela saisi enemmän harkintavaltaa tukipäätöksissä. Jos tukilaskelma on ylijäämäinen, mutta rahaa tarvitaan lisää esimerkiksi lääkkeisiin, Kelan on lähetettävä hakemus kunnan sosiaalihuoltoon. Tämä hidastaa päätöksen saamista.
Toimeentulotukeen on tulossa muutoksia, mutta vaiheittain.
Tämän hallituskauden aikana on tarkoitus saada valmiiksi toimeentulotuen uudistus. Se keskittyy tukea saavien palveluun ja kehittää esimerkiksi hyvinvointialueiden sekä Kelan yhteistyötä.
– Syksyllä eduskuntaan menevässä esityksessä lisätään Kelan harkintavaltaa. Mutta Kela ei pysty tekemään harkinnanvaraisia päätöksiä siinä laajuudessa kuin kuntien sosiaalihuolto, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenne-yksikön johtaja Eveliina Pöyhönen.
Jaana Kärki on oppinut pitämään paperinsa ojennuksessa. Kansiossa hän säilyttää Kelan päätöksiä ja muita tärkeitä papereita.
Seuraavalla hallituskaudella jatkuu jo käynnissä oleva sosiaaliturvauudistuksen teko. Uudistusta ajavan sosiaaliturvakomitean yksi tavoite on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähentäminen.
Työ on hidasta. Uudistus ei ole vielä edennyt keinoihin, joiden avulla tuen tarvetta vähennettäisiin. Uudistuksen lähtökohta kuitenkin on, ettei tukien tasoa heikennetä.
Helmikuussa onni potkaisi Jaana Kärkeä. Hän sai työpaikan päiväkodista, vaikka työkokemusta ei ollut.
Nyt hän tekee töitä tarvittaessa töihin kutsuttavana. Välillä Kärki tietää vasta edellisenä iltana, onko seuraavana päivänä töitä. Vaihtelevan työtilanteen vuoksi hän tarvitsee yleensä palkan ja ansiopäivärahan lisäksi toimeentulotukea.
Jaana Kärki miettii raha-asioita päivittäin. "Kaiken hinta on noussut, mutta toimeentulotuki ei ole samassa suhteessa."
Kärjen laskujen mukaan työ ei ole parantanut taloudellista tilannetta, koska palkka pienentää muita tukia. Lisäksi hän tarvitsee työn takia auton, jonka bensa ja vakuutukset pienentävät käteen jäävää summaa. Silti työpaikka on Jaana Kärjestä hyvä juttu.
– Kotona makasin sohvalla ja nukuin. Se passivoi todella paljon. Nyt tuntuu, että virtaa riittää enemmän kuin pienessä kylässä.
Uutista varten on haastateltu myös Kelan juristia Petri Lemettistä.
Ylen kolumnisti Auli Viitala.
AULI VIITALA
Syrjäytynyt
26.7.
•
Päivitetty 26.7.
Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Toimeentulotukea saa joka kymmenes kotitalous(siirryt toiseen palveluun), ja jokainen niistä on liikaa. Systeemi on mätä. Perustoimeentulotuesta, sellaisena kuin se nykyään on, pitäisi päästä kokonaan eroon.
Idea toimeentulotuen takana on ihan hyvä: jos ihmisellä on niin vähän rahaa, että hän ei pysy hengissä, yhteiskunta pelastaa nälkäkuolemalta. Ajatuksena on, että tilanne on poikkeuksellinen ja väliaikainen. Esimerkiksi jos sairauspäivärahan tai työttömyyspäivärahan käsittely kestää eikä ihmisellä ole säästöjä, valtio auttaa sen ajan ja ottaa sitten omansa takaisin, kun päivärahat tulevat takautuvasti.
Siksi toimeentulotuessa on tiukat ehdot: sitä ei voi saada, jos on säästöjä(siirryt toiseen palveluun). Tuoreet tiliotteet kaikista perheen tileistä, myös lasten, pitää toimittaa Kelaan tarkastettavaksi. Jos saa jostain rahaa, vaikkapa satasen synttärilahjaksi tai veronpalautusta, se vähennetään toimeentulotuesta. Jos jollain ihmeen konstilla onnistuu säästämään toimeentulotuesta jotain, summa vähennetään seuraavina kuukausina. Se tekee mahdottomaksi hankinnat tai vaikkapa ylioppilaslahjan lapselle.
Ongelma on se, että toimeentulotuki on monien säännöllinen toimeentulo eikä hetkellinen pelastaja. Se johtuu siitä, että muut etuudet ovat liian pieniä. Asumistuki on täysin jäljessä vuokratasosta, joten 30 prosenttia asumistuen saajista joutuu hakemaan toimeentulotukea(siirryt toiseen palveluun).
Samoin pienimmät työttömyysetuudet eivät riitä elämiseen; 34 prosenttia työttömistä saa myös toimeentulotukea. (Nämä ovat tietenkin pitkälti samoja perheitä.)
Hyväosaisen näkökulmasta saattaa kuulostaa yhdentekevältä, minkä nimistä tukea joku muu saa valtiolta, mutta ero on tosi tärkeä.
Toimeentulotuki on nimittäin näistä se, joka lamauttaa ja estää osallistumisen. Muut mahdollistavat edes jonkinlaisen toivon.
Pienikin palkka vähennetään kokonaan toimeentulotuesta, kun taas työttömyystuki ja palkka sovitetaan yhteen niin, että ihmiselle on aina edes vähän kannattavaa tehdä työtä. Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä(siirryt toiseen palveluun) saa ansaita eläkettä menettämättä peräti 855 euroa.
Jos toimeentulotuen saaja myy kirppiksellä tavaraa hankkiakseen vaikkapa käytetyn pakastimen, tilityksiä ei voi ottaa pankkitilille tai MobilePayllä, koska se on “tuloa”. (Pakastin ei kuulu kodinkoneisiin, joihin voi saada maksusitoumuksen harkinnanvaraisena tukena. Jääkaappi kuuluu, mutta sitoumus on niin pieni, ettei sillä saa jääkaappia, kotiinkuljetusta ja vanhan hävitystä. Ja rahaa ei siis ole säästössäkään.) Elämä on sumplaamista, ja koko ajan on pelättävä virheitä.
Itse olen kieltäytynyt esimerkiksi lapsen koulun johtokunnan jäsenen paikasta, kun pelkäsin, miltä pieni, epäsäännöllinen kokouspalkkio näyttää toimeentulotukihakemuksessa. Ja koulumaailmaan kun juuri kaivattaisiin moninaisuutta; keskiluokkaisia vanhempia siellä on yllin kyllin.
Systeemi siis syrjäyttää lisää niitä, jotka ovat joutuneet marginaaliin, vaikka yhteiskunnan pitäisi toimia päinvastoin.
Toimeentulotuen hakemiseen liittyy paljon sellaista, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja nöyryyttää hakijaa. Kelan henkilökunta pyytää selvityksiä, jos jokin tiliotteessa on epäselvää. “Kuka laittoi tilillesi 70 euroa, ja onko mahdollista, että häneltä tulee tukea myös ensi kuussa?”
Samaan aikaan verottajalle riittää ilmoitus monista verovähennyksistä, joita ansiotuloista saa tehdä. Verottaja laskee, että kyttäys tulee sille kalliiksi. Kela taas ei saa sellaista harkintaa käyttää. Taustalla on ajatus sosiaalietuuksien huijaajista ja nuhteettomista veronmaksajista. Siis syrjintä.
Pahinta toimeentulotuessa on se, että se ei mahdollista mitään tulevaisuuteen suuntautumista. Pienikään säästäminen ei onnistu, ja pienet työt, joista voisi poikia ennen pitkää toimeentuloa, ovat vain haitaksi.
Jos omaisuutta on, se on pakko myydä, mikä on tavallaan oikein, mutta tarkoittaa ihmiselle itselleen sitä, että hän menee elämässä taaksepäin. Sellainen lamauttaa, vie tulevaisuuden uskon.
Ja joka viidennessä kodissa, joissa eletään toimeentulotuella, on alaikäisiä lapsia. Onko meillä yhteiskuntana tosiaan varaa siihen, että lapsilta ja nuorilta viedään tulevaisuudenusko?
Auli Viitala
Kirjoittaja on mielenterveyskuntoutuja, jonka tulot koostuvat tätä nykyä työ- ja kansaneläkkeestä ja kirjoituspalkkioista.
Kolumnista voi keskustella 27.7. klo 23.00 saakka.
Korjattu 26.7. Aiemmin kolumnissa luki, että eläkkeellä saisi ansaita vain 855 euroa, mutta todellisuudessa tämä koskee Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä olevia.
__________
Toimeentulotukea on syytetty ihmisten lamauttamisesta, koska se ei salli lisätienestejä tai säästöjä. Se on viimesijainen tuki ja siksi siihen vaikuttavat tulojen lisäksi myös koko perheen käytettävissä olevat varat.
Toimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2017. Kuva: Tiina Jutila / Yle
ANNIKA MARTIKAINEN
28.7.
Yle Uutiset kerää kokemuksia toimeentulotuesta: kannustaako vai lamauttaako se ihmisen?
Ylen kolumnisti Auli Viitala sai aikaan kommenttivyöryn, kun hän vaati toimeentulotuen romuttamista. Samalla hän kertoi esimerkkejä siitä, millä eri tavoilla toimeentulotuki lamaannutti ihmisiä sen sijaan että se kannustaisi eteenpäin. Viitala on itsekin ollut toimeentulotuen saaja.
