Joulu on taas täällä, näinkin vetisellä säällä.
Toivon sinulle joulun taikaa, sopivasti hengähdysaikaa,
niin että unohdat kiireessä juoksun ja ehdit aistia joulun tuoksun.
Uudelle vuodelle toivon iloa ja valoa,
lisäksi ihanaa tunteen paloa. 💝
keskiviikko 21. joulukuuta 2022
21.12.2022 Nuori, köyhä ja työtön
Nuori, köyhä ja työtön
27-vuotias Suvi Kokkonen elää roimasti köyhyysrajan alapuolella, unelmoi työpaikasta ja omasta sohvasta.– Kaupassa käynti köyhänä on raskasta, kun tietää, ettei voi ostaa juuri mitään.
– TÄÄ ON ihan hirveää, Suvi Kokkonen, 27, sanoo.
Olemme Lidlissä, ja Kokkosen ostoskorissa näkyy kurkku, juusto, kirsikkatomaattirasia ja sika-nauta-jauhelihaa.
Tuotteiden hinta on päälle 11 euroa. Se tuntuu neljättä vuotta työttömänä olevan naisen kukkarossa. Kokkonen elää tuilla, eikä hänellä ole enää säästöjä. Ne ovat huvenneet aikaa sitten.
Suvi Kokkonen on virallisesti köyhä. Pienituloisuuden raja yhden hengen talouksille Suomessa on 16 256 euron vuositulot. Verotoimiston mukaan Kokkonen tienasi viime vuonna alle 9 000 euroa.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei hän tienannut tukien päälle juuri mitään.
Kokkonen kuuluu niihin, joita inflaatio rankaisee rajuimmin. Marraskuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat nousseet keskimäärin 16,06 prosenttia edellisvuodesta – ja juuri ruoka on se, johon Kokkonen vähät rahansa käyttää, kun mihinkään muuhun varaa ei juuri ole.
– Alkaa olla tosi vaikea elää mitenkään, kun kaikki on niin hemmetin kallista. Sitäkään vähää, mitä ennen pystyi tekemään ei enää voi tehdä, Kokkonen lataa.
”Alkaa olla tosi vaikea elää mitenkään, kun kaikki on niin hemmetin kallista.
Tukien lisäksi Kokkonen on tänä vuonna tienannut noin 150 euroa. Hän tekee sosiaalisessa mediassa kaupallisia yhteistöitä, joista yhdestä hän on saanut rahallisen korvauksen. Käytettyihin tunteihin nähden korvaus on naisen mukaan olematon.
Juuri tällä hetkellä Lidlin lihaosaston edustalla Kokkosta harmittaa, ettei hänellä ole enää varaa ostaa vähärasvaisempaa jauhelihaa. Sen kilohinta kun on kolmisen euroa suurempi kuin Kokkosen valitseman tuotteen, joka on hänen mukaansa “sitä halvinta skeidaa”.
SUVI KOKKOSEN elämässä on ollut rankkoja aikoja ennenkin.
Hän kertoo olleensa ujo lapsi, jota koulukiusattiin. Helppo uhri, joka ei osannut puolustaa itseään.
– Se oli henkistä väkivaltaa ja ulkopuolelle jättämistä.
Kokkonen kouluttautui kosmetologiksi ja yritti tietoisesti muuttaa itseään sulkeutuneesta ulospäin suuntautuneeksi – ja vaikuttaa myös onnistuneen siinä. Hänellä on diagnosoitu esimerkiksi pitkäaikainen masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko, jotka eivät estä häntä olemasta rento ja leppoisa niin jaksaessaan, kuten haastattelutilanteessa. IS on nähnyt Kokkosen diagnooseja hänen Omakannastaan.
Työelämässä Kokkonen on kohdannut lähinnä pettymyksiä. Hänen kokemuksensa tiivistyy yhteen lyhyeen lauseeseen: se on mennyt raa’aksi.
– Mikään, mitä olen työelämässä tehnyt, ei ole riittänyt, hän sanoo.
– Työpaikoilla on niin kovat vaatimukset. Ne menevät inhimillisyyden rajojen yli. Pitäisi olla jokin robotti, hän väittää.
Kokkosen mukaan häntä on kiusattu työpaikoilla esimerkiksi hänen hahmotushäiriönsä takia. Osa kuulemma “vittuili päin naamaa”.
Viimeisimmästä työpaikastaan Kokkonen sai koeajalla potkut vuonna 2019. Hänen mukaansa potkuista ilmoitettiin niin, että hänet pyydettiin tulemaan aiemmin töihin. Kun Kokkonen oli pukemassa työvaatteita, pomo tuli ilmoittamaan, ettei hän sovi tänne.
– Romahdin siihen. Tunsin, etten kelpaa mihinkään. Miten voisi olla yhtä aikaa tuottelias ja nopea? Kaikki eivät kykene samaan. Ihan järkyttävää.
”Tunsin, etten kelpaa mihinkään.
Työttömän status muuttuu pitkäaikaistyöttömäksi vuoden työttömyyden jälkeen. Siitä on Kokkosen kohdalla jo kauan, pari vuotta.
Syrjäytynyt Kokkosesta ei onneksi ole tullut, vaan hänellä on aina ollut sosiaalisia suhteita. Toisinaan niistä pitäminen kiinni on ollut vaikeaa.
LIDLISSÄ Kokkosella on koko ajan puhelin esillä kahdesta syystä. Ensinnäkin hän lisää sen laskimeen jokaisen mukaan tarttuvan elintarvikkeen hinnan.
Toinen syy on se, että hän vertailee ostoslistan tuotteiden hintoja Lidlin vieressä olevan Prisman hintoihin. Nopea vertailu näyttää, että kananmunat ovat edullisempia tien toisella puolella, joten ne jäävät nyt hyllyyn.
– Kaupassa käynti köyhänä on raskasta, kun tietää, ettei voi ostaa juuri mitään. Mulla on joskus ollut maksusitoumuksia. On tosi nöyryyttävää, kun jonossa muut näkee sen ja tietää, että olen tyhjätasku.
Kela voi myöntää maksusitoumuksen esimerkiksi ruokakauppaan silloin, jos rahaa ei yksinkertaisesti ole.
Nöyryyttävältä tuntuu Kokkosen mukaan myös se, ettei hän voi tehdä ystäviensä kanssa juuri koskaan mitään sellaista, joka vaatii rahaa. Kahvilla tai kaljalla käyminen ei tule kysymykseenkään. Edellisviikolla Kokkonen kävi ystäviensä kanssa pikaruokaravintolassa, mutta edes tällaiseen herkutteluun ei seuraavan kuukauden aikana ole todennäköisesti varaa.
– Se tuntuu aika pahalta. Olen aika yksin, kun ei ole rahaa. Olen jäänyt ulkopuolelle, hän kuvailee.
Viimeksi tänään eräs ystävä pyysi Kokkosta syömään. Jäi välistä, kun rahaa ei ole.
– Syön sitten himassa.
Myös harrastaminen on hyvin vaikeaa. Sosiaalitoimi korvaa 25 euron kuntosalimaksun.
Pienituloisten määrä Suomessa
Vuonna 2021 Suomessa oli 718 700 pienituloista eli 13,2 % asuntoväestöstä.
Pienituloisuus on suhteellista. Sen määritelmänä pidetään Eurostatin mukaan sitä, että tienaa alle 60 prosenttia mediaanituloista – tarkat tulorajat riippuvat talouden koosta. Yhden hengen taloudelle pienituloisuuden raja oli viime vuonna noin 1 350 euroa kuukaudessa.
Pienituloisten määrä kasvoi vuodesta 2020 noin 40 000 henkilöllä. Määrä oli likimain sama kuin vuonna 2019.
Pitkittyneesti pienituloisia henkilöitä Suomessa oli 421 600. Pienituloisuuden katsotaan olevan pitkittynyttä, mikäli henkilö on ollut pienituloinen kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.
Lähde: Tilastokeskus
Pienituloisuusrajat erityyppisissä asuntokunnissa
Pienituloisuusrajat erityyppisissä asuntokunnissa
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus
KULJEMME Lidlissä muutamien punalaputettujen elintarvikkeiden ohi, mutta ne eivät Kokkosta kiinnosta. Punalaputetut tuotteet eivät ole tällä kertaa lähtöhinnaltaan niin edullisia, että niihin kannattaisi tarttua tarjouksen jälkeenkään.
Kokkosella on vankkumaton mielipide siitä, keille punalaputetut tuotteet lähtökohtaisesti kuuluvat – ja keille eivät. Hän halveksii niitä oikeasti varakkaita ihmisiä, jotka ovat niin pihejä, että hamstraavat punalapputuotteita kärryihinsä ja menevät niiden kanssa kassalle vasta sitten, kun ilta-alet ovat alkaneet. S-ryhmän ilta-alennusten aikaan tavallisesti 30 prosentin tarjouksessa olevien punalaputettujen tuotteiden tarjous nousee 60 prosenttiin.
– Se on tosi väärin. Eihän minä tai mun kaltaiset, jotka niitä voisi oikeasti tarvita, saada silloin mitään.
Silloin voi sentään turvautua ruoka-apuun, kuten Kokkonen on muutaman kerran tehnyt. Hänen mukaansa ruoka-apusysteemi on tehty aika hankalaksi. EU-ruokakassille hän antaa pelkkää alapeukkua.
– Ne muusit olivat niin pahoja, ettei niitä pystynyt syömään. Sieltä sai myös jotain jauhoja, mutta varmaan tässä jaksaa ruveta leipomaan. Oikeasti hei camoon.
INFLAATION vaikutuksesta Kokkosen ruokakorin sisältö on muuttunut jonkin verran. Mainitun jauhelihavaihdoksen lisäksi Kokkonen on joutunut jättämään kanasuikaleet kokonaan pois ja siirtymään kanankoipiin sekä -koipireisiin.
Raejuustoa hän ei enää osta, juustoa vain harvoin. Jogurteista hän ostaa vain halvimpia, joissa on kuulemma paljon sokeria, mikä ei ole hyvä juttu. Energiajuomia hän ei osta, ellei ole saanut someyhteisöjen kautta alennuskoodeja.
KOKKONEN tulee tukirahoilla yleensä juuri ja juuri toimeen. Hän ei varsinaisesti budjetoi elämäänsä, vaan pyrkii yksinkertaisesti käyttämään niin vähän rahaa, että saa laskut ja ruoat maksettua. Hänen mukaansa budjetointi kyllä kannattaisi, mutta matikka on vaikeaa ja voimia vähän.
Tänäkin vuonna joululahjat jäävät ostamatta. Jouluna hän aikoo mennä perheensä kanssa äidin kotiseudulle Etelä-Savoon. Perhe on sopinut keskenään, ettei lahjoja tarvitse hankkia. Se on hyvä, sillä kaikki juhlat lähinnä hermostuttavat, kun niihin ei voi panostaa.
– Jos jollain on vaikka tuparit, niin onneksi jengi yleensä sanoo, ettei tarvitse tuoda mitään. Mutta kyllä se silti on vähän noloa, kun ei mitään vie.
Tukien lisäksi muita tuloja Kokkosella ei yleensä ole. Pari vuotta sitten hän alkoi keskittyä somemarkkinointiin ja -vaikuttamiseen, mutta se ei ole ainakaan vielä lyönyt rahoiksi. Somesta on ollut kuitenkin esimerkiksi sellainen hyöty, että Kokkonen on kutsuttu erilaisiin pr-tapahtumiin, joissa on ollut pientä tarjottavaa ilmaiseksi. Varattomalle kaikki on plussaa.
Joskus Kokkonen kerää pulloja, mutta:
– Yleensä en kehtaa, jos joku näkee.
Suvi Kokkosen tulot ja menot
Suvi Kokkonen saa neljän viikon välein työmarkkinatuen, jonka suuruus ennen veroja on reilut 714 euroa. Käteen siitä jää vajaat 572 euroa. Työmarkkinatukipäiviksi lasketaan arkipäivät ja tuki päivää kohden ennen veroja on 35,72 euroa.
Kokkosen asunnon vuokra on reilut 537 euroa kuukaudessa, johon hän saa asumistukea noin 414 euroa. Vuokran jälkeen hänellä on kuukauden ajalle käytettävissään noin 491 euroa – tarkka summa riippuu siitä, montako arkipäivää eli työmarkkinatukipäivää kuukaudelle osuu. 491 euroa on laskettu sen mukaan, että arkipäiviä olisi 21,5.
Esimerkiksi sähkölasku ja kotivakuutus korvataan hänelle toimeentulotukena.
Marraskuun aikana Kokkonen käytti ruokaan ja muihin päivittäistavaraostoksiin yhteensä reippaat 367 euroa. Lisäksi hän lyhensi muutamia eri kulutusluottoja ja maksoi muita laskuja.
Joulukuun 2. päivänä Kokkosen pankkitilillä oli käyttövaroja 3,52 euroa.
Kokkonen uskaltaa puhua avoimesti varattomuudestaan, mutta ei halua paljastaa sitä uusille tuttavuuksille ollessaan ihmisten ilmoilla. Se johtuu ainakin osittain siitä, miten Kokkonen on huomannut ihmisten suhtautuvan työttömiin.
– Työttömyys tuntuu olevan tabu. Meitä haukutaan Kelan sossupummeiksi.
”Työttömyys tuntuu olevan tabu. Meitä haukutaan Kelan sossupummeiksi.
Ei Kokkonen missään nimessä haluaisi olla työtön ja varaton. Toistaiseksi naisen voimavarat eivät ole riittäneet siihen, että työelämään voisi palata. Ikävät kokemukset ovat jättäneet jälkensä. Se harmittaa.
– Olen jo tämän ikäinen, eikä mulla ole mahdollisuuksia oikein mihinkään. Onhan se ihan perseestä.
PRISMASTA Kokkosen mukaan lähtee loput ostoslistan tuotteista: leipä, tumma makaroni, lauantaimakkara ja kananmunat – joka on yksi eniten vuoden aikana kallistuneista elintarvikkeista. Kananmunien hinta oli marraskuussa lähes 37 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.
Nämä neljä tuotetta maksavat yhteensä 5,66 euroa.
– On se kyllä aika paljon, Kokkonen toteaa.
Jos Kokkosella olisi edes vähän enemmän rahaa, hän ostaisi joko meetvurstia tai suurta herkkuaan, perunasalaattia.
Vaasan Ruispaloista Kokkonen ei luovu, vaikka halvempaakin leipää olisi. KUVA: TONI REPO / IS
Ruoan lisäksi ihminen yleensä tarvitsee elämiseen muutakin. Koti vailla huonekaluja kuulostaa kalsealta. Huonekalujen hankkiminen köyhänä on onnistunut, mutta vaivalloisesti. Television Kokkonen on saanut lahjaksi, niin myös imurin ja kirjahyllyn. Matto irtosi someyhteistyön kautta. Tv-taso ja sänky on taas hankittu osamaksulla, jossa on Kokkosen makuun liian suuret korot ja tilinhoitomaksut.
– Mulla ei oikein ole ketään, johon turvautua. Siksi teen sitä somea, mutta sen kautta on tosi haasteellista tienata mitään.
Kokkosen luona vierailevat ihmiset ovat kummastelleet, miksi hänellä ei ole sohvaa. Sellainen kun kuulemma pitäisi kaikilla olla.
Sohvan sijaan Kokkosella on nojatuoli. Sohvan hän hankkii sitten joskus, jos rahaa on. KUVA: TONI REPO / IS
KOKKOSEN tämän päivän ostokset, noin kassillinen ruokaa, maksoivat yhteensä 19 euroa ja 29 senttiä.
Vaikka Kokkonen on tottunut nykyisiin hintoihin, ne järkyttävät häntä edelleen. Vuotta aiemmin samat ostokset olisivat olleet joitakin euroja halvemmat. Noihin aikoihin Kokkosen oli vielä mahdollista tehdä muutakin kuin ilmaisia asioita.
Kokkonen unelmoi siitä, että köyhyys on joskus ohi. Haastattelua seuraavalla viikolla hän aloittaa kuntouttavan työtoiminnan. Jos kaikki menee nappiin, hän saattaisi opiskella tulevaisuudessa estenomiksi ja työskennellä kosmetiikan parissa.
– Haaveeni on säännölliset tulot ja se, ettei tarvitsisi päivittäin miettiä rahaa sekä sitä, ettei sitä ole.
Kokkosen sänky ei vielä varsinaisesti ole hänen omaisuuttaan, sillä hän on hankkinut sen osamakulla, jota pitää vielä lyhentää. KUVA: TONI REPO / IS
Juuri nyt mielikuva työelämästä tuntuu vielä sen verran pelottavilta, että haaveen toteutuminen ei ole ajankohtaista.
Jos se joskus toteutuu, Kokkonen aikoo hankkia sen sohvan. Myös matkustaminen jonnekin lämpimään kiinnostaa. Barcelonassa hän on kuulemma käynyt 10 vuotta sitten.
– Se oli ihan tosi kiva kaupunki, hän muistaa.
– Siellä sai kahdella kympillä sai varmaan kaksi täyttä kassillista ruokaa! Mieti, kaksi! Saisipa täälläkin.
tiistai 20. joulukuuta 2022
20.12.2022 Pienituloisia nyt Suomessa yhä enemmän – Tulisitko sinä toimeen tällä rahasummalla kuukauden?
Pienituloisia nyt Suomessa yhä enemmän – Tulisitko sinä toimeen tällä rahasummalla kuukauden?
Jari Pietiläinen
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten osuus väestöstä palautui koronaa edeltävälle tasolle vuonna 2021. Pienituloisia oli 718 700 eli noin 40 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2020, mutta likimain saman verran kuin vuonna 2019. Tilastokeskus kertoo asiasta tiedotteessaan.
Kokonaan perusturvan varassa oli 241 200 henkilöä, noin 20 000 henkeä edellisvuotta vähemmän. Neljä vuotta yhtäjaksoisesti perusturvan varassa oli 103 700 henkilöä vuonna 2021, lähes saman verran kuin vuotta aiemmin.
Pienituloisia suomalaisia oli viime vuonna 718 700 henkilöä eli reilut 13 prosenttia. Osuus palautui lähes vuoden 2019 tasolle vuoden 2020 notkahduksen jälkeen. Pienituloisuus on suhteellista ja sen raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa.
Raja voidaan asettaa myös puoleen mediaanituloista, joka on OECD:n käyttämä pienituloisuuden raja. Tällöin pienituloisuuden raja oli viime vuonna yhden hengen taloudelle noin 1 130 euroa kuukaudessa. Tällä rajalla pienituloisiksi määrittyy 336 500 henkilöä. Tämä on noin kuusi prosenttia väestöstä eli lähes sama osuus kuin vuonna 2019.
Pienituloisuus on pitkittynyttä, kun tilastovuoden lisäksi henkilö on ollut pienituloinen vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Raja on tällöin 60 prosenttia mediaanitulosta.
Pienituloisista noin kolme viidestä eli 421 600 suomalaista oli viime vuonna pitkittyneesti pienituloisia. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010, mutta selvästi suurempi kuin vuosituhannen vaihteessa.
Suomalaisten tuloerot reippaassa kasvussa – Gini-kerroin näyttää nyt tiukkaa lukemaa
Kokonaan perusturvan varassa oli viime vuonna 241 200 suomalaista. Lukumäärä vähentyi edellisvuodesta, sillä vuotta aiemmin heidän määränsä oli 261 500. Lapsista kokonaan perusturvan varassa oli 50 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 56 200. Kokonaan perusturvan varassa oli 4,4 prosenttia ja lapsista 5 viisi prosenttia.
Kokonaan perusturvan varassa olleista noin joka toinen asui kunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2021. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.
perjantai 16. joulukuuta 2022
16.12.2022 PÄÄTÖS PERUSTOIMEENTULOTUESTA TAMMIKUU 2023
Päätös
Perustoimeentulotuki
Annettu 15.12.2022
Lähetetty 16.12.2022
Syntymäaika:
XX.XX.XXXX
Miksi lähetämme tämän päätöksen
Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle 1.1.2023 - 31.3.2023.
Perustoimeentulotuki on ratkaistu ajalta 1.1.2023 - 31.1.2023.
Perustoimeentulotuesta ei ole voitu tehdä päätöstä 1.2.2023 alkaen, koska oikeus ensisijaisiin etuuksiin ei ole selvillä. Jos tuentarpeesi jatkuu, voit hakea perustoimeentulotukea uudella hakemuksella.
Miten asia on ratkaistu
Perustoimeentulotuki on myönnetty
1.1.2023 - 31.1.2023 804,69 e
Perustoimeentulotuki on myönnetty odotettavissa olevaa tuloa vastaan.
Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät sekä hakijalle maksettava että mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on kohdassa Maksut.
Maksut
Maksupäivä Määrä Ajalta
2.1.2023 751,29 e 1.1.2023 - 31.1.2023
Tilinumero xxxxxxxx
Laskuttajalle maksetaan:
Maksupäivä Määrä Laskun numero Laskuttaja
4.1.2023 41,80 e 22128946 KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
9.1.2023 11,60 e 6922351922 TERVEYSKESKUKSEN KY
Miten toimit jatkossa
Toimita seuraavan hakemuksen liitteenä
tiliote jokaisen toimeentulotukiperheeseen kuuluvan henkilön kaikista kotimaisista ja ulkomaisista tileistä 1.12.2022 alkaen siihen asti, johon se on mahdollista saada jatkohakemuksen jättämiseen mennessä. Tiliotteesta pitää näkyä tilin omistaja, tilinumero sekä alku- ja loppusaldo.
Maksusitoumukset
Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.
Päätös koskee seuraavia henkilöitä
Peltola Susanna
Millä perusteilla asia on ratkaistu
Perustoimeentulotuen määrä saadaan, kun käytettävissä olevista toimeentulotukilaissa määritellyistä tuloista ja varoista vähennetään toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Lisätietoja on kohdassa Laskelma.
Sinun pitää ilmoittautua TE-palveluihin kokoaikatyötä hakevaksi työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi työttömäksi työnhakijaksi, pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä ja osallistua TE-palvelujen tarjoamiin julkisiin työvoimapalveluihin, jos perusteltua syytä niistä kieltäytymiseen ei ole. Näiden asioiden laiminlyönti tai niistä kieltäytyminen voi johtaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen.
Sinun tulee pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä, olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua TE-toimiston tarjoamiin julkisiin työvoimapalveluihin, jos perusteltua syytä niistä kieltäytymiseen ei ole. Näiden asioiden laiminlyönti tai niistä kieltäytyminen voi johtaa perusosan alentamiseen.
Tulot
Tulona otetaan huomioon yleensä kaikki hakijan ja toimeentulotukiperheen tulot. Tulot huomioidaan nettona eli verojen jälkeen sen kuukauden tulona, jona niiden voidaan katsoa olevan käytettävissä.
Oikeus ensisijaisiin etuuksiin on selvitettävä ensin, sillä toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi etuudeksi ja auttamaan tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäisemään sellaisten syntymistä. Etuuden viimesijaisuus edellyttää, että sinun tulee selvittää oikeus työttömyysetuuteen. Tällöin sinun tulee olla kokoaikatyötä hakeva työnhakija. Ilmoita TE-toimistoon, että voit ottaa vastaan terveydentilaasi vastaavaa työtä, jotta olet oikeutettu työttömyysturvaan. Mikäli koet ettet ole työkykyinen, hakeudu välittömästi lääkäriin selvittämään työkykysi. Mikäli lääkäri toteaa sinut työkyvyttömäksi, toimita Kelaan lääkärintodistus ja hae ensisijaisista etuuksista sairausajan etuuksista sairauspäivärahaa Kelasta.
Menot
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravinto-, vaate- ja vähäiset terveydenhoitomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Näistä menoista ei tarvitse esittää kuitteja tai laskuja.
Menona on otettu huomioon julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. Kehotamme sinua selvittämään kunnasta, voitko jatkossa saada alennusta terveydenhuollon asiakasmaksusta tai voidaanko sinut vapauttaa sen maksamisesta.
Toimittamaasi laskua Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky, laskunnumero 6322437413, eräpäivä 4.12.2022. ei ole hyväksytty menona, koska se on jo huomioitu menoksi joulukuun perustoimeentulotuen päätöksessä. Sinun tulee itse maksaa lasku laskuttajalle.
Asuminen
Asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena.
Kela ottaa huomioon määräaikaisesti taloussähkö- ja lämmitysmenojen käsittelyssä poikkeuksellisen energian hintojen nousun. Kela tarkastelee tilannetta uudelleen, kun energian hinnat muuttuvat.
Ensisijaisen etuuden kuittaus Kelalle
Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle 1.1.2023 - 31.1.2023 ennakkona odotettavissa olevia etuuksia vastaan. Kela käyttää seuraavat samalle ajalle mahdollisesti myönnettävät etuudet perustoimeentulotuen kuittaukseen:
Sairauspäivärahaetuudet, työttömyysturva
Etuuksista kuitataan enintään myönnetyn perustoimeentulotuen määrä.
keskiviikko 14. joulukuuta 2022
14.12.2022 Ulosotossa olevalle jää enemmän rahaa käteen ensi vuonna – kokeilu helpottaa velallisen elämää, mutta velkojalle suoritus kertyy hitaammin
Ulosotossa olevalle jää enemmän rahaa käteen ensi vuonna – kokeilu helpottaa velallisen elämää, mutta velkojalle suoritus kertyy hitaammin
Muutoksella halutaan lisätä motivaatiota velkojen maksamiseen, samalla se kuitenkin laskee ulosotosta saatavaa tuloa. Laki on tarkoitus saada presidentin hyväksyttäväksi vielä tänä vuonna.
Suojaosan väliaikaisen nostamisen tarkoituksena on helpottaa ulosottovelallisten asemaa siten, että heidän käyttöönsä jää nykyistä enemmän varoja.
Ulosoton suojaosuus nousee tämänhetkisestä vajaasta 700 eurosta lähes 900 euroon. Kokeilu on väliaikainen ja voimassa ensi vuoden.
Suojaosuus on rahamäärä, joka velalliselle on vähintään jäätävä elämiseen kuukaudessa ulosoton jälkeen.
Elätettävät henkilöt nostavat suojaosuuden määrää.
Oikeusministeriön hallitusneuvos Terhi Salmela pitää suojaosuuden korotusta merkittävänä.
– On oletettavaa, että suojaosuus nousee tätäkin enemmän oikeusministeriön antaman asetuksen myötä. Suojaosuuden korotuksen piirissä olevien velallisten mahdollisuudet selvitä kohoavista elinkustannuksista todella paranevat.
Ulosottomies: "Uskon, ettei tämä ole läheskään niin vaarallista kuin vaikkapa taksinkuljettajan työ"
Laissa säädettyihin euromääriin tehdään myöhemmin vielä indeksitarkistus oikeusministeriön asetuksella siten, että suojaosuuden määrä olisi vuonna 2023 sama kuin takuueläkkeen määrä.
Kokeilun tarkoitus on Salmelan mukaan helpottaa ulosottovelallisten asemaa siten, että heidän käyttöönsä jää nykyistä enemmän varoja, joilla he pystyvät selviytymään elinkustannusten noustessa.
– Hallituksen arvio on ollut se, ettei nykyinen suojaosuus ole tässä tilanteessa riittävä, Salmela sanoo.
– Nostolla pystytään mahdollisesti ehkäisemään myös lisävelkaantumista, kun ei jouduta tukeutumaan lainaan jokapäiväisessä elämässä selviämiseksi. Toisaalta velkojen maksuaikojen pidentyessä ulosottovelkoihin liittyvät korkokustannukset kasvavat.
Oikeusministeriön hallitusneuvos Terhi Salmela toteaa, että velkojien maksusaanti hidastuu suojaosuuden korotuksen myötä. Kuva: Antti Rein / Oikeusministeriö
Myös Kauhajoen toimipaikan ulosottoylitarkastaja Anssi Korpi-Filppula pitää hyvänä sitä, että velallisen asemaa parannetaan edelleen.
Suojaosuuden nostaminen takuueläkkeen tasolle parantaa myös tasa-arvoa.
– Ulosottomiehen kannalta ongelmakohta on ollut, että takuueläke on ulosmittauskelvotonta. Työeläkettä on saanut ulosmitata, vaikka se olisi pienempi kuin takuueläke. He, jotka eivät ole saaneet takuueläkettä, pääsevät samalle tasolle takuueläkeläisten kanssa.
Saattaa johtaa muun omaisuuden ulosmittaamiseen
Mikäli palkka tai eläke on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei tehdä ulosmittausta.
Velallinen voi kuitenkin lyhentää velkojaan saamallaan maksukehotuksella tulojen suuruudesta riippumatta tai ulosottomies voi myöntää maksuaikaa, yleensä enintään kolme kuukautta.
– Joidenkin velallisten kohdalla tilanne voi olla se, että joudutaan ulosmittaamaan muuta omaisuutta. Toisaalta isolla osalla pienituloisista ei ehkä ole omistusasuntoa tai muuta omaisuutta, jota jouduttaisiin käyttämään velkojen kattamiseksi kohonneen suojaosuuden myötä, Salmela sanoo.
Myös Korpi-Filppula näkee, että muun omaisuuden ulosmittaaminen saattaa lisääntyä.
– Ulosottomiehellä on perimispakko eli jos tuloista ei saada ulosmitattua velkoja, joudutaan etsimään muuta omaisuutta, muun muassa kiinteistöjä ja ajoneuvoja velan perimiseksi.
Ulosottoylitarkastaja Anssi Korpi-Filppula kertoo, että suurin osa ulosottomiesten työajasta on toimistotyötä. Väkivallan kohteeksi työssä joutuu hänen mukaansa harvoin. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Ulosottomiehet kuitenkin neuvottelevat velallisten kanssa velkojen maksamisista.
Koska ulosottoprosessissa tehdään henkilökohtaisia maksujärjestelyjä, vuoden määräaikaisen lain aikana omaisuuden realisointiin ei välttämättä tarvitse turvautua.
– Mutta ainakin tutkimme enemmän myös muita omaisuuksia.
Ulosmitattavaa varallisuutta etsitään aluksi erilaisista rekistereistä, joista löydetään muun muassa tietoja ajoneuvojen ja kiinteistöjen omistuksista.
– Meillä on hyvät tiedonsaantimahdollisuudet. Jos emme saa tietoja selville, voimme tehdä ulosottoselvityksiä.
Ulosottoselvityksessä velallisen omaisuutta selvitetään ulosmittauskelpoisen omaisuuden löytämiseksi.
Kodin huonekaluja ja käyttötavaroita ulosottomiehet eivät kanna ulos. Tämän turvaa lakiin säädetty erottamisetu, jonka perusteella muun muassa velallisille erityisen suurta tunnearvoa herättävät esineet, jotka ovat kohtuullisen arvoisia, voidaan jättää ulosmittauksen ulkopuolelle.
– Maaseudulla ajoneuvo on välttämätön, joten muutaman tuhannen euron ajoneuvo saa olla työssäkäyntiä varten.
Ulosottomiehet pyrkivät ratkaisemaan asioita sovittelemalla. Suomessa velallisella on oltava edellytykset muun muassa työn tekoon. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Myös muun muassa työ- ja opiskeluvälineet kuuluvat erottamisedun piiriin.
Ne velalliset, joilta ei pystytä ulosmittaamaan mitään, todetaan ulosottomenettelyssä varattomiksi.
– Aikaisemmin olisi saatu pienestäkin tulosta velkoja maksettua, mutta kun suojaosuus nousee, varattomuusmerkintöjä saattaa tulla luottotietoihin siitä johtuen.
Siitä seuraa maksuhäiriömerkintä.
Velallisen asemaa on parannettu jo joulukuun alussa, kun maksuhäiriömerkinnän kestoa lyhennettiin merkittävästi.
Aikaisemmin maksuhäiriömerkintä on näkynyt velallisen tiedoissa vähintään kaksi vuotta. Silloinkin, vaikka velka olisi maksettu.
– Olen sitä mieltä, että ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän pitäisi tulla mahdollisimman nopeasti. Velkaantuminen voi pysähtyä siihen, eikä se pääse kasvamaan liiaksi. Nopeammin poistuva maksuhäiriömerkintä myös kannustaa velan maksamiseen.
Velallisen suojaosuutta nostetaan 8,34 eurolla päivässä kutakin hänen elättämäänsä henkilöä kohden. Euromäärä on sama kuin vuonna 2022. Kuva: Agneta Gestrin / Yle
Perittyjen velkojen määrä vähenee
Kokeilu vaikuttaa myös velkojien asemaan. Arvio on, että ulosottolaitoksen velkojille tilittämä perimistulos pienenee ensi vuonna noin 76 miljoonaa euroa. Suhteellinen osuus on pieni, sillä ulosottoon maksettiin vuonna 2021 noin 1,2 miljardia euroa.
– Se on luonnollinen seuraus siitä, että jos ulosmittausta kevennetään, velkojien saamat suoritukset pienenevät, Salmela kertoo.
Velkojien saamien maksujen tahti hidastuu, sillä rahaa voidaan ulosmitata vähemmän suojaosuuden noustessa. Perityksi saatu osuus vanhentuvista veloista voi pienentyä.
Ulosottolaitoksen työmäärän on arvioitu kasvavan suojaosuuden korotuksen myötä.
– Uskon, että työmäärät lisääntyvät. Ne ovat vuosi vuodelta jonkin verran lisääntyneet. Eihän tämä maailmantilanne näytä kovin hyvältä. Hintojen ja korkojen nouseminen varmasti vaikuttavat velallisen selviytymiseen, Korpi-Filppula jatkaa.
Suojaosuuden nostaminen on tasapainottelua velallisten ja velkojien oikeuksien välillä.
– Ulosmittausjärjestelmää uudistettaessa täytyy aina arvioida yhtäältä velallisten tarvetta saada riittävästi tuloja omien välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen ja toisaalta velkojien oikeutta saada suoritus omille saatavilleen, Salmela toteaa.
Tasavallan presidentti vahvisti lain perjantaina 9. joulukuuta.
14.12.2022 Asumismenot perustoimeentulotuessa
Asumismenot perustoimeentulotuessa
Kela voi myöntää perustoimeentulotukea Suomessa olevan asunnon asumismenoihin. Kela on määritellyt kuntakohtaiset kohtuullisena pidettävät määrät asumismenoille. Sinun pitää aina tarvittaessa esittää asumismenoihin liittyvät selvitykset.
Asumismenoina voidaan huomioida:
+vuokra-asunnossa:
-vuokra
-erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset (kuten sähkölämmitys)
+omistusasunnossa (osakehuoneisto):
-hoitovastike, ylimääräinen vastike ja tontinvuokravastike
-se osuus pääoma- tai rahoitusvastikkeesta, jolla katetaan yhtiölainan korkomenoja
-erilliset lämmityskulut
-henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi
+omistusasunnossa (omakotitalossa):
-välttämättömät hoitomenot: lämmityskustannukset, vesimaksut ja kiinteistökohtaiset menot (esim. jätemaksu, nuohousmaksu, vakuutusmaksut, kiinteistövero sekä tontin vuokra)
-henkilökohtaisen asuntolainan korot, jos laina otettu asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi
+osaomistusasunnossa:
-vuokra
-erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut
+asumisoikeusasunnossa
-käyttövastike
-erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut
-henkilökohtaisten asuntolainojen korot.
Lisäksi asumismenoina voidaan hyväksyä myös kohtuullisen suuruisina:
-taloussähkö (sähkön siirto- ja kulutusmenot sekä perusmaksu. Lisäpalveluita ei huomioida menona.)
-kotivakuutusmaksu
-saunamaksu (1 kerta/vko).
Menoina ei hyväksytä esimerkiksi:
-pyykkitupamaksuja (sisältyy perusosaan)
-autopaikkamaksuja (ellei tarve johdu terveydellisistä syistä)
-kodinkoneisiin ja huonekaluihin liittyviä menoja. Niihin on mahdollista hakea täydentävää toimeentulotukea kunnasta.
-pääoma- tai rahoitusvastikkeen yhtiölainan lyhennykseen käytettävää osuutta
-osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja.
Asumismenot huomioidaan kohtuullisen suuruisina kuntakohtaisiin rajoihin saakka.
Kela on ottanut huomioon sähkön hinnan nousun ja tarkentanut toimeentulotuen ohjeistustaan sähkölaskujen osalta. Jos asiakkaan taloussähkö- tai lämmitysmenot ovat suuret korkean sähkön hinnan vuoksi, Kela hyväksyy menot lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan. Tämä edellyttää, että sähkönkulutus vastaa sähkölaskun perusteella määrältään tavanomaista kulutusta.
Asumismenojen kohtuullisuus
Kela hyväksyy asumismenot todellisen suuruisina, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Asumismenojen kohtuullisuusharkinnassa huomioidaan seuraavat asiat:
-perheen koko
-hakijan tai perheen asunnon tarpeet ja elämäntilanne (erityistarpeet ym.)
-kunnan kohtuullisena pidetty määrä asumismenoille
-asumismenojen kokonaiskustannukset (vuokra tai vastike sekä lämmitys ja omakotitalossa omakotitalon hoitomenot).
Asumismenojen kokonaiskustannuksiin ei kuitenkaan huomioida taloussähkö-, kotivakuutus- tai vesimaksua. Niiden kohtuullisuus arvioidaan erikseen.
Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat
Kela on määritellyt kuntakohtaiset kohtuullisena pidettävät määrät asumismenoille. Jos menot ovat kunnan yleistä tasoa suuremmat eikä niitä voida pitää välttämättöminä, huomioitavaa määrää saatetaan joutua laskemaan tasolle, joka vastaa kunnan yleistä hintatasoa. Kohtuulliset asumismenot määrittyvät samoilla perusteilla sekä omistus- että vuokra-asunnossa.
Taulukko (linkki): https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen-rajat-toimeentulotuessa-2022.pdf/20f83a4f-a153-0f2e-12d4-63be1d1ff837?t=1638954038707
Taulukko(linkki): https://www.kela.fi/documents/20124/410315/asumismenojen_rajat_2023.pdf/d01f54b6-2240-3eb4-5139-94caaa5598a1?t=1669183666975
Jos asumismenojesi kokonaiskustannukset ylittävät kuntakohtaisesti määritellyt rajat, sinua voidaan ohjata etsimään edullisempaa asuntoa. Ole yhteydessä kotikuntasi vuokra-asunnon tarjoajiin ja ilmoittaudu kunnan vuokra-asuntojonoon. Vuokra-asuntoa tulee hakea ilman perusteettomia rajauksia (esim. asuinalue tai mukavuustekijät). Vuokra-asuntoa tulee hakea myös yksityisiltä vuokra-asuntojen tarjoajilta. Sinulla on yleensä 3 kuukautta aikaa hakeutua edullisempaan asuntoon. Siihen saakka Kela huomioi asumismenot todellisten menojen mukaan.
Kela voi huomioida menot edelleen todellisen suuruisena, jos paikkakunnalla ei ole toimittamiesi selvitysten perusteella tarjolla asuntoa, jonka asumismenot ovat kohtuulliset. Kela voi huomioida menot kokonaisuudessaan myös silloin, jos sinulla on erityinen ja perusteltu syy kohtuullista tasoa korkeammille kustannuksille. Erityinen peruste voi olla esimerkiksi etävanhemman tilan tarve tapaamisten vuoksi tai terveydentilaan liittyvät tekijät. Sinun pitää esittää selvitys erityisistä perusteista (esim. selvitys terveydentilasta tai sosiaalihuollon ammattihenkilön selvitys tilanteestasi).
Jos perheeseen kuuluu vammainen henkilö, jonka tilantarve on apuvälineiden tai hoitajan takia erityisen suuri, asumismenot voidaan huomioida yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan.
Asumiskustannusten jakautuminen, kun samassa taloudessa asuu useampi perhe
Samassa asunnossa voi asua toimeentulotuen näkökulmasta eri perheisiin kuuluvia ihmisiä. Jos jokaisella vuokralaisella on oma vuokrasopimus, toimeentulotuen hakijan menona huomioidaan vuokrasopimuksessa sovittu vuokran määrä, jos kustannukset ovat kohtuulliset. Tulona otetaan huomioon hakijalle myönnetty yleinen asumistuki.
Jos eri toimeentulotukiperheisiin kuuluvilla henkilöillä on yhteinen vuokrasopimus, vuokra ja muut asumismenot jaetaan saman suuruisiin osiin asunnossa asuvien henkilöiden kesken. Ruokakunnalle myönnetty yleinen asumistuki jaetaan asunnossa asuvien henkilöiden (aikuiset ja lapset) mukaan. Jos hakijat kuitenkin esittävät, että asumismenot jakaantuvat eri tavalla, hakijoiden pitää toimittaa Kelaan selvitys asiasta. Selvityksen perusteella asumismenot voidaan huomioida myös todellisten kustannusten mukaisesti.
14.12.2022 ”Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään” – Sairauseläkkeellä elävä Eija Salo tekee lisätienestejä kirpputorimyynnillä, mutta rahat eivät riitä
 |
| Eija Salon tulot muodostuvat Kelan kansaneläkkeestä ja työeläkkeestä. Lisätuloja tulee pullojen keräämisestä ja kirpputorimyynneistä. – Myyn kaikkea sellaista, minkä voin yhdellä kädellä kuljettaa kotiin. |
”Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään” – Sairauseläkkeellä elävä Eija Salo tekee lisätienestejä kirpputorimyynnillä, mutta rahat eivät riitä
Rahan puute vaikuttaa kielteisesti niin terveyteen, ajanviettoon kuin ihmissuhteisiinkin.
Kun lapset olivat pieniä, Eija Salon, 60, kumpikin tytär näytteli Hakunilan teatterissa. Lasten mukana Salokin ajautui mukaan harrastajateatterin toimintaan.
Koska Salo ei ole valokeilassa viihtyvää tyyppiä, hän toimi teatterissa yleistoimihenkilönä: myi pääsylippuja näytelmiin sekä hoiti valo- ja äänitekniikkaa näytösten aikana.
– Yhdeksän ja puoli vuotta olin mukana, mutta kertaakaan en noussut lavalle. Kukatkin tuotiin minulle takahuoneeseen.
Myös Hakunilan seurakunnasta tuli Salolle tuttu yhteisö lasten kautta. Tyttäret kävivät pyhäkoulussa ja lauloivat seurakunnan kuorossa. Salo päätyi itsekin opettamaan pyhäkoulussa.
Hakunilan kirkko oli paikka, jonne saattoi piipahtaa vaihtamaan kuulumisia tuttujen työntekijöiden kanssa.
Pikku hiljaa lapset kasvoivat ja muuttivat omilleen.
Salo on ollut työkyvyttömänä jo kaksikymmentä vuotta, ja pienituloiselle vuokrakolmio Hakunilassa kävi nopeasti kalliiksi.
Kohtuuhintainen asunto löytyi Vantaan kaupungin vuokratalosta Korson Mikkolasta.
– En ollut koskaan kuullutkaan Mikkolasta ennen kuin muutin tänne, Salo sanoo.
Koska ystävät, harrastukset ja koko muu elämä oli Hakunilassa, Salo olisi halunnut jäädä asumaan sinne. Hänen oli kuitenkin otettava ensimmäinen asunto, jota hänelle tarjottiin.
– Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään, Salo sanoo.
Joka kuukausi on mietittävä, mitkä lääkkeet voi ostaa
Vuonna 2020 suomalaisista 12,5 prosenttia oli pienituloisia. Saman vuoden tilastoissa pienituloisuuden raja yhden hengen kotitaloudelle oli 1 277 euroa kuukaudessa, kun suomalaisten mediaanipalkka- tai palkkiotuloksi kerrottiin 3 444 euroa kuukaudessa.
Tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan Eija Salon tulot ovat yhteensä alle 1 000 euroa kuukaudessa. Tulot muodostuvat Kelan kansaneläkeestä ja työeläkkeestä. Summa on pieni, koska Salolle ehti kertyä työhistoriaa vain joitakin vuosia ennen tapaturmaa.
Eläkkeen lisäksi Salo saa asumistukea, joka menee suoraan vuokranantajalle.
PÖYDÄSSÄ ON SITÄ, MITÄ SATUMME SAAMAAN RUOKA-AVUSTA.
Eläkkeestään Salon on maksettava vuokran omavastuu, sähkö, puhelin, ruoka, vaatteet ja hygieniatarvikkeet sekä lääkäri- ja lääkekulut.
Pieni eläke ei millään riitä kaikkeen tarvittavaan. Lääkärin määräämiä lääkkeitä Salolla on käytössä useita.
– Minun on mietittävä joka kuukausi, mitkä lääkkeet otan ja mitkä jätän ottamatta. Peijaksen lääkäri naputtaa minulle aina siitä, etten syö kaikkia määrättyjä lääkkeitä.
– Sosiaalitoimistosta en saa apua, koska tuloni ylittävät juuri toimeentulotuen rajan.
Pienituloisten taloudellinen ahdinko näkyy myös evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyössä. Taloudelliset haasteet on yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatyöhön. Vuonna 2021 kaikista asiakaskohtaamisista 33 prosenttia eli 321 876 tapaamista koski taloudellisia tarpeita.
Joulun ruokalista selviää jouluaatonaattona
Kun lapset olivat pieniä, jouluna koristeltiin koko koti. Viime vuosina Eija Salo ei enää ole joulusta välittänyt.
– Mikkolassa en ole koskaan laittanut joulua mitenkään, Salo sanoo.
Jouluaaton hän viettää lastensa kanssa toisen tyttären kotona Korsossa. Mukana on myös tyttären puoliso.
Jouluateria on monessa perheessä joulun kohokohta, ja ruokalistaa saatetaan suunnitella viikkokaupalla. Salolle jouluaterian sisältö selviää vasta jouluaatonaattona, eikä hän päätä siitä itse.
– Pöydässä on sitä, mitä satumme saamaan ruoka-avusta.
Useimpina jouluina elintarvikeavussa ei ole Salon mukaan ollut tarjolla jouluruokia.
Myös arkena Salo jonottaa ruokaa Korson Helluntaiseurakunnan tai Joosua Mission ruoka-avussa. Toisinaan, kun kunto sen sallii, hän käy Helsingissä Hurstin ruoka-avussa tai Myllypuron elintarvikejakelussa.
KÄYN VAIKKA OSTAMASSA TULITIKKUASKIN KAMPISTA. MINUN ON PÄÄSTÄVÄ LIIKKEELLE JA KOTOA POIS.
Ruokakassin sisältöön ei voi itse vaikuttaa. Moniallergiselle Salolle ei kassista löydy joka kerta juurikaan vatsantäytettä.
– Toisinaan voin syödä kassin sisällöstä vain kaksi appelsiinia. Jonotus ei kuitenkaan mene hukkaan, koska näin voin auttaa myös tyttäriäni, Salo sanoo.
Ruoka-avusta elintarvikkeita hakee vuosittain noin 100 000–200 000 ihmistä. Välillisesti elintarvikeavusta hyötyviä ihmisiä on enemmän, koska ruokakassin sisällöstä pääsevät osalliseksi myös perheenjäsenet.
Korona-aikana ruoka-avun asiakasmäärät ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet.
Seutulipulla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen
Pieniä lisätienestejä Eija Salo hankkii keräämällä pulloja ja tölkkejä. Lisäksi hän myy erilaisia tavaroita Facebook-kirpputoreilla. Myytäviä tuotteita Salo saa esimerkiksi ystäviltään.
– Myyn kaikkea sellaista, minkä voin yhdellä kädellä kuljettaa kotiin.
Lisätulot vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Salo arvioi, että tyhjistä pulloista saattaa kertyä 10–20 euroa kuukaudessa, kirpputorimyynnistä saman verran.
– Kesällä löytyy enemmän pulloja ja tölkkejä kuin talvella. Kirppismyyntikin on hirveän vaihtelevaa. Välillä on myös nollakuukausia.
YSTÄVÄT EIVÄT PYYDÄ KAHVILLE, KOSKA TIETÄVÄT, ETTEN VOI LÄHTEÄ.
Rahat Salo sijoittaa useimmiten HSL:n seutulippuun, joka maksaa eläkeläiselle noin 50 euroa kuussa. Salo kokee, että matkalipulla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.
– Käyn vaikka ostamassa tulitikkuaskin Kampista. Minun on päästävä liikkeelle ja kotoa pois.
Vähävaraisuus määrittää paitsi aineellista hyvinvointia myös tekemistä – tai sen puutetta. Ilmaista tekemistä ei kirjastoa lukuunottamatta yhteiskunnassa juuri ole tarjolla.
Seurakunnillakaan ei Salon mukaan ole toimintaa hänen ikäisilleen ihmisille.
– Päivät eivät oikein kulu. Jos minulla ei ole kirppismyyntiä, kiertelen katselemassa kirppareita.
– Joku tuttava on joskus sanonut, että mene merenrantaan katselemaan laivoja. Voinhan minä mennä, mutta olen sielläkin yksin.
20 ylimääräistä tuntia vuorokaudessa
Köyhyys vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Eläkkeellä ollessa ei synny luonnostaan työn tarjoamia vuorovaikutustilanteita. Olemassa olevista ystävyyssuhteista tulee entistä tärkeämpiä. Suurin osa Salon tutuista ja ystävistä käy kuitenkin kokopäivätöissä.
– Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.
Yhteinen tekeminen vaatii monissa tapauksissa myös rahaa.
– Ystävät eivät pyydä kahville, koska tietävät, etten voi lähteä. Eikä minulla ole niin rikkaita ystäviä, että he voisivat aina maksaa kahdelle.
Mikkolassa Salo on asunut nyt lähes kuusi vuotta, mutta tuttavia tai omia yhteisöjä ei lähialueelta ole löytynyt.
VALITETTAVASTI EI OLE OLEMASSA NAPPIA, JOTA PAINAMALLA KAIKKI SAAVAT, MITÄ TARVITSEVAT, JA HAPPY END.
Salo kertoo, ettei hänen ole helppoa mennä mukaan uusiin, ennalta tuntemattomiin paikkoihin tai tilanteisiin.
– Lasten äitinä oli helppoa mennä toimintaan mukaan. En osaa olla esillä itsenäni.
Kotona Salolle pitää seuraa seitsenvuotias pupupoika nimeltä Mexican Kamikaze, kutsumanimeltään Meksiko.
– Se määrää kaapin paikan. Meksiko vie minua 6–0 ja olen antanut hänelle siihen luvan.
Pupuystävä tuo lohtua toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen
Yhteiskunnallinen huolipuhe köyhyydestä koskee usein lapsiperheiden tai vanhusten toimeentuloa, Salo ajattelee.
– Mutta miten muut ryhmät, jotka saattavat elää vielä pienemmällä rahalla kuin esimerkiksi lapsiperheet? Tuntuu, että meihin ei ole kohdennettu mitään.
Hän ei vähättele minkään ryhmän tarpeita. Ne ovat kaikki todellisia.
– Valitettavasti ei ole olemassa nappia, jota painamalla kaikki saavat, mitä tarvitsevat, ja happy end, Salo sanoo.
EN ODOTA ENSI VUODELTA TAI ENSI VUOSIKYMMENELTÄ MITÄÄN.
Salo toivoisi yhteiskunnan taholta lisää konkreettisia toimia. Hänen omaa tilannettaan auttaisi esimerkiksi pienituloisille maksuton julkinen liikenne, korkeampi asumistuki ja maksukaton poistaminen lääkkeistä.
Pahinta Salon tilanteessa on se, ettei taloudelliseen tilanteeseen ole odotettavissa muutosta. Se tuntuu toivottomalta.
– En odota ensi vuodelta tai ensi vuosikymmeneltä mitään. Minulla on sellainen kokemus, etten voi saada mitään, joten on pakko olla toivomatta.
Salo yrittää löytää iloa pienistä asioista.
– Ne harvat hetket, kun näen ystäviä, ovat kullan arvoisia.
– Ja mikä sen ihanampaa kuin nappisilmäinen pupu, joka istuu vieressä ja odottaa rapsutuksia.
tiistai 29. marraskuuta 2022
29.11.2022 MARRASKUUN VIIMEISIÄ, MIETTEITÄ
Marraskuun viimeisiä päiviä, ajatukset menevät tulevaan toimeentulotukeen.
Paljonko jää, kun kaikki menot maksettu.
Minun on huolehdittava sähkölaskusta, terveyskeskusmaksun, sukulaisen ostama tuote 68 €, vuokran omaosuus ja puhelinmaksu.
Jääkö jouluun rahaa yms.
Sukulaisiin menen Jouluna ja pieni mummin murunen tulee ilahduttamaan.
On niin ihanaa odottaa, ja tuo taas yksi ikimuistoinen Joulu, muiden ihanien Joulujen jatkona.
Olen ollut 5 viikkoa HUS uniterapiassa, nettiterapiaa.
Auttanut minua pikkaisen, mutta vielä pitää jaksaa 3 viikkoa.
Huonoja öitä ja pyörimistä sängyssä. Paljon stressiä ja huolia.
Mutta muuttuuko maailma murehtimalla, ei .
Rahallinen tilanteeni on mikä on, ja terveystilanne vaihteleva.
Näillä mennään kohti joulukuuta .
29.11.2022 Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"
Saku Rautamäki maksoi laskujaan ulosotossa ylitöillä kolme vuotta ja odotti luottotietojen palautumista vielä kaksi vuotta – "En olisi oppinut kuukaudessa"
Kun luottotietolaki muuttuu joulukuun alussa, maksuhäiriömerkinnästä voi päästä kuukaudessa eroon. 33-vuotias Saku Rautamäki toteaa, että hänelle kuukausi ei olisi riittänyt rahankäytön oppimiseen.
Kun raha-asiat alkoivat mennä solmuun, Saku Rautamäki ei enää avannut kaikkia perintäkirjeitä. Ne odottavat yhä läpikäymistä makuuhuoneen kaapissa.
Saku Rautamäki, 33, ei ole juuri velkavankeudestaan puhunut. Harva ystävistäkään tietää asiasta.
Makuuhuoneen kaapissa on edelleen pino laskuja ja kirjeitä, joista vain osa on avattu. Möröksi hän niitä kutsuu, möröksi kaapissa.
Joku päivä hän aikoo käydä kaikki kirjeet läpi. Ehkä sitten, jos perustaa oman Youtube-kanavan ja tekee laskujen läpikäymisestä videon. Rautamäen haaveena on tehdä muitakin videoita ulosottoon päätymisestä ja siitä, miten silloin pitäisi toimia.
Rautamäki ei tiennyt. Moni asia on edelleen hämärän peitossa, ja kuluneet vuodet sumeana möykkynä mielessä.
Velkansa Rautamäki on jo maksanut, ja maksuhäiriömerkintäkin poistui luottotiedoista tämän vuoden tammikuussa. Elämä on palannut sille raiteelle, jossa sen hänen mukaansa kuuluukin olla.
Hän asuu puolison isovanhempien aikoinaan rakentamassa satavuotiaassa omakotitalossa Pietarsaaressa. Pariskunta on remontoinut sen kauniiksi kodiksi kahdelle pienelle lapselleen.
Nyt hän on valmis puhumaan tapahtuneesta – jos siitä olisi apua jollekulle vastaavassa tilanteessa.
Saku Rautamäen puolison isoäidin talosta tuli perheelle koti, jota he ovat kunnostaneet omakseen.
Palkkatöissä rahaongelmia ei ollut
Ylihärmästä kotoisin oleva Rautamäki muutti töiden perässä Vaasaan vuonna 2013.
Hän työskenteli jonkin aikaa Vaconilla, sittemmin Danfossina tunnetussa yhtiössä kokoonpanolinjalla.
– Minut ylennettiin työnopastajaksi eli opetin uusia, jotka tulivat sinne töihin. Sitten aloin vähän leipääntyä siihen.
Rautamäki siirtyi Wärtsilään. Työpaikka lohkokoneistuksen tarkastajana oli enemmän kuin mieluinen.
– Työhistoriani paras työpaikka. Siellä oli hyvä porukka ja hyvät pomot, hän kehuu.
Rautamäki viihtyi yhtiössä eikä hänellä ollut rahan kanssa mitään ongelmia.
Sitten Wärtsilässä alkoivat yt-neuvottelut. Rautamäki oli määräaikainen eikä sopimuksen jatkaminen ollut mahdollista, kun samaan aikaan irtisanottiin vakituisia.
Yritystoiminta sai hyvän alun
Rautamäki päätti perustaa yrityksen. Hän sai yritystoiminnan aloittamiseen starttirahaa, ja niin LVI Rautamäki näki päivänvalon 1. tammikuuta 2015.
Tuore yrittäjä kiersi Vaasan omakotitaloalueita, jakoi mainoskirjeitä postilaatikoihin ja mainosti putkifirmaansa myös Facebookin ryhmissä, kuten puskaradiossa.
Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä.
Asiakkaita alkoi tulla ovista ja ikkunoista. Sosiaalisena ihmisenä hänestä oli erityisen mukavaa työskennellä yksityisille ihmisille.
– Sain isojakin omakotitaloja, joissa kylmä yläkerta tehtiin asuinkäyttöön sopivaksi. Tein ilmastoinnit, putket ja viemärit.
Hän ryhtyi tekemään hommia myös alihankintajana rakennusalan yrityksille. Työpäivät alkoivat venyä yömyöhälle.
Yhtäkkiä kaikki muuttui.
– Kynnet verillä yritin raapia joka paikasta töitä, mutta se vaan hiljeni.
Saku Rautamäki
”Monet yöt tuli valvottua”
Laskuja alkoi kasaantua. Starttiraha oli helpottanut yritystoiminnan alkua, mutta nyt tuloja ei ollut riittävästi.
Rautamäki sai pankista limiittiluottoa, jolla tilin pystyi ”höyläämään” miinukselle.
– Luulin, että se olisi hyvä vara, mutta ei. Se oli virhe.
Laskuista alkoi tulla muistutuksia. Ne menivät perintään, ja se tuntui pahalle.
Osa perintätoimistoista soitteli Rautamäelle, osa lähetti vain kirjeen.
– En avannut kaikkia kirjeitä, koska tiesin, mistä ne ovat. Oli sellainenkin vaihe, etten jaksanut vastata ollenkaan puhelimeen. Monet yöt tuli valvottua ja käveltyä, mietittyä, että miten se huominen nyt sitten.
Lopulta laskut menivät ulosottoon. Rautamäki kertoo, että sieltä soitettiin ensin, mutta hänelle jäi epäselväksi, miten hänen olisi pitänyt reagoida.
– Muistan yhä sen tunteen, kun ensimmäinen ulosottokirje tuli. En tiennyt, onko se minun ja mitä siinä haettiin. En ole ikinä ollut ulosotossa. Äidille soitin siitä ensimmäisenä.
Saku Rautamäellä on tallella pino laskuja ja kirjeitä, joita hän ei aio polttaa koskaan. Ne pysyvät kaapissa muistutuksena kokemuksesta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Rautamäki syyttää tapahtuneesta itseään. Hän ei osannut myöskään hakea apua tai kysyä, mitä hänen pitäisi tehdä ja miten esimerkiksi ulosottoprosessi etenee.
– En tiennyt mitään velkaneuvonnasta. Nykyään tiedän aika hyvinkin.
Hän olisi voinut jatkaa yritystoimintaansa, mutta pettymys oli kova. Tilanne alkoi vaikuttaa jo mielenterveyteenkin.
– Katsoin parhaaksi lopettaa firman ja muutin tänne Pietarsaaren. Sain täältä palkkatyötä pieneltä metallipajalta.
Summa ulosotossa oli sokki
Pienen viiveen jälkeen vouti ryhtyi perimään Rautamäen palkasta saatavia tietyn prosentin mukaan.
Isoon metallialan yritykseen vaihdettuaan Rautamäen palkka nousi, ja hän soitti ensimmäistä kertaa ulosottoon. Yli 50 000 euron velkasumma oli sokki.
Suuri summa johtui kuitenkin siitä, että esimerkiksi vakuutusyhtiöt luulivat putkifirman olevan edelleen toiminnassa.
– Rupesin selvittämään asiaa, ja summa pieneni 33 000 euroon, Rautamäki kertoo.
Kolmessa vuodessa hän sai velan maksettua. Se tarkoitti paljon ylitöitä ja monta ylimääräistä viikonloppua putkeen töissä.
He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.
Saku Rautamäki
Rautamäki ei ollut uskoa, kun tilinauhasta ei enää löytynyt perittävää summaa.
– Soitin ulosottoon, että mitä minun pitää siirtää tililtä. He sanoivat, että ”sä olet hoitanut sun juttus”.
Maksuhäiriömerkintä oli kuitenkin luottotiedoissa vielä kahden vuoden ajan. Joulukuun alussa laki muuttuu niin, että merkinnän saa kuukaudessa pois, jos velka on maksettu.
Lakimuutos puhdistaa välittömästi yli 18 000 suomalaisen luottotiedot ja yhteensä yli 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää poistuu Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteristä.
Velkojille uudistus ei ole välttämättä hyvä
Suomen valtakunnanvouti Juhani Toukola Ulosottolaitokselta pitää lakiuudistusta hyvänä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ihmisen elämään niin monin eri tavoin.
– On vaikea saada luottoa, ehkä vuokra-asuntoa tai puhelinliittymää.
Vaikka velallisen näkökulmasta uudistus on hyvä, velkojille tilanne voi Toukolan mukaan olla toinen. Potentiaalinen velanantaja ei välttämättä tiedä velallisen historiaa, kun merkinnöistä voi jatkossa päästä kuukaudessa eroon.
– Uusiutumisriski on aika korkea niillä, joilla maksuhäiriöitä on ollut, vaikka he ovat velkansa maksaneet. Eli riski siihen, että maksuhäiriöitä tulee vastedeskin, Toukola toteaa.
Suomalaisille maksuhäiriömerkintöjä tulee monesta syystä. On jäänyt maksamatta esimerkiksi veroja, laskuja, elatusapuja ja sakkoja, on otettu pikavippejä ja pankkilainoja.
– Kulutus- ja luottoyhteiskunnassa osa maksuista jää aina maksamatta, ja niitä tulee myös ulosottoon, Toukola sanoo.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 370 000 yksityishenkilöä ja 40 000 toimivaa yritystä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.
”Opettaako kuukausi mitään?”
Myös Saku Rautamäki näkee lakimuutoksessa sekä hyvää että huonoa. Mahdollisuus jatkaa nopeasti elämää on hyvä asia.
– Mutta opettaako se kuukausi mitään vai jatkuuko ralli samanlaisena kuin siihen asti? Riittääkö kuukausi siihen, että ottaa itseään niskasta kiinni, hän kysyy ja sanoo, että hänelle se ei olisi riittänyt.
Hän tarvitsi sen kaksi vuotta oppiakseen paremmin rahankäyttöä. Esimerkiksi sen, että palkasta maksetaan pakolliset jutut ja jos on tiukka kuukausi, laskuja kannattaa järjestellä olemalla yhteydessä velkojiin.
Rautamäki on kiitollinen kokemastaan, vaikka matka on ollut pitkä.
Erityisen kiitollinen hän on puolisolleen ja taustajoukoille. Ilman heitä hän ei tiedä, missä olisi tällä hetkellä.
– Kun on luottotietomerkintä, olet jollain lailla merkitty ihminen. Kyllähän se hyvältä tuntui, kun merkintä lähti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelka...
-
PERUSTOIMEENTULOTUKI LASKELMA Laskelma ajalle 1.7.2024 - 31.7.2024 Tulot ...
-
Kuuluu ihan mukavaa, sain pitkään harkinnassa olleen sänkyprojektin pikkasen eteenpäin. Kohta 20 vuotta vanha lähtee, ja harkinnanvaraisen a...
