Miesten rahahuolet kasvavat kovaa vauhtia – Jukka, 50, tietää, mitä on painiskella talousahdingossa: "Toivo häviää, kun perhe hajoaa tai työ lähtee alta"
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar: Rahavaikeuksien häpeäminen on tavallista
Tuoreen tilaston mukaan jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöt kerääntyvät miehille, ja jopa 10 prosentilla miehistä ja yli 16 prosentilla kolmekymppisistä miehistä on maksuhäiriömerkintä.
Talousongelmat eivät kosketa pelkästään miehiä vaan myös heidän lähipiiriään.
Miesluurin vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä toimiva Jukka Lagerblom tietää, miten vaikeaa talousvaikeuksien kanssa painiminen on.
– Kenellä niitä ei olisi ollut, 50-vuotias viiden lapsen isä toteaa.
Lagerblomilla on myös itsellään pitkä kokemus talouvaikeuksista. Ongelmat alkoivat 90-luvun laman aikana.
– Yrittäjäisältä meni silloin koko omaisuus, ja minulta paloivat luottotiedot. Meni 15 vuotta ennen kuin sain kuitattua velat pois perinnön avulla.
Lagerblom huomauttaa, että talousvaikeudet ja luottotietojen menetys estävät suunnittelemasta elämää eteenpäin.
– Teen edelleen kohtuu pienipalkkaista työtä lähihoitajana, että ainahan rahavaikeuksia on.
Talousongelmat ovat tabu
Lagerblom kertoo, että 90-luvulla omista talousvaikeuksista ja rahahuolista puhuminen oli verrattain helppoa, koska koko talous romahti kerralla ja tilanne oli tuttu monille.
– Se oli todella yleistä ja siinä vain oli selvittävä päivästä toiseen.
Nykyään rahasta ja varsinkin sen puutteesta puhuminen on Lagerblomin mukaan tabu, josta pitäisi päästä yli.
– Varsinkaan miehet eivät kovin helpolla näytä, jos heillä on talousvaikeuksia.
Lagerblom huomauttaa, että yhteiskuntaan on iskostettu todella syvälle sellainen malli, että menestyvä mies on taloudellisesti hyvin toimeentuleva, eteenpäin menevä ja hänellä on erilaisia näyttäviä statussymboleita.
– Yleinen ajatus on, että miehen tulisi tuoda vakautta ja pärjätä taloudellisesti. Ja myös miehillä itsellään on tällainen tunne.
Vertaistuesta apua
Lagerblomin mukaan tabua pitäisi rikkoa puhumalla siitä avoimesti. Hän on itse mukana Pää pinnalla -podcast-hankkeessa, joka nostaa tänä syksynä isät keskiöön ja kannustaa suomalaisia miehiä puhumaan raha-asioista.
– Hankkeessa on kyse yli 40-vuotiaiden miesten hyvinvoinnista, osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta, myös talouspuolen asioita käydään aikalailla läpi selviytymistarinoiden ja muiden tarinoiden avulla.
Largerblom on mukana myös Miessakkien toiminnassa sekä toimii Miesluurin vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä. Hän kertoo, että todella monet miehet eivät osaa hakea apua, kun ongelmatilanne talouden saralla on päällä.
– Toivo häviää helposti, kun perhe hajoaa tai työ lähtee alta. Esimerkiksi erossa otetaan helposti sellainen villi ja vapaa -rooli ja jätetään tunteet ja talous käsittelemättä.
Eletään yli varojen, kun ei haluta näyttää epäonnistumista
Yleesä miehet kertovat Miesluuriin soittaessaan parisuhteisiin liittyvistä ongelmista. Talousasioista puhutaan vähemmän siihen liittyvän tabun vuoksi. Jos miehet kertovat rahahuolistaan, niin ne linkittyvät Lagerblomin mukaan yleensä lapsiin.
– Siihen että, riittääkö raha kaikkeen tarvittavaan. Monesti on eletty yli omien varojen, kun ei ole haluttu näyttää sitä, ettei ole voitu antaa lapsille kaikkea. Tämä on materiaalinen yhteiskunta, ja kun lapset kasvavat, niin he tarvitsevat kalliita asioita, ja silloin isät helposti velkaantuvat kulutusluotoilla.
– Joskus tilanne on niin paha, että ei ole varaa enää edes lääkkeisiin. Tilanne on puhtaasti se, että ei vain ole yhtään rahaa, eikä tiedetä mistä saisi apua, Lagerblom kertoo.
Korona-aika on Lagerblomin mukaan näkynyt jonkin verran myös Miesluuriin tulleissa puheluissa.
– Näkyy se jonkin verran. Parisuhteista puhuminen ja talous linkittyvät aina tavalla tai toisella. Enemmän se on nytkin ollut parisuhdekeskeistä, fyrkka on edelleen tabu.
Yksi tärkeimmistä työkaluista näissä tilanteissa onkin Lagerblomin mielestä vertaistuki.
– Koen, että juuri vertaistuki on se, mitä miehet, myös talousvaikeuksien keskellä, kaipaavat. En tekisi tätä, jos en kokisi sitä todella tärkeäksi. Uskon, että olisin itse päässyt monissa elämänvaiheissani paljon helpommalla, jos olisin osannut hakea apua.
Korona lisäsi rahahuolia
Kotitalouksia raha-asioissa auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että ihmisten rahahuolet ja -ongelmat ovat viime aikoina syventyneet.
– Kyllä on sanottava, että viikko toisensa jälkeen tulee yhä enemmän yhteydenottoja, jotka johtuvat koronasta, Pantzar kertoo.
Hän huomauttaa, että maksuongelmien kasvu oli odotettavissa jo ennen koronapandemiaakin, mutta nyt monet rahahuolet johtuvat nimenomaan koronasta.
– Ihmisten tulot ovat ehtyneet, kun on tullut lomautus tai työttömyyttä. Jonkin verran kysellään myös ennakkoon, että miten kannattaisi toimia, kun on pelkoja tulojen ehtymiseen liittyen. Se antaa suuntaviivaa siitä, että määrät tulevat vielä kiihtymään, Pantzar jatkaa.
Rahako menestyksen mittari?
Hän on samaa mieltä Lagerblomin kanssa siitä, että onnistumisen mittarina käytetään yleensä rahaa, vaikka sitä pitäisi mitata myös muilla tavoin.
– Koska muita mittareita on hyvin vähän, niin ihmisillä on tarve mitata asioita lukumääräisillä arvoilla eli numeroilla ja rahalla. Sillä mitataan, kuka on menestynyt, Pantzar selittää.
Palzar on myös siitä Lagerblomin kanssa samoilla linjoilla, että rahaongelmista pitäisi puhua avoimemmin.
– On paljon sellaisia tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet talousvaikeuksiin omien valintojensa tuloksena, mutta on myös heitä, jotka ovat joutuneet ahdinkoon itsestä riippumattomien pitkien tapahtumaketjujen vuoksi, hän sanoo.
– Rahasta puhuminen pitäisi tavallistaa. Silloin opittaisiin, millaista toisten tavallisten ihmisten elämä ja arki oikeasti on, eikä verrattaisi omaa tilannetta mihinkään epärealistiseen. Lisäksi sitä kautta voisi päästä myös tilanteeseen, jossa ratkaisujen hakeminen ammattilaisilta olisi helpompaa, eikä vajottaisi entistä syvemmällä ongelmiin.
